Opetushenkilöstön koulutuspäivä 15.10.2016, Savonlinna FT Henriikka Vartiainen

1.
ILMIÖoppiminen
käytäntöön
Miten tulevaisuudessa tarvittavia laaja-alaisia taitoja voidaan edistää
perusopetuksessa? Miten ilmiöpohjaisuutta voidaan toteuttaa käytännössä?
Miten oppimistilojen ja teknologioiden avulla voidaan tukea ilmiöpohjaista
oppimista? Miten ilmiöpohjaista oppimista voidaan arvioida? Työpajassa
tutustutaan ilmiöpohjaisen oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
Paja tarjoaa käytännön toimintamallin ja työvälineitä toteuttaa ilmiöpohjaisuutta
siten, että oppilaat pääsevät harjoittelemaan laaja-alaisen osaamisen taitoja.
perustainen
Opetushenkilöstön koulutuspäivä
15.10.2016
FT Henriikka Vartiainen

2. "
KANSALAISUUS
"
HENKISET JA MORAALISET
LUONTEENPIIRTEET
VIESTINTÄ
KRIITTINEN AJATTELU JA
ONGELMANRATKAISU
KOLLABORAATIO
‣Taloudellinen
ja
sosiaalinen
yri/eliäisyys
‣Uusien
ideoiden
tavoi/elu
ja
tuo/aminen
‣Toiminnan
johtaminen
‣Rehellisyys
‣Itsesäätely
‣Vastuullisuus
‣Sitkeys
‣Empa=a
‣Itseluo/amus
‣Omasta
hyvinvoinnista
huoleh=minen
‣Työurasuuntauneisuus
‣Elämisen
(arjen)
taidot
‣Suullinen
vies=ntä
‣Kirjallinen
vies=ntä
‣Digitaalisten
työvälineiden
käy/ö
‣Taito
kuunnella
‣Projek=n
suunni/elu
‣Projek=n
toteutus
‣Ongelman
ratkaisu
‣Päätöksenteko
‣Digitaalisten
työvälineiden
hyödyntäminen
‣Toisilta
oppiminen
‣Toisille
jakaminen
‣Toisen
ajatuksen
tai
ehdotuksen
edelleen
kehi/ely
‣Verkostoituminen
‣Myötäeläminen
‣Yhteenkuuluvuuden
tunteminen
‣Tieto
globaalista
‣Herkkyys
ja
kunnioitus
muita
kul/uureja
kohtaan
‣Osallistuminen
kestävän
kehityksen
edistämiseen
SYVÄLLINEN
OPPIMINEN
Fullan
&
Langworthy
2013
LUOVUUS JA MIELIKUVITUS

3. "
Elää päässä ja
kirjoissa
”TIEDÄ MITÄ”
explisiittinen tieto
”TIEDÄ MITEN” ”TIEDÄ KUKA”
hiljainen tieto
Elää ihmisissä ja heidän
käytänteissää
TIETÄMISEN JÄÄVUORI John Seely Brown

4. "
”Koulu joka ei edistä aitoa halua ja tarvetta oppia, ei pysty
tuottamaan oppimista, jota nykyajan ja tulevaisuuden
yhteiskunnassa vaaditaan”
(Sahlberg, 2010)

5. "
OSALLISTAVA KULTTUURI

6.
"
"
AVOIMUUS!
Matala
osallistumiskynnys,
jolloin
kuka
tahansa
voi
lii<yä
mukaan
yhdessä
tapahtuvaan
suunni<eluun
ja
innovoinAin
"
"
SYSTEEMINEN AJATTELU!
Yhteisö
pyrkii
ilmiön
systeemiseen
ymmärtämiseen,
etsimään
selityksiä
ja
keksimään
vaihtoehtoisia
toimintatapoja,
näkökulmia
ja
ratkaisuja
"
UUDEN LUOMINEN!
Kehi<yvässä
toiminnassa
korostuvat
ideoinA,
mielikuvitus,
design-­‐aja<elu,
toisilta
oppiminen
sekä
opitun
tai
rakennetun
jakaminen
"
EKOLOGISUUS!
Yhteisön
jäsenet
luovat,
muokkaavat
ja
rakentavat
yksin
ja
yhdessä
oppimisAloja
ja
oppimisympäristöjä
oppimishaasteen
tai
kehitystehtävän
vaaAmalla
tavalla
"
"
ITSEORGANISOITUMINEN!
Itseorganisoituva
oppimisyhteisö
muodostuu
itse
yhteisöstä
sekä
sen
ympäristöstä.
Yhteisö
muu<aa
toimintatapaansa
tai
rakenne<aan
sopeutuakseen
ympäristönsä
vaaAmuksiin.
"
KOKEILEMINEN JA TUTKIMUS!
Toiminnan
parantaminen
edelly<ää
tutkimusten
ja
kokeilujen
tekemistä
sekä
niistä
saatujen
tulosten
hyödyntämistä.
"
"
OMAN TOIMINNAN ARVIOINTI!
”ReflecAon
for”,
”reflecAon
in”
ja
”reflecAon
on”.
Toiminnan
kehi<äminen
edelly<ää
jatkuvaa
yhteissuunni<elua
sekä
suunnitelmien
toteutumisen
ja
tuloksena
olevan
kriiNstä
arvioinAa
Osallistava
OPPIMISKULTTUURI
(esim.
Jenkins
ym.,
2008
;
Thomas
ja
Brown,
2011;
NETP,
2010;
Enkenberg,
2014;
Bereiter
&
Scardamalia,
2003;
Scardamalia
ym.,
2011;
Hakkarainen
ym.,
2013;
Eckert
ym.,
1997;
Wells,
2008;
Lemke,
2002;
Roth
ja
Lee,
2006
ym.)

