2. !
Koulutuksen tavoitteena on sekä teoriaan että
käytännön esimerkkeihin tukeutuen tarjota
näkökulmia yhteiskehittelevään DOP-oppimiseen
luokkahuoneen ulkopuolelle laajenevissa
oppimisympäristöissä sekä - yhteisöissä.
Lähtökohtana on osallistava oppiminen ja uutta luova
toiminta erilaisissa oppimisen ympäristöissä.
Työstämme yhdessä DOP- mallin pohjalta osallistavan
oppimisen projektiaihioita, joita voi jatkossa kokeilla,
soveltaa ja toteuttaa omassa opetuksessa.
Harjoittelemme samalla osallistavan oppimisen
työtapoja kuten yhteiskehittelyä ja joukkoistamista
sekä tutustumme niitä tukeviin tvt-sovelluksiin
!!!
TAVOITTEET
3. Koulutussivusto
Sisällöllinen jäsentyminen Mahdollisia
teknologiasovelluksia
Johdatus Design-suuntautuneeseen pedagogiikkaan. Taustaa, teoriaa, käytännön
esimerkkejä. Intron jälkeen ryhdymme yhdessä osallistujien ideoimaan Design-oppimisen
projektiaihioita. Ko. prosessi etenee DOP-opetusmallia soveltaen ja
hyödyntäen erilaisia TVT-sovelluksia.
Minecraft !
1. Yhteinen tehtävä. Ryhdytään pienryhmissä ideoimaan 21. vuosisadan Design-oppimisen
oppimistehtäviä/oppimista ohjaavia kysymyksiä. Ideoinnin tukena
hyödynnetään kuvia/ajankohtaisia lehtileikkeitä ym.
Padlet
2. Kontekstin suunnittelu. Pienryhmät valitsevat edellä kehitellyistä kysymyksistä
itselleen yhden kysymyksen/ kehittämiskohteen ja halutessaan muotoilevat sitä
vielä. Sen jälkeen he ryhtyvät ideoimaan, missä, miten, kenen kanssa ja millä
välineillä ko. kysymystä voitaisiin lähteä tutkimaan/työstämään osallistavan
oppimisen lähtökohdista oppimisen laajentuvissa maisemissa.
Googlen palvelut,
Openmetsä
3. Aineiston koonti. Seuraavaksi jatketaan valitun kysymyksen työstämistä
tekemällä sitä näkyväksi valokuvien/videoiden/haastettelujen ym. kautta. Tässä
vaiheessa pienryhmät lähtevät ”ulos luokasta”.
iPädit, omat kännykät,
Instagram, Flicker,
4. Ratkaisun rakentaminen ja jakaminen. Lopuksi palataan takaisin yhteiseen tilaan ja
järjestetään ideoita, kysymyksiä, valokuvia ym. aineistoa. Muokataan niistä
digitaalinen artefakti joka jaetaan sekä toisille että kaikille avoimessa #dopnet
verkostossa.
Canva, iMovie, Thinglink,
Twitter, Openmetsä
http://dop21.blogspot.fi
Ruokatauko?
5. KUUMA KYSYMYS
Mitä lastemme ja nuortemme
t u l i s i O P P I A , t i e t ä ä j a k y e t ä
tekemään tÄMÄN AJAN JA
T u l e va i s u u d e n y h t e i s k u n n a s s a ?
