DOP! 21. vuosisadan osaamisen ja oppimisen edistäjänä Luentodiat /Henriikka Vartiainen KOKEMÄKI 23.3.2016 Keuda, Sataedu & JAO

1. DOP!
DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA
21. vuosisadan osaamisen ja oppimisen edistäjänä
F T H e n r i i k k a Va r t i a i n e n
KOKEMÄKI 23.3.2016
Keuda, Sataedu & JAO
henriikka.vartiainen@gmail.com
Designed by Freepik

2. DOP ! TYÖ PAJ APÄIVÄN OHJELM A
JOHDATUS 21. VUOSISADAN
OPPIMISEEN
TULEVAISUUDEN
TYÖELÄMÄTAIDOT JA
OSALLISTAVA
OPPIMISKULTTUURI
JOHDATUS DOP!-OPPIMISEEN
MITÄ SE ON JA MITEN
SE PYRKII
VASTAAMAAN 21.
OPPIMISHAASTEISIIN?
PIENRYHMÄTYÖSKENTELY
!
ILMIÖIDEN IDEARIIHI
JA DOP!
OPPIMISPOLKUJEN
YHTEISSUUNNITTELU
Kokemäki 23.3.2016
Designed by Freepik

3. tulevaisuuden Työelämätaidot? Designed by Freepik

4. 0
2
4
6
8
10
12
14
-2
-4
-6
-8
1969 1979 1989 1 9 9 9
MONIMUTKAINEN VIESTINTÄ
Tietoa tai toimintapaa etsivä, selittävä tai luova vuorovaikutus
ihmisten kanssa. Esim. toisten opettaminen, työkavereiden
innostaminen, asiakkaan kohtaaminen palvelutilanteessa jne.
!
!
Frank Levy and Richard J. Murnane (2005). How Computerized Work and
Globalization Shape Human Skill Demands. MIT IPC Working Paper
.
!
MONIMUTKAINEN ONGELMANRATKAISU
Monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen, joihin ei ole
olemassa sääntöihin pohjautuvaa vastausta. Esim. sairauden
diagnosointi tapauksessa, jossa potilaan oireet vaikuttavat
oudoilta tai huonosti toimivan auton korjaaminen tilanteessa,
jossa tietokone ei kykene diagnosoimaan tai raportoimaan
ongelmaa
KEHOLLISET RUTIINITEHTÄVÄT
Fyysiset tehtävät, joihin liittyy tiettyjä säännönmukaisuuksia ja
toistuvia (yksinkertaisia) liikesarjoja. Esim. pillereiden
laskeminen ja pakkaaminen purkkeihin
KEHOLLISET EI-RUTIINITEHTÄVÄT
Fyysiset tehtävät, joita ei voida hyvin kuvata jos-sitten (If-
Then) säännönmukaisuuksilla, sillä ne vaativat ympäristön
havainnointia ja siihen suhteessa olevaa , usein hienovaraista
lihaskontrollia . Esim. rekan ajaminen
TIEDOLLISET RUTIINITEHTÄVÄT
Rutiininomaiset ajattelutehtävät, joihin sisältyy
säännönmukaisuuksia, esim. kuluraportin tekeminen,
muodollisen lomakkeen täyttäminen tar arviointi. Voidaan
usein tehdä tietokoneella.
Economy-Wide Measures of Routine and Non-Routine
Task Input: 1969 - 1998
TYÖNTEON VAATIMIEN OSAAMISTARPEIDEN
KEHITYSTRENDI

5. 05
04
03
02
01
MERKITYKSEN ANTO
Kyky löytää syvempiä merkityksiä siitä mitä on
ilmaistu tai julkituotu (kriittinen ajattelu)
IHMISSUHDETAIDOT
Kyky olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa suoralla ja
syvällisellä tavalla. Kyky aistia muiden reaktioita sekä
heidän tavoitteitaan.
UUTTA LUOVA JA JOUSTAVA AJATTELU
Ajattelun ja toiminnan taitavuus (ongelma)tilanteessa.
Kykyä ylittää tavanomaiset ajattelu- ja toimintatavat
ratkaisuun pääsemisessä.
MONIKULTTUURINEN OSAAMINEN
Kyky toimia erilaisissa kulttuurisissa tilanteissa ja
hyödyntää erilaista osaamista yhteisten tavoitteiden
saavuttamiseksi.
LASKENNALLINEN AJATTELU
Kyky kuvata käsitteellisesti (mallintaa) suuria
tietomääriä, kyky ymmärtää aineistoja sekä tehdä niistä
johtopäätöksiä
VAPAASTI KÄÄNNETTYNÄ
http://cdn.theatlantic.com/static/front/docs/sponsored/phoenix/future_work_skills_2020.pdf
2020TULEVAISUUDENTYÖELÄMÄTAIDOT
Institute for the Future for
the University of Phoenix Research Institute
Designed by Freepik

6. 10
09
08
07
06
MONIMEDIATAITO
Kyky arvioida kriittisesti sisältöjä, joiden esittämisessä
on käytetty eri medioita. Kyky hyödyntää viestinnässä eri
medioita houkuttelevalla tavalla.
RAJOJA YLITTÄVÄ OSAAMINEN
Kyky ymmärtää eri tiedonalueisiin yhdistyviä ilmiöitä,
käsitteitä ja toimintatapoja kokonaisvaltaisesti
(systeemisesti)
DESIGN-AJATTELU
Kyky esittää ja kehittää työtehtäviä sekä
työskentelyprosesseja niin, että tulos vastaa odotuksia.
TOIMINNAN JA TIEDONKÄSITTELYN TEHOSTAMINEN
Kyky erottaa olennainen informaatio. Kyky ymmärtää
miten tehostaa tiedonkäsittelyä ja toimintaa tilanteessa
soveltamalla siihen eri työvälineitä sekä tekniikoita
VIRTUAALINEN YHTEISTYÖ
Kyky olla läsnä ja sitoutua työskentelemään
tuottavasti virtuaalisen työryhmän jäsenenä
VAPAASTI KÄÄNNETTYNÄ
http://cdn.theatlantic.com/static/front/docs/sponsored/phoenix/future_work_skills_2020.pdf
2020TULEVAISUUDENTYÖELÄMÄTAIDOT
Institute for the Future for
the University of Phoenix Research Institute
Designed by Freepik

7. I-OSAAMISPROFIILI
!
• Syvä osaaminen ja tietämys (ko.
ammatin erityiset tiedolliset ja taidolliset ydinosaamiset
ja niiden kehittäminen)
•Puurtaa yksin siilossaan tarkasti
määriteltyyn työtehtäväänsä
keskittyneenä
!
EK, OIVALLUS
2010; 2011;
www.ek.fi/oivallus
Designed by Freepik

8. T-OSAAMISPROFIILI!
• Vertikaali: syvä osaaminen ja
tietämys (ko. ammatin erityiset tiedolliset
ja taidolliset ydinosaamiset ja niiden
kehittäminen)
!
• Horisontaali: laaja-alainen
osaaminen ja innostuminen
(asiantuntijuuden jakaminen, monialaisuus)
EK, OIVALLUS, IMB
2010; 2011;
www.ek.fi/oivallus
Designed by Freepik