7. "
toimintakulttuuriamme organisoivia käytänteitä ja kasvat-
tamaan lapsissamme taitoja, jotka tämän mahdollistavat
Meidän tulisi kyetä
jatkuvasti
uudistamaan
prof. emeritus Jorma Enkenberg

8. "
Oppimisprojek+n
lähtökoh-­‐
tana
aito,
avoin
ja
merkityk-­‐
sellinen
ongelma
tai
haaste,
joka
edelly:ää
tutkimista
Suunni:elun
kohteena
sekä
lopputulos
e:ä
keino,
jolla
sin-­‐
ne
päästään
(oppimisprojek+n
suunni:elu
ja
toteutus)
Oppimisen tiloja ja oppimis-
ympäristöjä muotoillaan
tarpeen mukaan
SUUNNITTELIJOINA ARKKITEHTEINÄTUTKIJOINA
OPPIJAT

9. "
TALVIKALASTUS(Liljeström,
Enkenberg
&
Pöllänen,
2013)
www.openmetsa.fi/dopvideo

10. "

11. "
”Ennen joulua veimme metsän eläimille vanhoja
leivankannikoita syötäväksi. Eräs tyttö laitteli
evästä rantakallion koloon ja huuhdahti näkevänsä
norpan. Tokko tuo totta lienee ollut, kuka tietää,
mutta tuosta lausahduksesta meidän
norppatutkimuksemme sai alkunsa.”
"
Kellarpellon
Viikarit,
esikouluryhmä
ILMIÖN
TUNNISTAMINEN
Ilmiöt voivat nousta
oppilailta

12. "
"
”Syksyllä 2014 osallistuimme yhdessä koulun 3. luokkalaisten
kanssa retkeen, joka tehtiin Metsämuseo Lustoon
Punkaharjulle. Retkeä edelsi kysymysten laatiminen yhdessä
3. luokan oppilaiden kanssa: mitä haluat selvittää metsään
liittyvää Lustossa? Kysymyksiä syntyi paljon ja kaikkia
asioita ei tällä retkellä ehditty selvittämään.
"
Erityisen kiinnostava ja myöskin opetussuunnitelmaan liittyvä
oppilaiden laatima kysymys oli, miten eläimet selviytyvät
talvesta, jonka otimme tammikuussa uudelleen esillle.
Pohdimme aihetta ja tuotimme tähän ilmiöön liittyen
lisäkysymyksiä. Kaikilla tuntui olevan omia kokemuksia ja
omaa tietoa aiheesta, jota päätimme aloittaa tutkimaan
tarkemmin. ”
"
Sulkavan
yhtenäiskoulun
1.luokka
KYTKEYTYÄ OPETUSSUUNNITELMAAN,
KOULUN TAPAHTUMIIN, TEEMOIHIN…
ILMIÖN
TUNNISTAMINEN

13. "
Löytyä
lähiympäristöstä
”Anttolan koulun 6.luokka
innostui tutkimaan koulunsa
lähialueen hirviä ja karhuja,
koska niistä on havaintoja lähes
päivittäin koulun ympäristössä.
Molemmista eläimistä on jopa
näköhavaintoja. Lisäksi 6.lk. n
biologian opintokokonaisuuteen
kuuluu sekä hirvi että karhu.”
"
An:olan
koulu,
Savonlinna
ILMIÖN
TUNNISTAMINEN

14. "
"
"
mitä tiedät tai oletat tietäväsi jääkaudesta
PIIRRÄ
KIRJOITAja /
tai
”
”
Projektin alussa
Projektin lopussa
EKOSYSTEEMIN
MALLINTAMINEN
(Liljeström,
Enkenberg
&
Pöllänen,
2013)

15. "
IDEOIDAAN
mistä, keneltä, millä tavalla
TIETOAilmiöstä löytyy
EKOSYSTEEMIN
MALLINTAMINEN

16. "
EKOSYSTEEMIN
MALLINTAMINEN
”Norppaa voisi tutkia lasten mielestä
tutkimalla ensin Hilman äidin tuomia isoja
kangasjulisteita ja katselemalla DVD:tä.
Muina apuvälineinä voisivat olla kirjat,
tietokone, tabletit, retket rannoille ja
museoon, isovanhempien norppatieto, laulut,
leikit, WWF:n norppamateriaaali lapsille
ja joku, jolta voisi kysellä. Oppimiskohteena
voisi toimia ainakin museo, missä on laaja
näyttely ja esitys norpasta. Rannalla voisi
käyda myös tähyilemässä norppaa”
"
Kellarpellon
Viikarit,
esikouluryhmä

17.
Tutustutaan ilmiön
ASIAYHTEYTEEN
”Aloitimme projektimme viettämällä
ensimmäisten viikkojen oppitunnit
lähimetsässä. Oppilaat olivat juuri tulleet
kahdesta eri koulusta meidän kouluumme,
joten he kaikki eivät olleet minulle eivätkä
toisilleen tuttuja. Metsäretkillä tutustuimme
toisiimme, teimme havaintoja ja mietimme,
mitä kaikkea oppilaat tietävät metsästä.
Otimme metsään mukaan muistiinpanovälineet
ja oppilaat laittoivat ylös, mikä heitä
kiinnostaa metsässä. ”
"
KONTEKSTIIN
TUTUSTUMINEN
Talvisalon
koulu
6.
lk

18. "
Yhteisölliseen suunnitteluun ja tutkimiseen
kannustava oppimistehtävä on luonteeltaan
Siihen on mahdollista muotoilla ERILAISIA
näkökulmia, tutkimuskysymyksiä ja ratkaisuehdotuksia.
OPPIMIS-
TEHTÄVÄN
MUOTOILU

19. "
KOHDERYHMÄ MUOTO KONTEKSTI
esim.
toiset
oppilaat,
vanhemmat,
pää:äjät,
pakolaiset,
vanhukset
Esim.
näytelmä,
video,
raporN,
käsityö,
peli,
leikki,
näy:ely,
opetus,
wiki
esim. koulun lähiympäristö,
museo, teatteri, linnoitus,
Pulp, Senaatintori,
virtuaalinen ympäristö
MUOTOILU
Oppimistehtävän
OPPIMIS-
TEHTÄVÄN
MUOTOILU

