Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2016). Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä. Johdatus DOP-oppimiseen. Lappeenranta 12.-13.1.2016.

1. 1
Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä
1. koulutuspäivä 12. ja 13.1.2016 LAPPEENRANTA
designed by Freepik
JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM JA HENRIIKKA VARTIAINEN
Johdatus DOP-
oppimiseen

2. 1. PÄIVÄN OHJELMA
9.00 - 9.15 Esittäytyminen
9.15-9.30 DOP-koulutuspolku
Kurssin eteneminen ja aikataulu
Kurssilla hyödynnettävä teknologia
Oppimispolun jakaminen ja siihen liittyvät kysymykset
9.30 -10.00 Tulkintoja koulun toimintakulttuurista
Ennakkotehtävien esittely ja niistä keskustelu
10.00-10.15 Aamukahvi
10.15-12.00 Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP)
Mistä se nousee, mitä se on ja miten se vastaa uuden
opetussuunnitelman haasteisiin
12.00- 13.00 Lounas
13.00 -13.30 DOP- käytännössä - kaksi esimerkkiä
13.30-15.30 DOP oppimispolun esittely ja pienryhmätyöskentely:
Ilmiön ideointi, kiinnittäminen ja skenaario oppimispolulle
14.00 - 14.15 Päiväkahvi työskentelyn lomassa
15.30 - 16.00 Mitä ajatuksia, tuntemuksia ja kysymyksiä koulutuspäivä on herättänyt? 2

3. Koulutuksella on kolme tavoitetta:
1. Saattaa osallistavan oppimisen toimintakulttuuria näkyväksi design-
suuntautuneen pedagogiikan viitekehyksessä
2. Edistää osallistavan oppimisen yleistymistä käytännön opetuksessa
oppilaiden kanssa toteutettavan DOP-projektin kautta
3. Yhteiskehittelyä soveltaen yhdessä kouluttajien, koulutettavien sekä
oppilaiden kanssa kehittää edelleen rajoja ylittävän osallistavan
oppimisen toimintakulttuuria
3
KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT

4. Koulutettavien tehtävät:
1. DOP-OPPIMISPROJEKTI. Tehtävänä on suunnitella, toteuttaa sekä
dokumentoida valittuun ilmiöön pohjautuva, laaja-alaisia taitoja harjoituttava
sekä oppiainerajoja ylittävä DOP-oppimiprojekti yhdessä oppilaiden kanssa.
2. OPPIMISPOLUN DOKUMENTOINTI. Tehtävänä on tuottaa pienryhmissä DOP
oppimisprojektin dokumentointi (koottuna Google Docs-dokumenttiin).
Oppimispolun julkista dokumentointia työstetään pienryhmissä sekä
koulutustapaamisten yhteydessä että niiden välillä. Toteutunut projekti
esitellään viimeisellä tapaamiskerralla. Lopullisen version palautus viimeistään
10.4.2016 mennessä.
4
KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT

5. 5

6. KURSSIN AIKATAULU KOULUPROJEKTIN
ETENEMINEN
1. tapaaminen ti 12.1. tai ke 13.1.
Johdatus DOP-oppimiseen
1. tapaamisen jälkeen
Koulun yhteisen ilmiön valitseminen ja
oppimistehtävän muotoilu yhdessä
oppilaiden kanssa
2. tapaaminen ke 27.1. tai to 28.1.
DOP-oppimisen suunnittelu
2. tapaamisen jälkeen
Oppimisprojektin suunnittelu ja aloitus
yhdessä oppilaiden kanssa
3. tapaaminen ti 16.2. tai ke 17.2.
DOP-oppimisen toteutus
3. tapaamisen jälkeen
Oppimisprojektin toteutus ja
dokumentointi yhdessä oppilaiden kanssa
4. tapaaminen ke 13.4. tai to 14.4.
Valmiiden projektien jakaminen 4. tapaamisessa
6

7. ● Kurssiblogi: doppolkuja.blogspot.fi
● Twitter, Instagram: #DOPLPR
● Google Docs: Oppimispolun dokumentointi http://urly.
fi/yeB (Kopioi pienryhmälle, jaa kouluttajille)
● Pedanet: https://peda.net/id/347f6f2eb
● Muut teknologiat?
● Oppilaiden luvat - tuotosten julkaisu?
7
KURSSIN TEKNOLOGIASTA SOPIMINEN

