Uusi koulu- seminaari: Osallistava oppiminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksen alaluokilla FT Henriikka Vartiainen 26.4.2017, Mikkeli

1.
•
OSALLISTAVAvarhaiskasvatuksessa ja
perusopetuksen alaluokilla
Työpajassa tutustutaan osallistavan oppimisen suunnitteluun,
toteutukseen ja dokumentointiin monipuolisissa oppimis-
ympäristöissä. Paja tarjoaa käytännön toimintamallin ja esimerkkejä
siitä, miten osallisuutta, tutkivaa työtapaa sekä laaja-alaista
osaamista voidaan edistää erityisesti varhaiskasvatuksessa ja
perusopetuksen alaluokilla.!
OPPIMINEN
Uusi koulu –seminaari MIKKELISSÄ
26.4.2017
FT Henriikka Vartiainen

2. "
Fullan&&&Langworthy&2013
LUOVUUS JA MIELIKUVITUSKANSALAISUUS
!
HENKISET JA MORAALISET
LUONTEENPIIRTEET
VIESTINTÄ
KRIITTINEN AJATTELU JA
ONGELMANRATKAISU
KOLLABORAATIO
‣Taloudellinen*ja*sosiaalinen*yri/eliäisyys*
‣Uusien*ideoiden**tavoi/elu*ja*
tuo/aminen*
‣Toiminnan*johtaminen
‣Rehellisyys*
‣Itsesäätely*
‣Vastuullisuus*
‣Sitkeys*
‣Empa=a*
‣Itseluo/amus*
‣Omasta*hyvinvoinnista*
huoleh=minen*
‣Työurasuuntauneisuus*
‣Elämisen*(arjen)*taidot
‣Suullinen*vies=ntä*
‣Kirjallinen*vies=ntä*
‣Digitaalisten*työvälineiden*käy/ö*
‣Taito*kuunnella*
‣Projek=n*suunni/elu*
‣Projek=n*toteutus*
‣Ongelman*ratkaisu*
‣Päätöksenteko*
‣Digitaalisten*työvälineiden*hyödyntäminen*
‣Toisilta*oppiminen*
‣Toisille*jakaminen*
‣Toisen*ajatuksen*tai*ehdotuksen*
edelleen*kehi/ely*
‣Verkostoituminen*
‣Myötäeläminen*
‣Yhteenkuuluvuuden*tunteminen
‣Tieto*globaalista*
‣Herkkyys*ja*kunnioitus*muita
*kul/uureja*kohtaan*
‣Osallistuminen*kestävän*
kehityksen*edistämiseen
SYVÄLLINEN
OPPIMINEN

3. !
Elää päässä ja
kirjoissa
”TIEDÄ MITÄ”
explisiittinen tieto
”TIEDÄ MITEN” ”TIEDÄ KUKA”
hiljainen tieto
Elää ihmisissä ja heidän
käytänteissää
TIETÄMISEN JÄÄVUORI John Seely Brown

4. !

5. !

6. !
KESKEISENÄ MUUTOKSEN
AJURINA ON OLLUT NOPEASTI
KEHITTYNYT TEKNOLOGIA, JOKA ON
MAHDOLLISTANUT UUDENLAISTEN
YHTEISÖJEN JA YHTEENKERTYMIEN
SYNTYMISEN SEKÄ KEHITTYMISEN
FORMAALIN KOULUTUKSEN
ULKOPUOLELLA !
(Thomas&&&Brown,&2011;&Jenkins&ym.,&2008)

7. !
OSALLISTAVA KULTTUURI

8.
AVOIMUUS!
Matala&osallistumiskynnys,&jolloin&kuka&tahansa&voi&liiEyä&
mukaan&yhdessä&tapahtuvaan&suunniEeluun&ja&innovoinIin&
!
!
SYSTEEMINEN AJATTELU!
Yhteisö&pyrkii&ilmiön&systeemiseen&ymmärtämiseen,&etsimään&
selityksiä&ja&keksimään&vaihtoehtoisia&toimintatapoja,&
näkökulmia&ja&ratkaisuja&
!
UUDEN LUOMINEN!
KehiEyvässä&toiminnassa&korostuvat&ideoinI,&mielikuvitus,&
designMajaEelu,&toisilta&oppiminen&sekä&opitun&tai&rakennetun&
jakaminen&
!
EKOLOGISUUS!
Yhteisön&jäsenet&luovat,&muokkaavat&ja&rakentavat&yksin&ja&
yhdessä&oppimisIloja&ja&oppimisympäristöjä&oppimishaasteen&
tai&kehitystehtävän&vaaImalla&tavalla&
!
!
ITSEORGANISOITUMINEN!
Itseorganisoituva&oppimisyhteisö&muodostuu&itse&yhteisöstä&
sekä&sen&ympäristöstä.&Yhteisö&muuEaa&toimintatapaansa&tai&
rakenneEaan&sopeutuakseen&ympäristönsä&vaaImuksiin.&&
!
KOKEILEMINEN JA TUTKIMUS!
Toiminnan&parantaminen&edellyEää&tutkimusten&ja&kokeilujen&
tekemistä&sekä&niistä&saatujen&tulosten&hyödyntämistä.&
!
!
OMAN TOIMINNAN ARVIOINTI!
”ReflecIon&for”,&”reflecIon&in”&ja&”reflecIon&on”.&Toiminnan&
kehiEäminen&edellyEää&jatkuvaa&yhteissuunniEelua&sekä&
suunnitelmien&toteutumisen&ja&tuloksena&olevan&kriiTstä&
arvioinIa&
Osallistava
OPPIMISKULTTUURI
(esim.'Jenkins'ym.,'2008';'Thomas'ja'Brown,'2011;'NETP,'2010;'
Enkenberg,'2014;'Bereiter'&'Scardamalia,'2003;'Scardamalia'ym.,
2011;'Hakkarainen'ym.,'2013;'Eckert'ym.,'1997;'Wells,'2008;'Lemke,'
2002;'Roth'ja'Lee,'2006'ym.)