6. Ajattelutavat
‣Luovuus, kriittinen ajattelu,
ongelmanratkaisu,
päätöksenteko, oppiminen
Työskentelytavat
‣Kommunikointi ja
kollaboraatio
Työskentelyn välineet
‣Tieto- ja viestintätekniikka,
‣Informaation lukutaito
Elämisen taidot
‣Kansalaisuus,
elämänura,
henkilökohtainen ja
sosiaalinenvastuullisuus
21. vuosisadan taidot ATC21S
7. Kansalaisuus
‣Tieto
globaalista
‣Herkkyys
ja
kunnioitus
muita
kul4uureja
kohtaan
‣Osallistuminen
kestävän
kehityksen
edistämiseen
Henkiset ja moraaliset
luonteenpiirteet
‣Rehellisyys
‣Itsesäätely
‣Vastuullisuus
‣Sitkeys
‣Empa@a
‣Itseluo4amus
‣Omasta
hyvinvoinnista
huoleh@minen
‣Työurasuuntauneisuus
‣Elämisen
(arjen)
taidot
Kollaboraatio
‣Toisilta
oppiminen
‣Toisille
jakaminen
‣Toisen
ajatuksen
tai
ehdotuksen
edelleen
kehi4ely
‣Verkostoituminen
‣Myötäeläminen
‣Yhteenkuuluvuuden
tunteminen
Kriittinen ajattelu ja
ongelmanratkaisu
‣Projek@n
suunni4elu
‣Projek@n
toteutus
‣Ongelman
ratkaisu
‣Päätöksenteko
‣Digitaalisten
työvälineiden
hyödyntäminen
Luovuus ja mielikuvitus
‣Taloudellinen
ja
sosiaalinen
yri4eliäisyys
‣Uusien
ideoiden
tavoi4elu
ja
tuo4aminen
‣Toiminnan
johtaminen
Viestintä
‣Suullinen
vies@ntä
‣Kirjallinen
vies@ntä
‣Digitaalisten
työvälineiden
käy4ö
‣Taito
kuunnella
SYVÄLLINEN
OPPIMINEN
(Fullan
&
Langworthy,
2013)
8.
9. HAASTE
M i t e n e r i l a i s i a k o u l u j e n u l k o p u o l i s i a
y m p ä r i s t ö j ä - j a y h t e i s ö j ä , f y y s i s i ä
s e k ä v i r t u a a l i s i a , vo i d a a n
hyödyntää formaalissa
k o u l u o p p i m i s es s a n y k y i s t ä l a a j e m m i n
s e k ä t ava l l a , j o k a t u k e e t ä m ä n
v u o s i t u h a n n e n o p p i m i s e n j a
o s a a m i s e n e d i s t ä m i s e n t avo i t t e i t a ?
10. Luonto- ja kulttuuriympäristöt tarjoavat poikkeuksellisen rikkaan
ympäristön, jossa oppikirjojen sijaan oppimisen lähteenä ovat kohteet
(Vartiainen, Liljeström & Enkenberg, 2012)
11. Tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia todellisen elämän ilmiöiden
tutkimiseen oppijan oman mielenkiinnon suunnasta
(Bell, Lewenstein, Shouse, and Feder, 2009)
12. Voivat tukea oppijan aktiivista toimijuutta, kollaboraatiota
ja dialogista vuorovaikutusta
(Liljetsröm, Enkenberg & Pöllänen, 2013a; 2013b; DeWitt & Hohenstein, 2010)
13. O n n i s t u n u t o p i n t ov i e r a i l u
houkuttaa, koukuttaa ja
i n n o s t a a , h e r ä t t ä ä k y s y m y k s i ä j a
tarjoaa va s t a u k s i a . S e n a i k a n a
k ä v i j ä l u o k o h t e eseen oman
o p p i m i s p o l k u n s a .
Leenu Juurola & Leena Tornberg
15. Vierailuhin ei valmistauduta koulussa, eivätkä
opettajat tiedä miten koulun ulkopuolisia
ympäristöjä voitaisiin hyödyntää oppimisen
resurssina (Griffin & Symington,1997)
!
!
Oppijoilla on tyypillisesti hyvin vähän
mahdollisuuksia vaikuttaa vierailun suunnitteluun
tai toimintaan vierailun aikana (Kisiel, 2005 & 2006)
!
(Kisiel, 2005 & 2006)
16. Tyypillinen koululaisryhmän vierailu on strukturoitu,
oppaan vetämä luento-orientoitunut kierros, jossa oppijat
liikkuvat yhtenä ryhmänä oppaan perässä
(Cox-Peterson et al.,2003; Tal & Morag, 2007 )
21. Opettajaopiskelijoiden omien kokemusten ja
tulevaisuuden aikomusten välillä merkittävä yhteys
(Liljeström, Vartiainen, Vanninen, Pöllänen, & Enkenberg, 2013)
22.
