Rauma 5.11.

Ulkopuolella olevat nuoret
NÄKÖKULMIA

Rauma 5.11.2012

Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 4.11.2012 1

Välittämisen manifesti
Nuorten syrjäytyminen on viime aikoina ollut erityisen paljon esillä Julkisessa
keskustelussa. Ongelman laajuus ja sen seurausten vakavuus ymmärretään
yhteiskunnassamme hyvin. Pelkkä asian puheeksi ottaminen ei kuitenkaan riitä, vaan
tarvitsemme uudenlaisia ratkaisumalleja ja konkreettisia toimia.
Yhdistyksen toiminnan lähtökohtana on, että jokainen on ansainnut uuden
mahdollisuuden – että jokaisen on mahdollista saada elämänsä takaisin raiteilleen. Tässä
onnistuakseen monet nuoret tarvitsevat kasvokkain tapahtuvaa ohjausta, ja silti nousu
vaatii joskus useamman yrityksen. Siinä mitataan nuoren lähipiirin ja hänen elämässään
toimivien ammattilaisten välittämistä. Nuori tarvitsee ympärilleen aikuisia, jotka uskovat
häneen eivätkä luovuta hänen suhteensa.

Tasavallan Presidentin Sauli Niinistön tervehdys Rauman Seudun Katulähetys ry:lle


Avaus ulkopuolisuuskeskustelun näkökulmasta

Ungas levekår
• koulutuksen ulkopuolella
• työelämän ulkopuolella
• sosiaalinen ulkopuolisuus
• taloudellinen ulkopuolisuus
• Terveydellinen ulkopuolisuus
• Rikollisuus (juridinen ulkopuolisuus)
Ungas levekår, Statistisk sentralbyrå, statiska analyser 93/2007, Oslo joulukuu 2007


Kunta 1:0,5 1:1 1:1,2 1:1,5
Eura 66 88 97 110
Eurajoki 29 38 42 48
Harjavalta 63 84 92 105
Honkajoki 12 16 18 20
Huittinen 81 108 119 135
Lähes 3500 Jämijärvi
Kankaanpää 114
9 12
152
13
167
15
190

nuorta Karvia
Kiikoinen
17
11
22
14
24
15
28
18
Kokemäki 59 78 86 98
Ulkopuolella Köyliö 14 18 20 23
Lavia 14 18 20 23
Satakunnassa Luvia
Merikarvia
20
17
26
22
29
24
33
28
Nakkila 48 64 70 80
Pomarkku 17 22 24 28
Pori 1058 1410 1551 1763
Rauma 282 376 414 470
Siikainen 9 12 13 15
Säkylä 27 36 40 45
Ulvila 107 142 156 178
Satakunta 2069 2758 3034 3448
Valtakunta 44952 59936 65930 74920


Nuorisotyöttömyys Satakunnassa
Kunta 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kriisi
Eura 5,61 4,47 3,46 3,20 5,57 5,98 4,46
Eurajoki 5,97 5,78 3,57 2,97 4,97 4,48 4,57
Harjavalta 8,05 6,82 5,04 5,63 8,28 9,26 7,69 2
Honkajoki 7,29 5,71 3,13 3,57 6,58 5,23 5,41
Huittinen 5,24 4,04 3,66 3,87 6,62 6,16 5,61
Jämijärvi 7,48 5,56 5,16 5,06 6,21 5,76 3,90
Kankaanpää 8,55 7,37 5,61 5,93 8,08 8,45 6,79 2
Karvia 8,37 6,63 4,76 4,52 7,73 8,47 6,63 2
Kiikoinen 4,55 2,54 1,82 2,73 5,79 5,56 5,51
Kokemäki 6,35 5,82 4,84 4,01 8,82 7,34 6,04 2
Köyliö 3,74 2,79 2,76 2,25 2,58 4,93 4,05
Lavia 9,28 4,47 3,59 4,52 9,70 6,94 6,67 2
Luvia 6,17 5,56 4,13 4,55 8,80 8,37 5,88
Merikarvia 6,16 11,25 3,23 3,69 6,17 7,53 5,42
Nakkila 8,68 2,78 5,17 4,98 9,38 6,97 6,93 2
Pomarkku 7,35 5,39 4,15 4,98 10,59 8,52 6,92 2
Pori 9,31 8,14 6,90 6,00 8,99 8,91 8,39 1
Rauma 8,06 5,63 4,49 3,86 6,20 5,80 5,06
Siikainen 7,84 8,33 6,32 6,19 9,89 6,98 6,19 2
Säkylä 4,36 3,10 2,82 2,09 4,22 5,09 4,57
Ulvila 6,88 5,05 5,15 4,04 7,86 8,54 7,47 2


