Etsiva työparitoiminta vuonna 2008 raportti

1. OPETUSMINISTERIÖ NUORISOYKSIKKÖ
ETSIVÄ TYÖPARITOIMINTA
RAPORTOINTI 2/2008
Nuorten työpajatoimintaan liittyvä etsivä työ

3. Sisällysluettelo
Esipuhe.................................................................................................................................................5
1. Johdanto .......................................................................................................................................6
2. Kysely ..........................................................................................................................................7
3. Etsivän työparitoiminnan ensimmäinen toimintavuosi................................................................7
3.1. Hankkeiden käynnistymiskuukausi..........................................................................................7
3.2. Kunnat, joissa etsivää työparitoimintaa 2008 ..........................................................................8
3.2.1. Etsivä työparitoiminta laajenee 2009.................................................................................12
3.3. Henkilötyövuodet...................................................................................................................12
3.4. Etsivän työparitoiminnan hankkeiden verkostot....................................................................12
3.5. Moniammatilliset työryhmät..................................................................................................14
3.6. Etsivän työparitoiminnan kohderyhmä ..................................................................................14
3.7. Hankkeiden talous..................................................................................................................15
4. Vuoden 2008 aikana tavoitetut nuoret .......................................................................................15
4.1. Nuoria tavoitettiin yhteensä 1999 ..........................................................................................15
4.2. Tavoitettujen nuorten koulutustausta .....................................................................................16
4.3. Tavoitettujen nuorten äidinkieli .............................................................................................18
4.4. Tavoitettujen nuorten taustatietoja.........................................................................................20
4.4.1. Nuorten toimeentulo ..........................................................................................................21
4.4.2. Nuorten asuminen ..............................................................................................................22
5. Tavoitetuista nuorista toimenpiteisiin on ohjattu 1455 nuorta...................................................24
5.1. Toimenpiteisiin on sijoittunut 73 % tavoitetuista nuorista ....................................................24
5.2. Toimenpiteet ..........................................................................................................................25
5.2.1. Nuorten kieltäytyminen yhteistyöstä .................................................................................28
5.2.2. Toimenpiteissä olevien nuorten sukupuoli- ja ikäjakautuma.............................................29
6. Etsivät työparit ...........................................................................................................................31
6.1. Naiset ja miehet etsivän työntekijöinä ...................................................................................31
6.2. Etsivien työparien koulutustaustat .........................................................................................32
6.3. Etsivien työparien kielitaito ...................................................................................................32
6.4. Etsivän työparin työntekijöiden aloituskuukausi ...................................................................33
6.5. Etsivien työparien työntekijöiden työkokemus......................................................................33
6.6. Etsivien työparien työnohjaus................................................................................................34
7. Hankkeiden esille nostamat asiat ...............................................................................................36
7.1. Yleiset asiat ............................................................................................................................36
7.2. Riittämättömyyden tunne.......................................................................................................36
7.3. Etsivän työparitoiminnan vastaanotto ja yhteistyön sujuvuus eri toimialojen kanssa ...........37
7.4. Etsivän työn menetelmistä työn ensimmäisenä vuonna saatuja hyviä käytäntöjä .................37
7.5. Etsivän työparitoiminnan käyttämiä työtapoja ......................................................................38
7.5.1. Etelä-Suomen lääni ............................................................................................................39
7.5.2. Itä-Suomen lääni ................................................................................................................40
7.5.3. Lapin lääni..........................................................................................................................41
7.5.4. Länsi-Suomen lääni............................................................................................................42
7.5.5. Oulun lääni.........................................................................................................................43
7.6. Hankkeiden painopiste-alueita...............................................................................................43
7.6.1. Etelä-Suomi........................................................................................................................43
7.6.2. Itä-Suomi............................................................................................................................45
7.6.3. Lapin lääni..........................................................................................................................46

4. 7.6.4. Länsi-Suomen lääni............................................................................................................46
7.6.5. Oulun lääni.........................................................................................................................49
7.7. Hankkeiden näkemykset toiminnan tulevaisuudesta .............................................................49
7.7.1. Etelä-Suomen lääni ............................................................................................................49
7.7.2. Itä-Suomen lääni ................................................................................................................52
7.7.3. Lapin lääni..........................................................................................................................53
7.7.4. Länsi-Suomen lääni............................................................................................................54
7.7.5. Oulun lääni.........................................................................................................................56