9. !
OSALLISTUMISEN KUILU
”EPÄTASA-ARVO, joka syntyy kun
kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole
mahdollisuuksia osallistua niiden
tietojen, taitojen ja kokemusten
kartuttamiseen, joita he
tarvitsevat osallistuakseen
tulevaisuuden maailmaan”

10. !
Oppimisprojek+n- lähtökoh3
tana-aito,-avoin--ja-merkityk3
sellinen- ongelma- tai- haaste,-
joka-edelly:ää-tutkimista-
Suunni:elun- kohteena- sekä-
lopputulos-e:ä-keino,-jolla-sin3
ne-päästään-(oppimisprojek+n-
suunni:elu-ja-toteutus)-
Oppimisen tiloja ja oppimis-
ympäristöjä muotoillaan
tarpeen mukaan
SUUNNITTELIJOINA ARKKITEHTEINÄTUTKIJOINA
OPPIJAT

11. !
TALVIKALASTUS(Liljeström,-Enkenberg-&-Pöllänen,-2013)
www.openmetsa.fi/dopvideo

12. !

13. !
”Ennen joulua veimme metsän eläimille vanhoja
leivankannikoita syötäväksi. Eräs tyttö laitteli
evästä rantakallion koloon ja huuhdahti näkevänsä
norpan. Tokko tuo totta lienee ollut, kuka tietää,
mutta tuosta lausahduksesta meidän
norppatutkimuksemme sai alkunsa.”
!
Kellarpellon-Viikarit,-esikouluryhmä-
ILMIÖN
TUNNISTAMINEN
Ilmiöt voivat nousta
oppilailta

14. !
!
”Syksyllä 2014 osallistuimme yhdessä koulun 3. luokkalaisten
kanssa retkeen, joka tehtiin Metsämuseo Lustoon
Punkaharjulle. Retkeä edelsi kysymysten laatiminen yhdessä
3. luokan oppilaiden kanssa: mitä haluat selvittää metsään
liittyvää Lustossa? Kysymyksiä syntyi paljon ja kaikkia
asioita ei tällä retkellä ehditty selvittämään.
!
Erityisen kiinnostava ja myöskin opetussuunnitelmaan liittyvä
oppilaiden laatima kysymys oli, miten eläimet selviytyvät
talvesta, jonka otimme tammikuussa uudelleen esillle.
Pohdimme aihetta ja tuotimme tähän ilmiöön liittyen
lisäkysymyksiä. Kaikilla tuntui olevan omia kokemuksia ja
omaa tietoa aiheesta, jota päätimme aloittaa tutkimaan
tarkemmin. ”
!
Sulkavan-yhtenäiskoulun-1.luokka
KYTKEYTYÄ OPETUSSUUNNITELMAAN,
PÄIVÄKODIN/KOULUN TAPAHTUMIIN, TEEMOIHIN…
ILMIÖN
TUNNISTAMINEN

15. !
Löytyä
lähiympäristöstä
”Anttolan koulun 6.luokka
innostui tutkimaan koulunsa
lähialueen hirviä ja karhuja,
koska niistä on havaintoja lähes
päivittäin koulun ympäristössä.
Molemmista eläimistä on jopa
näköhavaintoja. Lisäksi 6.lk. n
biologian opintokokonaisuuteen
kuuluu sekä hirvi että karhu.”
!
An:olan-koulu,-Savonlinna
ILMIÖN
TUNNISTAMINEN

16. Sisältää
Ongelman tai
KEHITTÄMISHAASTEEN
!
Kivi-projekti
Lappeen-koulu,-Anne-Pukki-
!
Koulun ja koulumatkan
turvallisuus
Taave+n-koulu-3-lk.-Heli-Nieminen-ja-Kaisu-
Puranen-
!
Miten saada Taipalsaaren
kunnasta Suomen onnellisin
kunta?
Saimaanharjun-yhtenäiskoulun-5a-ja-5,36b
ILMIÖN
TUNNISTAMINEN

17. !
!
!
mitä tiedät tai oletat tietäväsi jääkaudesta
PIIRRÄ
KIRJOITAja /
tai
”
”
Projektin alussa
Projektin lopussa
EKOSYSTEEMIN
MALLINTAMINEN
(Liljeström,-Enkenberg-&-Pöllänen,-2013)

18. !
!
”Ensin piirrettiin heidän käsityksensä vanhasta ja nuoresta
puusta, sitten Hakkuutyömaalle tehdystä retkestä mieleen jääneistä
asioista ja kokemuksista, sitten lopuksi vielä tutkimusten jälkeen
kuvat uudelleen vanhasta ja nuoresta puusta. ”
!
Kellarpellon-335-3vuo+aat-Vekkulit,-Savonlinna

19. !
IDEOIDAAN
mistä, keneltä, millä tavalla
TIETOAilmiöstä löytyy
EKOSYSTEEMIN
MALLINTAMINEN

20. !
EKOSYSTEEMIN
MALLINTAMINEN
”Norppaa voisi tutkia lasten mielestä
tutkimalla ensin Hilman äidin tuomia isoja
kangasjulisteita ja katselemalla DVD:tä.
Muina apuvälineinä voisivat olla kirjat,
tietokone, tabletit, retket rannoille ja
museoon, isovanhempien norppatieto, laulut,
leikit, WWF:n norppamateriaaali lapsille
ja joku, jolta voisi kysellä. Oppimiskohteena
voisi toimia ainakin museo, missä on laaja
näyttely ja esitys norpasta. Rannalla voisi
käyda myös tähyilemässä norppaa”
!
Kellarpellon-Viikarit,-esikouluryhmä-

21.
Tutustutaan ilmiön
ASIAYHTEYTEENLähdimme retkelle
Ruoholammen rannalle.
Mukaan sai tuoda erilaisia
apuvälineitä ja koululta otimme
lisää tutkimusvälineistöä.
Oppilaat jakautuivat ryhmiin ja
jokaiselle ryhmälle pakattiin
mukaan tutkimuskassi jossa oli
iPad kuvaamista varten.
Kasseista löytyi myös
kiikareita, suurennuslaseja ja
luuppeja. Ohjeena retkellä oli
kuvata kaikkea mahdollista
kiinnostaa.
!
Lappeen-päiväko+koulu,-e32-E-
Kauhumetsä,-Jenna-Peltola3Hiltunen-
ja-Riikka-Sahila
KONTEKSTIIN
TUTUSTUMINEN