9. !
Luovuus
Design-ajattelu
Yritteliäisyys
Verkosto-osaaminen
Nuotittomuus
EK, OIVALLUS, IMB
2010; 2011;
www.ek.fi/oivallus
Tulevaisuuden työ muistuttaa jazz-
improvisaatiota. Mukana on ryhmä
toisiaan täydentäviä osaajia, joilla
jokaisella on oma rooli ja vahvuutensa.
Tavoite tiedetään, mutta siihen
pääsemiseksi ei ole tarkkoja nuotteja.
Myöskään työtehtävät eivät ole tarkasti
määriteltyjä. Välillä sooloillaan ja
vetuvastuu voi vaihtua lennossa, mutta
aina puhalletaan yhteen hiileen.
Improvisointi, luovuus ja yhdessä
tekeminen tarjoavat monia erilaisia
mahdollisuuksia edetä kohti
lopputulosta.
(Sawyer, 2000; Oivallus)
Designed by Freepik

10. AJATUKSIA
KYSYMYKSIÄ
TUNTEMUKSIA
IDEOITA
Designed by Freepik

11. !
oppimiSen JA KoulutuKSEn HAASTEITADesigned by Freepik

12. ELÄMISEN
TAIDOT
‣Kansalaisuus,
elämänura,
henkilökohtainen
ja
sosiaalinen
vastuullisuus
TYÖSKENTELYN
VÄLINEET
‣Tieto-­‐
ja
vies7ntätekniikka
‣Informaa7on
lukutaito
TYÖSKENTELY-
TAVAT
‣Kommunikoin7
ja
kollaboraa7o
AJATTELUTAVAT
‣Luovuus,
krii<nen
aja=elu,
ongelmanratkaisu,
päätöksenteko,
oppiminen
Binkley ym., (2011)
21.VUOSISADAN TAIDOT
ATC21S
1 2
34
Designed by Freepik

13. KANSALAISUUS
!
HENKISET JA MORAALISET
LUONTEENPIIRTEET
VIESTINTÄ
KRIITTINEN AJATTELU JA
ONGELMANRATKAISU
KOLLABORAATIO
‣Taloudellinen
ja
sosiaalinen
yri=eliäisyys
‣Uusien
ideoiden
tavoi=elu
ja
tuo=aminen
‣Toiminnan
johtaminen
‣Rehellisyys
‣Itsesäätely
‣Vastuullisuus
‣Sitkeys
‣Empa7a
‣Itseluo=amus
‣Omasta
hyvinvoinnista
huoleh7minen
‣Työurasuuntauneisuus
‣Elämisen
(arjen)
taidot
‣Suullinen
vies7ntä
‣Kirjallinen
vies7ntä
‣Digitaalisten
työvälineiden
käy=ö
‣Taito
kuunnella
‣Projek7n
suunni=elu
‣Projek7n
toteutus
‣Ongelman
ratkaisu
‣Päätöksenteko
‣Digitaalisten
työvälineiden
hyödyntäminen
‣Toisilta
oppiminen
‣Toisille
jakaminen
‣Toisen
ajatuksen
tai
ehdotuksen
edelleen
kehi=ely
‣Verkostoituminen
‣Myötäeläminen
‣Yhteenkuuluvuuden
tunteminen
‣Tieto
globaalista
‣Herkkyys
ja
kunnioitus
muita
kul=uureja
kohtaan
‣Osallistuminen
kestävän
kehityksen
edistämiseen
SYVÄLLINEN
OPPIMINEN
Fullan
&
Langworthy
2013
LUOVUUS JA MIELIKUVITUS
Designed by Freepik

14. UTELIAISUUS
Kyky esittää kysymyksiä ja
tutkia miten maailma toimi
LUOVUUS
Kyky tuottaa uusia ideoita ja
soveltaa niitä käytännössä
KRIITTISYYS
Kyky analysoida informaatiota ja
ideoita sekä tehdä perusteltuja
argumentteja ja päätöksiä
VIESTINTÄ
Kyky ilmaista ajatuksia ja tuntei-
ta selkeästi ja itsevarmasti erilai-
sissa medioissa ja muodoissa
YHTEISTYÖ
Kyky työskennellä
rakentavasti toisten kanssa
MYÖTÄTUNTO
Kyky tuntea empatiaa toisia
kohtaan ja toimia sen
mukaisesti
MALTILLISUUS
Kyky rakentaa yhteyksiä sisäisiin
tunteisiin ja kehittää henkilö-
kohtaista harmoniaa ja tasapainoa
KANSALAISUUS
Kyky sitoutua rakentavasti
yhteiskuntaan ja osallistua sitä
ylläpitävään prosessiin
8KOMPETENSSIA
SirKenRobinson(2015)
Designed by Freepik

15. ”Koulu joka ei edistä aitoa halua ja tarvetta oppia, ei
pysty tuottamaan oppimista, jota nykyajan ja
tulevaisuuden yhteiskunnassa vaaditaan”
(Sahlberg, 2010)

16. ”Mikäli haluamme, että opiskelijamme
ja lapsemme hankkivat sen osaamisen,
jota tarvitaan tietoperustaisissa,
innovaatiokeskeisissä yhteisöissä ja
organisaatioissa, meidän tulee
sijoittaa oppiminen ympäristöön, jossa
tuo osaaminen on toiminnan edellytys”.
!
!
!
!
!
Bereiter, C., & Scardamalia, M. (2003). Learning to work creatively with knowledge. Teoksessa E. De
Corte, L. Verschaffel, N. Entwistle, & J. van Merriënboer (Toim.), Unravelling basic components and
dimensions of powerful learning environments. EARLI Advances in Learning and Instruction Series.

17. Elää päässä ja
kirjoissa
”TIEDÄ MITÄ”
explisiittinen tieto
”TIEDÄ MITEN”
Elää ihmisissä ja heidän
käytänteissää
TIETÄMISEN JÄÄVUORI John Seely Brown
”TIEDÄ KUKA”
hiljainen tieto

18. O S A L L I S T AVA O P P I M I N E N
Syötä tekstiä kirjoittamalla
Vygotsky 1978; Rogoff 1995; Wenger, 1998; Sfard, 1998; Wells, 2008; Cole & Engeström, 1993; Hakkarainen, 2010
!
!
!

21. NOPEASTI KEHITTYNYT TEKNOLOGIA ON
MAHDOLLISTANUT UUDENLAISTEN
YHTEISÖJEN JA YHTEENKERTYMIEN
SYNTYMISEN SEKÄ KEHITTYMISEN
MUODOLLISEN KOULUTUKSEN
ULKOPUOLELLA
(Thomas
&
Brown,
2011;
Jenkins
ym.,
2008)

22. OSALLISTAVA KULTTUURI

23. OSALLISTAVA KULTTUURI
MATALA KYNNYS, KUKA TAHANSA VOI OSALLISTUA
TAITEELLISEEN ILMAISUUN, ONGELMAN RATKAISUUN JNE.
!
ITSEORGANISOITUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT- JA YHTEISÖT
OSALLISTAA LAAJOIHIN VERKOISTOIHIN, JOISSA LUODAAN JA
RAKENNETAAN YHDESSÄ TUHANSIA ERILAISIA DIGITAALISIA
RESURSSEJA
OHJAA SEKÄ VALMENTAA UUDEN LUONTIIN JA SEN TULOKSENA
OLEVAN JAKAMISEEN TOISILLE
SE MITÄ KOKENEIMMAT TIETÄVÄT JA OSAAVAT SIIRRETÄÄN
YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLITTÄMÄNÄ ALOITTELEVIEN JA
VASTA MUKAAN TULLEIDEN OMAKSI
HETEROGEENISEN YHTEISÖN JÄSENET USKOVAT, ETTÄ
OSALLISTUMISELLA JA OMALLA KONTRIBUUTIOLLA ON
MERKITYSTÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ YHTEISÖLLE
OSALLISTUJAT JATKUVASTI ARVIOIVAT ITSE OMAA
SUORITUSTAAN SITÄ KEHITTÄÄKSEEN
(esim.
Jenkins
ym.,
2008
;
Thomas
ja
Brown,
2011;
NETP,
2010;
Enkenberg,
2014;
Bereiter
&
Scardamalia,
2003;
Scardamalia
ym.,2011;
Hakkarainen
ym.,
2013;
Eckert
ym.,
1997;
Wells,
2008;
Lemke,
2002;
Roth
ja
Lee,
2006
ym.)