5. Esipuhe
Tämä raportti on toinen nuorten työpajatoimintaan liittyvästä etsivästä työstä; ensimmäinen raportti
koski toiminnan alkua vuonna 2008, mutta tähän on koottu koko vuotta 2008 koskeva aineisto.
Seuraava toimintaa koskeva kysely toteutettaneen alkuvuodesta 2010. Oletettavasti kyselyä
uudistetaan saadun palautteen ja tämän raportin tuloksista ennakoitavien trendien kuvaamiseksi.
Suurin osa jatkokyselyjen kysymyksistä pysyy samana kuin ensimmäisessä ja toisessa kyselyssä,
jotta vertailtavuus on mahdollista eri raporttien välillä.
Etsivää nuorisotyötä kutsutaan tässä etsiväksi työparitoiminnaksi, koska se kuvaa työtapaa, joka
nuorten työpajatoimintaan liittyvään etsivään työhön näyttää muotoutuvan. Etsivä työparitoiminta
jatkaa osaltaan erityisnuorisotyön perinteistä etsivää työtä, joka kehitettiin Oslossa yli
kolmekymmentä vuotta sitten. Etenkin maaseutumaisissa kunnissa perinteisen katutyön tilalle
näyttää kehittyvän verkostomainen työote, jossa nuoria asiakkaita etsitään julkisten palvelujen
"välistä". Nämä nuoret ovat joko niitä, joilta puuttuu oma-aloitekyky saavuttaa julkisen sektorin
palvelut tai jotka eivät syystä taikka toisesta jaksa suorittaa loppuun heille kohdennettua palvelua
olipa se sitten opiskelua, työharjoittelua tai muuta aktivoivaa toimintaa.
Tämä toinen kysely oli - samoin kuin ensimmäinen - menestyksekäs; kaikki toimijat ovat
vastanneet kyselyyn. Tässä raportissa kuvataan tuloksia ja toimintaa niin lääni- kuin valtakunnan
tasolla. Kyselyyn ovat vastanneet etsivää työparitoimintaa tekevät henkilöt. Vaikka tämä on vasta
toinen raportti tästä valtionavulla tuetusta toiminnasta, niin tulokset osoittavat, että tälle
työmuodolle on tarvetta ja hyvin lyhyessä ajassa etsivän työn ammattilaiset ovat löytäneet nuoria,
joita ovat voineet auttaa. Tämä kohdennettu valtionapu, josta hallitus teki päätöksen joulukuussa
2007 ja joka toimeenpantiin ensimmäisen kerran keväällä 2008, täydentää sitä etsivän työn
työntekijöiden verkostoa, joka maassamme on ollut olemassa etenkin suurimmissa kaupungeissa.
Etsivän työparitoiminnan webropol-pohjainen kysely ja sen raportointi toteutettiin tiimityönä.
Länsi-Suomen lääninhallituksen nuorisotoimen sivistystoimentarkastaja Erik Häggman kanssa, joka
on muokannut kyselylomaketta sekä purkanut kyselyn tilasto-osuudet ja kirjoittanut yhteistyössä
kanssani raportin tekstin.
Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille.
Helsingissä 14. heinäkuuta 2009
Jaana Walldén
neuvotteleva virkamies
nuorisoyksikkö
opetusministeriö