20.
TEHTÄVÄNÄ ON …
"
…opettaa jääkauteen liittyvät
asiat nuoremmille (ei selkeästi
määritä mitä ja miten opettaa
jääkaudesta jne. )
"
"
…tehdä pienryhmissä tutkimus
talvikalastuksesta, esittää ja
jakaa se digitaalisessa
muodossa.
"
…tehdä pettuleivästä video/
videoita wikiin, joista joku toinen
voi oppia (ei määritä selkeästi
kohdejoukkoa ja videoiden
sisältöä jne. )
"
…tuottaa päättäjille perusteltu
ratkaisuehdotus koulun
lähiristeyksen turvallisuuden
parantamiseksi (ei määritä
selkeästi miten ehdotus tuotetaan
jne.)
"
…pienryhmissä suunnitella
tutkimus joka vastaa
kysymykseen: Millainen on
arvokas metsä?
"
…tehdä Lauritsalasta
peli toisille oppilaille
Esimerkkejä oppimistehtävistä
OPPIMIS-
TEHTÄVÄN
MUOTOILU

21.
”Ryhmissä sovittiin myös, kuka on
ryhmän vastuuhenkilö, jonka tehtävä
on pitää ryhmän toiminta
järjestyksessä. Oppilaat sopivat mm.
mitä tehdään, jos vastuuhenkilö
rupeaa liikaa pomottamaan
(huomautetaan asiasta ja jos ei
auta, vaihdetaan vastuuhenkilöä).
Oppilaat sopivat, että jokainen tekee
parhaansa eikä kukaan laiskottele.
Mahdollisiin ristiriitatilanteisiinkin
mietittiin ratkaisukeinot (arpominen
vaihtœhtojen välillä tai vastuuhenkilö
päättää tai kivi-paperi-sakset-
ratkaisu).”
"
Anttolan koulun 1.-2. lk
TYÖSKENTELY-
SÄÄNTÖJEN
SOPIMINEN
ITYÖSKENTELYYN LIITTYVÄT SOPIMUKSET:
Miten
työtä
jaetaan
työryhmän
sisällä?
Kuka
ase<aa
deadlinet?
Mitä
tehdään,
jos
joku
lipeää
sovituista
aikatauluista?
Mitä
tehdään,
jos
jäsenillä
on
erilaisia
käsityksiä
lopputuloksen
laadusta?
Mitä
tehdään,
jos
jäsenillä
on
erilaisia
tapoja
työskennnellä?
"
TYÖRYHMÄN VASTUUHENKILÖÖN LIITTYVÄT SOPIMUKSET
Toimiiko
joku
työryhmän
vastuuhenkilönä?
Miten
ao.
henkilö
valitaan?
Kierrätetäänkö
vastuuta
(toivo<avaa)?
Mitkä
ovat
vastuuhenkilön
vastuut?
"
VIESTINTÄÄN LIITTYVÄT SOPIMUKSET
Milloin
viesAtään,
mitä
viesAtään
ja
millä
välineellä
sitä
toteutetaan
(esim.
kasvokkain,
sähköposA,
FB,
twi<er)?
"
TAPAAMISIIN LIITTYVÄT SOPIMUKSET
Mikä
on
itsekunkin
jäsenen
aikataulu?
Vastaako
joku
jäsenistä
tapaamisien
organisoinnista?
Missä
ja
milloin
tapaamiset
toteutetaan?
Mitä
tehdään,
jos
joku
myöhästyy?
Mitä
tehdään,
jos
joku
ei
tule
paikalle?
"
MUITA SOPIMUKSIA
Voivatko
jäsenet
nauNa
kahvia
tai
syödä
kokoontumisien
aikana?
Mitä
tapahtuu,
jos
joku
dominoi
keskustelua?
Mitä
tehdään,
jos
joku
ei
ole
tyytyväinen
työryhmän
työskentelyyn?
Miten
risAriidat
selvitetään?

22. "
TUTKIMUS-
NÄKÖKULMAN
VALINTA
VALINTA Millaisia tutkimuskohteita- ja kysymyksiä eri
alojen tutkijoilla on ilmiöstä? Mihin eri alojen
asiantuntijat kohdistavat toimintojaan ? Mitä
välineitä tai menetelmiä he hyödyntävät työssään?
Kenen kanssa he tekevät yhteistyötä?
"
"
"
• Tiedonalataulukko
• Luovat tekniikat
(esim. de Bonon hattumenetelmä)

23.
KIINNITTÄMINEN
Tutkimuskysymyksen
TUTKIMUS-
KYSYMYKSEN
KIINNITTÄMINEN
”Aluksi muistelimme kesällä ja syksyllä tekemiämme viikoittaisia
retkiä lähimetsään. Olin tuonut ryhmätilaamme myös vanhoja koulun
opetuskuvia kuivasta ja tuoreesta kangasmetsästä sekä
lehtometsästä. Lapset nimesivät asioita kuvista ja sitten alkoi tulla
kysymyksiä: - onko tuo eläin? - mitä tuon kannon päällä on? - miten
tuo puu on saatu katkastua tuolta ylhäältä?
"
Mietimme yhdessä, ketkä voivat tutkia metsää? - tiedemiehet ja tutkijat
vois tutkia puita, mitä niissä on tai eläimiä ja kasveja ja kiviä. -
taidemaalari - se kattoo sitä metsää, että voi maalata siitä kuvan.
"
Lopuksi pohdimme, mitä lapset voisivat tutkia metsästä. - eläimiä, että
seuraa niitten jälkiä. - miten laho tai vanha puu on…..”
"
Kellarpellon
Vekkulit
tutkimuskysymysten - ja
kohteiden ideointia sekä
voidaan tukea mm.
vierailujen,retkien ja ilmötä
välittävien digitaalisten tai
paineittujen materiaalien
tuella

24.
”Norppaa voisi tutkia lasten mielestä tutkimalla
ensin Hilman äidin tuomia isoja kangasjulisteita
Tutkimuskysymykset voivat olla luonteeltaan
TOSISEIKKOJA
ETSIVIÄ
TOIMINNALLISTA
TIETOA ETSIVIÄ
STRATEGISTA TAI
KONDITIONAALISTA
TIETOA ETSIVIÄ
"
konkreettisiin ja ulkoisesti
havaittaviin asioihin liittyvää;
mitä, missä, milloin, kuinka monta
jne. (= kysymyksiä, joita lapset
usein spontaanisti esittävät)
"
miten jokin toimii, miten
jonkin asia tehdään jne.
"
miksi ja millä ehdoilla jokin asia
esiintyy/toimii, miten se on
suhteessa johonkin muuhun jne.
TUTKIMUS-
KYSYMYKSEN
KIINNITTÄMINEN
Hakkarainen, 1998

