1. Moodle - esteetön ja helppo
hahmottaa, vai...?
Digiosalliseksi-workshop
16.11.2017
Heli Antila
2. Kuka olen?
• Heli Antila
• vastuuvalmentaja, lehtori, ohjaava opettaja
TAMK/TAOK
• Koulutuksellinen tausta: KM, YTM, EO
• Ammatillinen tausta: toimittaja, viestintäyrittäjä
• Harrastukset: hiihto, pyöräily, sukututkimus,
opiskelu, kirjoittaminen
3. OKM:n esteettömyystutkimus
korkeakouluille (2012):
• Verkkoympäristöjen esteettömyys on
heikoimmaksi arvioitu osa-alue.
• Saavutettavuus heikentyy
verkkoympäristöjen kehittyessä
visuaalisuutta ja liikkuvaa kuvaa
suosivaan suuntaan.
6. Moodle yhteisöllisen oppimisen
työkaluna
• Verkosto-osaaminen
=> tutustumisalueet ja toiminnot
=> vastavuoroiset kommunikaatiosuhteet
=> sosiaalinen toiminnallisuus
=> rikastava yhteistyö
=> opiskelijat keskustelevat ja innostavat toisiaan
=> tieto liikkuu, syventyy ja uutta tietoa rakentuu
8. Moodlelle tyypillistä
• Opettajat pitävät Moodlesta
=> yhteistä ohjeistusta ei ole tai siitä ei välitetä
=> jokainen Moodle on erilainen
• Opiskelijat pitävät Moodlea sekavana
=> erilaiset logiikat ja toimintatavat
=> symbolit vieraita opiskelijoille
9. Moodlen sisältöön liittyviä asioita
Viikkonäkymä, teemat vai jotain muuta?
- Mistä löytyvät tehtävät?
- Ovatko tehtävät ja materiaalit samassa
paikassa?
- Ovatko tehtävänanto ja tehtävän palautus
samassa paikassa?
- Mistä ja miten kysyä lisätietoa?
11. Muutamia esimerkkejä
• käytän tyylejä tekstin otsikoissa ja sisällön
eri osuuksissa
• käytän tekstivastineita kuville/ kuvioille
• hyperlinkeillä on kuvaavat nimet ("Lisätietoa
tästä" => "Lisätietoa opintojaksosta")
• luon taulukot oikein taulukkotoiminnoilla
• videoissa on tekstitykset.
Lähde: Stivi-suositus
12. Kirjallisessa ohjeistuksessa
opiskelijoille kerrottava:
• miksi tehtävä tehdään (mitä on tarkoitus oppia),
• miten se tehdään (mikä on kunkin kurssilaisen
työnkuva),
• missä aikataulussa se tehdään (milloin tehtävän on
oltava valmiina, tehdäänkö tehtävän kuluessa
välitarkistuksia) ja millaista tuotosta tehtävästä
odotetaan (mikä ovat lopputuotoksen muoto- ja
sisältövaatimukset),
• mistä ja miten saa apua sekä lisätietoa (linkit,
oheislukemistot, tausta-aineistot, esimerkit).
(Tampereen kaupunki ohjeistus)
13. Tavoite
• Mitä opettaja haluaa opettaa?
• Mitä oppija haluaa oppia?
• Löytyykö yhteys opsiin?
• Kurssin pääteemat?
15. Materiaalin määrä
• Toimiiko Moodle materiaalipankkina?
(ppt:t, videot, linkit, skannatut sivut,
kyselyt/ osallistavat keskustelualueet...)
• Onko materiaalin määrä sopiva vai onko sitä liikaa?
• Miten siirtyä materiaalikeskeisyydestä
vuorovaikutuskeskeisyyteen?
• Miten verkko-opetuksesta saadaan
vuorovaikutteista?
17. Pohdittavaa
• Onko materiaalin määrä sopiva vai
onko sitä liikaa?
• Miten siirtyä materiaalikeskeisyydestä
vuorovaikutuskeskeisyyteen?
• Miten verkko-opetuksesta saadaan
vuorovaikutteista?
18. Houkuttelevuus
• Moodlen peruspohja ei houkuttele
opiskelijaa. Miten se voisi houkutella?
• Auttavatko kuvat vai sekoittavatko ne?
• Vaatiiko visuaalisuus myös selventävän
tekstin?
• Onko erilaisia Moodle-kursseja liikaa?
• => infoähky?
19. Tekniikan toimivuus
• Toimivatko yhteydet riittävän nopeasti?
• Käyttääkö opiskelija PC:tä, MACia vai
mobiilia?
=> Moodle ei tue kaikkia selaimia
=> kaikki tiedostot eivät aukea
mobiililaitteessa järkevässä muodossa
=> Aukeavatko kaikki linkit?
20. Moodle itsenäisessä opiskelussa
Jos jokainen suorittaa kurssia oman aikataulunsa
mukaan, miten tunnistaa tuen tarve?
=> viipyykö vastaus kiireen vai osaamattomuuden takia
=> tietääkö opiskelija miten ja keneltä kysyä apua
=> vertaistuen käyttö, verkkotutor
=> kuinka aktiivisen roolin opettaja ottaa
=> ohjauskeskustelut ja osaamisen kartoittamiset
25. Pohdintaa
• Kuinka hahmotetaan ja luodaan
kokonaisuuksia verkossa olevista
palasista?
• Miten yhtenäistetään käytäntöjä?
• Kuinka syvennetään sisältöjä?
26. Millainen olisi selkeä Moodle?
• Vain pääasiat (vähän tavaraa)
• Yksinkertainen
• Selkeät otsikot
• Yhtenäinen typografia
• Visuaalisesti kiinnostava
• Ei käytetä kaikkia työkaluja yhdellä kurssilla
• Tehtävänanto sanallisessa ja suullisessa
muodossa
29. Tämä diasarja on lisensoitu
Creative Commons
-lisenssillä CC BY-SA 4.0
• CC-lisenssien verkkosivu: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0
Kansainvälinen -lisenssi creativecommons.org/licenses/by-
sa/4.0/deed.fi lyhyesti:
• Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen
hyödyntäminen on sallittu.
• Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen,
tämän diasarjan osalta Heli Antila (LINKKI). Muokattu teos tulee
jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä heli.antila@tamk.fi