6. 1. Johdanto
Hallitus päätti joulukuussa 2007 kohdentaa nuorten matalapalkkatukeen osoitetusta määrärahasta
15,5 miljoonaa euroa nuorisotoimen, opetustoimen sekä työhallinnon palvelujen parantamiseen.
Uudelleen kohdentamisessa joko lisättiin hyväksi käytännöiksi osoittautuneiden palvelujen määrä
tai tehtiin uusia avauksia, jollainen nuorten työpajatoimintaan liittyvän etsivän työn käynnistäminen
on. Vuoden 2008 valtionbudjetissa 2,5 miljoonan euron määräraha kohdennettiin niiden etsivän
työn ammattilaisten palkkaukseen, joiden työ liittyy nuorten työpajatoiminnan kokonaisuuteen.
Etsivän työn määräraha on yksi niistä toimista, joilla hallitus vastaa nuorten ulkopuolisuuteen
yhteiskunnan palveluista ja sitä kautta mahdollisesti kehittyvään syrjäytymisen riskiin. Etsivä työ
toteuttaa varhaisen puuttumisen ideaa.
Etsivän työn kohderyhmäksi määriteltiin alle 29-vuotiaat nuoret, jotka ovat koulutuksen tai
työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea tavoittaakseen julkisen sektorin palvelut tai
jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Lisäksi tavoitteena oli parantaa nuorten työpajatoiminnan varhaisen
puuttumisen ja matalan kynnyksen palveluja. Näiden palvelujen tarve on lisääntynyt vuodesta 2000
alkaen. Vuonna 2007 pajanuorista 7,5 %, yli 600 nuorta, tuli pajoille ilman viranomaisen lähetettä.
Nuorten työpajojen ja etsivän työn laajentamisella ja vakiinnuttamisella voidaan turvata nykyistä
paremmin palvelujen saatavuus niille nuorille, joilla ei ole riittävää omaa aloitekykyä hakeutua
palvelujen piiriin. Etsivän työn avulla tukea tarvitsevat nuoret saatetaan niiden palvelujen piiriin,
jotka parantavat nuorten arjenhallintataitoja ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön.
Samalla ohjataan oppivelvollisuusikäisiä jatkamaan peruskoulu loppuun.
Toiminnalla toteutetaan nuorisolain (72/2006) tavoitetta nuorten sosiaaliseksi vahvistamiseksi
sekä valtioneuvoston 13.12.2007 hyväksymää hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan
kehittämisohjelmaa 2007–2011 sekä Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman
tavoitteita.
Hakuaika etsivän työn hankkeisiin päättyi 15.2.2008, päätökset tehtiin saman vuoden huhtikuussa.
Opetusministeriö myönsi harkinnanvaraista valtionapua 54 hankkeella; määräaikaan mennessä
saapuneita hakemuksia oli 56. Hakuohjeessa määriteltiin etsivä työ seuraavasti:
Etsivää työtä tekevät työskentelevät pareittain. Etsivässä työssä voidaan työpari valita
paikallisten tarpeiden mukaan siten, että samalla voidaan toteuttaa mm.
maahanmuuttaja- tai vähemmistötyötä. Etsivän työn ammattilaisilta edellytetään
kokemusta nuorisotyöstä. Tavoitteena on, että vuosittain tätä työtä tekisi noin 50
työparia ympäri maan.
Hakijoina voivat olla kaikki oikeustoimikelpoiset toimijat, jotka vuonna 2008
toteuttavat tai käynnistävät nuorten työpajatoimintaa tai jotka ovat osa
työpajatoiminnan moniammatillista verkostoa.
Hakijoiden edellytetään osallistuvan etsivän työn kustannuksiin myös omalla
panostuksellaan
Hakemukset olivat korkeatasoisia. Hakijat, joista pääosa oli kuntia, olivat tehneet
yhteishakemuksia. Tästä syystä etsivän työn ammattilaisia palkattiin kaikkiaan 112 henkeä 148
kuntaa käsittävälle alueelle. Etenkin pienimmät kunnat olivat rakentaneet yhteistyöverkoston, johon
osallistui kuntien koosta riippuen keskimäärin 2-4 kuntaa. Enimmillään yhteistyö kattaa jopa