25.
”
RESURSSIEN
KARTOITTA-
MINEN
”Ryhmät kirjasivat ylös, mitä
tutkimusvälineitä he tulevat tarvitsemaan.
He sopivat myös tarkasti, kenen vastuulla
on minkäkin välineen tuonti ja mitkä asiat
pitää "tilata opelta”. Kiikarit, kukkakirja,
muistiinpanovälineet, suurennuslasi ja
reppu sekä älypuhelimia löytyi kotoa,
tabletit, suurennuspurkit ja lapio jäi
opettajan hommattavaksi”
"
Anttolan koulun 1.-2. lk
POHDITAAN MISTÄ, KENELTÄ, MILLÄ TAVALLA
“TIETOA” LÖYTYY OMAAN
TUTKIMUSKYSYMYKSEEN
TAI SUUNNITTELUTEHTÄVÄÄN

26. "
TUTKIMUSKOHTEITA TUTKIMUSMENETELMIÄ TUTKIMUSVÄLINEITÄ
"
luontokohde, rakennus, kanava, tori,
maalais/kaupunkimaisema, teos,
ajankohtainen tai historiallinen
tapahtuma, liikenneympyrä, risteys,
ihminen, eläin, kasvi, laite,
toimintatapa jne.
"
haastattelu, kysely, havainnointi,
mittaaminen, näytteiden ottaminen,
kokeen tekeminen, simulaatioiden
tekeminen, prototyyppien
tekeminen, pienoismallin tekeminen,
ohjelmointi, mallintaminen
painetun tai digitaalisen aineiston
analyysi (kuva, video, teksti, kaavio,
reaaliaikainen data) jne
"
kamera, ääninauhuri, video,Google
kysely, mitta, kaikuluotain,
riistakamera, sivellin, 3D-tulostin,
kasvukaira, legot, mikroskooppi, jne.
Esimerkkejä
TUTKIMUSKOH-
TEIDEN JA -
MENETELMIEN
KIINNITTÄMINEN

27. "Tutkimus/toiminta-
SUUNNITELMA
TUTKIMUSNÄKÖKULMA
Minkä tieteenalan/tiedonalan/ kenen näkökulmasta lähestymme luokan
yhteistä teemaa?
TUTKIMUSKOHDE- JA KYSYMYS
Mikä on se kysymys, johon (luonto- ja kulttuuriympäristön)
kohteen tutkiminen voi antaa vastauksen? Mikä on se kysymys,
johon kohteen tutkiminen voi antaa vastauksen?
TUTKIMUSMENETELMÄ"
Miten keräämme aineistoa tutkimuskysymykseen vastaamiseksi ?
Mitkä tutkimusvälineet soveltuvat tutkimukseemme?
TOTEUTUS
Miten tutkimuksemme toteutetaan? Kuka tekee mitä? Kuka on
valitun tutkimuskohteen asiantuntija ja mitä häneltä kysytään?
Oppilaat tekivät tietokoneella ryhmissä
valmiille lomakkeelle tutkimussuunnitelmat.
Lomakkeeseen kirjattiin ryhmän jäsenten
nimet, ilmiö eli tutkimuskohde,
tutkimuskysymykset tai -ongelmat,
mahdolliset asiantuntijat, omat
tutkimustavat ja tutkimusvälineet. Kävimme
jokaisen ryhmän tutkimussuunnitelmat
yhteisesti läpi, jolloin kaikilla oppilailla oli
mahdollisuus ideoida tai tehdä omia
ehdotuksia myös muiden ryhmien
suunnitelmiin. Jokaiselle ryhmälle
tulostettiin lomakkeet ja ne toimivat
työskentelyn apuna.
"
Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk
SUUNNITELMAN
RAKENTAMINEN

28.
TUTKIMUS-
AINEISTON
KOKOAMINEN
MONIMEDIAISTAaineistoa voidaan kerätä esim.
museokohteita tutkimalla
Sulkavan yläkoulun 8. lk Kellarpellon Viikarit

29.
TUTKIMUS-
AINEISTON
KOKOAMINEN
MONIMEDIAISTAaineistoa voidaan kerätä esim.
Anttolan koulun 1.-2. lkKellarpellon Vunnukat
luontokohteita tutkimalla

30.
TUTKIMUS-
AINEISTON
KOKOAMINEN
MONIMEDIAISTAaineistoa voidaan kerätä esim.
asiantuntijoiden kanssa ja heidän tutkimusvälineillä
"
Anttolan koulu, Savonlinna

31.
esim.. Kantapuu, Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, SA-kuva-arkisto
asiantuntijoiden tuottaman tutkimusdatan ja informaatioresussien tuella
Kellarpellon Vintiöt ja Vekarat
aineistoa voidaan kerätä esim.
MONIMEDIAISTA
TUTKIMUS-
AINEISTON
KOKOAMINEN

32.
aineistoa voidaan kerätä esim.
TUTKIMUS-
AINEISTON
KOKOAMINEN
MONIMEDIAISTA
mallien, prototyyppien ja simulaatioiden avulla sekä niitä itse tekemällä
"
"
Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk Anttolan koulu, Savonlinna
esim. Pume , Nasa , Biodigital human…
aineistoa voidaan kerätä esim.

