Kari Hämekosken (NEFCO) Helenin sidosryhmätilaisuudessa pitämä esitys päästövähennyksistä.

1. HELEN 28.1.2021
Miten
päästövähennyksiä
tuotetaan?
Kari Hämekoski
Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö
(NEFCO)

3. Lähde: Maailmanpankki
Globaali hiilen hinnoittelu

4. Lähde: Hanna-Mari Ahonen
Suomi ja hiilimarkkinat

5. Termistöä
• Päästöyksikkö (emission unit) on yleiskäsite, jolla tarkoitetaan kaikkia yhden
ekvivalenttisen hiilidioksiditonnin (1 tCO2e) suuruista päästöä tai päästövähennystä
edustavia määriteltyjä yksiköitä.
• Päästöoikeusyksikkö (emission allowance) on viranomaisen myöntämä oikeus 1 tCO2e:n
suuruiseen päästöön.
• Päästövähennyshyvitys* (emission reduction credit) viittaa jonkin standardin puitteissa
myönnettyyn yksikköön, joka edustaa 1 tCO2e:n suuruista päästövähennystä
perusuraan verrattuna
– Päästövähennyshyvityksiä myönnetään pääasiassa päästövähennyksistä, jotka
syntyvät päästökauppa- ja kannustinjärjestelmien ulkopuolella ja jotka ylittävät
lakisääteiset vaatimukset.
– Hyvityksiä myöntävät alueelliset, kansalliset, kansainväliset tai vapaaehtoiset
hyvitysjärjestelmät toteutuneita ja todennettuja päästövähennyksiä vastaan, kukin
omien standardiensa mukaisesti.
• Hiilinieluhyvitys on jonkin standardin puitteissa myönnetty yksikkö, joka edustaa 1 t
CO2e:n suuruista hiilensidontaa.
Lähde: Nurmi ja Ollikainen 2019
* tai päästövähennysyksikkö (emission reduction unit)

6. Yksiköiden käyttö
• Päästövähennyshyvityksiä/-yksiköitä voi käyttää esimerkiksi
– kansainvälisen sopimuksen tai päästökauppajärjestelmän asettaman
velvoitteen tai kansallisen tavoitteen täyttämiseen kustannustehokkaasti,
– yritysten tai kansalaisten päästöjen vapaaehtoiseen kompensointiin.
– nettomitigaatioon ja kestävän kehityksen tukemiseen.
• Kannustinmahdollisuus yksityiselle sektorille
• Useimmiten hyvitysten käyttö on rajattua/säänneltyä
• EU salli(i) tietyin rajoituksin Kioton pöytäkirjan puitteissa myönnettyjen
päästövähennyshyvitysten käytön sekä päästökauppa- että ei-
päästökauppasektorin velvoitteiden täyttämiseksi Kioton pöytäkirjan kahden
ensimmäisen velvoitekauden (2008–2020) ajan.
• EU:n Pariisin sopimukselle antama ensimmäinen hillintälupaus vuoteen 2030 asti
on sen sijaan tarkoitus saavuttaa (tällä hetkellä) ilman kansainvälisiä hyvityksiä

7. Kreditointistandardeja
• Crediting schemes under the Kyoto Protocol
– Clean Development Mechanism (CDM)
– Joint Implementation (JI)
• Bilateral crediting schemes
– Joint Crediting Mechanism (initiated by Japan)
• (Sub)national crediting schemes
– Emissions Reduction Fund and Carbon Farming Initiative (Australia)
– Offset use for government operations (British Columbia)
– Compliance Offset Program (California)
– Supplementary mechanism for national emissions trading (China)
– Compliance and voluntary offset programmes (Ontario)
– Offset programme against ETS (Quebec)
– Carbon Fund for a Sustainable Economy offset acquisition (Spain)
– Domestic motor fuel emissions offset programme (Switzerland)
– Climate Action Reserve (CAR) (US)…
• Voluntary crediting schemes/carbon standards
– Gold Standard
– Verra (VCS)…

8. RAJATTU HYVITYSKAUSI
PÄÄSTÖYKSIKÖT
Päästövähennysyksiköiden muodostuminen
• Perusura ja lisäisyys määritetään (tyypillisesti) hankekohtaisesti
• Hyödynnetään hyväksyttyjä metodologioita
• Perusura (baseline) = päästökehitys ilman hanketta
• Lisäisyys = hanke vähentää päästöjä verrattuna perusuraan
• Päästöyksiköitä muodostuu suhteessa perusuraan
• Päästöyksiköt = perusuran päästöt – hankkeen päästöt
Päästöt
Vuosi
HANKKEEN PÄÄSTÖT (esim. vaihtaminen uusiutuvaan energiaan)

9. Päästövähennysprojektin hankesykli (CDM – Puhtaan
kehityksen mekanismi)
TOTEUTUS JA SEURANTA
YKSIKÖIDEN MYÖNTÄMINEN & SIIRTO
PÄÄSTÖVÄHENNYSTEN TODENTAMINEN/SERTIFIOINTI
Toteutus
&
seuranta
HANKEASIAKIRJA (PROJECT DESIGN DOCUMENT, PDD)
HANKKEEN VALIDOINTI
/ VARMENTAMINEN
HYVÄKSYMINEN HANKKEEKSI
HANKKEEN ARVIOINTI (PROJECT IDEA NOTE, PIN)
SOPIMUS-
NEUVOTTELUT
Suunnittelu
&
arviointi
ISÄNTÄMAAN
HYVÄKSYNTÄ

10. Päästövähennysprojekti
käytännössä

11. Verifionti ja sertifiointi

12. Pariisin sopimus…
• Pariisin sopimus on hyväksytty, mutta kansainvälisten
markkinamekanismien (Artikla 6) sääntöjä ei ole vielä hyväksytty
• Pariisin sopimuksen maakohtaiset päästötavoitteet – nyt myös kehittyvillä
mailla - muuttavat lähtökohtia
• Neuvotteluissa keskeisiä kysymyksiä ovat päästövähennysten
kaksoislaskennan välttäminen ja päästövähennysten siirto maasta
toiseen
• Markkinamekanismien YK-tasolla sovitut säännöt tulevat vaikuttamaan
osaltaan myös vapaaehtoisiin kompensaatiomarkkinoihin, kun
kaksoislaskentaa pyritään välttämään.
• Yksi ratkaisematon kysymys on lisäksi, kuinka menetellään Kioton
Pöytäkirjan markkinamekanismien jatkon (CDM) kanssa.
• Pohjoismaat ja NEFCO kehittävät Artikla 6:n hyödyntämistä ja sääntöjen
kehittämistä mm. Nordic Initiative for Cooperative Approaches (NICA) –
yhteistyössä.

13. …ja markkinamekanismien jatko
• October 2020 – The governments of Peru and Switzerland have signed
a [first] agreement on the planned cooperative implementation of
mitigation activities under Article 6 of the Paris Agreement.
• It is the first such agreement worldwide, and thus sets a standard for
ensuring environmental integrity of international transfers of
mitigation outcomes. [Internationally Transferred Mitigation
Outcomes, ITMO]
• As part of their cooperation, Peru and Switzerland commit to employ
robust methods to prevent double counting of the emission
reductions achieved.
• Switzerland has committed itself to reducing its greenhouse gas
emissions by at least 50 percent by 2030 compared to 1990 levels. Up
to 12.5 percent of its emissions are to be reduced by financing
climate change mitigation projects abroad.

14. Kiitos!