7. kymmenen kuntaa. Isot kaupungit hakivat tukea useammalle etsivän työn työparille, joiden
toimialueena olivat kaupungin eri osat. Valtionapu oli noin 20 000 -30 000 euroa/työntekijä.
Tämä raportti kuvaa etsivän työn hankkeiden ensimmäisen vuoden toiminnan tuloksia ajalla 1.1.–
31.12.2008.
Seuraava raportti nuorten työpajatoimintaan liittyvästä etsivän työn työparitoiminnasta
toteutettaneen keväällä 2010.
2. Kysely
Kysely osoitettiin kaikille niille hankkeille, joille vuonna 2008 myönnettiin etsivään
työparitoimintaan valtionapua. Tässä raportissa kuvataan kohdennetun valtionavun tuella toteutettua
toimintaa ja sen tuloksia vuonna 2008. Kyselyssä pääsääntöisesti ei ole selvitetty syitä asioille tai
lukumäärille, vaan ainoastaan vertailtu niitä keskenään valtakunnallisella, läänien tai maakuntien
tasolla. Ne yksittäiset paikkakunnat, jotka tekstissä mainitaan, on kirjattu siksi, että ne poikkeavat
merkittävästi valtakunnallisen kyselyn muista raportoiduista vastauksista.
Kysely suoritettiin webropol-kyselynä osoitteessa www.webropol.com. Kysely koski hankkeiden
toimintaa ajalla 1.1.2008 – 31.12.2008. Kysely lähetettiin 57 työparille. Kaikki työparit vastasivat
kyselyyn eli vastausprosentti oli 100 %. Kyselyyn vastanneet työparit jakautuivat lääneittäin
seuraavasti;
Lääni Työparien määrä
Etelä-Suomi 15
Itä-Suomi 8
Lappi 3
Länsi-Suomi 25
Oulu 6
Yhteensä 57
Taulukko 1, Työparien määrä lääneittäin
3. Etsivän työparitoiminnan ensimmäinen toimintavuosi
3.1. Hankkeiden käynnistymiskuukausi
Hankkeista suurin osa (66 %) käynnistyi vasta vuoden 2008 loppupuolella. Ainoastaan Etelä- ja Itä-
Suomen lääneissä enemmistö hankkeista käynnistyi edellisvuoden ensimmäisellä puoliskolla.
Joulukuu
Lääni 2007 Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Yhteensä
Etelä-Suomi 2 6 7 15
Itä-Suomi 1 3 1 2 1 8
Lappi 1 2 3
Länsi-Suomi 4 1 3 12 4 1 25
Oulu 1 1 3 1 6
Yhteensä 1 6 6 7 6 25 5 1 57
Taulukko 2, Hankkeiden käynnistymiskuukausi

8. Hankkeiden ensimmäiset kuukaudet on yleensä mennyt toiminnan ja verkostojen rakentamiseen.
Etsivät työparit ovat ensin kartoittaneet nuorten tilannetta sillä alueella, joilla toimivat, tarkentaneet
tehtävän kuviin ja määritelleet menetelmiä, joilla työskentelevät. Sen jälkeen he ovat tehneet
työtään tutuksi niin nuorille ja viranomaisille. Nuoria etsivät työparit ovat tavanneet kouluilla,
oppilaitoksissa, nuorten tapahtumissa, nuorisotaloilla tai muissa nuorten tapaamispaikoissa. Tämän
jälkeen etsivät työparit ovat aloittaneet työnsä nuorten tavoittamiseksi. Tästä voidaan päätellä, että
monilla paikkakunnilla etsivä toiminta pääsee "täyteen vauhtiin" vasta vuonna 2009.
ennen 30.6.
1.7. - 34 %
66 %
Kuva 1, Hankkeiden käynnistyminen
3.2. Kunnat, joissa etsivää työparitoimintaa 2008
Etsivä työparitoiminta kattoi ensimmäisen vuoden aikana 147 kuntaa eli 37 % maan kunnista.
Kuntien lukumäärä kasvoi yhdellä syksyllä, koska Nivalan kunta aloitti yhteistyön sen alueen
muiden kuntien kanssa etsivässä työssä. Toiminnan kattavuus oli korkein Länsi-Suomen ja Oulun
lääneissä, missä etsivä toiminta kattoi 42 % läänien kunnista.
Lapin läänissä toiminta kattoi ainoastaan 19 % kunnista. Lapin läänin pitkät etäisyydet haittaavat
toiminnan järjestämistä seutukunnallisena yhteistyönä.
Lääni Yhteensä Mukana osuus
Etelä-Suomi 86 22 25,6
Itä-Suomi 57 22 38,6
Lappi 21 4 19,0
Länsi-Suomi 188 79 42,0
Oulu 47 20 42,6
Yhteensä 399 147 36,8
Taulukko 3, Kunnat, joissa etsivää työparitoimintaa
Kun vertaillaan toimintaa maakunnittain, niin huomataan, että Kanta-Hämeen alueella ei ole
lainkaan valtionavulla tuettua etsivää työparitoimintaa. Satakunnassa puolestaan toiminta keskittyy
Porin kaupunkiin. Eniten mukana olevia kuntia on Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa ja
vähintään puolet tai enemmän kunnista on toiminnan piirissä Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan
maakunnissa.
Maakunta ET Kuntia %-osuus
Etelä-Karjala 5 12 41,67
Etelä-Pohjanmaa 19 26 73,08
Etelä-Savo 5 18 27,78
Itä-Uusimaa 1 10 10,00