23.
24.
25. To
be
a
competent
participant
involves
the
mastery
of
a
range
of
tools
and
instruments
(Säljö,
2010)
28. Olemassa oleva a n k u l t t u u r i i n
s o s i a a l i s t u m i s e n s i j a a n n y k y a i k a a
l u o n n e h t i vat n o p e a s t i m u u t t u va y h t e i s k u n t a
ja ennakoimat o n t u l e va i s u u s . S e k ä
p a i k a l l i s e t e t t ä s u u r e t g l o b a a l i t o n g e l m at
haastavat j atkuva a n k u l t t u u r i s t e n
k ä y t ä n t e i d e n u u s i n t a m i s e e n s e k ä
RAJOJEN YLITTÄMISEEN
e r i l a i s e n o s a a m i s e n j a a s i a n t u n t i j u u d e n
hyödyntämiseksi
29. YHTENÄ KESKEISEN MUUTOKSEN
AJURINA ON OLLUT NOPEASTI
KEHITTYNYT TEKNOLOGIA, JOKA ON
MAHDOLLISTANUT UUDENLAISTEN
YHTEISÖJEN JA YHTEENKERTYMIEN
SYNTYMISEN SEKÄ KEHITTYMISEN
FORMAALIN KOULUTUKSEN
ULKOPUOLELLA
(Thomas
&
Brown,
2011;
Jenkins
ym.,
2008)
31. OSALLISTAVA KULTTUURI
MATALA KYNNYS, KUKA TAHANSA VOI OSALLISTUA
TAITEELLISEEN ILMAISUUN, ONGELMAN RATKAISUUN JNE.
!
ITSEORGANISOITUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT- JA YHTEISÖT
OSALLISTAA LAAJOIHIN VERKOISTOIHIN, JOISSA LUODAAN JA
RAKENNETAAN YHDESSÄ TUHANSIA ERILAISIA DIGITAALISIA
RESURSSEJA
OHJAA SEKÄ VALMENTAA UUDEN LUONTIIN JA SEN TULOKSENA
OLEVAN JAKAMISEEN TOISILLE
SE MITÄ KOKENEIMMAT TIETÄVÄT JA OSAAVAT SIIRRETÄÄN
YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLITTÄMÄNÄ ALOITTELEVIEN JA
VASTA MUKAAN TULLEIDEN OMAKSI
HETEROGEENISEN YHTEISÖN JÄSENET USKOVAT, ETTÄ
OSALLISTUMISELLA JA OMALLA KONTRIBUUTIOLLA ON
MERKITYSTÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ YHTEISÖLLE
OSALLISTUJAT JATKUVASTI ARVIOIVAT ITSE OMAA
SUORITUSTAAN SITÄ KEHITTÄÄKSEEN
(esim.
Jenkins
ym.,
2008
;
Thomas
ja
Brown,
2011;
NETP,
2010;
Enkenberg,
2014;
Bereiter
&
Scardamalia,
2003;
Scardamalia
ym.,2011;
Hakkarainen
ym.,
2013;
Eckert
ym.,
1997;
Wells,
2008;
Lemke,
2002;
Roth
ja
Lee,
2006
ym.)
32. OSALLISTAVA KULTTUURI
MATALA KYNNYS, KUKA TAHANSA VOI OSALLISTUA
TAITEELLISEEN ILMAISUUN, ONGELMAN RATKAISUUN JNE.
OPPILAAN IKÄÄN SIDOTTU PROSESSI, JOKA EDELLYTTÄÄ
OPPILAAN KOKOAIKAISTA LÄSNÄOLOA
!
ITSEORGANISOITUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT- JA YHTEISÖT
OPETUSTA TOTEUTETAAN PAKOLLISEN OPETUSSUUNNITELMAN
VIITOITTAMANA
OSALLISTAA LAAJOIHIN VERKOISTOIHIN, JOISSA LUODAAN JA
RAKENNETAAN YHDESSÄ TUHANSIA ERILAISIA DIGITAALISIA
RESURSSEJA
OPPIMINEN ANKKUROIDAAN LUOKKAHUONEESEEN JA
OPPIKIRJOIHIN
OHJAA SEKÄ VALMENTAA UUDEN LUONTIIN JA SEN TULOKSENA
OLEVAN JAKAMISEEN TOISILLE
OPETETAAN SITÄ MINKÄ JOKU TOINEN ON RAKENTANUT TAI
JULKI TUONUT
SE MITÄ KOKENEIMMAT TIETÄVÄT JA OSAAVAT SIIRRETÄÄN
YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLITTÄMÄNÄ ALOITTELEVIEN JA
VASTA MUKAAN TULLEIDEN OMAKSI
OPETTAJAN PUHEEN KUUNTELU JA MONISTEIDEN TÄYTTÄMINEN
HETEROGEENISEN YHTEISÖN JÄSENET USKOVAT, ETTÄ
OSALLISTUMISELLA JA OMALLA KONTRIBUUTIOLLA ON
MERKITYSTÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ YHTEISÖLLE
EDETÄÄN YKSIN TEHDEN JA SAMASSA TAHDISSA, JOLLOIN
ERILAISUUS ON UHKA
OSALLISTUJAT JATKUVASTI ARVIOIVAT ITSE OMAA
SUORITUSTAAN SITÄ KEHITTÄÄKSEEN
OPETTAJAN SUORITTAMA ARVIOINTI
(esim.
Jenkins
ym.,
2008
;
Thomas
ja
Brown,
2011;
NETP,
2010;
Enkenberg,
2014;
Bereiter
&
Scardamalia,
2003;
Scardamalia
ym.,2011;
Hakkarainen
ym.,
2013;
Eckert
ym.,
1997;
Wells,
2008;
Lemke,
2002;
Roth
ja
Lee,
2006
ym.)
KOULUKULTTUURI
33. THE PARTICIPATION GAP
” T h e u n e q u a l acces s t o t h e
o p p o r t u n i t i es , e x p e r i e n c es , s k i l l s ,
and knowledge that w i l l p r e p a r e
y o u t h f o r f u l l p a r t i c i p at i o n i n t h e
world of tomorrow”
Jenkins ym., 2008
35. ”A world of constant change...
!
!
”What is happening in the games of today is,
we believe, a fair predictor of what
will be happening in the workplaces
and societies of tomorrow”
(Thomas
ja
Brown,
2009)
36. ...and where innovation happens
at the edges of core” (Thomas
ja
Brown,
2011)
!
!
!
Keskustelupalstat
esim.h4p://www.minecraaforum.net/forum/24-‐minecraa-‐discussion/
Total
Members
2534623,
Total
Posts
24261847
Wikit
esim.
h4p://
minecraa.gamepedia.com/
Minecraa_Wiki
”The
wiki
and
its
3,122
ar2cles
are
managed
and
maintained
by
406
ac2ve
contributors
from
the
MinecraA
community,
along
with
the
wiki's
administra2on
team.
Anyone
can
Sivustot
Esim.
h4p://
www.planetminecraa.com/
Total
Members
1,436,301
Minecraa
Submissions
1,315,585
Total
Submission
Views
868,030,339
!
(esim.
Minecraa)
contribute.” Videot
Esim.
Youtube
noin
82
200
000
tulosta
Kuvapalvelut
esim.
h4p://minecraamuseum.net/
Exhibi@ng
9447
Minecraa
pictures
from
11557
users
! Blogit, mikroblogit, Facebook jne.
37. ” m e i d ä n t u l i s i k y e t ä j atkuva s t i
uudistamaan toimintakulttuuriamme
o r g a n i s o i v i a k ä y t ä n t e i t ä j a
kasvattamaan lapsissamme taitoja,
jotka tämän mahdollistavat ”
prof. emeritus Jorma Enkenberg
38. OSALLISTAVA OPPIMINEN 2.1
!