22.
KOHDERYHMÄ MUOTO KONTEKSTI
esim.-toiset-oppilaat,-
vanhemmat,-pää:äjät,-
pakolaiset,-vanhukset-
Esim.-näytelmä,--video,-
raporS,-käsityö,-peli,-leikki,-
näy:ely,-opetus,-wiki
esim. koulun lähiympäristö,
museo, teatteri, linnoitus,
Pulp, Senaatintori,
virtuaalinen ympäristö
MUOTOILU
Oppimistehtävän
OPPIMIS-
TEHTÄVÄN
MUOTOILU

23.
”Norppaa voisi tutkia lasten mielestä tutkimalla
ensin Hilman äidin tuomia isoja kangasjulisteita
ja katselemalla DVD:tä. Muina apuvälineinä
voisivat olla kirjat, tietokone, tabletit, retket
rannoille ja museoon, isovanhempien norppatieto,
laulut, leikit, WWF:n norppamateriaaali lapsille
ja joku, jolta voisi kysellä. Oppimiskohteena voisi
toimia ainakin museo, missä on laaja näyttely ja
esitys norpasta. Rannalla voisi käyda myös
tähyilemässä norppaa.”
Hakkarainen, 1998
”Ryhmissä sovittiin myös, kuka on
ryhmän vastuuhenkilö, jonka tehtävä
on pitää ryhmän toiminta
järjestyksessä. Oppilaat sopivat mm.
mitä tehdään, jos vastuuhenkilö
rupeaa liikaa pomottamaan
(huomautetaan asiasta ja jos ei
auta, vaihdetaan vastuuhenkilöä).
Oppilaat sopivat, että jokainen tekee
parhaansa eikä kukaan laiskottele.
Mahdollisiin ristiriitatilanteisiinkin
mietittiin ratkaisukeinot (arpominen
vaihtœhtojen välillä tai vastuuhenkilö
päättää tai kivi-paperi-sakset-
ratkaisu).”
!
Anttolan koulun 1.-2. lk
TYÖSKENTELY-
SÄÄNTÖJEN
SOPIMINEN
TYÖSKENTELYYN LIITTYVÄT SOPIMUKSET: &Miten&työtä&jaetaan&
työryhmän&sisällä?&Kuka&aseEaa&deadlinet?&Mitä&tehdään,&jos&joku&
lipeää&sovituista&aikatauluista?&Mitä&tehdään,&jos&jäsenillä&on&
erilaisia&käsityksiä&lopputuloksen&laadusta?&Mitä&tehdään,&jos&
jäsenillä&on&erilaisia&tapoja&työskennnellä?&
!
TYÖRYHMÄN VASTUUHENKILÖÖN LIITTYVÄT SOPIMUKSET &Toimiiko&
joku&työryhmän&vastuuhenkilönä?&Miten&ao.&henkilö&valitaan?&
Kierrätetäänkö&vastuuta&(toivoEavaa)?&Mitkä&ovat&vastuuhenkilön&
vastuut?&
!
VIESTINTÄÄN LIITTYVÄT SOPIMUKSET &Milloin&viesItään,&mitä&
viesItään&ja&millä&välineellä&sitä&toteutetaan&(esim.&kasvokkain,&
sähköposI,&FB,&twiEer)?&
!
TAPAAMISIIN LIITTYVÄT SOPIMUKSET &Mikä&on&itsekunkin&jäsenen&
aikataulu?&Vastaako&joku&jäsenistä&tapaamisien&organisoinnista?&
Missä&ja&milloin&tapaamiset&toteutetaan?&Mitä&tehdään,&jos&joku&
myöhästyy?&Mitä&tehdään,&jos&joku&ei&tule&paikalle?&
!
MUITA SOPIMUKSIA &Voivatko&jäsenet&nauTa&kahvia&tai&syödä&
kokoontumisien&aikana?&Mitä&tapahtuu,&jos&joku&dominoi&
keskustelua?&Mitä&tehdään,&jos&joku&ei&ole&tyytyväinen&työryhmän&
työskentelyyn?&Miten&risIriidat&selvitetään?&
TEHTÄVÄNÄ ON …
!
…opettaa jääkauteen liittyvät
asiat nuoremmille (ei selkeästi
määritä mitä ja miten opettaa
jääkaudesta jne. )
!
!
…tehdä pienryhmissä tutkimus
talvikalastuksesta, esittää ja
jakaa se digitaalisessa
muodossa.
!
…tehdä pettuleivästä video/
videoita wikiin, joista joku toinen
voi oppia (ei määritä selkeästi
kohdejoukkoa ja videoiden
sisältöä jne. )
!
…tuottaa päättäjille perusteltu
ratkaisuehdotus koulun
lähiristeyksen turvallisuuden
parantamiseksi (ei määritä
selkeästi miten ehdotus tuotetaan
jne.)
!
…pienryhmissä suunnitella
tutkimus joka vastaa
kysymykseen: Millainen on
arvokas metsä?
!
…tehdä Lauritsalasta
peli toisille oppilaille
Esimerkkejä oppimistehtävistä
OPPIMIS-
TEHTÄVÄN
MUOTOILU

