Onko hallinnolla ja politiikalla selkeää rajaa? Täytyykö politiikka ja hallinto erottaa toisistaan? Näihin kysymyksiin olemme yrittäneet löytää vastauksia tässä diasarjassa.

1. 1
Politiikan ja hallinnon
rajapinnoilla
Jussi Seppälä & Tommi Sankelo

2. 2
Alkusanat: Mitä ajatuksia
haluamme esityksen herättävän?
▪ Onko hallinnolla ja politiikalla selkeää rajaa?
▪ Täytyykö politiikka ja hallinto erottaa toisistaan?
▪ Mitä hyötyjä ja haittoja rajojen hälveneminen saa aikaan?

3. 3
Politiikan ja hallinnon raja
• Politiikan ja hallinnon selkeää rajaamista toisistaan perustellaan usein sillä, että
poliitikot valitaan tehtäviinsä vaaleilla, kun taas hallintoa pyörittävät viranhaltijat
valitaan asiantuntemuksen mukaan
• Toisena perusteena käytetään hallinnon ammattilaisten ja poliitikkojen
tehtävänjakoa. Poliitikoille kuuluu päätöksenteko ja hallinnon ammattilaisille
valmistelu ja toimeenpano
• Eroja on myös vastuissa. Poliitikot ovat vastuussa pääsääntöisesti äänestäjilleen
sekä kannattajilleen ja viranhaltijoiden vastuu on lakisäänteistä
• Harold D. Lasswellin (1936) mukaan poliitikkojen tehtävänä on päättää siitä, kuka
(who) saa milloin (when) mitäkin (what), kun taas viranhaltijoiden vastuulla on se,
kuinka (how) tämä tapahtuu

4. 4
Politiikan ja hallinnon suhde
▪ Politiikan ja hallinnon dikotomia perustuu vanhaan weberiläiseen ja osittain byrokraattiseen
ajatteluun
▪ Dikotomia / Kahtiajako ---> Jatkumoajattelu
▪ Poliittinen päätöksenteko yhdistettynä hallinnon valmistelu ja täytäntöönpanotyöhön on
prosessi, jossa osapuolet sekoittuvat keskenään

5. 5
- Alford, J., Hartley, J., Yates, S., & Hughes, O. (2017). Into the purple zone: Deconstructing the
politics/administration distinction.

6. 6
Politiikan ja hallinnon hälventynyt
raja Suomessa
▪ Pormestarimallin yleistyminen Suomen kunnissa ja kaupungeissa on osakseen
murentanut politiikan ja hallinnon dikotomiaa
▪ Kriiseissä, kuten koronapandemiassa, viranhaltijat sekä hallinnon edustajat ovat
ottaneet myös poliittista roolia
▪ Asiantuntijatiedon arvostuksen kasvu -> poliitikot nojaavat siihen useammin
▪ Poliittiset virkanimitykset
▪ Valtuutettujen kiinnostus valmisteluun kunnissa

7. 7
Käytännön esimerkki: Valmistelu –
Risto Harisalo
▪ Poliittiset päättäjät ovat erityisen kiinnostuneita siitä, millaisia asioita tulee
valmisteluun, millaisia päätösehdotuksia valmistelusta syntyy, mitä ehtoja
täytäntöönpanossa tapahtuu ja siitä, kuinka päätösten vaikutuksia arvioidaan.
▪ Kiinnostus ja vaikuttaminen on luonnollista, sillä poliitikot ovat lopullisessa
vastuussa päätöksistä

8. 8
Yksinkertaistettu jatkumo
päätöksenteosta - Missä raja?

9. 9
Poliittinen etu vs kunnan
kokonaisetu – Risto Harisalo
▪ Valmistelun paheenkehä: Poliitikot eivät välttämättä ymmärrä hallinnon ammattilaisia,
eivätkä viranhaltijat poliitikkoja.
- Tarpeeton vastakkainasettelu, joka saattaa haitata kunnan kokonaisetua
▪ Tavoitteena on saada poliittiset päättäjät ja hallinnon ammattilaiset toimimaan yhdessä
kunnan kokonaisedun – strategian – eteen.
▪ Poliittisiin päättäjiin, jotka toimivat yli puolue –ja poliittisten rajojen luotetaan
äänestäjien, viranhaltijoiden ja muiden poliittisten toimijoiden keskuudessa eniten
(Harisalo & Stenvall 2002)
▪ Kunnan kokonaisedun tunnistaminen, jatkumokäsityksen ymmärtäminen ja kunnan
sisäisten verkostojen vahvistaminen ovat edellytys kunnan kokonaisetua ja yhteistä
tarinaa rakentavalle kuntaorganisaatiolle.