prof. emeritus Jorma Enkenberg
• Oppimistoiminnan lähtökohdat: oppilaiden kiinnostus sekä identiteetti
• Korostus tiedolla leikkimisessä ja työskentelyssä sekä yhteiskehittelyssä
• Tavoitteena harjoitella uutta luovaa, innovatiivista toimintaa yhdessä tapahtuvan toiminnan
muodossa tutkimalla ilmiöitä ja etsimällä ratkaisuja ongelmiin
• Oppimistoiminnan mahdollistajat: uudet mediat, teknologiset (henkilökohtaiset sekä yhteisölliset)
työvälineet sekä kehittyvät kulttuuriset käytänteet
• Oppimisen konteksti: koulun, kodin ja niiden ulkopuolisen maailman tarjoamien resurssien
muodostama ekosysteemi
• Ajattelu:
”thinking in redesigning”
39. va at e i t a k o u l u n t o imi n t a k u l t t u u r i n
muutokses t a o n es i t e t t y m o n es t a k i n
s u u n n a s t a , m u t t a e r i l a i s i a
o p p i m i s y m p ä r i s t ö j ä , - y h t e i s ö j ä j a
- v ä l i n e i t ä y h d i s t ä v ä l l e o p p i m i s e l l e o n
tarjolla hyvin vähän
OPPIMISTUTKIMUKSEEN
P E R U S T U V I A
OPETUSMALLEJA
42. ”Everybody is a
FISH
GENIUS
But if you judge a
by its ability to climb a tree, it
will live out its whole life
believing it is stupid.”
Albert Einstein
43. TAVOITE
Design-suuntautunut
pedagogiikka (DOP) pyrkii
edistämään oppijoissa niitä
osaamisia, jotka tämän
mahdollistavat rakentavat
tulevaisuuden yhteiskunnassa
kansalaiselta ja työntekijältä
vaadittavia taitoja
44. Itseoppiminen Osallistuminen yhteisön toimintaan
OSALLISTAVA OPPIMINEN
(KÄSITYS ELINVOIMAISESTA OPPIMISESTA)
DOP
Sosiaalinen media Oppijat tutkijoina
VÄLINEET YHTEISKEHITTELY
(OPPIMISTA MEDIOIVAT TEKNOLOGIAT) (OPETUSMALLI)
Omat välineet
Oppijat suunnittelijoina
OPPIMISEN VIITEKEHYS
45. DOPOPPIMISEN KONTEKSTI
KOULUYHTEISÖ
(oppijat,
ope4ajat,
muu
henkilökunta)
YHTEISKEHITTELY
ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA
(esim.
tutkijat,
museo-‐oppaat)
YHTEISÖÖN LIITTYMINEN
(esim.
Openmetsä)
AVOIMET HAASTEET SEKÄ SITÄ
TARKENTAVAT TUTKIMUSKYSYMYKSET
(oppijoiden
oman
mielenkiinnon
suunnassa)
TODELLISEN MAAILMAN
KOHTEIDEN TUTKIMINEN
(esim.
ilmiötä
väli4ävä
museoartefak@,
luontokohde)
JAETUT OPPIMISEN RESURSSIT
(esim.
ilmiöön
tai
sitä
edustavaan
kohteeseen
lii4yvä
tutkimusdata,
oppijoiden
tuo4amat
digitarinat)
VÄLINEET IDEOIDEN, KIINNOSTUKSEN
SEKÄ OSAAMISEN VÄLITTÄMISEEN JA
TOIMINNAN SUUNNITTELUUN
(esim.
tutkimussuunnitelmat,
luonnokset
jne.)
AINEISTON KERUUN, ORGANISOINNIN JA
TYÖSTÄMISEN VÄLINEET
(esim.
asiantun@jan
toimintaa
väli4ävät
mi4avälineet,
oppijoiden
omat
älypuhelimet)
VUOROVAIKUTUKSEN
VÄLINEET
(esim.
kommunikoin@in,
julkaisemiseen,
jakamiseen)
VÄLINEET KOHTEET TOIMIJAT
PÄIVÄKOTI/KOULU/
YLIOPISTO
LUONTO-JA
KULTTUURIYMPÄRISTÖ
TEKNOLOGIA-YMPÄRISTÖ
46. DOP-OPPIMIS(EN EKO)SYSTEEMI
Ilmiö kontekstissaan
Yhteisölliset resurssit
Työvälineresurssit
Informaatioresurssit
Oppimistehtävä
Kouluyhteisö
Perheet
Asiantuntijat
Harrastajat
Ajattelun
välineet
Tekemisen
välineet
Vuorovaikutuksen
välineet
DOP pyrkii sijoittamaan
oppimisen laajentuvaan ja
muuntuvaan oppimissysteemiin,
joka kannustaa kannustaa
oppilaita, opettajia ja
asiantuntijoita uutta luovaan
toimintaan.