8. KOULUTUKSESSA MUKANA (ennakkokyselyyn vastanneet)
alle 2 v
2-10 v.
11-20 v.
yli 20 v.
8
47 vastausta

9. MITEN KOULUN TOIMINTAKULTTUURI NÄYTTÄYTYY OMASSA
TYÖSSÄSI?
9
“Paljon on saatu uusia yhteistyökulttuureja tulemaan mutta liian paljon opettajat puurtavat
yksinään ja tekevät myös turhaa työtä. ollaan vain omaa luokkaa varten. opettaja väsyy, kun ei
käydä keskusteluja ja mietitä tiimeinä asioita.”
“Koulun toimintakulttuuri näyttäytyy työssäni monella tavalla. Muutamia esimerkkejä
mainitakseni mm. teknologian saatavuus, fyysisen ympäristön toimivuus, koulun yhteiset
työrauhaa tukevat säännöt, perustyötä tukevat arvot ja toimintatavat (liikkuva koulu ym.)
vaikuttavat kaikki työhöni.”
“Koulumme toimintakulttuuri, avoimuus,
positiivisuus, oppilaslähtöisyys, näkyy ja
kuuluu positiivisessa mielessä kaikkialla.
Omassa työssäni aineenopettajana saan
melko vapaat kädet ideoida ja toteuttaa
uusia, poikkeuksellisiakin
työskentelytapoja ja olla mukana
kehittämässä ja luomassa uudenlaista
oppimisympäristöä.”

10. MITEN NÄET OPPILAAN ROOLIN UUDESSA KOULUN TOIMINTAKULTTUURISSA?
10
“Oppilas ohjataan ottamaan kokonaisvaltaisesti enemmän vastuuta
omasta oppimisestaan. Aiheet, tavoitteet, menetelmät, arviointi.”

11. MITEN NÄET KOULUN ULKOPUOLISTEN TOIMIJOIDEN ROOLIN UUDESSA
KOULUN TOIMINTAKULTTUURISSA?
11
“Koulu ei ole irrallinen ympäröivästä yhteiskunnasta. Ulkopuoliset toimijat: - lisäävät
opiskelumotivaatiota, miksi jonkun asian oppiminen on tärkeää - luovat
mahdollisuuden osallistumiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen - selkeyttävät
tulevaisuudennäkymiä, on elämää myös peruskoulun jälkeen, syrjäytymisen ja
näköalattomuuden torjunta - monipuolistavat opiskelua”
“Toivottavasti
ulkopuolisia toimijoita
käytetään
mahdollisimman paljon
hyödyksi. Mielestäni ne
tukevat työtäni ja
oppilaiden oppimista ja
kuuluvat uuteen OPSin
vaatimusten mukaiseen
toimintakulttuuriin”

12. MITEN NÄET TEKNOLOGIAN ROOLIN KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN
KEHITTÄMISESSÄ?
12
“Teknologialla on merkittävä rooli koululaisten elämässä. Hienoa, että se tuodaan
vahvemmin mukaan koulumaailmaankin. Tekniikka on oppimisen välinen ja myös kohde.
Tieto- ja viestintätekniikka toimii erittäin hienona motivaattorina monissa yhteyksissä.
Oppilaat tekevät innokkaasti projekteja, joissa saa oppia teknologiaa ja käyttää tieto- ja
viestintätekniikkaa. Itse olen innokas oppimaan lisää teknologiaa, se ei pelota!”
“Teknologialle on annettu
suuri rooli koulun toiminnan
kehittämisessä ja se onkin yhä
enemmän myös lähtökohta
monelle toimintamallille.
Toivoisin kuitenkin, että
teknologia pysyisi lestissään,
siis jonkilaisen rengin
asemessa eikä toimintaa tai
oppimista kehittäisi
teknologialähtöisesti liikaa.”