9. Kainuu 1 9 11,11
Kanta-Häme 0 16 0,00
Keski-Pohjanmaa 5 12 41,67
Keski-Suomi 6 27 22,22
Kymenlaakso 5 12 41,67
Lappi 4 21 19,05
Pirkanmaa 15 28 53,57
Pohjanmaa 5 17 29,41
Pohjois-Karjala 10 16 62,50
Pohjois-Pohjanmaa 19 38 50,00
Pohjois-Savo 7 23 30,43
Päijät-Häme 2 12 16,67
Satakunta 1 25 4,00
Uusimaa 9 24 37,50
Varsinais-Suomi 28 53 52,83
Kaikki yhteensä 147 399 36,84
Taulukko 4, Kunnat mukana toiminnassa maakunnittain
Etsivä työparitoiminta on monesti keskittynyt suurempien kaupunkien ja maakuntakeskusten
ympärille. (katso kartta 1)

10. Kartta 1, Kunnat, joissa valtionavulla tuettua etsivää työparitoimintaa 2008

11. Kartta 2, Kunnat, joissa valtionavulla tuettua etsivää työparitoimintaa vuonna 2009

12. 3.2.1. Etsivä työparitoiminta laajenee 2009
Etsivä työparitoiminta laajenee jonkun verran vuonna 2009 (kts. kartta 2). Opetusministeriön
myöntämien avustusten perustella toiminta kattaa 40 % kunnista. Nousua edelliseen vuoteen
verrattuna on 3 %. Kun vertailee vuosien 2008 ja 2009 karttoja, niin tulee muistaa, että kuntien
lukumäärät ao. vuosina ovat erit. Vuonna 2008 kuntia oli 415 ja vuonna 2009 kuntia on 348.
Siksi toiminnassa mukana olevien kuntien lukumäärä vähenee 15, koska kunnat, joissa oli etsivää
toimintaa vuonna 2008, yhdistyivät vuoden 2009 alussa.
Lääni ET Kuntia %-osuus
Etelä-Suomi 21 72 29,17
Itä-Suomi 25 54 46,30
Lappi 5 21 23,81
Länsi-Suomi 60 142 42,25
Oulu 21 43 48,84
Yhteensä 132 332 39,76
Taulukko 5, Etsivässä työparitoiminnassa mukana olevien kuntien määrä 2009
3.3. Henkilötyövuodet
Etsivä työparitoimintaa lisäsi nuorten parissa toimivien ammattilaisten määrää. Toiminta lisäsi
yhteensä 85,5 uutta lisähenkilötyövuotta. Henkilötyövuosien (HTV) lisäykset lääneittäin ovat
samassa suhteessa käynnistyneiden hankkeiden määrään.
Viidessä hankkeessa etsivä työparitoiminta ei tuonut mukaan uusia henkilöstöresursseja.
Hankkeissa, joissa valtionavustuspäätös ei tuonut uusia resursseja, avustus mahdollisti
määräaikaisten henkilöiden työsuhteen jatkamisen. tällaisia olivat esimerkiksi Suunta Elämään -
hankkeen työntekijät, jotka olivat yhteisvastuukeräyksen tuella jo aikaisemmin työskennelleet
nuorten kanssa edistäen juuri matalan kynnyksen -periaatetta nuorten työpajatoiminnan
kokonaisuudessa. Suunta Elämään -hanke päättyi alkuvuodesta 2008.
Lääni Kyllä, kuinka monta HTV:tta Hankkeet, jossa HTV:n määrä ei noussut
Etelä-Suomi 24,42 0
Itä-Suomi 9,5 2
Lappi 3 0
Länsi-Suomi 42,15 2
Oulu 6,5 1
Yhteensä 85,57 5
Taulukko 6, HTV:n lisäys lääneittäin vuonna 2008
3.4. Etsivän työparitoiminnan hankkeiden verkostot
Etsivillä työpareilla on laajat yhteistyöverkostot eri viranomaisiin. Eniten yhteistyötä etsivät
työparit tekevät sosiaalitoimen ja työhallinnon viranomaisten kanssa ja kaiken työparien
yhteistyötahoina ne mainitaankin. Nuorten työpajat, nuorisotoimi ja toisen asteen koulutuksen
järjestäjät ovat edustettuina 95 % verkostoissa. Peruskoulut ja nuorten huoltaja/huoltajat ovat myös
edustettuina yli 80 % verkostoissa eli etsivät työparit tekevät merkittävästi yhteistyötä nuorten
kotien kanssa. Mielenkiintoista on myös, että etsivällä työparitoiminnalla on paljon yhteistyötä