24. OSALLISTAVA KULTTUURI
MATALA KYNNYS, KUKA TAHANSA VOI OSALLISTUA
TAITEELLISEEN ILMAISUUN, ONGELMAN RATKAISUUN JNE.
OPPILAAN IKÄÄN SIDOTTU PROSESSI, JOKA EDELLYTTÄÄ
OPPILAAN KOKOAIKAISTA LÄSNÄOLOA
!
ITSEORGANISOITUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT- JA YHTEISÖT
OPETUSTA TOTEUTETAAN PAKOLLISEN OPETUSSUUNNITELMAN
VIITOITTAMANA
OSALLISTAA LAAJOIHIN VERKOISTOIHIN, JOISSA LUODAAN JA
RAKENNETAAN YHDESSÄ TUHANSIA ERILAISIA DIGITAALISIA
RESURSSEJA
OPPIMINEN ANKKUROIDAAN LUOKKAHUONEESEEN JA
OPPIKIRJOIHIN
OHJAA SEKÄ VALMENTAA UUDEN LUONTIIN JA SEN TULOKSENA
OLEVAN JAKAMISEEN TOISILLE
OPETETAAN SITÄ MINKÄ JOKU TOINEN ON RAKENTANUT TAI
JULKI TUONUT
SE MITÄ KOKENEIMMAT TIETÄVÄT JA OSAAVAT SIIRRETÄÄN
YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLITTÄMÄNÄ ALOITTELEVIEN JA
VASTA MUKAAN TULLEIDEN OMAKSI
OPETTAJAN PUHEEN KUUNTELU JA MONISTEIDEN TÄYTTÄMINEN
HETEROGEENISEN YHTEISÖN JÄSENET USKOVAT, ETTÄ
OSALLISTUMISELLA JA OMALLA KONTRIBUUTIOLLA ON
MERKITYSTÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ YHTEISÖLLE
EDETÄÄN YKSIN TEHDEN JA SAMASSA TAHDISSA, JOLLOIN
ERILAISUUS ON UHKA
OSALLISTUJAT JATKUVASTI ARVIOIVAT ITSE OMAA
SUORITUSTAAN SITÄ KEHITTÄÄKSEEN
OPETTAJAN SUORITTAMA ARVIOINTI
(esim.
Jenkins
ym.,
2008
;
Thomas
ja
Brown,
2011;
NETP,
2010;
Enkenberg,
2014;
Bereiter
&
Scardamalia,
2003;
Scardamalia
ym.,2011;
Hakkarainen
ym.,
2013;
Eckert
ym.,
1997;
Wells,
2008;
Lemke,
2002;
Roth
ja
Lee,
2006
ym.)
KOULUKULTTUURI

25. ”EPÄTASA-ARVO, joka syntyy kun
kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole
mahdollisuuksia osallistua niiden
tietojen, taitojen ja kokemusten
kartuttamiseen, joita he
tarvitsevat osallistuakseen
tulevaisuuden maailmaan”
OSALLISTUMISEN KUILU
Jenkins ym., 2008

26. ”meidän tulisi kyetä jatkuvasti
uudistamaan toimintakulttuuriamme
organisoivia käytänteitä ja
kasvattamaan lapsissamme taitoja,
jotka tämän mahdollistavat”
prof. emeritus Jorma Enkenberg

27. AJATUKSIA
KYSYMYKSIÄ
TUNTEMUKSIA
IDEOITA
Designed by Freepik

28. DOP!DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA 2.1
JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM, SINIKKA PÖLLÄNEN, PETTERI VANNINEN & HENRIIKKA VARTIAINEN

29. IDEA
SUUNNITELMA
RATKAISUEHDOTUS
Design-suuntautunut
pedagogiikka (DOP) pyrkii
edistämään oppijoissa niitä
osaamisia, jotka rakentavat
tulevaisuuden yhteiskunnassa
kansalaiselta ja työntekijältä
vaadittavia taitoja
TAVOITE

30. Albert Einstein
NERO
”Jokainen on
KALAN
mutta jos tuomitset
sen kyvystä kiivetä puuhun,
voi se elää koko elämänsä
uskoen olevansa idiootti.”

31. IDEA
SUUNNITELMA
RATKAISUEHDOTUS
DOP!DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA
!
• Pyrkii edistämään oppijoiden
osallistumista paikalliselle
kulttuurille ominaisiin
käytänteisiin niitä kehittäen ja
uudistaen
!
• Oppimisen konteksti on koulun,
kodin ja niiden ulkopuolisen
maailman tarjoamien resurssien
muodostama ekosysteemi

32. IDEA
SUUNNITELMA
RATKAISUEHDOTUS
!
!
!
• Tavoittelee oppimisessa
asiantuntijoille ominaista, heidän
toimintaansa kätkeytyvää hiljaista
tietoa
!
• Korostaa syvällisen oppimisen
edistämisen opettamisstrategioita
(tutkiminen, yhteissuunnittelu,
oppilaskeskeisyys,
dokumentointi, useat
näkökulmat, ponnistelu,
kokemukset ja osaamiset mm.)

33. IDEA
SUUNNITELMA
RATKAISUEHDOTUS
!
• Oppimistoiminnan
mahdollistajana uudet
mediat, teknologiset
työvälineet
(henkilökohtaiset sekä
yhteisölliset) sekä
teknologian välittämät
kulttuuriset käytänteet

34. KEHITTÄMISEKSI
YHTEISKEHITTELY
(KOHTEELLISUUS)
Rajojen ylittämiseen
haastava
KEHITTÄMISKOHDE
(Bereiter
&
Scardamalia,
2003;
Scardamalia
ym.,2011;
Hakkarainen
ym.,
2013;
Enkenberg,
2014;
VarRnen,
Liljetsröm
&
Enkenberg,
2012;
Akkerman
&
Bakker;
2011)
Designed by Freepik
Erilaisen taustan sekä osaamisen
omaavat henkilöt työskentelevät
yhteisen, jaetun kohteen/haasteen
!
!
Korostaa rajojen ylittämistä,
yhdessä tapahtuvaa suunnittelua,
ideoiden ja osaamisen jakamista
sekä toisilta oppimista
Tavoitteena on kehittää sekä
syvällistä että laaja-alaista
osaamista