Vähän polarisaatiosta ja nuorista


Yleiset syyt polarisaatioon
 Odotusräjähdys –kaiken kaikkien pitää olla hyvä
 Nuoret eksyy ”laajentuvassa nuoruusvaiheessa”
 Uusi vanhemmuuden kulttuuri vanhemmuudesta >
coach/supporter

 Tanskalainen Noemi Katznelson (Oslo 2012)


Hyvinvointiyhteiskunta on kriisissä –
nuorten täytyy pelastaa se!
 Kaksi haastetta
– Nuorten polarisaatio
– Koulutus on tavoite – jokaiselle vähintään toinen aste
”Danmark står på en brændende platform, hvor fremtidens krav til de
unge er, at alle skal have en uddannelse”(Uddannelseskommissionen 2009:5).
Poliittinen vastaus on:
Koulutus, koulutus, koulutus!
Haasteena:
Pitää nuoret koulutuksessa
 Noemi Katznelson (Oslo 2012)


Ulkopuolella olevien nuorten strategiat
Haastaa opettajuuden, pedagogiikan ja ohjauksen
 Charterturisten – Charterturisti sellkeä päämäärä ja reitti
 Rygsæksrejsende – reppumatkustaja ei selkeä
päämäärä, hakee itsensä mutta osallistuu koulutuksen -
prosessisa
 Blind passager – sokea matkustaja päämäärätön seuraa
vaan mukana
 Vagabonden kulkija päämäärätönta, paljon
keskeytyksiä, vaikeuksia siirtyä asiasta toiseen,


Mitä nuoret odottavat
 mielekkäitä ja statusta nostavat tarjoukset ja toiminnot
 --- mahdollisuuksia missä ei odoteta vain kehitytään
 … laaja koulutus/oppimiskäsite
 … monia polkuja koulutukseen
 ….. vähemmän paineita
 …. enemmän aikaa
 …. tuki ja apu henkilökohtaisiin ongelmiin
 … saada kuulua vertaisryhmiin

 Ei ole olemassa yhtä syrjäytyneiden ryhmää
 Syrjäytymiseen liittyy ulkopuolisuus, elämänhallinnan puute ja avuttomuus
 Suurimmassa vaarassa ne, joiden omat resurssit ja mahdollisuudet
ympäristön tukeen ovat olleet jo alun alkaen muita vähäisempiä
 Vanhempien päihteidenkäyttö ja mielenterveyden ongelmat
 Perheeseen liittyvät ongelmat (Esim. työttömyys ja taloudelliset
 ongelmat)
 Pitkäaikaissairaudet, vammaisuus, neurologiset ongelmat
 Kyse ei yksinomaan yksilön elinolosuhteista ja elämäntilanteesta vaan
laajemmin yhteiskunnallisista olosuhteista
 Syrjäytyminen siirtyy sukupolvesta toiseen, mutta se ei periydy
geneettisestieikä ole yksilön ominaisuus
THL Paananen Reija Syrjäytymisen juurilla 1987 syntyneet

Mistä nämä nuoret tulevat?


Peruskoulunsa päättäneet
100.00
93.14 91.63
90.00 91.06
Perusopetuksensa päättäneet 2000 vuonna 2008 (66228)

80.00
84 % suorittanut jonkinlaisen
tutkinnon
70.00

60.00
55.85 56.91
53.24
50.00 50.19 49.96
45.99
Koulutuksessa Ulkopuolella Työllinen Muu
40.00
40.90
34.76
30.00 29.22 29.99
24.02 25.18
20.00
17.11
14.85 10.68 10.49
11.98 9.58
10.00 8.68 10.01
7.16
4.22 4.51 2.95 2.42 2.41
2.31 3.24 2.62
0.00 1.57
0.21 0.33 0.63
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008