33.
SUUNNITELMAN
RAKENTAMINEN
AINEISTON
JÄRJESTÄMINEN
JA KÄSITTELY
KÄSITTELY
Aineiston järjestäminen ja
Esim.
"
• Pilvipalvelut (tallentaminen)
• Avainsanat (Tags, sisällön
luokitteluun)
• Paikkatieto (paikka ja aika, usein
automaattisesti)
• Kategorisointi yläluokkiin ja
alaluokkiin (esim.
haastatteluaineistolle)
• Editointi (esim. video)
• Taulukointi
• Graafiset esitykset (esim. Google
forms)
• Tilastollinen käsittely (frekvenssit,
moodi, mediaani, keskiarvo jne.)
• jne.
Talvisalon
koulu
6.
lk

34.
TUTKIMUS-
AINEISTON
KOKOAMINEN
MONIMEDIAISTAaineistoa voidaan kerätä esim.
mallien, prototyyppien ja simulaatioiden avulla sekä niitä itse tekemällä
"
"
Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk Anttolan koulu, Savonlinna
esim. Pume , Nasa , Biodigital human…
KOHDE MUOTO TOIMIJAT
"
Oppimisen
kokeminen
(sitoutuminen)
"
"
Yksittäinen oppilas
"
Itsearviointi
"
Oppilas
"
Oppimis-
prosessi
Pienryhmä
Havainnointi
"
Itsearviointi
Opettaja/
opettajien ryhmä
"
Oppilaiden
pienryhmä
"
Tiedollinen ja
taidollinen
oppiminen
"
Digitarina
"
Valkoinen paperi
(pre/post)
"
Vertaisarviointi
"
Dokumentti-
analyysi
"
Opettaja/
opettajien ryhmä /
asiantuntija
"
Oppilasryhmä
PAIKAN
MÄÄRITYS JA
SUUNNAN
OTTO
RATKAISUN
RAKENTAMINEN
JA ARVIOINTI
OPPIMISEN ARVIOINTI

35.
TUTKIMUS-
KYSYMYKSEN
KIINNITTÄMINEN
Elää päässä ja
kirjoissa
”TIEDÄ MITÄ”
explisiittinen tieto
”TIEDÄ MITEN”
Elää ihmisissä ja heidän
käytänteissään
TIETÄMISEN JÄÄVUORI John Seely Brown
”TIEDÄ KUKA”
hiljainen tieto
TUTKIMUS-
NÄKÖKULMAN
VALINTA
AJATTELUvoi näyttäytyä esim.
Ideointina, kysymysten esittämisenä,
keskusteluna tutkimuksen kohteena
olevasta ilmiöstä, ennustusten
tekemisenä, aineiston koontina,
keskusteluna mahdollisista
asiantuntijoista, keskusteluna
työskentelysäännöistä, keskusteluna
tavoitteista, ratkaisun luonnosteluna,
asioiden/aineiston jäsentelynä ja
järjestämisenä, keskusteluna
tutkimusnäkökulmista, asioiden
kuvaamisena graafisesti, kohteiden
tutkimisena ja niistä keskusteluna,
suunnitelmien laatimisena
PAIKAN
MÄÄRITYS JA
SUUNNAN
OTTO

36.
TYÖSKENTELY-
SÄÄNTÖJEN
SOPIMINEN
TUTKIMUS-
KYSYMYKSEN
KIINNITTÄMINEN
”Aluksi muistelimme kesällä ja syksyllä tekemiämme viikoittaisia
retkiä lähimetsään. Olin tuonut ryhmätilaamme myös vanhoja koulun
opetuskuvia kuivasta ja tuoreesta kangasmetsästä sekä
lehtometsästä. Lapset nimesivät asioita kuvista ja sitten alkoi tulla
kysymyksiä: - onko tuo eläin? - mitä tuon kannon päällä on? - miten
tuo puu on saatu katkastua tuolta ylhäältä?
"
Mietimme yhdessä, ketkä voivat tutkia metsää? - tiedemiehet ja tutkijat
vois tutkia puita, mitä niissä on tai eläimiä ja kasveja ja kiviä. -
taidemaalari - se kattoo sitä metsää, että voi maalata siitä kuvan.
"
Lopuksi pohdimme, mitä lapset voisivat tutkia metsästä. - eläimiä, että
seuraa niitten jälkiä. - miten laho tai vanha puu on…..”
"
Kellarpellon
Vekkulit
tutkimuskysymysten - ja
kohteiden ideointia sekä
voidaan tukea mm.
vierailujen,retkien ja ilmötä
välittävien digitaalisten tai
paineittujen materiaalien
tuella
TOIMINTAajatusten materialisointi voi näyttäytyä esim.
Luonnosteluna, materiaalikokeiluina,
simulaatioiden tekemisenä, leikkimisenä,
musisointina, rakentamisena, nikkarointina,
ohjelmointina, asioiden/osien yhteen
kokoamisena, kohteen tai rakennetun
purkamisena, muiden tutkimisen tai tekemisen
havainnointina, ohjelmointina, toiminnan
dokumentointina, ym.
PAIKAN
MÄÄRITYS JA
SUUNNAN
OTTO

37.
TUTKIMUS-
KYSYMYKSEN
KIINNITTÄMINEN
"
KYSYMYSTEN EVOLUUTIO
Tosiseikkoja etsivät kysymykset voivat kehittyä kohti strategista tietoa
etsiviä kysymyksiä. Edellyttää usein lempeää ohjausta.
"
(Hakkarainen, 1998; Vartiainen & Enkenberg, 2013)"
PARANTAMINEN
Ajattelun ja toiminnan
Voi ilmetä tilanteen pohtimisena pienryhmän
kanssa, koko luokan keskusteluna ongelmista,
ongelman/toiminnan tarkasteluna uudesta/
toisen näkökulmasta, materiaalin vaihtamisena,
muuttujien kontrollointina, pohtimalla miten
vastaava ongelma tuli ratkaistuksi aiemmin,
vastaavien projektien/ongelmien etsimisenä
internetistä tai kirjallisuudesta, asiantuntijalta
tai vanhemmilta kysymisenä,
hermostumisen välttämisenä,
happihypyn tekemisenä/yli
yön nukkumisena, ym.
PAIKAN
MÄÄRITYS JA
SUUNNAN
OTTO