35. OPISKELIJAT YHTEISKEHITTELIJÖINÄ
OPISKELIJAT SUUNNITTELIJOINA
OPISKELIJAT ARKKITEHTEINÄ
Oppimisprojektin lähtökohtana aito,
avoin ja merkityksellinen ongelma,
haaste tai tarve, joka edellyttää
rajojen ylittämistä
!
!
!
Suunnittelun kohteena sekä
lopputulos että keino, jolla sinne
päästään (oppimisprojektin
suunnittelu ja toteutus)
!
!
Oppimisen tiloja ja
oppimisympäristöjä muotoillaan
vastaamaan todellisia tarpeita sekä
mielenkiinnon kohteita
Korostaa opiskelijan
aktiivista osallistumista!
Designed by Freepik

36. KOULUYHTEISÖ
(oppijat,
opeLajat,
muu
henkilökunta)
YHTEISKEHITTELY
ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA
(esim.
tutkijat,
museo-­‐oppaat)
YHTEISÖÖN LIITTYMINEN
(esim.
Openmetsä)
AVOIMET HAASTEET SEKÄ SITÄ
TARKENTAVAT TUTKIMUSKYSYMYKSET
(oppijoiden
oman
mielenkiinnon
suunnassa)
TODELLISEN MAAILMAN
KOHTEIDEN TUTKIMINEN
(esim.
ilmiötä
väliLävä
museoartefak>,
luontokohde)
JAETUT OPPIMISEN RESURSSIT
(esim.
ilmiöön
tai
sitä
edustavaan
kohteeseen
liiLyvä
tutkimusdata,
oppijoiden
tuoLamat
digitarinat)
VÄLINEET IDEOIDEN, KIINNOSTUKSEN
SEKÄ OSAAMISEN VÄLITTÄMISEEN JA
TOIMINNAN SUUNNITTELUUN
(esim.
tutkimussuunnitelmat,
luonnokset
jne.)
AINEISTON KERUUN, ORGANISOINNIN JA
TYÖSTÄMISEN VÄLINEET
(esim.
asiantun>jan
toimintaa
väliLävät
miLavälineet,
oppijoiden
omat
älypuhelimet)
VUOROVAIKUTUKSEN
VÄLINEET
(esim.
kommunikoin>in,
julkaisemiseen,
jakamiseen)
TOIMIJATKOHTEETVÄLINEET
PÄIVÄKOTI/KOULU/
YLIOPISTO
LUONTO-JA
KULTTUURIYMPÄRISTÖ
TEKNOLOGIA-
YMPÄRISTÖ
DOPOPPIMISEN KONTEKSTI
Var$ainen,
H.
(2014).Principles
for
Design-­‐Oriented
Pedagogy
for
Learning
from
and
with
Museum
Objects.
Publica>ons
of
the
University
of
Eastern
Finland.
Disserta>ons
in
Educa>on,
Humani>es,
and
Theology.,
no
60.
University
of
Eastern
Finland,
2014.

37. 0106
07
05
0304
02
(GLOBAALIN) KEHITTÄMISHAASTEEN
TUNNISTAMINEN JA HAVAINNOINTI
NÄKÖKULMIEN
MUOTOILU
(PAIKALLISEN)
OSAAMISEN,
RESURSSIEN JA
TARPEIDEN SUUNNASSA
KYSYMYSTEN JA
TOIMINTASUUNNITELMAN
LAATIMINEN
AINEISTON KOKOAMINEN, PROTOTYYPPIEN
TEKEMINEN JA TESTAUS
AINEISTON ANALYYSI
AJATTELUN JA
TOIMINNAN
UUDELLEENMUOTOILU
RATKAISUN RAKENTAMINEN ,
ARVIOINTI JA JAKAMINEN
DESIGN-
SYKLI

38. IDEA
SUUNNITELMA
RATKAISUEHDOTUS
ILMIÖ
Yhteisölliset
resurssit
Työväline-
resurssit
Informaatio-
resurssit
KEHITTÄMIS-
HAASTE
Kouluyhteisö
Perheet
Asiantuntijat
Harrastajat
Ajattelun
välineet
Tekemisen
välineet
Vuorovaikutuksen
välineet
Digitaalinen media
Painettu
media
Paikalliset kohteet
Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.,
&
Pöllänen,
S.
(2013).
The
case
of
design-­‐oriented
pedagogy:
What
students’
digital
video
stories
say
about
emerging
learning
ecosystems.
Educa>on
and
Informa>on
Technologies.
DOP-INNOVAATIO EKOSYSTEEMI
haastaa yhteisöjä ja instituutioita sitoutumaan
pitkäkestoisiin tutkimus- ja kehitysprojekteihin,
jotka tarjoavat tilaisuuksia, välineitä sekä
verkostoja tietojen ja taitojen omaksumiseksi,
joita 21. vuosisata kansalaisilta sekä
työntekijöiltä edellyttää

39. AJATUKSIA
KYSYMYKSIÄ
TUNTEMUKSIA
IDEOITA

40. !
!
RAJAT
YLITTÄVÄ
KEHITTÄMIS-
KOHDE
PIENRYHMÄ-
TYÖSKENTELY
1. Pohtikaa pienryhmissä globaaleja ilmiöitä
/kehittämiskohteita, joilla yhteys
paikalliseen osaamiseen, resursseihin ja
tarpeisiin.
!
2. Valitkaa edellä ideoitujen ilmiöiden/
kehittämiskohteiden joukosta se, jota rajat
ylittävä oppimisprojekti voisi tarkastella.
Tämän jälkeen lähtekää yhdessä
suunnittelemaan luentomateriaalin tuella
miten DOP! OPPIMISPOLKU voisi toteutua
opiskelijoita aktiivisesti osallistavalla ja
21.vuosisadan taitoja edistävällä tavalla.
KS. MYÖS DOP! KÄSIKIRJA