13. MITÄ TUNTEMUKSIA, AJATUKSIA JA KYSYMYKSIÄ UUDEN OPSIN
VAATIMUKSET KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOKSESTA HERÄTTÄVÄT
SINUSSA?
13
“Esitellyt kokeilut uusista menetelmistä
varsin epämääräisiä, oppimistulokset
eivät tunnu merkitsevän. Paljon "
puuhastelua" luvassa. Toivottavasti
alkuräpiköinnin aikana opiskelevat
eivät joudu kärsimään liikaa. Lisääkö
uusi OPS oppilaiden eriarvoisuutta, kun
eri kouluissa tehdään eri tyyleillä ja
opitaan uudet systeemit eri tahtiin ja
eri tavoin. Miten eri opettajien
työmäärä jakaantuu, vaikuttaako se
työpaikan ilmapiiriin.”
“Osaanko muuttaa opetustani tarpeeksi uuden
OPSin mukaiseksi. Miten luottaa siihen että
ilmiöistä ja aihekokonaisuuksista lähtevässä
opetuksessa saavutamme kaikki oppimisen
tavoitteet? Mistä löytää yhteistyökumppaneita
helpottamaan uuden toimintakulttuurin
käyttöönotossa.”
Monialaiset oppimiskokonaisuudet
yläkoulun aineenopettajajärjestelmässä:
miten tehdään niin ettei jää vain
puuhasteluksi ja pintaraapaisuksi? -
Huoltajien ja oppilaiden osallistaminen:
miten?

14. 14

15. MISTÄ SE NOUSEE,
MITÄ SE ON JA
MITEN SE VASTAA UUDEN
OPETUSSUUNNITELMAN
HAASTEISIIN?
15

16. Lapsemme tulevat aikanaan
työskentelemään maailmassa, joka on
toisenlainen kuin nykyinen
maailmamme. Tästä seuraa erityinen
tarve korostaa oppimisessa taitoja ja
tietoa, jotka ovat laajasti
sovellettavissa ja hyödynnettävissä
jatkuvasti muuttuvassa olosuhteissa.
Jatkuvasti muuttuva maailma
edellyttää, että me kykenemme
uudistamaan kulttuurisia
käytänteitämme sekä edistämään
opetuksen avulla lapsissamme niitä
taitoja ja osaamisia jotka tämän
mahdollistavat.
16

17. Luovuus sekä mielikuvitus ovat
avainasemassa ns. 21.
vuosisadan oppimisessa
(Thomas&Brown 2011).
Koulu, joka ei kykene
edistämään oppilaissa aitoa
halua ja tarvetta oppia ei voi
tuottaa sellaista oppimista, jota
tarvitaan tulevaisuuden
yhteiskunnassa (Sahlberg
2010).
Tietäminen merkitsee kykyä
oppia (Habermas).
17

18. -Minulla on
ystävä koulussa.
-Opettajani saa
minut kokemaan
koulutyöni
tärkeäksi.
-Koen
koulussaoloni
turvalliseksi.
-Koulussa minulla
on tilaisuus
osoittaa, missä
olen hyvä.
-Viimeisen viikon
aikana olen
saanut
tunnustusta
hyvästä
suoriutumisesta
-> tarve nykyistä paremmin oppimiseen
sitouttavalle pedagogiikalle, jossa korostuvat
yhteistyöhön kasvaminen, oppimisen
merkitykselliseksi kokeminen, turvallisuus,
oman osaamisen hyödyntäminen sekä tunnustus
hyvästä työstä 18
Oppimiseeen sitoutuminen

19. Työnteon vaatimien osaamistarpeiden kehitystrendi erään tutkimuksen
mukaan (Murnane & Levy, 2004)
Tästä seuraa: opetuksessa tulisi korostaa vuorovaikutuksia ja
kommunikointia sekä asiantuntijoille ominaista tapaa toimia
(hiljainen tieto) eri oppiaineiden sisältötiedon sijaan
19
http://www.slideshare.net/dvndamme/21st-century-learners-demand-post-industrial-education-systems

20. 1. Merkityksen anto
Kyky tulkita esitettyä ja julkituotua, nähdä sen syvempi
merkitys.
2. Sosiaalinen älykkyys
Kyky olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa suoralla ja
syvällisellä tavalla. Kyky aistia muiden reaktioita sekä heidän
tavoitteitaan.
6. Monimediataito
Kyky arvioida kriittisesti sisältöjä, joiden esittämisessä on
käytetty eri medioita. Kyky käyttää eri medioita
houkuttelevalla tavalla sisällön esittämisessä.
3. Tavanomaisesta poikkeava ja sopeutuva ajattelu
Taitavuus ajattelussa sekä ratkaisuun pääsemisessä. Kyky
ajatella sääntöjen ja ohjeiden ulkopuolella.
4. Monikulttuurinen osaaminen
Kyky toimia erilaisiin kulttuurisiin käytänteihin yhdistyvissä
tilanteissa.
5. Laskennallinen ajattelu
Kyky kuvata käsitteellisesti (mallintaa) suuria tietomääriä ja
ymmärtää aineistoja sekä tehdä johtopäätöksiä niistä.
Tulevaisuudentyötaidot
20