38.
RESURSSIEN
KARTOITTA-
MINEN
”Ryhmät kirjasivat ylös, mitä
tutkimusvälineitä he tulevat tarvitsemaan.
He sopivat myös tarkasti, kenen vastuulla
on minkäkin välineen tuonti ja mitkä asiat
pitää "tilata opelta”. Kiikarit, kukkakirja,
muistiinpanovälineet, suurennuslasi ja
reppu sekä älypuhelimia löytyi kotoa,
tabletit, suurennuspurkit ja lapio jäi
opettajan hommattavaksi”
"
Anttolan koulun 1.-2. lk
POHDITAAN
MISTÄ, KENELTÄ, MILLÄ TAVALLA “TIETOA”
LÖYTYY OMAAN TUTKIMUSKYSYMYKSEEN
TAI SUUNNITTELUTEHTÄVÄÄN
PAIKAN
MÄÄRITYS JA
SUUNNAN
OTTO

39.
TUTKIMUS-
KOHTEIDEN JA -
MENETELMIEN
KIINNITTÄMINEN
• Keskustelimme siitä mitä haluamme oppia ja tulla tietämään tutkimusta
tekemällä/toimintaa uudistamalla
• Keskustelimme ilmiöstä sekä siitä miten ja missä se on nähtävissä
(esim. missä paikassa, tilanteessa, olosuhteessa jne.)
• Mietimme mistä suunnasta ilmiötä voisi lähestyä ja kenen silmin sitä voisi
tutkia (tutkimus/työskentelynäkökulma)
• Ideoimme ilmiölle (tutkimus)kysymyksiä ja muokkasimme niitä edelleen
• Pohdimme mitä tiedämme jo ilmiöstä ja miten se tieto on saatu
• Pohdimme mistä, keneltä ja millä tavalla voisimme löytää uutta tietoa
• Teimme ennustuksia, olettamuksia tai hypoteeseja ilmiön toiminnasta tai
käyttäytymisestä
• Sovimme työnjaosta (kuka, mitä, miten, milloin jne.)
• Keskustelimme eteentulleista ongelmista ja niiden ratkaisuehdotuksista
• Kysyimme asiantuntijalta tietoa ja/tai neuvoja siihen mistä, keneltä tai millä
tavalla voimme löytää uutta tietoa
• Otimme selvää tai seurasimme miten ilmiön parissa työskentelevä asiantuntija/
henkilö toimii tai käyttäytyy
• Laadimme tutkimus- /toimintasuunnitelmaa tai muokkasimme sitä edelleen
• Testasimme ennustuksiamme, olettamuksiamme tai hypoteesejamme tekemällä
kokeiluja
• Pyrimme tekemällä välittämään muille ideoitamme ja ajatuksiamme
(esim. miellekartalla, luonnostelemalla, nikkaroimalla, rakentamalla, purkamalla,
ohjelmoimalla)
• Kerroimme tai esittelimme luokkatovereille sitä mitä olemme tähän mennessä
tehneet ja saaneet selville
• Kysyimme neuvoa toisilta (esim. luokkakavereilta,opettajalta tai kotiväeltä)
• Autoimme toisia (esim. luokkakavereita, opettajaa tai kotiväkeä)
• Keräsimme aineistoa ideoinnin ja/tai toteutuksen tueksi (esim. katsomalla mitä
eri tietolähteissä sanotaan, tekemällä omia havainnointeja, haastatteluja tai
tutkimuksia paikan päällä jne.)
• Kokeilimme ajatella tai tehdä asian uudella tavalla (esim. miettimällä asiaa
jonkun toisen näkökulmasta, vaihtamalla menetelmää, materiaalia, välinettä
tms.)
• Tallensimme omaa toimintaa / tutkimusta (esim. ottamalla valokuvia, videota,
tekemällä muistiinpanoja siitä miten tutkimusta on tehty)
• Järjestimme, luokittelimme, yhdistelimme ja editoimme kerättyä aineistoa
• Arvioimme toimintaamme liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia (esim. missä
olemme olleet hyviä ja missä voisimme tehdä paremmin?)
"
PAIKAN
MÄÄRITYS JA
SUUNNAN
OTTO

40.
RATKAISUN
RAKENTAMINEN
JA ARVIOINTI
OPPIMISEN KOKEMINEN

41.
SUUNNITELMAN
RAKENTAMINEN
Oppilaat tekivät tietokoneella ryhmissä
valmiille lomakkeelle tutkimussuunnitelmat.
Lomakkeeseen kirjattiin ryhmän jäsenten
nimet, ilmiö eli tutkimuskohde,
tutkimuskysymykset tai -ongelmat,
mahdolliset asiantuntijat, omat
tutkimustavat ja tutkimusvälineet. Kävimme
jokaisen ryhmän tutkimussuunnitelmat
yhteisesti läpi, jolloin kaikilla oppilailla oli
mahdollisuus ideoida tai tehdä omia
ehdotuksia myös muiden ryhmien
suunnitelmiin. Jokaiselle ryhmälle
tulostettiin lomakkeet ja ne toimivat
työskentelyn apuna.
"
Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk
TUTKIMUSNÄKÖKULMA
Minkä tieteenalan/tiedonalan/ kenen näkökulmasta lähestymme luokan
yhteistä teemaa?
TUTKIMUSKOHDE- JA KYSYMYS
Mikä on se kysymys, johon (luonto- ja kulttuuriympäristön)
kohteen tutkiminen voi antaa vastauksen? Mikä on se kysymys,
johon kohteen tutkiminen voi antaa vastauksen?
TUTKIMUSMENETELMÄ"
Miten keräämme aineistoa tutkimuskysymykseen vastaamiseksi ?
Mitkä tutkimusvälineet soveltuvat tutkimukseemme?
TOTEUTUS
Miten tutkimuksemme toteutetaan? Kuka tekee mitä? Kuka on
valitun tutkimuskohteen asiantuntija ja mitä häneltä kysytään?
SUUNNITELMAN
RAKENTAMINEN
SUUNNITELMA
Tutkimus/toiminta-
OPPIMISPROSESSIN
arviointi
• Omien ideoiden ja tulkintojen hyödyntäminen
• Ilmiön kuvaaminen käsitteillä
• Kysymysten tekeminen ja tutkimus/kehittämiskysymyksen
muotoilu
• Yhdessä tapahtuva suunnittelu ja oppimispolun rakentaminen
(yhteistyö, verkostoituminen, toiminnan organisoituminen)
• Työvälineiden hyödyntäminen (ajatteluun, tekemiseen,
vuorovaikutukseen)
• Opettajan ja asiantuntijoiden neuvojen ja ohjauksen
hyödyntäminen
• Erilaisten informaatiolähteiden ja todellisten tutkimus/
kehittämiskohteiden hyödyntäminen
• Oppimiseen sitoutuminen
• (innokkuus, rohkeus kokeilla, rajojen ylitys, sitkeys)
• Uusien tutkimus/kehittämistehtävien syntyminen ja esilletuonti
RATKAISUN
RAKENTAMINEN
JA ARVIOINTI