24.
”Ryhmissä sovittiin myös, kuka on
ryhmän vastuuhenkilö, jonka tehtävä
on pitää ryhmän toiminta
järjestyksessä. Oppilaat sopivat mm.
mitä tehdään, jos vastuuhenkilö
rupeaa liikaa pomottamaan
(huomautetaan asiasta ja jos ei
auta, vaihdetaan vastuuhenkilöä).
Oppilaat sopivat, että jokainen tekee
parhaansa eikä kukaan laiskottele.
Mahdollisiin ristiriitatilanteisiinkin
mietittiin ratkaisukeinot (arpominen
vaihtœhtojen välillä tai vastuuhenkilö
päättää tai kivi-paperi-sakset-
ratkaisu).”
!
Anttolan koulun 1.-2. lk
TYÖSKENTELY-
SÄÄNTÖJEN
SOPIMINEN
ITYÖSKENTELYYN LIITTYVÄT SOPIMUKSET: &Miten&työtä&jaetaan&
työryhmän&sisällä?&Kuka&aseEaa&deadlinet?&Mitä&tehdään,&jos&joku&
lipeää&sovituista&aikatauluista?&Mitä&tehdään,&jos&jäsenillä&on&
erilaisia&käsityksiä&lopputuloksen&laadusta?&Mitä&tehdään,&jos&
jäsenillä&on&erilaisia&tapoja&työskennnellä?&
!
TYÖRYHMÄN VASTUUHENKILÖÖN LIITTYVÄT SOPIMUKSET &Toimiiko&
joku&työryhmän&vastuuhenkilönä?&Miten&ao.&henkilö&valitaan?&
Kierrätetäänkö&vastuuta&(toivoEavaa)?&Mitkä&ovat&vastuuhenkilön&
vastuut?&
!
VIESTINTÄÄN LIITTYVÄT SOPIMUKSET &Milloin&viesItään,&mitä&
viesItään&ja&millä&välineellä&sitä&toteutetaan&(esim.&kasvokkain,&
sähköposI,&FB,&twiEer)?&
!
TAPAAMISIIN LIITTYVÄT SOPIMUKSET &Mikä&on&itsekunkin&jäsenen&
aikataulu?&Vastaako&joku&jäsenistä&tapaamisien&organisoinnista?&
Missä&ja&milloin&tapaamiset&toteutetaan?&Mitä&tehdään,&jos&joku&
myöhästyy?&Mitä&tehdään,&jos&joku&ei&tule&paikalle?&
!
MUITA SOPIMUKSIA &Voivatko&jäsenet&nauTa&kahvia&tai&syödä&
kokoontumisien&aikana?&Mitä&tapahtuu,&jos&joku&dominoi&
keskustelua?&Mitä&tehdään,&jos&joku&ei&ole&tyytyväinen&työryhmän&
työskentelyyn?&Miten&risIriidat&selvitetään?&

25.
KIINNITTÄMINEN
Tutkimuskysymyksen
TUTKIMUS-
KYSYMYKSEN
KIINNITTÄMINEN
tutkimuskysymysten -
ja kohteiden ideointia
sekä voidaan tukea
mm.vierailujen,
retkien ja ilmötä
välittävien digitaalisten
tai paineittujen
materiaalien tuella
TUTKIMUS-
NÄKÖKULMAN
VALINTA
VALINTA Millaisia tutkimuskohteita- ja kysymyksiä eri
alojen tutkijoilla on ilmiöstä? Mihin eri alojen
asiantuntijat kohdistavat toimintojaan ? Mitä
välineitä tai menetelmiä he hyödyntävät työssään?
Kenen kanssa he tekevät yhteistyötä?
!
!
!
• Tiedonalataulukko
• Luovat tekniikat
! (esim. de Bonon hattumenetelmä)

26.
”Ryhmät valitsivat
ottamistaan kuvista
parhaat ja kiinnostavimmat
kuvat jotka esiteltiin muille.
Samalla kun lapset
esittelivät kuviaan kirjasivat
aikuiset taululle kuvien
herättämiä kysymyksiä ja
ihmetyksen aiheita”
!
Lappeen-päiväko+koulu,-e32-E-
Kauhumetsä,-Jenna-Peltola3Hiltunen-
ja-Riikka-Sahila
TUTKIMUS-
KYSYMYKSEN
KIINNITTÄMINEN

27.
Tutkimuskysymykset voivat olla luonteeltaan
TOSISEIKKOJA
ETSIVIÄ
TOIMINNALLISTA
TIETOA ETSIVIÄ
STRATEGISTA TAI
KONDITIONAALISTA
TIETOA ETSIVIÄ
!
konkreettisiin ja ulkoisesti
havaittaviin asioihin liittyvää;
mitä, missä, milloin, kuinka monta
jne. (= kysymyksiä, joita lapset
usein spontaanisti esittävät)
!
miten jokin toimii, miten
jonkin asia tehdään jne.
!
miksi ja millä ehdoilla jokin asia
esiintyy/toimii, miten se on
suhteessa johonkin muuhun jne.
TUTKIMUS-
KYSYMYKSEN
KIINNITTÄMINEN
Hakkarainen, 1998
KYSYMYSTEN EVOLUUTIO
Tosiseikkoja etsivät kysymykset voivat kehittyä strategista tietoa etsiviksi

28.
”
RESURSSIEN
KARTOITTA-
MINEN
”Ryhmät kirjasivat ylös, mitä
tutkimusvälineitä he tulevat tarvitsemaan.
He sopivat myös tarkasti, kenen vastuulla
on minkäkin välineen tuonti ja mitkä asiat
pitää "tilata opelta”. Kiikarit, kukkakirja,
muistiinpanovälineet, suurennuslasi ja
reppu sekä älypuhelimia löytyi kotoa,
tabletit, suurennuspurkit ja lapio jäi
opettajan hommattavaksi”
!
Anttolan koulun 1.-2. lk
POHDITAAN MISTÄ, KENELTÄ, MILLÄ TAVALLA
“TIETOA” LÖYTYY OMAAN
TUTKIMUSKYSYMYKSEEN
TAI SUUNNITTELUTEHTÄVÄÄN

29. !
TUTKIMUSKOHTEITA TUTKIMUSMENETELMIÄ TUTKIMUSVÄLINEITÄ
!
luontokohde, rakennus, kanava, tori,
maalais/kaupunkimaisema, teos,
ajankohtainen tai historiallinen
tapahtuma, liikenneympyrä, risteys,
ihminen, eläin, kasvi, laite,
toimintatapa jne.
!
haastattelu, kysely, havainnointi,
mittaaminen, näytteiden ottaminen,
kokeen tekeminen, simulaatioiden
tekeminen, prototyyppien
tekeminen, pienoismallin tekeminen,
ohjelmointi, mallintaminen
painetun tai digitaalisen aineiston
analyysi (kuva, video, teksti, kaavio,
reaaliaikainen data) jne
!
kamera, ääninauhuri, video,Google
kysely, mitta, kaikuluotain,
riistakamera, sivellin, 3D-tulostin,
kasvukaira, legot, mikroskooppi, jne.
Esimerkkejä
TUTKIMUSKOH-
TEIDEN JA -
MENETELMIEN
KIINNITTÄMINEN