42. EKOSYSTEEMIN MALLINTAMINEN
=mallin
tarjoaminen
oppimisen
ympäristölle.
Oppiminen
pyritään
sijoiLamaan
laajentuvaan
ja
muuntuvaan
oppimissysteemiin,
joka
rakentuu
oppimistehtävästä,
oppimisyhteisöstä,
oppimisen
resusseista
ja
-­‐välineistä
sekä
niiden
yhdessä
muodostamasta
oppimisen
konteks>sta.
KONTEKSTIIN TUTUSTUMINEN
=tutustuminen
ilmiön
asiayhteyteen
(esim.
uu>seen,
leh>ar>kkeliin,
julkisuudessa
ilmiöstä
käytyyn
(verkko)keskusteluun,
tai
vierailemalla
luontokohteessa,
museossa,
sairaalassa,
palvelutalossa,
yrityksessä,
rakennetussa
ympäristössä
mm.)
!
PAIKAN MÄÄRITYS
=tuoLaa
vastauksen
kysymykseen
missä
ollaan
menossa
!
SUUNNAN OTTO
=antaa
vastauksen
kysymykseen
minne
on
mentävä
seuraavaksi
ja
miten
sinne
päästään
OPPIMIS/KEHITTÄMISTEHTÄVÄN MUOTOILU
=
Hyvälle
oppimistehtävälle
on
ominaista,
eLä
siihen
ei
ole
olemassa
yhtä
oikeaa
vastausta
tai
lopullista
ratkaisua.
Siihen
on
mahdollista
muotoilla
erilaisia
näkökulmia,
kysymyksiä
ja
ratkaisuehdotuksia.
Tutkimusta
korostavissa
oppimistehtävissä
oppimisen
ja
tutkimisen
kohteena
on
tyypillises>
todellisen
maailman
ilmiöt
ja
tuloksena
selitys
tai
kuvaus
ilmiön
käyLäytymisestä
(esim.
raporW).
Design
tehtävissä
lähtökohtana
on
tyypillises>
jokin
olemassa
oleva
ongelma
tai
kulLuurinen
käytäntö,
jolle
laaditaan
parantamis-­‐
tai
kehiLämisehdotus.
Design
tehtävissä
tuloksena
on
usein
jokin
materiaalinen,
digitaalinen
tai
käsiLeellinen
tuote
(esim.
käsityö,
näyLely,
parannusehdotus
olemassa
olevaan
toimintatapaan
jne).
!
NÄKÖKULMAN VALINTA
=
ilmiötä/oppimistehtävää
tarkastellaan
rajat
yliLäen
ja
erilaisten
näkökulmien
(esim.
ekologinen,
sosiaalinen,
talous)
tai
toimijoiden
(esim.
hoitaja,
asiakas,
kuluLaja)
suunnista
!
KEHITTÄMISKYSYMYKSEN KIINNITTÄMINEN
=
Hyvän
kehiLämiskysymyksen
oikean
muotoilun
löytäminen
on
usein
avain
sen
ratkaisemiseen.
Tosiseikkoja
etsivät
kysymykset
kohdistuvat
ilmiön
konkreeWsiin
sekä
ulkoises>
havaiLaviin
seikkoihin
(mitä,
missä,
milloin,
kuinka
monta
jne.)
Toiminnallista
eli
proseduaalista
7etoa
etsivät
kysymykset
kohdistuvat
ensisijaises>
ilmiön
käyLäytymiseen
(miten
jokin
toimii,
käyLäytyy,
miten
jonkin
asia
tehdään
jne.).
Ilmiön
selitystä
ja
systeemistä
luonneLa
etsivät
kysymykset
ovat
puolestaan
strategista
tai
kondi7onaalista
7etoa
etsiviä
(miksi
ja
millä
ehdoilla
jokin
asia
esiintyy/toimii,
miten
se
on
suhteessa
johonkin
muuhun
jne.)
Tosiseikkoja
etsivät
kysymykset
voivat
ohjauksen
tuella
kehiLyä
koh>
strategista
>etoa
etsiviä
kysymyksiä.
(Hakkarainen,
Lonka
&
Lipponen,
2004).
!
AJATTELU
voi
merkitä
käytännössä
esim.
ideoin>a,
asiasta
keskustelua,
ennustamista,
aineiston
keräämistä,
asiantun>jan
tunnistamista,
siitä
pääLämistä
kenen
kanssa
työskennellä,
päämäärän
aseLamista,
luonnostelua,
jäsentelyä,
kuvaamista
asiaa
graafises>
(käsitekarLa,
miellekarLa
tai
puukaavio
esim.),
tutkimista,
tai
suunnitelmaan
laa>mista.
!
TEKEMINEN
(making),
ilmiön
tutkiminen
tai
olemassa
olevan
toimintatavan
uudistaminen
voi
näyLäytyä
mm.
leikkimisenä,
rakentamisena,
nikkaroin>na,
uuden
luomisena,
ohjelmoin>na,
kokeena,
osien
yhteen
kokoamisena,
kohteen
tai
rakennetun
hajoLamisena,
materiaalien
tai
toimintatapojen
testaamisena,
muiden
tekemisen
havainnoin>na,
ohjelmakoodin
lainaamisena
tai
jakamisena,
toiminnan
dokumentoin>na,
tuloksen
puuLeiden
tai
heikkouksien
poh>misena,
kysymysten
esiLämisenä
sekä
tuloksena
olevan
korjailuna.
!
Aja=elun
tai
toiminnan
parantamista
voi
auLaa
esim.
jatkamalla
tutkimuksia
edelleen,
keskustelemalla
ongelmista
tai
vaikeuksista
julkises>,
poh>malla
asiaa
kavereiden
tai
työryhmän
muiden
jäsenten
kanssa,
tarkastelemalla
ongelmaa/
toimintaa
jostain
uudesta
tai
toisen
henkilön
näkökulmasta,
käyLämällä
jotain
toista
materiaalia,
muuLamalla
yhtä
muuLuja
kerrallaan
ja
tutkimalla
sen
vaikutusta
ilmiöön,
poh>malla
sitä,
miten
vastaava
ongelma
tuli
ratkaistuksi
aiemmin,
etsimällä
vastaavia
ongelmia
tai
projekteja
interne>stä
tai
kirjallisuudesta
ja
analysoimalla
niitä,
kysymällä
asiantun>jalta,
välLämällä
hermostumista,
tekemällä
happihypyn
tai
vain
nukkumalla
yön
yli.
!
(vrt.
DOP-­‐käsikirja
sekä
Mar>nez,
S.
&
Stager,
G.
(2013)
Invent
to
Learn.
Making,
Tinkering,
and
Engineering
in
the
Classroom.
Construc>ng
Modern
Press
ajatuksia
ss.
52-­‐53)
DESIGN-SUUNTAUTUNEESSA PEDAGOGIIKASSA

43. JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM & HENRIIKKA VARTIAINEN
ARVIOINTI
DOP!-OPPIMISPROJEKTIN
http://doppolkuja.blogspot.fi/

44. PAIKANMÄÄRITYS JA SUUNNAN OTTO
• Keskustelimme siitä mitä haluamme oppia ja tulla tietämään
tutkimusta tekemällä/toimintaa uudistamalla
• Keskustelimme ilmiöstä sekä siitä miten ja missä se on nähtävissä
(esim. missä paikassa, tilanteessa, olosuhteessa jne.)
• Mietimme mistä suunnasta ilmiötä voisi lähestyä ja kenen silmin sitä
voisi tutkia (tutkimus/työskentelynäkökulma)
• Ideoimme ilmiölle (tutkimus)kysymyksiä ja muokkasimme niitä
edelleen
• Pohdimme mitä tiedämme jo ilmiöstä ja miten se tieto on saatu
• Pohdimme mistä, keneltä ja millä tavalla voisimme löytää uutta tietoa
• Teimme ennustuksia, olettamuksia tai hypoteeseja ilmiön toiminnasta
tai käyttäytymisestä
• Sovimme työnjaosta (kuka, mitä, miten, milloin jne.)
• Keskustelimme eteentulleista ongelmista ja niiden
ratkaisuehdotuksista
• Kysyimme asiantuntijalta tietoa ja/tai neuvoja siihen mistä, keneltä
tai millä tavalla voimme löytää uutta tietoa
• Otimme selvää tai seurasimme miten ilmiön parissa työskentelevä
asiantuntija/henkilö toimii tai käyttäytyy
• Laadimme tutkimus- /toimintasuunnitelmaa tai muokkasimme sitä
edelleen
• Testasimme ennustuksiamme, olettamuksiamme tai hypoteesejamme
tekemällä kokeiluja
• Pyrimme tekemällä välittämään muille ideoitamme ja ajatuksiamme
(esim. miellekartalla, luonnostelemalla, nikkaroimalla, rakentamalla,
purkamalla, ohjelmoimalla)
• Kerroimme tai esittelimme luokkatovereille sitä mitä olemme tähän
mennessä tehneet ja saaneet selville
• Kysyimme neuvoa toisilta (esim. luokkakavereilta,opettajalta tai
asiantuntijalta)
• Autoimme toisia (esim. luokkakavereita, opettajaa tai kotiväkeä)
• Keräsimme aineistoa ideoinnin ja/tai toteutuksen tueksi (esim.
katsomalla mitä eri tietolähteissä sanotaan, tekemällä omia
havainnointeja, haastatteluja tai tutkimuksia paikan päällä jne.)
• Kokeilimme ajatella tai tehdä asian uudella tavalla (esim. miettimällä
asiaa jonkun toisen näkökulmasta, vaihtamalla menetelmää,
materiaalia, välinettä tms.)
• Tallensimme omaa toimintaa / tutkimusta (esim. ottamalla valokuvia,
videota, tekemällä muistiinpanoja siitä miten tutkimusta on tehty)
• Järjestimme, luokittelimme, yhdistelimme ja editoimme kerättyä
aineistoa
• Arvioimme toimintaamme liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia (esim.
missä olemme olleet hyviä ja missä voisimme tehdä paremmin?)

45. ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINNIN MUOTO
OPPIMISEN
KOKEMINEN
yksiLäinen
oppilas • itsearvioin>
(sitoutuminen)
OPPIMISPROSESSI pienryhmä • havainnoin>
(opeLajan,
asiantun>jan
tulkinta)
• itsearvioin>
(pienryhmän
tulkinta)
TIEDOLLINEN JA
TAIDOLLINEN
OPPIMINEN
digitarina
valkoinen
paperi
• dokumenWanalyysi
(opeLajan
tulkinta,
asiantun>jan
tulkinta)
ja
vertaisarvioin>
(ilmiön
ymmärtäminen,
tutkimusten
teko,
aja=elu
jaaja=elun
aja=elu)
DOP!

46. !
• Oppijan
itsearviointi
!
• esim. Google
forms
!
• Luokkakes-
kustelu
aineiston
välittämänä
!
!
OPPIMISEN KOKEMINEN

47. OPPIMISPROSESSIN ARVIOINTI (pienryhmä, opettaja, asiantuntija)
!
• prosessia
arvioi sekä
opettaja
(+asiantuntija)
että pienryhmä
itse (esim.
keskustelu)
!
• Keskustelun
kohteena
toiminnot, joita
prosessista
tavoiteltu
DOP-oppimisprosessin arviointi
(vrt. DOP-oppimisen suunnitteluperiaatteet)
Pienryhmän arviointi
oppimisprosessista ja
osallisuudesta
Opettajan/
asiantuntijan
havaintoja pienryhmän
oppimisprosessista ja
osallisuudesta
Omien ideoiden ja tulkintojen hyödyntäminen
Ilmiön kuvaaminen käsitteillä
Kysymysten tekeminen ja tutkimus/kehittämiskysymyksen muotoilu
Yhdessä tapahtuva suunnittelu ja oppimispolun rakentaminen
(yhteistyö, verkostoituminen, toiminnan organisoituminen)
Työvälineiden hyödyntäminen (ajatteluun, tekemiseen,
vuorovaikutukseen)
Opettajan ja asiantuntijoiden neuvojen ja ohjauksen hyödyntäminen
Erilaisten informaatiolähteiden ja todellisten tutkimus/
kehittämiskohteiden hyödyntäminen
Oppimiseen sitoutuminen
(innokkuus, rohkeus kokeilla, rajojen ylitys, sitkeys)
Uusien tutkimus/kehittämistehtävien syntyminen ja esilletuonti

48. • Selvitetään alku- ja loppu”testin” avulla
mitä oppilaat ajattelevat ilmiöstä
etukäteen ja miten ajattelu kehittyy
projektin aikana
!
• Iso valkoinen paperi, johon oppilaita
pyydetään piirtämään ja/tai
kirjoittamaan mitä tietävät tai olettavat
tietävän ilmiöstä
!
!
TIEDOLLINEN JA TAIDOLLINEN OPPIMINEN: Valkoisen paperin testi
Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.
&
Pöllänen,
S.
(2013).
Making
learning
whole:
an
instruc>onal
approach
for
media>ng
the
prac>ces
of
authen>c
science
inquiries.
Cultural
Studies
of
Science
Educa>on.
8
(1),
51-­‐86.
DOI:
10.1007/s11422-­‐012-­‐9416-­‐0

49. TIEDOLLINEN JA TAIDOLLINEN OPPIMINEN: Digitarina/lopputuote
!
• Vertaisarviointi
• Opettajan arviointi
• Asiantuntija
-arviointi
!
!

50. AJATUKSIA
KYSYMYKSIÄ
TUNTEMUKSIA
IDEOITA

51. prof. emeritus Jorma Enkenberg
TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOSPROSESSI

52. Ongelma/kehittämishaaste, joka koskettaa enempää kuin yhtä ihmistä
Toiminnan kohteena koulun toimintakulttuurin
kehittäminen (yhteiskehittelyn kohde)
Koko koulun yhteinen yhteinen projekti
(yhteinen oppimis/kehittämistehtävä, vrt.
monialaiset kokonaisuudet)
Tuotetaan erilaisia ratkaisuehdotuksia
oppilasprojekteissa (erilaiset tutkimus/kehittämis
näkökulmat, tavat , ratkaisuehdotukset jne.)
Sosiaalinen yhteisö eli vertaisverkko, joka konstruoi ja dokumentoi ongelman/haasteen
Toimintakulttuurin kehittymistä tukeva
pedagoginen yhteistyö
(henkilökunta, kollegat)
Yhteisen oppimistehtävän neuvottelu,
kiinnittäminen, toteutus ja jakaminen
(kouluyhteisö)
Pienryhmät, joissa erilaiset tutkimus/kehittämis-
näkökulmat, tavat, ratkaisuehdotukset jne.
(luokkayhteisö)
Laajennettu vertaisverkko, joka on avoin kaikille ja jossa voi olla kutsuttuja henkilöitä
Toimintakulttuurin kehittymistä tukeva
laajennettu pedagoginen yhteistyö
(esim. oppimistutkijat, asiantuntijat, kasvattajat)
Tehtäväkohtaisesti mukaan liittyvät henkilöt
(esim. harrastusyhteisöt, tiedonala-asiantuntijat)
Projektikohtaisesti mukaan liittyvät henkilöt
(esim. vanhemmat, harrastusyhteisöt,
tiedonala-asiantuntijat)
Teknologiaympäristö, jossa prosessia voi jakaa ja seurata
Pedagogiset foorumit ja tapaamiset, joissa voidaan
luottamuksellisesti jakaa ajatuksia, kysyä neuvoa,
ideoida yhdessä jne.
Koulun sisäistä ja sen ulkopuolelle laajennetun
yhteisön työskentelyä tukeva (verkko)foorumi
Projektikohtaiset teknologiat ja välineet
Yhteisön valtuuttamat, erikseen nimettyt henkilöt, jotka vastaavat prosessin etenemisestä
esim. rehtori
esim. opettajatiimit esim. oppilastiimit
Toiminnan dokumentointi ja jatkuva reflektointi
Toimintakulttuurin ekosysteemin
dokumentointi ja reflektointi
Pedagogisen toiminnan
dokumentointi ja reflektointi
Oman projektin ja oppimisen
dokumentointi sekä reflektointi
INSTITUTIONAALINEN TASO KOULUTASO LUOKKATASO
Teoreettinen mallintaminen Pedagoginen mallintaminen Projektin mallintaminen
Design-suuntautunutpedagogiikkakouluntoimintakulttuurinkehittäjänä