42.
Projektin alussa
Projektin lopussa
RATKAISUN
RAKENTAMINEN
JA ARVIOINTI
TIEDOLLINEN
TAIDOLLINEN
oppiminen
&
(Liljeström,
Enkenberg
&
Pöllänen,
2013)

43.
RATKAISUN
RAKENTAMINEN
JA ARVIOINTI
DIGITARINA/lopputuote
(ks.
Liljeström,
Enkenberg,
&
Pöllänen,
2013)

44.
AVOIMUUS
MUODOT
• avoin (esim. lehdistö,
sosiaalinen media)
• rajoitettu tietylle yhteisöille
(esim. kotijoukot, asiantuntijat)
• vain koulun sisällä
• esitys (esim. näytelmä, .ppt)
• digitaalinen tarina
• verkkodokumentti
• lasten konferenssi (esim.
posterinäyttely, webinar)
• artefakti (esim. näyttely)
• jne.
RATKAISUN
JAKAMINEN

45. "
ILMIÖIDEN IDEARIIHI
Pohtikaa pienryhmissä Savonlinnan seudulta löytyviä
ilmiöitä tai kehittämiskohteita. Miten ne voitaisiin
valjastaa yhteisöllisen oppimisen lähteeksi laaja-
alaista osaamista edistävällä tavalla?

46. henriikkavartiainen.com
KIITOS!

47. "
DOPOPPIMISTUTKIMUS
Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.
&
Pöllänen,
S.
(2013).
Making
learning
whole:
an
instruc5onal
approach
for
media5ng
the
prac5ces
of
authen5c
science
inquiries.
Cultural
Studies
of
Science
Educa5on.
8
(1),
51-­‐86.
DOI:
10.1007/s11422-­‐012-­‐9416-­‐0
Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.,
&
Pöllänen,
S.
(2013).
The
case
of
design-­‐oriented
pedagogy:
What
students’
digital
video
stories
say
about
emerging
learning
ecosystems.
Educa5on
and
Informa5on
Technologies.
DOI:10.1007/s10639-­‐013
9284-­‐6
Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.,
Vanninen,
P.,
VarAainen,
H.
&
Pöllänen,
S.
(2014).
The
Openforest
portal
as
an
open
learning
ecosystem:
Co-­‐developing
in
studing
of
a
mul5disciplinary
phenomenon
in
a
cultural
contexts.
In
P.
Kommers,
T.
Issa,
T.
Issa,
D-­‐F.
Chang
&
P.
Isaías
(Eds.),
Proceedings
of
the
Interna5onal
Conference
on
Educa5onal
Technologies
(ICEduTech
2014)
and
The
Interna5onal
Conference
on
Sustainability,
Technology
and
Educa5on
(STE2014).
IADIS
Press.
Liljeström,
A.,
VarAainen,
H.,
Vanninen,
P.,
Enkenberg,
J.,
&
Pöllänen,
S.
(2013).
First-­‐year
teacher
educa5on
students
reflec5ons
and
interpreta5ons
about
sustainable
development
and
enhancing
learning
prac5ces:
Teoksessa
T.
Issa,
N.
M.
Sharef,
T.
Issa
&
P.
Isaías
(toim.)
Proceedings
of
the
Interna5onal
Conference
on
Sustainability,
Technology
and
Educa5on
(STE2013).
IADIS
Press.
53-­‐63.
Vanninen,
P.,
Liljeström,
A.,
VarAainen,
H,.
Enkenberg,
J.,
Pellikka,
I.
&
Pöllänen,
S.
(2013).
Forest
in
teacher
educa5on:
The
Open
Forest
portal
as
a
novel
resource
for
learning:
Teoksessa
T.
Issa,
N.
M.
Sharef,
T.
Issa
&
P.
Isaías
(toim.).
Sustainability,
Technology
and
Educa5on.
Proceedings
of
Interna5onal
Conference
on
Sustainability,
Technology
and
Educa5on
(STE2013).
IADIS
Press.
111-­‐114.
VarAainen,
H
&
Enkenberg,
J.
(2013).
Learning
from
and
with
museum
objects:
design
perspec5ves,
environment,
and
emerging
learning
systems.
Educa5onal
Technology
Research
&
Development,
61(5),
841-­‐862.
VarAainen,
H.
&
Enkenberg,
J.
(2014).
Par5cipant-­‐led
photography
as
a
media5ng
tool
in
object-­‐oriented
learning
in
museum.
Visitor
Studies,
17(1),
66-­‐88.
VarAainen,
H.
&
Enkenberg,
J.
(2013).
Reflec5ons
of
design-­‐oriented
pedagogy
for
sustainable
learning:
An
interna5onal
perspec5ve.
Journal
of
Teacher
Educa5on
for
Sustainability,
15
(1),
43-­‐53.
VarAainen,
H.,
Liljeström,
A.,
&
Enkenberg,
J.
(2012).
Design-­‐oriented
pedagogy
for
technology-­‐enhanced
learning
to
cross
over
the
borders
between
formal
and
informal
environments.
Journal
of
Universal
Computer
Science,
18(15),
2097–2119.
VarAainen,
H.
(2014).Principles
for
Design-­‐Oriented
Pedagogy
for
Learning
from
and
with
Museum
Objects.
Publica5ons
of
the
University
of
Eastern
Finland.
Disserta5ons
in
Educa5on,
Humani5es,
and
Theology.,
no
60.
University
of
Eastern
Finland,
2014.
VarAainen,
H.
(2014).
Designing
par5cipatory
learning.
In
P.
Kommers,
T.
Issa,
T.
Issa,
D-­‐F.
Chang
&
P.
Isaías
(Eds.),
Proceedings
of
the
Interna5onal
Conference
on
Educa5onal
Technologies
(ICEduTech
2014)
and
The
Interna5onal
Conference
on
Sustainability,
Technology
and
Educa5on
(STE2014).
IADIS
Press.
VarAainen,
H.
(2015).
Osallistavan
oppimisen
uudelleenmuotoilua.
Teoksessa
J.
Julkunen
(Toim.)
Porrassalmi
VIII.
Etelä-­‐Savon
kulguurin
vuosikirja
2015.
VarAainen,
H.,
Pöllänen,
S.,
Liljeström,
A.,
Vanninen,
P.
&
Enkenberg,
J.
(2016).
Designing
connected
learning:
Emerging
learning
systems
in
a
crah
teacher
educa5on
course.
Design
and
Technology
Educa=on:
An
Interna=onal
Journal,
February
2016