Digitaalinen
media
Painettu media
Todelliset kohteet
47. DOP 1. ORIENTATION
1. ILMIÖN/HAASTEEN
ACTIVITIES !!
ARTIKULOINTI !!!
• Discussion about things that
interest in a forest
• Discussion about research
perspectives
• Studying the research narratives
and story analysis
• Selection and anchoring of
open challenge
4. GENERALIZATION 2. INQUIRY PLAN
3. INQUIRY
• Research perspective
• Forming ideas and selection of
research theme
Forming ideas and selection of
inquiry object
• Selection of inquiry tools
• Agreement on forms of work
• Arrival at Punkaharju
• Gathering of inquiry tools
• Carrying out the inquiry
• Discussion about inquiry
• Departure from Punkaharju
• Processing of data and
interpreting of findings
• Reporting on the learning
project
• Evaluation of meaning of
project
PUNKAHARJU
3. AINEISTON KERUU
4. RATKAISUN
RAKENTAMINEN JA
JAKAMINEN
• Keskustelu haasteesta tai ilmiöstä
• Oppimista ohjaavan tehtävän
artikulointi ja kiinnittäminen
• Ekosysteemien jakaminen
• Työskentelysääntöjen laatiminen
• Oppimiskohteiden valinta
• Resurssien kartoittaminen
(informaatioresurssit, työvälineet,
yhteisölliset resurssit)
• Tutkimus-/toimintasuunnitelman
laatiminen
• Työskentely laajennetussa
oppijayhteisössä
• Tutkimusten suorittaminen
• Aineiston keruu (esim. video,
audio, kuvat, havainnoinnit,
haastattelut jne.)
• Kootun aineiston järjestäminen,
yhdistäminen ja analysointi
• Digitaalisen artefaktin
tuottaminen ja julkaiseminen
KOULU
LAAJENNETTU
OPPIMISYHTEISÖ-
! JA YMPÄRISTÖ
2. KONTEKSTIN
SUUNNITTELU
!
OPETUSMALLI
http://www.openmetsa.fi/dopvideo
49. Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.,
&
Pöllänen,
S.
(2013).
The
case
of
design-‐oriented
pedagogy:
What
students’
digital
video
stories
say
about
emerging
learning
ecosystems.
Educa=on
and
Informa=on
Technologies.
54. DOPOPPIMISTUTKIMUS
Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.
&
Pöllänen,
S.
(2013).
Making
learning
whole:
an
instruc=onal
approach
for
media=ng
the
prac=ces
of
authen=c
science
inquiries.
Cultural
Studies
of
Science
Educa=on.
8
(1),
51-‐86.
DOI:
10.1007/s11422-‐012-‐9416-‐0
Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.,
&
Pöllänen,
S.
(2013).
The
case
of
design-‐oriented
pedagogy:
What
students’
digital
video
stories
say
about
emerging
learning
ecosystems.
Educa=on
and
Informa=on
Technologies.
DOI:10.1007/s10639-‐013
9284-‐6
Liljeström,
A.,
VarAainen,
H.,
Vanninen,
P.,
Enkenberg,
J.,
&
Pöllänen,
S.
(2013).
First-‐year
teacher
educa=on
students
reflec=ons
and
interpreta=ons
about
sustainable
development
and
enhancing
learning
prac=ces:
Teoksessa
T.
Issa,
N.
M.
Sharef,
T.
Issa
&
P.
Isaías
(toim.)
Proceedings
of
the
Interna=onal
Conference
on
Sustainability,
Technology
and
Educa=on
(STE2013).
IADIS
Press.