30.
TUTKIMUS-
AINEISTON
KOKOAMINEN
MONIMEDIAISTAaineistoa voidaan kerätä esim.
Sulkavan yläkoulun 8. lk Kellarpellon Viikarit
Tutkimus/toiminta-
SUUNNITELMA
TUTKIMUSNÄKÖKULMA
Minkä tieteenalan/tiedonalan/ kenen näkökulmasta lähestymme luokan
yhteistä teemaa?
TUTKIMUSKOHDE- JA KYSYMYS
Mikä on se kysymys, johon (luonto- ja kulttuuriympäristön)
kohteen tutkiminen voi antaa vastauksen? Mikä on se kysymys,
johon kohteen tutkiminen voi antaa vastauksen?
TUTKIMUSMENETELMÄ!
Miten keräämme aineistoa tutkimuskysymykseen vastaamiseksi ?
Mitkä tutkimusvälineet soveltuvat tutkimukseemme?
TOTEUTUS
Miten tutkimuksemme toteutetaan? Kuka tekee mitä? Kuka on
valitun tutkimuskohteen asiantuntija ja mitä häneltä kysytään?
Oppilaat tekivät tietokoneella ryhmissä
valmiille lomakkeelle tutkimussuunnitelmat.
Lomakkeeseen kirjattiin ryhmän jäsenten
nimet, ilmiö eli tutkimuskohde,
tutkimuskysymykset tai -ongelmat,
mahdolliset asiantuntijat, omat
tutkimustavat ja tutkimusvälineet. Kävimme
jokaisen ryhmän tutkimussuunnitelmat
yhteisesti läpi, jolloin kaikilla oppilailla oli
mahdollisuus ideoida tai tehdä omia
ehdotuksia myös muiden ryhmien
suunnitelmiin. Jokaiselle ryhmälle
tulostettiin lomakkeet ja ne toimivat
työskentelyn apuna.
!
Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk
SUUNNITELMAN
RAKENTAMINEN

31.
TUTKIMUS-
AINEISTON
KOKOAMINEN
MONIMEDIAISTAaineistoa voidaan kerätä esim.
museokohteita tutkimalla!
Sulkavan yläkoulun 8. lk Kellarpellon Viikarit

32.
TUTKIMUS-
AINEISTON
KOKOAMINEN
MONIMEDIAISTAaineistoa voidaan kerätä esim.
Anttolan koulun 1.-2. lkKellarpellon Vunnukat
luontokohteita tutkimalla!

33.
TUTKIMUS-
AINEISTON
KOKOAMINEN
MONIMEDIAISTAaineistoa voidaan kerätä esim.
asiantuntijoiden kanssa ja heidän tutkimusvälineillä!
!
Lappeen päiväkotikoulu, e-2 E Anttolan koulu, Savonlinna

34.
aineistoa voidaan kerätä esim.
TUTKIMUS-
AINEISTON
KOKOAMINEN
MONIMEDIAISTA
mallien, prototyyppien ja simulaatioiden avulla sekä niitä itse tekemällä !
!
!
Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk Anttolan koulu, Savonlinna
esim. Pume , Nasa , Biodigital human…!
aineistoa voidaan kerätä esim.
esim.. Kantapuu, Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, SA-kuva-arkisto!
asiantuntijoiden tuottaman tutkimusdatan ja informaatioresussien tuella
Kellarpellon Vintiöt ja Vekarat
aineistoa voidaan kerätä esim.
MONIMEDIAISTA
TUTKIMUS-
AINEISTON
KOKOAMINEN

35.
TUTKIMUS-
AINEISTON
KOKOAMINEN
MONIMEDIAISTA
mallien, prototyyppien ja simulaatioiden avulla sekä niitä itse tekemällä !
!
!
Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk Anttolan koulu, Savonlinna
esim. Pume , Nasa , Biodigital human…!
aineistoa voidaan kerätä esim.

36.
SUUNNITELMAN
RAKENTAMINEN
AINEISTON
JÄRJESTÄMINEN
JA KÄSITTELY
KÄSITTELY
Aineiston järjestäminen ja
Esim.
!
• Pilvipalvelut (tallentaminen)
• Avainsanat (Tags, sisällön
luokitteluun)
• Paikkatieto (paikka ja aika, usein
automaattisesti)
• Kategorisointi yläluokkiin ja
alaluokkiin (esim.
haastatteluaineistolle)
• Editointi (esim. video)
• Taulukointi
• Graafiset esitykset (esim. Google
forms)
• Tilastollinen käsittely (frekvenssit,
moodi, mediaani, keskiarvo jne.)
• jne.
Lauritsalan koulu, 9. luokka,
Hanna-Kaisa Karttunen ja Kaisu Komulainen

37.
TUTKIMUS-
AINEISTON
KOKOAMINEN
MONIMEDIAIaineistoa voidaan kerätä esim.
mallien, prototyyppien ja simulaatioiden avulla sekä niitä itse
Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk Anttolan koulu,
Savonlinna
esim. Pume , Nasa , Biodigital human…!
KOHDE MUOTO TOIMIJAT
!
Oppimisen
kokeminen
(sitoutuminen)!
!
!
Yksittäinen oppilas
!
Itsearviointi!
!
Oppilas
!
Oppimis-
prosessi
Pienryhmä! Havainnointi!
!
Itsearviointi
Opettaja/!
opettajien ryhmä!
!
Oppilaiden
pienryhmä
!
Tiedollinen ja
taidollinen
oppiminen
!
Digitarina!
!
Valkoinen paperi
(pre/post)!
!
Vertaisarviointi!
!
Dokumentti-!
analyysi!
!
Opettaja/!
opettajien ryhmä /
asiantuntija!
!
Oppilasryhmä!
PAIKAN
MÄÄRITYS JA
SUUNNAN
OTTO
RATKAISUN
RAKENTAMINEN
JA ARVIOINTI
OPPIMISEN ARVIOINTI

38.
TYÖSKENTELY-
SÄÄNTÖJEN
SOPIMINEN
TUTKIMUS-
KYSYMYKS
EN
KIINNITTÄM
Elää päässä ja
kirjoissa
”TIEDÄ MITÄ”
”TIEDÄ
Elää ihmisissä ja
heidän käytänteissään
TIETÄMISEN JÄÄVUORI John Seely
”TIEDÄ
hiljainen tieto
TUTKIMUS-
NÄKÖKULM
AN VALINTA
TUTKIMUS-
KYSYMYKSEN
KIINNITTÄMINEN
AJATTELUvoi näyttäytyä esim.
Ideointina, kysymysten esittämisenä,
keskusteluna tutkimuksen kohteena
olevasta ilmiöstä, ennustusten
tekemisenä, aineiston koontina,
keskusteluna mahdollisista
asiantuntijoista, keskusteluna
työskentelysäännöistä, keskusteluna
tavoitteista, ratkaisun luonnosteluna,
asioiden/aineiston jäsentelynä ja
järjestämisenä, keskusteluna
tutkimusnäkökulmista, asioiden
kuvaamisena graafisesti, kohteiden
tutkimisena ja niistä keskusteluna,
suunnitelmien laatimisena
PAIKAN
MÄÄRITYS JA
SUUNNAN
OTTO