48. "
Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., & Rumble, M. (2011). Defining 21st century skills. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.),Assessment and teaching of 21st century
skills (pp. 17–66). NewYork: Springer.
Dillon, P., & Howe,T. (2003). Design as narrative: objects, stories and negotiated meaning. International Journal of Art and Design Education, 22(3), 291-298.
Cole, M., & Engeström, Y. (1993). A cultural-historical approach to distributed cognition. In G. Salomon (Ed.) Distributed cognitions: Psychological and educational considerations (pp. 1-46).
Cambridge: Cambridge University Press.
Enkenberg, J. (2014).Aika muuttaa nykyinen toimintakulttuuri. Saatavilla: http://www.tiedeseura.es/2014/01/aika-muuttaa-nykyinen-toimintakulttuuri.html
Enkenberg, J. (2014). Oppimisen tulevaisuus. Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2014/01/oppimisen-tulevaisuus.html
Enkenberg, J. (2012). Design-suuntautunut pedagogiikka - mistä se nousee ja mitä se on? Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2012_06_01_archive.html
Fischer, G. (2013). Learning, social creativity, and cultures of participation. In A. Sannino, &V. Ellis (Eds.), Learning and collective creativity:Activity-theoretical and sociocultural studies (pp. in press).
NewYork:Taylor & Francis/Routledge.
Fullan, M.& Langwothy, M. (2013) Towards a New End: New Pedagogies for Deep Learning. Saatavilla (online): http://www.newpedagogies.info/
Hakkarainen, 1998. Epistemology of inquiry and computer-supported collaborative learning. Unpublished Ph.D. thesis. University of Toronto.
Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004.Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki,WSOY.
Hakkarainen, K., Paavola, S., Kangas, K., & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2013). Socio-cultural perspectives on collaborative learning:Towards collaborative knowledge creation. In C. Hmelo-
Silver, C. Chinn, C. Chan & A. O'Donnell (Eds.), International handbook of collaborative learning (pp. 57-73). NewYork: Routledge.
Jenkins, H., Clinton, C., Purushotma, R., Robison,A. J., & Weigel, M. (2008). Confronting the challenges of participatory culture: Media education for the 21st century. Chicago, IL: John D. and
Catherine T. MacArthur Foundation. Retrieved Jan 28, 2014, from http://www.nwp.org/cs/public/print/resource/2713
Kumpulainen, K., & Lipponen, L. (2012). Crossing boundaries: Harnessing funds of knowledge in dialogic inquiry across formal and informal learning environments. In P. Jarvis, & M.Watts
(Eds.),The Routledge International Handbook of Learning (pp. 112-125). London : Routledge.
Liljeström,A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole:An instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science
Education, 8(1), 51–86.
Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Education and
Information Technologies, 9(3), 583–601.
Martinez, S. & Stager, G. (2013) Invent to Learn. Making,Tinkering, and Engineering in trhe Classroom. Constructing Modern Press s. 58.
Paavola, S., Engeström, R. & Hakkarainen, K. (2012).Trialogical approach as a new form of mediation. In A. Morsh,A. Moen, & S. Paavola (Eds.) Collaborative knowledge creation: Practices,
tools, and concepts (pp. 1-14).Rotterdam: Sense Publishers.
Pöllänen, S., & Vartiainen, L. (2013). Forest-themed learning games as a context for learning via collaborative designing of crafts. Techne Series: Research in Sloyd Education and Craft
Science, 20(3), 33-49.
Robinson, K., & Aronica, L. (2015). Creative schools:The grassroots revolution that's transforming education. NewYork:Viking.
Sahlberg, P. (2010). Rethinking accountability for a knowledge society. Journal of Educational Change, 11(1), 45-61.
Sawyer, K. (2000). Improvisation and the Creative Process: Dewey, Collingwood, and the Aesthetics of Spontaneity.The Journal of Aesthetics and Art Criticism, 58 (2), 149-161
Scardamalia, M., & Bereiter, C. (2006). Knowledge building:Theory, pedagogy, and technology.Teoksessa K. Sawyer (Toim.), Cambridge handbook of the learning sciences (s. 97–118). New
York: Cambridge University Press.
Scardamalia, M., Bransford, J., Kozma, R., & Quellmalz, E. (2011). New assessments and environments for knowledge building. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.), Assessment and
teaching of 21st century skills (pp. 231–300). NewYork, NY: Springer.
Seitamaa-Hakkarainen, P.,Viilo, M., & Hakkarainen, K. (2010). Learning by collaborative design: Technology-enhanced knowledge practices. International Journal of Technology and Design
Education, 20(2), 109–136.
Säljö, R. (2010). Digital tools and challenges to institutional traditions of learning:Technologies, social memory and the performative nature of learning. Journal of Computer Assisted Learning,
26(1), 53–64.
Thomas, D., & Brown, J. (2011).A new culture of learning: Cultivating the imagination for a world of constant change. Lexington, KY: CreateSpace.
Vygotsky, L. S. (1978). Thought and language. Cambridge, MA: MIT Press.
Wells, G., & Claxton, G. (2002). Introduction: Sociocultural perspectives on the future of education. In G.Wells & G. Claxton (Eds.), Learning for Life in the 21st Century (pp. 1-17). Oxford:
Blackwell Publishing.
kirjallisuutta