10. 10
Kunnan yhteinen tarina
• Kokko, Sajasalo, Takala & Auvinen (2017) ovat tutkineet kuntien viranhaltijoiden ja poliitikkojen
välisiä jännitteitä:
• “Toimimattoman päätöksenteon ongelmat saattavat johtua esimerkiksi viranhaltijoiden ja
poliitikkojen välillä käytävästä valtakamppailusta.”
• Tutkimusta varten haastateltiin viranhaltijoita ja poliitikkoja. Haastatteluista kävi ilmi esimerkkejä
osapuolten välisistä jännitteistä, kuten epäilyjä salaisista sopimuksista tai jopa uhkailusta
• Kunnan viranhaltijat näkevät itsensä tietyssä määrin erilaisten voimien ja jännitteiden armoilla
olevana joukkona, mahdollisesti jopa uhrina, mikä on omiaan luomaan jännitteitä poliitikkojen ja
viranhaltijoiden välille sekä kuntaorganisaatioon kokonaisuudessaan
• Narratiivinen näkökulma tai ajatus kunnan yhteisestä tarinasta on yksi mahdollisuus
pyrkimykseen sidosryhmien välisten jännitteiden purkamisessa tai vähentämisessä. Tarkoitus on
pyrkiä näkemään kunta yhtenäisenä toimijana, jossa kaikki tunnustavat yhteiset pelisäännöt ja
tavoitteet
• Yhteistyön lisääminen poliitikkojen ja viranhaltijoiden välillä voi auttaa kunnan yhteisen tarinan
rakentamisessa

11. 11
Väärinkäytökset
▪ Poliittiset virkanimitykset
▪ Pimittäminen
▪ Oman tai oman ryhmän edun laittaminen kokonaisedun edelle
▪ Liiallinen poliittinen vaikuttaminen saattaa heikentää hallinnollisen työn laatua
▪ Ilman selkeitä rajoja, myös väärinkäytökset ovat tulkintakysymyksiä

12. 12
Kontrolli
▪ Vaikka poikkihallinnollinen yhteistyö poliitikkojen ja viranhaltijoiden välillä onkin hyvästä,
on hyvä muistaa, että siinä on kuitenkin rajoitteita:
▪ Hallintosääntö, toimii yhtenä tärkeimmistä vallankäytön rajoittimista, sillä se jakaa
julkisen vallan käyttöä ja päätöksentekovaltaa organisaatiossa.
▪ Hallinnollisiin virkoihin liittyvä lainsäädäntö puolestaan sääntelee etenkin
viranhaltijoiden toimintaa. (Laki kunnallisesta viranhaltijasta, hallintolaki)
▪ Viime kädessä äänestäjillä on vastuu päättää siitä, luottavatko he luottamushenkilön
toimintaan. (myös luottamushenkilöt ovat virkavastuun alaisia)
▪ Muita poliittisia kontrollin keinoja ovat poliittiset epäluottamuskeinot.
▪ Paradoksi: jatkumoajattelu vaikeuttaa tulkintaa ja mahdollistaa väärinkäytöksiä,
mutta liian selkeät rajat ja kontrolli eivät ole kunnan yhteisen edun mukaista.

13. 13
Yhteenveto
▪ Vaikka hallinnolla ja politiikalla on omat tehtävänsä ja toiminta-alueensa, niiden
välillä ei ole selkeää tai yksiselitteistä rajaa
▪ Poliitikko voi toimia sekä vaikuttaa hallinnon alueella ja viranhaltija voi toimia ja
vaikuttaa politiikan alueella
▪ Toiminnassa politiikan ja hallinnon rajapinnoilla on huomioitava väärinkäytöksien
riskit
▪ Parhaassa tapauksessa rajapinnoilla vaikuttaminen edistää organisaation
kokonaisetua

14. 14
Lähteet
• Alford, J., Hartley, J., Yates, S., & Hughes, O. (2017). Into the purple zone: Deconstructing the
politics/administration distinction. The American Review of Public Administration
• Harisalo, R, Stenvall, J. (2002) Luottamus ja epäluottamus kunnanhallituksen päätöksenteossa. Helsinki:
Suomen kuntaliitto.
• Harisalo, R. (2022) Politiikan ja hallinnon yhteistyö – yhteensovittaminen päätösten valmistelussa.
Videotallenne, Eduhouse: Helsinki.
• Jalonen, H. (2022). Hallinnon ja politiikan rajapinnalla. Hallinnon Tutkimus, 41(3), 183-185.
• Laswell, H. (1936). Politics: Who Gets What, When and How. McGraw Hill, New York, NY.
• Keränen, M. (2014). Onko politiikkaprosessi politiikkaa vai hallintoa?. Tulkinnan mahti: johdatus tulkitsevaan
politiikka-analyysiin.
• Kokko, T., Sajasalo, P., Takala, T., & Auvinen, T. (2017). Kuntajohtamisen jännitteet viranhaltijoiden ja
politiikkojen välillä. Tiedepolitiikka 42 (2017): 1.

15. Kiitos!