53-‐63.
Vanninen,
P.,
Liljeström,
A.,
VarAainen,
H,.
Enkenberg,
J.,
Pellikka,
I.
&
Pöllänen,
S.
(2013).
Forest
in
teacher
educa=on:
The
Open
Forest
portal
as
a
novel
resource
for
learning:
Teoksessa
T.
Issa,
N.
M.
Sharef,
T.
Issa
&
P.
Isaías
(toim.).
Sustainability,
Technology
and
Educa=on.
Proceedings
of
Interna=onal
Conference
on
Sustainability,
Technology
and
Educa=on
(STE2013).
IADIS
Press.
111-‐114.
VarAainen,
H
&
Enkenberg,
J.
(2013).
Learning
from
and
with
museum
objects:
design
perspec=ves,
environment,
and
emerging
learning
systems.
Educa=onal
Technology
Research
&
Development,
61(5),
841-‐862.
VarAainen,
H.
&
Enkenberg,
J.
(2014).
Par=cipant-‐led
photography
as
a
media=ng
tool
in
object-‐oriented
learning
in
museum.
Visitor
Studies,
17(1),
66-‐88.
VarAainen,
H.
&
Enkenberg,
J.
(2013).
Reflec=ons
of
design-‐oriented
pedagogy
for
sustainable
learning:
An
interna=onal
perspec=ve.
Journal
of
Teacher
Educa=on
for
Sustainability,
15
(1),
43-‐53.
VarAainen,
H.,
Liljeström,
A.,
&
Enkenberg,
J.
(2012).
Design-‐oriented
pedagogy
for
technology-‐enhanced
learning
to
cross
over
the
borders
between
formal
and
informal
environments.
Journal
of
Universal
Computer
Science,
18(15),
2097–2119.
VarAainen,
H.
(2014).Principles
for
Design-‐Oriented
Pedagogy
for
Learning
from
and
with
Museum
Objects.
Publica=ons
of
the
University
of
Eastern
Finland.
Disserta=ons
in
Educa=on,
Humani=es,
and
Theology.,
no
60.
University
of
Eastern
Finland,
2014.
55. kirjallisuutta
Balsamo,
A.
(2010).
Design.
Interna2onal
Journal
of
Learning
and
Media,
1(4),
1–10.
Binkley,
M.,
Erstad,
O.,
Herman,
J.,
Raizen,
S.,
Ripley,
M.,
&
Rumble,
M.
(2011).
Defining
21st
century
skills.
In
P.
Griffin,
B.
McGaw,
&
E.
Care
(Eds.),
Assessment
and
teaching
of
21st
century
skills
(pp.
17–66).
New
York:
Springer.
Cox-‐Petersen,
A.,
Marsh,
D.,
Kisiel,
J.
&
Melber,
L.
(2003).
Inves=ga=on
of
guided
school
tours,
student
learning,
and
science
reform
recommenda=ons
at
a
Museum
of
Natural
History.
Journal
of
Research
in
Science
Teaching
,
40
(2),
200-‐218.
Dillon,
P.,
&
Howe,
T.
(2003).
Design
as
narra=ve:
objects,
stories
and
nego=ated
meaning.
Interna=onal
Journal
of
Art
and
Design
Educa=on,
22(3),
291-‐298.
Enkenberg,
J.
(2014).
Aika
muulaa
nykyinen
toimintakulluuri.
Saatavilla:
hlp://www.=edeseura.es/2014/01/aika-‐muulaa-‐nykyinen-‐toimintakulluuri.html
Enkenberg,
J.
(2014).
Oppimisen
tulevaisuus.
Saatavilla:
hlp://design-‐oriented.blogspot.fi/2014/01/oppimisen-‐tulevaisuus.html
Enkenberg,
J.
(2012).
Design-‐suuntautunut
pedagogiikka
-‐
mistä
se
nousee
ja
mitä
se
on?
Saatavilla:
hlp://design-‐oriented.blogspot.fi/2012_06_01_archive.html
Griffin,
J.,
&
Symington,
D.
(1997).