21. 6. Monimediataito
Kyky arvioida kriittisesti sisältöjä, joiden esittämisessä on
käytetty eri medioita. Kyky käyttää eri medioita houkuttelevalla
tavalla sisällön esittämisessä.
7. Tiedonalueiden rajojen ylittäminen
Kyky ymmärtää eri tiedonalueisiin yhdistyviä käsitteitä sekä
ilmiöitä kokonaisvaltaisesti (systeemisesti).
8. Design-ajattelu
Kyky esittää ja kehittää tehtäviä sekä työskentelyprosesseja
niin, että tulos vastaa odotuksia.
9. Kognitiivisen taakan hallinta
Kyky erottaa olennainen. Kyky ymmärtää miten tehostaa
tilanteessa toimintaa soveltamalla siihen eri työvälineitä sekä
tekniikoita.
10. Virtuaalinen kollaboraatio
Kyky työskennellä tuottavasti, työhön sitoutuen sekä läsnä
olemalla virtuaalisen työryhmän jäsenenä.
21

22. 22

23. 23

24. Esimerkkejä syvällisen oppimisen oppimis-/
opettamisstrategioista
http://www.sevenminutescientist.com/2015/06/03/deeper-learning-for-student-mastery-
infographic-connected/
Oppilaiden omien suunnittelutaitojen hyödyntäminen ja
edistäminen ratkaisua etsittäessä.
Jokaisen oppilaan vastuun sekä työskentelyn merkityksen
korostaminen tavoitteeseen pääsemiseksi.
Toiminnan dokumentoinnin tärkeyden korostaminen.
Ilmiöön liittyvien eri näkökulmien esilletuominen sekä
arvostaminen kokonaiskuvan muodostamiseksi.
Periksi antamattomuuden (sitkeyden) edistäminen
oppilaissa
Oppilaiden aiemman tiedon ja osaamisen
hyväksikäyttäminen uusissa ennen kokemattomissa
tilanteissa. 24

25. OPS2016: Laaja-alaisten taitojen (ts. syvällisen oppimisen)
kehittyminen haastaa nykyisen koulujen toimintakulttuurin sekä
oppimiskäsityksen.
25

26. “Kulttuuri on kokonaisuus, johon kuuluu ao. yhteisön
jäsenten omaamat tiedot, uskomukset, taidot, arvot, lait ja
muut yhteisön jakamat toimintatavat sekä osaamiset.”
(Tylor, 1871)
“Syväkulttuuri (deep culture) on ao. yhteisön jakamien
merkitysten sekä käyttäytymisien muodostama verkosto,
joka mahdollistaa kommunikoinnin sekä kollaboraation
yhteisön jäsenten kesken.”(Schaules 2015)
Oletus: Syväkultuuria ylläpitää ns. implisiittinen mieli.
Sitä taas luonnehtivat jaetut merkitykset, käsikirjoitukset
sekä skeemat, joita tarvitaan menetykselliseen
vuorovaikutukseen ao. yhteisön sisällä.” (Schaules, 2015)
Toimintakulttuurin tietoinen muuttaminen tukeutuu ihmisen
havaintojärjestelmiin, oppimiskykyyn sekä kielelliseen
prosessointiin. Muuttaminen haastaa ihmisissa ns.
reflektiivisen/tarkaavaisen mielen (Schaules 2015).
26
Kulttuurieroista: https://www.google.fi/search?q=german+vs.
+Chinese&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwiEvbT4w5_KAhWHESwKHW
m1CzMQsAQIJQ&biw=1363&bih=718#imgrc=8mldAeJTxAiIMM%3A

27. Esitietoinen päättely
Implisiittinen
Automaattinen
Ei vaadi ponnistelua
Suuri kapasiteetti
Nopea
Oletusprosessi
Assosiatiivinen
Kontekstuaalinen
Sisältöspesifi
Evoluutiossa ensin
Ei-verbaalista
Tukeutuu tunnistamiseen,
havaintoon ja suuntautumiseen
Riippumaton työmuistista
Tietoinen päättely
Eksplisiittinen
Kontrolloitu
Vaatii ponnisteluja
Pieni kapasiteetti
Hidas
Houkuteltava esiin
Sääntöpohjainen
Abstrakti
Sisällöstä riippumaton(geneerinen)
Evoluutiossa viimeksi
Yhteydessä kieleen
Tukeutuu sääntöihin, vertailuun,
vaihtoehtojen punnitsemiseen
Rajoituksena työmuistin kapasiteetti
Ks. Evans, Jonathan (1984). "Heuristic and analytic processes in reasoning". British
Journal of Psychology 75: 451–468. ja
https://en.wikipedia.org/wiki/Dual_process_theory
27
Intuitiivinen mieli Reflektiivinen mieli