Ylioppilaat - sivutettu ryhmä?
90.00

80.00
Ylioppilaat vuonna 2000 toiminta 2000 - 2008
70.00

60.00
Axis Title

50.00 20 % ei jatka yo tutkinnon jälkeen missään 28
% ei ollut vuonna 2008 minkäänlaista yo-
40.00
tutkintoa jäkeistä tutkintoa
30.00

20.00

10.00

0.00
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Koulutuksessa 43.46 65.62 79.48 81.22 76.35 66.62 55.04 39.90 30.00
Ulkopuolella 15.28 8.06 4.68 4.36 4.90 5.45 6.25 7.40 8.30
Työllinen 30.29 18.61 14.41 13.07 17.10 26.00 36.42 49.50 58.00
Muu 10.98 7.71 1.43 1.34 1.65 1.94 2.29 3.20 3.70

Ammatillisen perustutkinnon uudet opiskelijat 2001 (n=47550)
Opiskeluvuosia Suorittanut osuus kumulatiivinen
tutkinnon osuus
0,5 v. 89 0,19
1,0 v. 1725 3,63

20 – 30 % 1,5 v.
2,0 v.
427
3235
0,90
6,80
aloittaneista 2,5 v. 1313 2,76
3,0 v. 20140 42,36 56,63
keskeyttää 3,5 v. 1431 3,01
4,0 v. 2944 6,19 65,83
ammatillisen 4,5 v. 521 1,10

koulutuksen 5,0 v.
5,5 v.
1260
309
2,65
0,65
69,58

6,0 v. 759 1,60 71,83
6,5 v. 218 0,46
7,0 v. 6 0,01 72,30
Ei tutkintoa 12321 25,91
Muu tutkinto 852 1,79
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 47550 100,00
4.11.2012 15

Noin 20 % työttömäksi valmistumisen jälkeen
70.00

59.81
58.63
60.00 56.75
55.70 56.08
54.64 54.37
52.01
49.11
50.00

Ammatillsen perustutkinnon suorittaneet
40.00
sijoittuminen heti koulutuksen jälkeen

Työllinen Työtön Muu
30.00

22.60
21.23 20.26 20.48
19.15 19.80
20.00 16.77 16.50
13.61

10.00
4.73 4.96 4.14
3.26 3.50 3.43 2.99 3.92 3.59

0.00
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008


10 % ajautuu ulkopuolelle
Ammatillisen perustutkinnon 2000 suorittaneet toiminta
80.00
2000 -2008
70.00 69.91 70.78
67.11
63.87
60.00 59.36 60.13 60.47
56.38
52.01
50.00

Koulutuksessa Työelämässä Ulkopuolella Muu
40.00

30.00

24.49 23.58
22.55 22.73
20.00 19.36 20.42
18.67 17.57
15.36 15.85 15.18 15.66
13.61 13.04 13.95
12.18 11.12
10.00 8.14 10.85
5.59
1.97 2.33 2.67 3.15 3.58 4.15
2.24
0.00
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008


Vähän taustoja


Koulun keskeyttäminen on moninainen ilmiö

 Kyse moninaisesta ilmiöstä ja pitkästä prosessista
 Yksittäisen tekijän avulla ei voida ennustaa koulun
keskeyttämistä – kasaantuminen
 Koulun keskeyttämiseen yhteydessä olevien välillä on
kompleksisia suhteita – erilaisia koulun keskeyttämisen
prosesseja

THL/ Kouluterveyskysely; Erikoistutkija Nina Halme, tutkimusprofessori Marja-
Leena Perälä, tutkija Hanne Kivimäki ja yksikön päällikkö Juha Fränti


Taustalla monet tekijät
 Aikaisempien tutkimusten* perusteella tunnistettiin 21 koulun
keskeyttämiseen yhteydessä olevaa tekijää, jotka liittyivät
a) Nuoreen itseensä
– Henkilökohtaisiin taustoihin
– Käyttäytymiseen
– Kouluun
b) Hänen perheeseensä
– Sosioekonomiseen taustaan
– Vanhempi–nuori –suhteeseen
Koulun keskeyttämiseen yhteydessä olevia tekijöitä esiintyi
hieman enemmän pojilla (ka 3,29) kuin tytöillä (ka 3,22)
THL Kouluterveyskeysely

Reija Paananen – Syrjäytymisen juurilla

THL Reija Paananen

Tämä kaikki maksaa…


Mitä tämä maksaa….
Esimerkkejä
 40 000 nuorta maksaa vuodessa 300 miljoonaa
(työmarkkinatuki + asumistuki)
 30-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle menetetty
työpanos 1,5 miljoona euroa
 Vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet 4000
nuorta 6,6 miljardia + 2,5 miljardia hoitokustannukset


Mitä voisimme tehdä?