39. !
AJATTELUvoi näyttäytyä esim.
Ideointina, kysymysten esittämisenä,
keskusteluna tutkimuksen kohteena
olevasta ilmiöstä, ennustusten
tekemisenä, aineiston koontina,
keskusteluna mahdollisista
asiantuntijoista, keskusteluna
työskentelysäännöistä, keskusteluna
tavoitteista, ratkaisun luonnosteluna,
asioiden/aineiston jäsentelynä ja
järjestämisenä, keskusteluna
tutkimusnäkökulmista, asioiden
kuvaamisena graafisesti, kohteiden
tutkimisena ja niistä keskusteluna,
suunnitelmien laatimisena
PAIKAN
MÄÄRITYS JA
SUUNNAN
OTTO
TOIMINTAajatusten materialisointi voi näyttäytyä esim.
Luonnosteluna, materiaalikokeiluina,
simulaatioiden tekemisenä, leikkimisenä,
musisointina, rakentamisena, nikkarointina,
ohjelmointina, asioiden/osien yhteen
kokoamisena, kohteen tai rakennetun
purkamisena, muiden tutkimisen tai tekemisen
havainnointina, ohjelmointina, toiminnan
dokumentointina, ym.
PAIKAN
MÄÄRITYS JA
SUUNNAN
OTTO

40. !
PARANTAMINEN
Ajattelun ja toiminnan
Voi ilmetä tilanteen pohtimisena pienryhmän
kanssa, koko luokan keskusteluna ongelmista,
ongelman/toiminnan tarkasteluna uudesta/
toisen näkökulmasta, materiaalin vaihtamisena,
muuttujien kontrollointina, pohtimalla miten
vastaava ongelma tuli ratkaistuksi aiemmin,
vastaavien projektien/ongelmien etsimisenä
internetistä tai kirjallisuudesta, asiantuntijalta
tai vanhemmilta kysymisenä,
hermostumisen välttämisenä,
happihypyn tekemisenä/yli
yön nukkumisena, ym.
PAIKAN
MÄÄRITYS JA
SUUNNAN
OTTO

41. !
PAIKAN
MÄÄRITYS JA
SUUNNAN
OTTO

42.
RATKAISUN
RAKENTAMINEN
JA ARVIOINTI
OPPIMISEN KOKEMINEN
• Keskustelimme siitä mitä haluamme oppia ja tulla tietämään tutkimusta
tekemällä/toimintaa uudistamalla
• Keskustelimme ilmiöstä sekä siitä miten ja missä se on nähtävissä
(esim. missä paikassa, tilanteessa, olosuhteessa jne.)
• Mietimme mistä suunnasta ilmiötä voisi lähestyä ja kenen silmin sitä voisi
tutkia (tutkimus/työskentelynäkökulma)
• Ideoimme ilmiölle (tutkimus)kysymyksiä ja muokkasimme niitä edelleen
• Pohdimme mitä tiedämme jo ilmiöstä ja miten se tieto on saatu
• Pohdimme mistä, keneltä ja millä tavalla voisimme löytää uutta tietoa
• Teimme ennustuksia, olettamuksia tai hypoteeseja ilmiön toiminnasta tai
käyttäytymisestä
• Sovimme työnjaosta (kuka, mitä, miten, milloin jne.)
• Keskustelimme eteentulleista ongelmista ja niiden ratkaisuehdotuksista
• Kysyimme asiantuntijalta tietoa ja/tai neuvoja siihen mistä, keneltä tai millä
tavalla voimme löytää uutta tietoa
• Otimme selvää tai seurasimme miten ilmiön parissa työskentelevä asiantuntija/
henkilö toimii tai käyttäytyy
• Laadimme tutkimus- /toimintasuunnitelmaa tai muokkasimme sitä edelleen
• Testasimme ennustuksiamme, olettamuksiamme tai hypoteesejamme tekemällä
kokeiluja
• Pyrimme tekemällä välittämään muille ideoitamme ja ajatuksiamme
(esim. miellekartalla, luonnostelemalla, nikkaroimalla, rakentamalla, purkamalla,
ohjelmoimalla)
• Kerroimme tai esittelimme luokkatovereille sitä mitä olemme tähän mennessä
tehneet ja saaneet selville
• Kysyimme neuvoa toisilta (esim. luokkakavereilta,opettajalta tai kotiväeltä)
• Autoimme toisia (esim. luokkakavereita, opettajaa tai kotiväkeä)
• Keräsimme aineistoa ideoinnin ja/tai toteutuksen tueksi (esim. katsomalla mitä
eri tietolähteissä sanotaan, tekemällä omia havainnointeja, haastatteluja tai
tutkimuksia paikan päällä jne.)
• Kokeilimme ajatella tai tehdä asian uudella tavalla (esim. miettimällä asiaa
jonkun toisen näkökulmasta, vaihtamalla menetelmää, materiaalia, välinettä
tms.)
• Tallensimme omaa toimintaa / tutkimusta (esim. ottamalla valokuvia, videota,
tekemällä muistiinpanoja siitä miten tutkimusta on tehty)
• Järjestimme, luokittelimme, yhdistelimme ja editoimme kerättyä aineistoa
• Arvioimme toimintaamme liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia (esim. missä
olemme olleet hyviä ja missä voisimme tehdä paremmin?)
!
PAIKAN
MÄÄRITYS JA
SUUNNAN
OTTO