28. 28
Toimintakulttuurin muutosprosessi

29. • painottaa oppimistoiminnoissa sekä reflektiivistä että intuitiivistä
mieltä ja pyrkii näin edistämään oppijoiden sekä opettajien
valmiuksia ja kykyä muuttaa koulun toimintakulttuuria
• korostaa oppilaiden luontaista tapaa oppia (oppiminen on itse-
ohjautuva ja vuorovaikutuksia korostava iteratiivinen prosessi,
missä oppilaat itse valitsevat/rakentavat ne välineet, jotka
edistävät ilmiön tutkimista ja tietämään tulemista)
• tavoittelee oppimisessa asiantuntijoille ominaista, heidän
toimintaansa kätkeytyvää hiljaista tietoa
• korostaa ilmiön tarkastelussa systeemistä näkökulmaa
• korostaa syvällisen oppimisen edistämisen opettamisstrategioita
(tutkiminen, yhteissuunnittelu, oppilaskeskeisyys, dokumentointi,
useat näkökulmat, ponnistelu, kokemukset ja osaamiset mm.)
• pyrkii edistämään oppilaiden osallistumista paikalliselle kulttuurille
ominaisiin käytänteisiin niitä tutkien sekä kehittäen
DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA (DOP)
29

30. Oppiminen seuraa
osallistumisesta
Oppimisprosessi on
itseorganisoituvaa
Ilmiötä tarkastellaan
systeemisesti
Oppimisen eteneminen perustuu
yhteiskehittelyyn ja
vuorovaikutuksiin muiden
ihmisten, fyysisten sekä
mentaalisten objektien sekä
maailman ilmiöiden kanssa
30
DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA (DOP)
esimerkkinä osallistavasta oppimisesta (participatory learning)

31. OPPIMISTEOREETTINEN VIITEKEHYS
31
ks. Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen uudelleenmuotoilua. Teoksessa J.
Julkunen (Toim.) Porrassalmi VIII. Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja 2015.

32. POTENTIAALISET OPPIMISEN KOHTEET
Monimutkaiset ongelmat, joihin oppilaat
pyrkivät löytämään ratkaisun tutkimuksia
tekemällä.
Luonto- ja kulttuuriympäristön ilmiöt, joiden
käyttäytymiselle oppilaat pyrkivät löytämään
selityksen tutkimuksia tekemällä.
Olemassa oleva kulttuurinen käytäntö, jota
oppilaat pyrkivät parantamaan tutkimuksia
tekemällä.
32

33. 33

34. 34

35. Ilmiö/haaste
Kompleksinen ja moniulotteinen
Yhteys useaan eri tiedon-/tieteenalaan ja
asiantuntijuuteen
Koskettaa useita ihmisiä tavalla tai toisella
Tutkimuskysymykset
Yhdessä problematisoivat ilmiötä moniulotteisesti ja
monen eri tiedonalueen sekä asiantuntijuuden
näkökulmasta
Muotoutuvat oppijoiden ilmiöstä nousevien
assosiaatioiden ja kysymysten (!) pohjalta
Niiden esiinnousua voidaan edistää esim. erilaisilla
herätteillä (video, uutisteksti ja valokuvat mm.)
Kukin tutkimuksen kohteeksi valittava kysymys
yhdistyy yleensä tiettyyn näkökulmaan (ja koulun
oppiaineeseen) ilmiöstä
Mahdollistavat ilmiön tutkimisen periaatteellisella,
syvällisellä tasolla
35
DOP ja ilmiö(keskeinen )oppiminen

36. Ratkaisu/vastaukset
Luovat yhdessä ilmiöstä moniulotteisen ja
periaatteelliseen tietoon ankkuroituvan kuvan
Kokonaiskuvan välittyminen tutkimuskohteena olevasta
ilmiöstä edellyttää vastausten/ratkaisujen jakamista
oppimisyhteisössä tavalla tai toisella.
Ilmiöstä sen selittämiseen/haasteesta siihen
vastaamiseen:
Ilmiön tunnistaminen/siihen
tutustuminen>oppimistehtävän muodostaminen>
tutkimusnäkökulman valinta->tutkimuskysymysten
ideointi->varsinaisten tutkimuskysymysten valinta ja
muotoilu->ratkaisujen rakentaminen>ratkaisujen
yhdistäminen koko kuvaksi
36