 Varhainen tunnistaminen ja oikea-aikaisen tuen
tarjoaminen keskeistä
 Edellytetään hallinnonalat ylittävää yhteistoimintaa –
koululla keskeinen rooli
 Voimavarojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen
edellyttää, että johdolla on kokonaiskuva kunnan
lasten, nuorten ja perheiden palveluista ja hyvinvoinnin
tilasta, toimitaan yhdessä sovittujen periaatteiden
mukaan ja käytössä on vaikuttavat menetelmät ja
työtavat

NUORISOLAKI

Kuntien monialaisilla ryhmillä tärkeä rooli
1. Koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida
tilannetta paikallisen päätöksenteon tueksi
2. Edistää nuorille suunnattujen palvelujen
yhteensopivuutta ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen
riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus
3. Tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta
toiseen siirtymistä
4. Edistää nuorten palvelujen järjestämiseen liittyvän
tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä
menettelytapoja viranomaisten kesken

SEURANTAVELVOITE?
Kaikki kunnan (13) 16 - 28-vuotiaat

Palveluissa (koulutus ym) Palveluissa tukea Ulkopuolella olevat nuoret
tarvitsevat

Etsivä nuorisotyö
Palveluohjaus

Välitoimenpide Yhteydenotto

Ei Tarvitsee/Ei haluaa tukea
Tarvitsee/haluaa tukea


Tarvitaan
ohjelmaa
tietoa
toimivaa rakennetta
käsipareja
ja
resursseja


Tahtoa asennetta ja toimintaa
 Perheiden hyvinvointi = lasten hyvinvointi
 Universaalit, tasa-arvoiset palvelut ja koulutus
– Ei ole yhtä syrjäytymisvaarassa olevien ryhmää, vaan kaikille lapsille
täytyy taata mahdollisuus hyvään elämään
 Varhainen hyvinvoinnin tukeminen (pois varhaisesta puuttumisesta)
 Kasvuympäristöjen tuki, suojaavien tekijöiden vahvistaminen
 Vanhempien ongelmien periytymisen estäminen, lapset otettava huomioon
aikuisten palveluissa
 Ehkäisevän työn oltava laaja-alaista, keskityttävä kokonaisuuteen ja
vastattava todellisiin tarpeisiin
 Tarvitaan tahtoa, asennetta ja toimintaa
THL Reija Paananen Syrjäytymisen juurilla


VÄLITTÄMISEN MANIFESTI
 Jokainen meistä
 Ammattilaiset
 Kansalaisjärjestöt
 Julkinen hallinto
 Poliittinen järjestelmä
TIETOA JA TEKOJA
KAIKILLA TASOILLA


Tuleeko nivelvaihetta tiivistää?

Ammatti-
Startti
10-
luokka
Kansan-
opistot
Muut Pajat
vaihtoehdot
Jopo-
luokka


Tarvitaan vaihtoehtoisia polkuja - Tavoitteeseen

Kohti ammattia


Ohjauksella ja neuvonnalla tärkeä rooli
 Tulee luoda paikalliset ja maakunnalliset ohjauksen ja
neuvonnan verkostot – areenat
 Nuoret haluavat face to face ja luotettavuutta sekä
rinnalla kulkemista
 Riittävät resurssit ja riittävä aika


Nuorisotoimen panostus
 Etsivä nuorisotyö
 Työpajatoiminta
 Monialaiset ryhmät
 Nk perusnuorisotyö


Rauma 5.11.

Empfohlen

Empfohlen

Weitere ähnliche Inhalte

Andere mochten auch

Andere mochten auch (8)

Mehr von ´State Administrative Agency Southwestern Finland

Mehr von ´State Administrative Agency Southwestern Finland (20)

Rauma 5.11.