43.
RATKAISUN
RAKENTAMINEN
JA ARVIOINTI
OPPIMISEN KOKEMINEN

44.
OPPIMISPROSESSIN
arviointi
• Omien ideoiden ja tulkintojen hyödyntäminen
• Ilmiön kuvaaminen käsitteillä
• Kysymysten tekeminen ja tutkimus/kehittämiskysymyksen
muotoilu
• Yhdessä tapahtuva suunnittelu ja oppimispolun rakentaminen
(yhteistyö, verkostoituminen, toiminnan organisoituminen)
• Työvälineiden hyödyntäminen (ajatteluun, tekemiseen,
vuorovaikutukseen)
• Opettajan ja asiantuntijoiden neuvojen ja ohjauksen
hyödyntäminen
• Erilaisten informaatiolähteiden ja todellisten tutkimus/
kehittämiskohteiden hyödyntäminen
• Oppimiseen sitoutuminen
• (innokkuus, rohkeus kokeilla, rajojen ylitys, sitkeys)
• Uusien tutkimus/kehittämistehtävien syntyminen ja esilletuonti
RATKAISUN
RAKENTAMINEN
JA ARVIOINTI

45.
Projektin alussa
Projektin lopussa
(Liljeström,,Enkenberg,&,Pöllänen,,2013)
TIEDOLLINEN
TAIDOLLINEN
oppiminen
&
RATKAISUN
RAKENTAMINEN
JA ARVIOINTI
RATKAISUN
JAKAMINEN

46.
RATKAISUN
RAKENTAMINEN
JA ARVIOINTI
DIGITARINA/lopputuote
(ks.&Liljeström,,,Enkenberg,,,&,Pöllänen,,2013)

47.
Sulkavan yhtenäiskoulun
”Meidän Saimaa” -projekti
AVOIMUUS• avoin (esim. lehdistö, sosiaalinen media)
• rajoitettu tietylle yhteisöille (esim. kotijoukot, asiantuntijat)
• vain koulun sisällä
!
MUODOT• esitys (esim. näytelmä, .ppt, posteri)
• digitaalinen tarina
• verkkodokumentti
• lasten konferenssi (esim. posterinäyttely, webinar)
• teos, artefakti, peli (esim. näyttely, konsertti)
• palvelu (esim. oppijoiden tuottama tapahtumapäivä)
• jne.

48. !
henriikkavartiainen.com
KIITOS!

49. !
DOPOPPIMISTUTKIMUS
Liljeström,,A.,,Enkenberg,,J.,&,Pöllänen,,S.,(2013).,Making&learning&whole:&an&instrucIonal&approach&for&mediaIng&the&pracIces&of&authenIc&science&inquiries.&
Cultural&Studies&of&Science&EducaIon.&8&(1),&51M86.&DOI:&10.1007/s11422M012M9416M0&
Liljeström,,A.,,Enkenberg,,J.,,&,Pöllänen,,S.,(2013).,The&case&of&designMoriented&pedagogy:&What&students’&digital&video&stories&say&about&emerging&learning&
ecosystems.&EducaIon&and&InformaIon&Technologies.&DOI:10.1007/s10639M013&9284M6&
Liljeström,,A.,,Enkenberg,,J.,,Vanninen,,P.,,VarAainen,,H.,&,Pöllänen,,S.,(2014).&The&Openforest&portal&as&an&open&learning&ecosystem:&CoMdeveloping&in&studing&of&a&
mulIdisciplinary&phenomenon&in&a&cultural&contexts.&&In&P.&Kommers,&T.&Issa,&T.&Issa,&DMF.&Chang&&&P.&Isaías&(Eds.),&Proceedings&of&the&InternaIonal&Conference&on&
EducaIonal&Technologies&(ICEduTech&2014)&and&The&InternaIonal&Conference&on&Sustainability,&Technology&and&EducaIon&(STE2014).&&IADIS&Press.&
Liljeström,,A.,,VarAainen,,H.,,Vanninen,,P.,,Enkenberg,,J.,,&,Pöllänen,,S.,(2013).&FirstMyear&teacher&educaIon&students&reflecIons&and&interpretaIons&about&
sustainable&development&and&enhancing&learning&pracIces:&Teoksessa&T.&Issa,&N.&M.&Sharef,&T.&Issa&&&P.&Isaías&(toim.)&Proceedings&of&the&InternaIonal&Conference&on&
Sustainability,&Technology&and&EducaIon&(STE2013).&IADIS&Press.&53M63.&
Vanninen,,P.,,Liljeström,,A.,,VarAainen,,H,.,Enkenberg,,J.,,Pellikka,,I.,&,Pöllänen,,S.,(2013).&Forest&in&teacher&educaIon:&The&Open&Forest&portal&as&a&novel&resource&
for&learning:&Teoksessa&T.&Issa,&N.&M.&Sharef,&T.&Issa&&&P.&Isaías&(toim.).&Sustainability,&Technology&and&EducaIon.&Proceedings&of&InternaIonal&Conference&on&
Sustainability,&Technology&and&EducaIon&(STE2013).&IADIS&Press.&111M114.&
VarAainen,,H,&,Enkenberg,,J.,(2013).&Learning&from&and&with&museum&objects:&design&perspecIves,&environment,&and&emerging&learning&systems.&EducaIonal&
Technology&Research&&&Development,&61(5),&841M862.&&
VarAainen,,H.,&,Enkenberg,,J.,(2014).&ParIcipantMled&photography&as&a&mediaIng&tool&in&objectMoriented&learning&in&museum.&Visitor&Studies,&17(1),&66M88.&
VarAainen,,H.,&,Enkenberg,,J.,(2013).,ReflecIons&of&designMoriented&pedagogy&for&sustainable&learning:&An&internaIonal&perspecIve.&Journal&of&Teacher&EducaIon&for&
Sustainability,&15&(1),&43M53.&&
VarAainen,,H.,,Liljeström,,A.,,&,Enkenberg,,J.,(2012).&DesignMoriented&pedagogy&for&technologyMenhanced&learning&to&cross&over&the&borders&between&formal&and&
informal&environments.&Journal&of&Universal&Computer&Science,&18(15),&2097–2119.&
VarAainen,,H.,(2014).Principles&for&DesignMOriented&Pedagogy&for&Learning&from&and&with&Museum&Objects.&PublicaIons&of&the&University&of&Eastern&Finland.&
DissertaIons&in&EducaIon,&HumaniIes,&and&Theology.,&no&60.&University&of&Eastern&Finland,&2014.&&
VarAainen,,H.,(2014).&Designing&parIcipatory&learning.&In&P.&Kommers,&T.&Issa,&T.&Issa,&DMF.&Chang&&&P.&Isaías&(Eds.),&Proceedings&of&the&InternaIonal&Conference&on&
EducaIonal&Technologies&(ICEduTech&2014)&and&The&InternaIonal&Conference&on&Sustainability,&Technology&and&EducaIon&(STE2014).&&IADIS&Press.&
VarAainen,,H.,(2015).,Osallistavan&oppimisen&uudelleenmuotoilua.&Teoksessa&J.&Julkunen&(Toim.)&Porrassalmi&VIII.&EteläMSavon&kulEuurin&vuosikirja&2015.&
VarAainen,,H.,,Pöllänen,,S.,,Liljeström,,A.,,Vanninen,,P.,&,Enkenberg,,J.,(2016).&Designing&connected&learning:&Emerging&learning&systems&in&a&crao&teacher&educaIon&
course.&Design'and'Technology'EducaQon:'An'InternaQonal'Journal,&February&2016&

50. Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., & Rumble, M. (2011). Defining 21st century skills. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.),Assessment and teaching of 21st century
skills (pp. 17–66). NewYork: Springer.!
Dillon, P., & Howe,T. (2003). Design as narrative: objects, stories and negotiated meaning. International Journal of Art and Design Education, 22(3), 291-298.!
Cole, M., & Engeström, Y. (1993). A cultural-historical approach to distributed cognition. In G. Salomon (Ed.) Distributed cognitions: Psychological and educational considerations (pp. 1-46).
Cambridge: Cambridge University Press.!
Enkenberg, J. (2014).Aika muuttaa nykyinen toimintakulttuuri. Saatavilla: http://www.tiedeseura.es/2014/01/aika-muuttaa-nykyinen-toimintakulttuuri.html!
Enkenberg, J. (2014). Oppimisen tulevaisuus. Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2014/01/oppimisen-tulevaisuus.html!
Enkenberg, J. (2012). Design-suuntautunut pedagogiikka - mistä se nousee ja mitä se on? Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2012_06_01_archive.html!
Fischer, G. (2013). Learning, social creativity, and cultures of participation. In A. Sannino, &V. Ellis (Eds.), Learning and collective creativity:Activity-theoretical and sociocultural studies (pp. in press).
NewYork:Taylor & Francis/Routledge.!
Fullan, M.& Langwothy, M. (2013) Towards a New End: New Pedagogies for Deep Learning. Saatavilla (online): http://www.newpedagogies.info/!
Hakkarainen, 1998. Epistemology of inquiry and computer-supported collaborative learning. Unpublished Ph.D. thesis. University of Toronto.!
Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004.Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki,WSOY.!
Hakkarainen, K., Paavola, S., Kangas, K., & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2013). Socio-cultural perspectives on collaborative learning:Towards collaborative knowledge creation. In C. Hmelo-
Silver, C. Chinn, C. Chan & A. O'Donnell (Eds.), International handbook of collaborative learning (pp. 57-73). NewYork: Routledge.!
Jenkins, H., Clinton, C., Purushotma, R., Robison,A. J., & Weigel, M. (2008). Confronting the challenges of participatory culture: Media education for the 21st century. Chicago, IL: John D. and
Catherine T. MacArthur Foundation. Retrieved Jan 28, 2014, from http://www.nwp.org/cs/public/print/resource/2713!
Kumpulainen, K., & Lipponen, L. (2012). Crossing boundaries: Harnessing funds of knowledge in dialogic inquiry across formal and informal learning environments. In P. Jarvis, & M.Watts
(Eds.),The Routledge International Handbook of Learning (pp. 112-125). London : Routledge.!
Liljeström,A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole:An instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science
Education, 8(1), 51–86.!
Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Education and
Information Technologies, 9(3), 583–601.!
Martinez, S. & Stager, G. (2013) Invent to Learn. Making,Tinkering, and Engineering in trhe Classroom. Constructing Modern Press s. 58. !
Paavola, S., Engeström, R. & Hakkarainen, K. (2012).Trialogical approach as a new form of mediation. In A. Morsh,A. Moen, & S. Paavola (Eds.) Collaborative knowledge creation: Practices,
tools, and concepts (pp. 1-14).Rotterdam: Sense Publishers.!
Pöllänen, S., & Vartiainen, L. (2013). Forest-themed learning games as a context for learning via collaborative designing of crafts. Techne Series: Research in Sloyd Education and Craft
Science, 20(3), 33-49.!
Robinson, K., & Aronica, L. (2015). Creative schools:The grassroots revolution that's transforming education. NewYork:Viking.!
Sahlberg, P. (2010). Rethinking accountability for a knowledge society. Journal of Educational Change, 11(1), 45-61.!
Sawyer, K. (2000). Improvisation and the Creative Process: Dewey, Collingwood, and the Aesthetics of Spontaneity.The Journal of Aesthetics and Art Criticism, 58 (2), 149-161!
Scardamalia, M., & Bereiter, C. (2006). Knowledge building:Theory, pedagogy, and technology.Teoksessa K. Sawyer (Toim.), Cambridge handbook of the learning sciences (s. 97–118). New
York: Cambridge University Press.!
Scardamalia, M., Bransford, J., Kozma, R., & Quellmalz, E. (2011). New assessments and environments for knowledge building. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.), Assessment and
teaching of 21st century skills (pp. 231–300). NewYork, NY: Springer.!
Seitamaa-Hakkarainen, P.,Viilo, M., & Hakkarainen, K. (2010). Learning by collaborative design: Technology-enhanced knowledge practices. International Journal of Technology and Design
Education, 20(2), 109–136.!
Säljö, R. (2010). Digital tools and challenges to institutional traditions of learning:Technologies, social memory and the performative nature of learning. Journal of Computer Assisted Learning,
26(1), 53–64.!
Thomas, D., & Brown, J. (2011).A new culture of learning: Cultivating the imagination for a world of constant change. Lexington, KY: CreateSpace.!
Vygotsky, L. S. (1978). Thought and language. Cambridge, MA: MIT Press.!
Wells, G., & Claxton, G. (2002). Introduction: Sociocultural perspectives on the future of education. In G.Wells & G. Claxton (Eds.), Learning for Life in the 21st Century (pp. 1-17). Oxford:
Blackwell Publishing.!
kirjallisuutta