53. !
TEOREETTINEN
JOHDATUS DOP!-
OPPIMISEEN
!
DOP!
OPPIMISEN
SUUNNITTELU
DOP!
-OPPIMISEN
JAKAMINEN
!
!
!
DOP!
-OPPIMISEN
TOTEUTUS
!
!
KOULUN YHTEISEN
ILMIÖN VALITSEMINEN
JA OPPIMISTEHTÄVÄN
MUOTOILU YHDESSÄ
OPPILAIDEN
KANSSA
OPPIMISPROJEKTIN
SUUNNITTELU YHDESSÄ
OPPILAIDEN KANSSA!
!
!
OPPIMISPROJEKTIN
TOTEUTUS JA
DOKUMENTOINTI
YHDESSÄ
OPPILAIDEN KANSSA!
!
Pre-test
F2F-
TAPAA-
MISET
KOULUPROJEKTIN
ETENEMINEN
Post-test
DOP!DESIGN_SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA
DOP! KOULUTUSPOLKU
JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM & HENRIIKKA VARTIAINEN
E-KYSELYT OPETTAJILLE:
ENNEN: Käsitykset, ajatukset ja kysymykset koulun toimintakulttuurista
JÄLKEEN: Oppijoiden toiminnan arviointi (ajattelun ja tekemisen välittyminen ja kehittely), yhteiskehittelyn kokeminen,
käsitykset ajatukset ja kysymykset osallistavasta oppimiskulttuurista
TEEMA 1 TEEMA 2 TEEMA 3 TEEMA 4
Designed by Freepik

54. Esi- ja alkuopetuksen projekteja
• Menin minä mettään, pdf - muodossa. ja Book
Creator- muodossa. !
• Tutkimusretki metsään KellarpellonVekkulit
Projektin esittely !
• Vekarat eläinten jäljillä KellarpellonVekarat
• Vesi KellarpellonVeijarit
• Vesseleiden metsäretkikirja KellarpellonVesselit
• Norppa lähellämme KellarpellonViikarit. Ryhmän
yhteinen tuotos, digikirja!
• Metsän elämää tutkimassa riistakameran avulla,
KellarpellonVintiöt, esikouluryhmä Projektin
esittely!
• !Hirsimäen esikoululaiset design suuntautuneen
pedagogiikan toteuttajina
!
• Kärpässienet
!
• Hirsimäen 2c luokka desing perustaisen
oppimisen portailla
Perusopetuksen projekteja
• Talvikalastusprojekti
!
• Pettuleipäprojekti
!
• Mennään metsään Anttolan koulun 1.-2. lk
(Savonlinna), projektikuvaus pdf -muodossa.
Projektissa syntynyt digikirja pdf-muodossa sekä
Book Creator -kirja.
• Eläinten talvi Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk
• Metsämatikkaa, Metsä ja luova kirjoittaminen, Pyhä
metsä, Valamo-lautapeli , Sulkavan yläkoulun 8. lk!
!
Opettajaopiskelijoiden projekteja
• Laukansaaren Torppa
!
• Veteraanien ruokamuistot
!
• Siirtolohkareen tarina
!
• Naava-Räp
DOP!
OPPIMISPROJEKTEJA

55. Kutsumme kaikkia
tutkimuksesta ja
opetuksen
kehittämisestä
kiinnostuneita
kasvattajia
liittymään
mukaan DOP-
oppimisen
laajenevaan
verkostoon!
!
!
!
!
OPENMETSÄ
‣Osallistu
metsäoppimisen
resurssin
tuoLamiseen
TWITTER
‣Viserrä
meille
twiLeriin
@HenriikkaV
ja
jaa
DOP-­‐kokemuksia,
‣
kysymyksiä
ja
projekteja
hastagilla
#dopnet
@ EMAIL
‣Kirjoita
meille:
henriikka.var$ainen@uef.fi
INSTAGRAM
‣Ja
kuvia
hastagilla
#dopnet

56. DOPOPPIMISTUTKIMUS
Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.
&
Pöllänen,
S.
(2013).
Making
learning
whole:
an
instruc>onal
approach
for
media>ng
the
prac>ces
of
authen>c
science
inquiries.
Cultural
Studies
of
Science
Educa>on.
8
(1),
51-­‐86.
DOI:
10.1007/s11422-­‐012-­‐9416-­‐0
Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.,
&
Pöllänen,
S.
(2013).
The
case
of
design-­‐oriented
pedagogy:
What
students’
digital
video
stories
say
about
emerging
learning
ecosystems.
Educa>on
and
Informa>on
Technologies.
DOI:10.1007/s10639-­‐013
9284-­‐6
Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.,
Vanninen,
P.,
Var$ainen,
H.
&
Pöllänen,
S.
(2014).
The
Openforest
portal
as
an
open
learning
ecosystem:
Co-­‐developing
in
studing
of
a
mul>disciplinary
phenomenon
in
a
cultural
contexts.
In
P.
Kommers,
T.
Issa,
T.
Issa,
D-­‐F.
Chang
&
P.
Isaías
(Eds.),
Proceedings
of
the
Interna>onal
Conference
on
Educa>onal
Technologies
(ICEduTech
2014)
and
The
Interna>onal
Conference
on
Sustainability,
Technology
and
Educa>on
(STE2014).
IADIS
Press.
Liljeström,
A.,
Var$ainen,
H.,
Vanninen,
P.,
Enkenberg,
J.,
&
Pöllänen,
S.
(2013).
First-­‐year
teacher
educa>on
students
reflec>ons
and
interpreta>ons
about
sustainable
development
and
enhancing
learning
prac>ces:
Teoksessa
T.
Issa,
N.
M.
Sharef,
T.
Issa
&
P.
Isaías
(toim.)
Proceedings
of
the
Interna>onal
Conference
on
Sustainability,
Technology
and
Educa>on
(STE2013).
IADIS
Press.
53-­‐63.
Vanninen,
P.,
Liljeström,
A.,
Var$ainen,
H,.
Enkenberg,
J.,
Pellikka,
I.
&
Pöllänen,
S.
(2013).
Forest
in
teacher
educa>on:
The
Open
Forest
portal
as
a
novel
resource
for
learning:
Teoksessa
T.
Issa,
N.
M.
Sharef,
T.
Issa
&
P.
Isaías
(toim.).
Sustainability,
Technology
and
Educa>on.
Proceedings
of
Interna>onal
Conference
on
Sustainability,
Technology
and
Educa>on
(STE2013).
IADIS
Press.
111-­‐114.
Var$ainen,
H
&
Enkenberg,
J.
(2013).
Learning
from
and
with
museum
objects:
design
perspec>ves,
environment,
and
emerging
learning
systems.
Educa>onal
Technology
Research
&
Development,
61(5),
841-­‐862.
Var$ainen,
H.
&
Enkenberg,
J.
(2014).
Par>cipant-­‐led
photography
as
a
media>ng
tool
in
object-­‐oriented
learning
in
museum.
Visitor
Studies,
17(1),
66-­‐88.
Var$ainen,
H.
&
Enkenberg,
J.
(2013).
Reflec>ons
of
design-­‐oriented
pedagogy
for
sustainable
learning:
An
interna>onal
perspec>ve.
Journal
of
Teacher
Educa>on
for
Sustainability,
15
(1),
43-­‐53.
Var$ainen,
H.,
Liljeström,
A.,
&
Enkenberg,
J.
(2012).
Design-­‐oriented
pedagogy
for
technology-­‐enhanced
learning
to
cross
over
the
borders
between
formal
and
informal
environments.
Journal
of
Universal
Computer
Science,
18(15),
2097–2119.
Var$ainen,
H.
(2014).Principles
for
Design-­‐Oriented
Pedagogy
for
Learning
from
and
with
Museum
Objects.
Publica>ons
of
the
University
of
Eastern
Finland.
Disserta>ons
in
Educa>on,
Humani>es,
and
Theology.,
no
60.
University
of
Eastern
Finland,
2014.
Var$ainen,
H.
(2014).
Designing
par>cipatory
learning.
In
P.
Kommers,
T.
Issa,
T.
Issa,
D-­‐F.
Chang
&
P.
Isaías
(Eds.),
Proceedings
of
the
Interna>onal
Conference
on
Educa>onal
Technologies
(ICEduTech
2014)
and
The
Interna>onal
Conference
on
Sustainability,
Technology
and
Educa>on
(STE2014).
IADIS
Press.
Var$ainen,
H.
(2015).
Osallistavan
oppimisen
uudelleenmuotoilua.
Teoksessa
J.
Julkunen
(Toim.)
Porrassalmi
VIII.
Etelä-­‐Savon
kulLuurin
vuosikirja
2015.
Var$ainen,
H.,
Pöllänen,
S.,
Liljeström,
A.,
Vanninen,
P.
&
Enkenberg,
J.
(accepted
for
publica>on).
Designing
connected
learning:
Emerging
learning
systems
in
a
crao
teacher
educa>on
course.
Design
and
Technology
Educa7on:
An
Interna7onal
Journal,
February
2016

57. Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., & Rumble, M. (2011). Defining 21st century skills. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.),Assessment and teaching of 21st century
skills (pp. 17–66). NewYork: Springer.
Dillon, P., & Howe,T. (2003). Design as narrative: objects, stories and negotiated meaning. International Journal of Art and Design Education, 22(3), 291-298.
Cole, M., & Engeström, Y. (1993). A cultural-historical approach to distributed cognition. In G. Salomon (Ed.) Distributed cognitions: Psychological and educational considerations (pp. 1-46).
Cambridge: Cambridge University Press.
Enkenberg, J. (2014).Aika muuttaa nykyinen toimintakulttuuri. Saatavilla: http://www.tiedeseura.es/2014/01/aika-muuttaa-nykyinen-toimintakulttuuri.html
Enkenberg, J. (2014). Oppimisen tulevaisuus. Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2014/01/oppimisen-tulevaisuus.html
Enkenberg, J. (2012). Design-suuntautunut pedagogiikka - mistä se nousee ja mitä se on? Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2012_06_01_archive.html
Fischer, G. (2013). Learning, social creativity, and cultures of participation. In A. Sannino, &V. Ellis (Eds.), Learning and collective creativity:Activity-theoretical and sociocultural studies (pp. in press).
NewYork:Taylor & Francis/Routledge.
Fullan, M.& Langwothy, M. (2013) Towards a New End: New Pedagogies for Deep Learning. Saatavilla (online): http://www.newpedagogies.info/
Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004.Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki,WSOY.
Hakkarainen, K., Paavola, S., Kangas, K., & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2013). Socio-cultural perspectives on collaborative learning:Towards collaborative knowledge creation. In C. Hmelo-
Silver, C. Chinn, C. Chan & A. O'Donnell (Eds.), International handbook of collaborative learning (pp. 57-73). NewYork: Routledge.
Jenkins, H., Clinton, C., Purushotma, R., Robison,A. J., & Weigel, M. (2008). Confronting the challenges of participatory culture: Media education for the 21st century. Chicago, IL: John D. and
Catherine T. MacArthur Foundation. Retrieved Jan 28, 2014, from http://www.nwp.org/cs/public/print/resource/2713
Kumpulainen, K., & Lipponen, L. (2012). Crossing boundaries: Harnessing funds of knowledge in dialogic inquiry across formal and informal learning environments. In P. Jarvis, & M.Watts
(Eds.),The Routledge International Handbook of Learning (pp. 112-125). London : Routledge.
Liljeström,A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole:An instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science
Education, 8(1), 51–86.
Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Education and
Information Technologies, 9(3), 583–601.
Martinez, S. & Stager, G. (2013) Invent to Learn. Making,Tinkering, and Engineering in trhe Classroom. Constructing Modern Press s. 58.
Paavola, S., Engeström, R. & Hakkarainen, K. (2012).Trialogical approach as a new form of mediation. In A. Morsh,A. Moen, & S. Paavola (Eds.) Collaborative knowledge creation: Practices,
tools, and concepts (pp. 1-14).Rotterdam: Sense Publishers.
Pöllänen, S., & Vartiainen, L. (2013). Forest-themed learning games as a context for learning via collaborative designing of crafts. Techne Series: Research in Sloyd Education and Craft
Science, 20(3), 33-49.
Robinson, K., & Aronica, L. (2015). Creative schools:The grassroots revolution that's transforming education. NewYork:Viking.
Sahlberg, P. (2010). Rethinking accountability for a knowledge society. Journal of Educational Change, 11(1), 45-61.
Sawyer, K. (2000). Improvisation and the Creative Process: Dewey, Collingwood, and the Aesthetics of Spontaneity.The Journal of Aesthetics and Art Criticism, 58 (2), 149-161
Scardamalia, M., & Bereiter, C. (2006). Knowledge building:Theory, pedagogy, and technology.Teoksessa K. Sawyer (Toim.), Cambridge handbook of the learning sciences (s. 97–118). New
York: Cambridge University Press.
Scardamalia, M., Bransford, J., Kozma, R., & Quellmalz, E. (2011). New assessments and environments for knowledge building. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.), Assessment and
teaching of 21st century skills (pp. 231–300). NewYork, NY: Springer.
Seitamaa-Hakkarainen, P.,Viilo, M., & Hakkarainen, K. (2010). Learning by collaborative design: Technology-enhanced knowledge practices. International Journal of Technology and Design
Education, 20(2), 109–136.
Säljö, R. (2010). Digital tools and challenges to institutional traditions of learning:Technologies, social memory and the performative nature of learning. Journal of Computer Assisted Learning,
26(1), 53–64.
Thomas, D., & Brown, J. (2011).A new culture of learning: Cultivating the imagination for a world of constant change. Lexington, KY: CreateSpace.
Vygotsky, L. S. (1978). Thought and language. Cambridge, MA: MIT Press.
Wells, G., & Claxton, G. (2002). Introduction: Sociocultural perspectives on the future of education. In G.Wells & G. Claxton (Eds.), Learning for Life in the 21st Century (pp. 1-17). Oxford:
Blackwell Publishing.
kirjallisuutta