Moving
from
task-‐oriented
to
learning-‐oriented
strategies
on
school
excursions
to
museums.
Science
Educa=on
,
81
(6),
763–779.
Hakkarainen,
K.,
Paavola,
S.,
Kangas,
K.,
&
Seitamaa-‐Hakkarainen,
P.
(2013).
Socio-‐cultural
perspec=ves
on
collabora=ve
learning:
Towards
collabora=ve
knowledge
crea=on.
In
C.
Hmelo-‐Silver,
C.
Chinn,
C.
Chan
&
A.
O'Donnell
(Eds.),
Interna=onal
handbook
of
collabora=ve
learning
(pp.
57-‐73).
New
York:
Routledge.
Jenkins,
H.,
Clinton,
C.,
Purushotma,
R.,
Robison,
A.
J.,
&
Weigel,
M.
(2008).
Confron=ng
the
challenges
of
par=cipatory
culture:
Media
educa=on
for
the
21st
century.
Chicago,
IL:
John
D.
and
Catherine
T.
MacArthur
Founda=on.
Retrieved
Jan
28,
2014,
from
hlp://www.nwp.org/cs/public/print/resource/2713
Kisiel,
J.
(2005).
An
examina=on
of
fieldtrip
strategies
and
their
implementa=on
within
a
natural
History
museum.
Science
Educa=on
,
90
(3),
434
-‐
452.
Kisiel,
J.
(2006).
Understanding
elementary
teacher
mo=va=ons
for
science
fieldtrips.
Science
Educa=on
,
89
(6),
936–955.
! Kumpulainen,
K.,
&
Lipponen,
L.
(2012).
Crossing
boundaries:
Harnessing
funds
of
knowledge
in
dialogic
inquiry
across
formal
and
informal
learning
environments.
In
P.
Jarvis,
&
M.
Wals
(Eds.),
The
Routledge
Interna=onal
Handbook
of
Learning
(pp.
112-‐125).
London
:
Routledge.
Juurola,
L.
&
Tornberg,
L.
Museo-‐oppimisympäristön
kehiläminen
InnoApaja-‐hankkeessa.
Teoksessa
Kumpulainen,
K.,
Krokfors,
L.,
Lipponen,
L.,
Tissari,
V.,
Hilppö,
J.
&
Rajala,
A.
2010.
Oppimisen
Sillat
–
Koh=
osallistavia
oppimisympäristöjä.
Helsinki:
CICERO
Learning,
Helsingin
yliopisto.
Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.,
&
Pöllänen,
S.
(2013).
The
case
of
design-‐oriented
pedagogy:
What
students’
digital
video
stories
say
about
emerging
learning
ecosystems.
Educa=on
and
Informa=on
Technologies.
doi:10.1007/s10639-‐013
9284-‐6
Paavola,
S.,
Engeström,
R.
&
Hakkarainen,
K.
(2012).
Trialogical
approach
as
a
new
form
of
media=on.
In
A.
Morsh,
A.
Moen,
&
S.
Paavola
(Eds.)
Collabora=ve
knowledge
crea=on:
Prac=ces,
tools,
and
concepts
(pp.
1-‐14).Rolerdam:
Sense
Publishers.
Pöllänen,
S.,
&
Var=ainen,
L.
(2013).
Forest-‐themed
learning
games
as
a
context
for
learning
via
collabora=ve
designing
of
crars.
Techne
Series:
Research
in
Sloyd
Educa=on
and
Crar
Science,
20(3),
33-‐49.
Scardamalia,
M.,
Bransford,
J.,
Kozma,
R.,
&
Quellmalz,
E.
(2011).
New
assessments
and
environments
for
knowledge
building.
In
P.
Griffin,
B.
McGaw,
&
E.
Care
(Eds.),
Assessment
and
teaching
of
21st
century
skills
(pp.
231–300).
New
York,
NY:
Springer.
Seitamaa-‐Hakkarainen,
P.,
Viilo,
M.,
&
Hakkarainen,
K.
(2010).
Learning
by
collabora=ve
design:
Technology-‐enhanced
knowledge
prac=ces.
Interna=onal
Journal
of
Technology
and