37. Vartiainen, H. (2014).Principles for Design-Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publications of the University of
Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology., no 60. University of Eastern Finland, 2014. 37

38. 38
DOP- käytännössä - kaksi
esimerkkiä

39. 39

40. Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning
ecosystems. Education and Information Technologies. DOI:10.1007/s10639-013 9284-6 40

41. Vartiainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J.
(2012). Design-oriented pedagogy for
technology-enhanced learning to cross over the
borders between formal and informal
environments. Journal of Universal Computer
Science, 18(15), 2097–2119.
41

42. 42

43. 43

44. 44

45. 45

46. 46

47. 47
Oppimistehtävä:
Tehdä tutkimus, josta suunnitella ja toteuttaa wikissä jaettava video, jonka
avulla toiset voivat oppia Pettuleivästä.

48. 48

49. 49
Pettuleipäprojekti Openmetsässä http://www.openmetsa.fi/wiki/index.php/Pettuleip%C3%A4

50. 50

51. Esi- ja alkuopetuksen projekteja
Menin minä mettään, pdf - muodossa. ja Book Creator-
muodossa.
Tutkimusretki metsään Kellarpellon Vekkulit Projektin esittely
Vekarat eläinten jäljillä Kellarpellon Vekarat
Vesi Kellarpellon Veijarit
Vesseleiden metsäretkikirja Kellarpellon Vesselit
Norppa lähellämme Kellarpellon Viikarit. Ryhmän yhteinen
tuotos, digikirja
Metsän elämää tutkimassa riistakameran avulla, Kellarpellon
Vintiöt, esikouluryhmä Projektin esittely
Hirsimäen esikoululaiset design suuntautuneen pedagogiikan
toteuttajina
Kärpässienet
Hirsimäen 2c luokka desing perustaisen oppimisen portailla
Perusopetuksen projekteja
Talvikalastusprojekti,
Pettuleipäprojekti
Projekteja RajupusuWikissä Useiden ryhmien projekteja ja
projektiaihioita eri kouluilta, tekijöinä oppilaita esikoululaisista
lukiolaisiin
Mennään metsään Anttolan koulun 1.-2. lk (Savonlinna),
projektikuvaus pdf -muodossa. Projektissa syntynyt digikirja pdf-
muodossa sekä Book Creator -kirja.
Eläinten talvi Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk
Metsämatikkaa, Metsä ja luova kirjoittaminen, Pyhä metsä,
Valamo-lautapeli , Sulkavan yläkoulun 8. lk
Opettajaopiskelijoiden projekteja
Laukansaaren Torppa
Veteraanien ruokamuistot
Siirtolohkareen tarina
Naava-Räp
LISÄÄ ESIMERKKIPROJEKTEJA
51
Uusia projekteja päivitetään blogiin:
http://doppolkuja.blogspot.fi/p/esi-ja-
alkuopetuksen-projekteja-menin.html

52. DOP suunnitteluperiaatteet,
kouluprojektin aloittaminen ja
pienryhmätyöskentely:
Ilmiön ideointi, kiinnittäminen ja
skenaario oppimispolulle
52

53. 53

54. ● Ilmiöt voivat nousta oppilailta, mutta myös
opetussuunnitelmasta, yhteisestä lukuvuoden teemasta,
ajankohtaisista tapahtumista tai vaikka lähiympäristön ongelmista
tms.
● Ajankohtaisia ilmiöitä ja haasteita DOP-projektien kohteiksi ovat
esimerkiksi: köyhyys, nälkä, terveys, oppiminen, tasa-arvo, puhdas
vesi, energia, työ, teollinen tuotanto, asuminen, liikenne,
ympäristö, jäte, ilmasto, meret, metsät, rauha, oikeus, kehitys
54
ILMIÖN TAI KEHITTÄMISHAASTEEN KIINNITTÄMINEN

55. ● Selvitetään alku- ja loppu”testin”
avulla mitä oppilaat ajattelevat
ilmiöstä etukäteen ja miten
ajattelu kehittyy projektin aikana
(vrt. arviointi)
● A3 valkoinen paperi
● “Piirrä ja/tai kirjoita mitä tiedät tai
oletat tietäväsi jääkaudesta”
55
ILMIÖN ENNAKKOKÄSITYKSET JA NIIDEN KEHITTYMINEN
Projektin alussa
Projektin lopussa

