2. Käynnissä on globaali energiamurros,
joka vaikuttaa Suomeen väistämättä
Ajurit:
• Ilmastonmuutos
• Teknologian kehitys
• Tuulivoimaloiden, aurinkopaneelien, akkujen,
sensorien, lämpöpumppujen, ledien jne.
hinnat alenevat
• Digitalisaatio
4. 2025
Kaksisuuntaiset verkot
Uusiutuva energia, hukkalämpö,
energiavarastot sekä rakennukset
täydentävät toisiaan digitalisaation
avulla
2050
Hiilivapaa
energiajärjestelmä
1995
Yksisuuntaiset verkot
Fossiilinen tuotanto
2010
Yksisuuntaiset verkot
Uusiutuva energia
keskitetyissä yksiköissä
Teknologiamurros mullistaa
kaukolämmön
5.
6. Polttamisesta pitää
luopua
• Pariisin ilmastosopimuksen
tavoitteisiin pääsy edellyttää
kaikista fossiilisista
polttoaineista luopumista
• Lämpö- ja liikennesektorit
tulisi sähköistää
• Hiilen korvaaminen muilla
polttoaineilla ei edistä
tarpeellista systeemistä muutosta
10. Helsingin energiapaletti
● Tuulivoimaa Mankala-mallilla
● Teolliset lämpöpumput
○ Hukkalämmön lähteet: pk-teollisuus, konesalit,
rakennukset jne.
○ Merilämpö, geolämpö jne.
● Rakennuskannan lämpöpumput ja
kulutusjousto
● Lämpövarastot
○ Vanhat öljyluolat, syvät geoenergiakaivot ym.
● Joustava bio-CHP
● Aurinkoenergiaa jäähdytykseen
11. Kaukolämpöyhtiöiden rooli
energiamurroksessa?
Fossil fueled industry
Teknologiamurroksissa yrityskenttä ja liiketoimintamallit uudistuvat.
Murroksissa menestyminen on osoittautunut vaikeaksi perinteisille
yrityksille. Keskeinen syy on polkuriippuvuus. Edessä uusiutuminen - tai
murros aiheuttaa luovaa tuhoa. Uusi liiketoiminta tulee vanhan tilalle.
Clean energy
industry
12. Murrosareenan politiikkasuosituksia
• Kaukolämpöverkkojen
avaaminen hukkalämmölle,
uusiutuvalle energialle ja
kysyntäjoustolle
• Isojen kaukolämpöverkkojen ja
lämmön tuotannon eriyttäminen
• Tuntihinnoittelu
• Uusien hybridienergia- ja
varastointiratkaisujen sekä markkinamallien pilotointi
• Lattiahinta päästöoikeuksille
• Vaihtoehtoisesti tarvitaan tukia tms.
13. Päästöille haittoja vastaava hinta
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi päästöoikeuksien
hintojen pitäisi olla 42-85 euroa/CO2-tonni vuoteen 2030 mennessä
15. Kysymyksiä pohdittavaksi:
- Päästäänkö esitetyillä hinnoilla kohti puhdasta
kaukolämpöverkkoa - onko hinnoittelu kannustavaa?
- Toimiiko pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkot
optimaalisemmin yhdessä vai erikseen?
- Miten helsinkiläinen kuluttaja voisi ostaa esim. Telialta
hukkalämpöä tai Tapiolan golfilta biokaasulämpöä?
- Mikä on yhteistyömalli taloyhtiölle ja muille rakennuksille,
joihin asennetaan esim. poistoilmalämpöpumput?
- Miten parannetaan muutoksen sosiaalista hyväksyttävyyttä?
16. Miten vastataan asiakkaiden tarpeisiin?
Esimerkiksi
aurinkosähkökysely (2018)
taloyhtiöiden osakkaille
osoitti:
- Kiinnostus erittäin suurta
heikosta kannattavuudesta
huolimatta
- Top3 motiivit: uusiutuva
energia, päästöttömyys ja
energiaomavaraisuus
19. Aalto University School of Business
Aalto University School of Art and Design
Finnish Environment Institute (Syke)
Consumer Society Research Centre, University of Helsinki
Lappeenranta University of Technology
Science Policy Research Unit (SPRU)/Sussex University
VATT Institute for Economic Research
VTT Technical Research Centre
Motiva, City of Lappeenranta, Heureka, FinPro