56. ● Pohditaan ja kirjataan muistiin oppilaiden kanssa yhdessä mistä, keneltä,
millä tavalla “tietoa” löytyy ilmiöstä (kartoitetaan yhteistä oppimisen
ekosysteemiä)
● Tuodaan jo alusta lähtien näkyväksi millaisia oppimisen resursseja ja
välineitä oppijoilla itsellään on mahdollisuus tuoda osaksi ilmiön
tutkimista:
○ yhteisölliset resurssit (esim. isovanhemmat, harrasteyhteisöt)
○ välineet (esim. oma älypuhelin, erityinen tutkimusväline [pilkki,
kaikuluotain])
○ informaatioresurssit (esim. painetut ja digitaaliset materiaalit,
luontokohteet)
56
EKOSYSTEEMIN MALLINTAMINEN

57. ● Tutustutaan ilmiön asiayhteyteen esim.
○ uutiseen
○ lehtiartikkeliin
○ valokuviin
○ videoon
○ julkisuudessa ilmiöstä käytyyn keskusteluun
○ vieraillaan 1. kerran luontokohteessa, museossa,
rakennetussa ympäristössä
○ ym.
57
KONTEKSTIIN TUTUSTUMINEN

58. 58
OPPIMISTEHTÄVÄN MUOTOILU
Oppimistehtävien tyypit
TUTKIMUS
● oppimisen ja tutkimisen kohteena tällöin luonto- ja kulttuuriympäristön
ilmiöt
● tuloksena selitys tai kuvaus ilmiön käyttäytymisestä (esim. tutkimusraportti)
DESIGN
● monimutkainen ongelma, joka vaatiin usean eri näkökulman ja asianosaisen
huomioon ottamista
● olemassa oleva kulttuurinen käytäntö, jolle laaditaan parantamis- tai
kehittämisehdotus (vrt. vaikuttamisprojektit, Ops perusteet 2014 mm. s. 242)
● tuloksena tuote, esim (esim. käsityötuote, näytelmä, taidenäyttely,
parannusehdotus liiikenneongelmaan)

59. 59
Oppimistehtävän muodon tulee olla avoin, mikä mahdollistaa oppilaiden omien ideoiden ja
ajatusten hyödyntämisen oppimisprosessin aikana. Opettaja voi yksin/toisen opettajien tai
yhdessä oppilaiden kanssa sopia mihin muotoon oppimistehtävä saatetaan.
OPPIMISTEHTÄVÄN MUOTOILUA OHJAAVAT NÄKÖKULMAT
kohderyhmä/asianosaiset, esim. toiset
oppilaat, päättäjät, pakolaiset, vanhukset
lopputuloksen muoto esim.
näytelmä, video, raportti, käsityö,
peli, leikki, opetus, wiki
konteksti
esim. koulun lähiympäristö,
museo, teatteri, linnoitus,
Lauritsala, Pulp, virtuaalinen
ympäristö
ESIMERKKEJÄ OPPIMISTEHTÄVISTÄ:
● Oppimistehtävänä on tehdä Lauritsalasta peli toisille oppilaille.
● Tehtävänä opettaa jääkauteen liittyvät asiat nuoremmille (ei selkeästi määritä mitä ja miten opettaa
jääkaudesta jne. )
● Tehtävänä on tehdä pienryhmissä tutkimus talvikalastuksesta, esittää ja jakaa se digitaalisessa
muodossa.
● Tehtävänä tehdä pettuleivästä video/videoita wikiin, joista joku toinen voi oppia (ei määritä selkeästi
kohdejoukkoa ja videoiden sisältöä jne. )
● Tehtävänä on tuottaa päättäjille perusteltu ratkaisuehdotus koulun lähiristeyksen turvallisuuden
parantamiseksi (ei määritä selkeästi miten ehdotus tuotetaan jne.)
● Tehtävänä on pienryhmissä suunnitella tutkimus joka vastaa kysymykseen: Millainen on arvokas
metsä?

60. 60
TYÖSKENTELYSÄÄNTÖJEN SOPIMINEN

61. 1. Valitaan (yhdessä oppilaiden kanssa) ilmiö tai
kehittämishaaste, jota luokan/koulun oppimisprojektit
tutkivat (esim. Talvikalastus, Saimaan kanava, Pulp,
pakolaisuus, ongelmaristeys)
2. Tehdään valkoisen paperin “testi” (selvitetään mitä
oppilaat ajattelevat ilmiöstä etukäteen)
3. Pohditaan oppilaiden kanssa yhdessä mistä, keneltä,
millä tavalla “tietoa” löytyy ilmiöstä (kartoitetaan
yhteistä oppimisen ekosysteemiä)
4. Tutustutaan ilmiön asiayhteyteen ( esim. uutiseen,
lehtiartikkeliin, julkisuudessa ilmiöstä käytyyn
keskusteluun, tai vierailemalla luontokohteessa,
museossa, rakennetussa ympäristössä mm.)
5. Muotoillaan oppimistehtävä (tutkimus/design)
6. Sovitaan työskentelysäännöistä
Ennen seuraavaa tapaamista tehdään vähintään kohdat 1 ja 2.
Huom! Mahdolliset tarvittavat luvat oppilaiden projektien julkaisuun ja
toteuttamiseen.
61
KOULUPROJEKTIN
ALOITUS

62. 1. SKENAARIO OPPIMISPOLULLE: Tukeutuen oppimispolkuun ja sen
suunnitteluperiaatteisiin tehtävänä on hahmotella ajatuksellisesti
pienryhmän toteutettavaksi tuleva projekti
2. ALUSTAVA SUUNNITELMA: Tehtävänä on laatia alustava suunnitelma
DOP-projektin ensivaiheen toteutukselle. Suunnitelma
dokumentoidaan Google Docsiin. Kopioi Docs-pohja http://urly.fi/yeB ,
nimeä uudelleen ja jaa pienryhmällesi
3. JAKAMINEN: Tehtävänä on lähettää Docsin linkki Anulle tai Henriikalle
anuliljestrom@gmail.com henriikka.vartiainen@gmail.com
62
OPETTAJAPIENRYHMÄN TEHTÄVÄT

63. Mitä ajatuksia, tuntemuksia ja
kysymyksiä koulutuspäivä on
herättänyt osallistujissa?
63
YHTEINEN KESKUSTELU

64. Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural
Studies of Science Education. 8 (1), 51-86. DOI: 10.1007/s11422-012-9416-0
Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems.
Education and Information Technologies. DOI:10.1007/s10639-013 9284-6
Liljeström, A., Enkenberg, J., Vanninen, P., Vartiainen, H. & Pöllänen, S. (2014). The Openforest portal as an open learning ecosystem: Co-developing in studing of a
multidisciplinary phenomenon in a cultural contexts. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the International Conference on
Educational Technologies (ICEduTech 2014) and The International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2014). IADIS Press.
Liljeström, A., Vartiainen, H., Vanninen, P., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). First-year teacher education students reflections and interpretations about sustainable
development and enhancing learning practices: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.) Proceedings of the International Conference on Sustainability,
Technology and Education (STE2013). IADIS Press. 53-63.
Vanninen, P., Liljeström, A., Vartiainen, H,. Enkenberg, J., Pellikka, I. & Pöllänen, S. (2013). Forest in teacher education: The Open Forest portal as a novel resource for
learning: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.). Sustainability, Technology and Education. Proceedings of International Conference on Sustainability,
Technology and Education (STE2013). IADIS Press. 111-114.
Vartiainen, H & Enkenberg, J. (2013). Learning from and with museum objects: design perspectives, environment, and emerging learning systems. Educational
Technology Research & Development, 61(5), 841-862.
Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2014). Participant-led photography as a mediating tool in object-oriented learning in museum. Visitor Studies, 17(1), 66-88.
Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2013). Reflections of design-oriented pedagogy for sustainable learning: An international perspective. Journal of Teacher Education for
Sustainability, 15 (1), 43-53.
Vartiainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J. (2012). Design-oriented pedagogy for technology-enhanced learning to cross over the borders between formal and
informal environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097–2119.
Vartiainen, H. (2014).Principles for Design-Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publications of the University of Eastern Finland.
Dissertations in Education, Humanities, and Theology., no 60. University of Eastern Finland, 2014.
Vartiainen, H. (2014). Designing participatory learning. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the International Conference on
Educational Technologies (ICEduTech 2014) and The International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2014). IADIS Press.
Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen uudelleenmuotoilua. Teoksessa J. Julkunen (Toim.) Porrassalmi VIII. Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja 2015.
Vartiainen, H., Pöllänen, S., Liljeström, A., Vanninen, P. & Enkenberg, J. (submitted). Designing connected learning: Emerging learning systems in a craft teacher
education course.
DOP-oppimistutkimus
64