13. myös seurakuntien ja yhdistyksien kanssa. Osittain tätä selittänee se, että osa etsivän
työparitoiminnan työntekijöistä tunsi tai oli mukana yhteisvastuukeräyksen Suunta Elämään -
hankkeessa, mutta suurempi selittävä tekijä lie seurakuntien diakoniatyö nuorten parissa.
Yhdistyksien osuutta selittänee osaltaan se, että osa nuorille suunnattavista, julkisista palveluista
tuotetaan yhteisöissä, joilta mm. kunnat ostavat palveluja. Yks selitys lienee myös se, että etsivät
työparit auttavat nuoria löytämään ja aloittamaan itselleen sopivia harrastuksia, joilla voidaan auttaa
nuorta tavoitteissaan.
Vertailtaessa yhteistyöverkostoja lääneittäin löytyy monia eroavaisuuksia, joista voi nostaa esille
ainakin seuraavia;
• Lapin ja Itä-Suomen lääneissä Kela on mukana melkein kaikissa verkostoissa,
• Itä-Suomen läänissä kriminaalihuolto on myös vahvasti edustettuna verkostoissa, toisaalta
Itä-Suomessa huoltajien edustus on alhaisin,
• Oulun läänissä yhteistyö peruskoulun kanssa on vähäisintä,
• Itä-Suomen läänissä päihdehuolto on edustettuna kaikissa verkostoissa,
• Lapin läänissä yritykset ovat edustettuina kaikissa verkostoissa,
Verkostoissa edustettuina olevat tahot
Organisaatioiden määrä 57
Muut, ketkä 20
yritykset 23
yhdistykset 37
työhallinto 57
toisen asteen koulutuksen järjestäjä 55
terveystoimi 40
sosiaalitoimi 57
seurakunta 40
päihdehuolto 39
poliisi 31
peruskoulu/ 49
nuorten työpajat 55
nuorisotoimi 54
nuoren huoltaja/huoltajat 50
mielenterveystoimisto 41
kriminaalihuolto 25
Kela/FPA 33
0 10 20 30 40 50 60
Hankkeiden määrä
Kaavio 1, Eri yhteistyötahojen edustus hankkeiden verkostoissa
Tiedot Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Yhteensä
Kela/FPA 60,00 87,50 100,00 44,00 50,00 57,89
kriminaalihuolto 26,67 75,00 33,33 52,00 16,67 43,86
mielenterveystoimisto 46,67 75,00 66,67 84,00 83,33 71,93
nuoren huoltaja/huoltajat 93,33 62,50 100,00 92,00 83,33 87,72
nuorisotoimi 100,00 100,00 100,00 92,00 83,33 94,74
nuorten työpajat 100,00 100,00 66,67 100,00 83,33 96,49
peruskoulu 93,33 87,50 100,00 84,00 66,67 85,96
poliisi 60,00 62,50 66,67 52,00 33,33 54,39

14. päihdehuolto 66,67 100,00 66,67 64,00 50,00 68,42
seurakunta 66,67 87,50 33,33 68,00 83,33 70,18
sosiaalitoimi 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00
terveystoimi 53,33 87,50 66,67 72,00 83,33 70,18
toisen asteen koulutuksen järjestäjä 100,00 100,00 100,00 96,00 83,33 96,49
työhallinto 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00
yhdistykset 66,67 75,00 66,67 64,00 50,00 64,91
yritykset 46,67 25,00 100,00 36,00 33,33 40,35
Muut, ketkä 53,33 37,50 33,33 32,00 0,00 35,09
Taulukko 7, Eri yhteistyötahojen edustus hankkeiden verkostoissa
3.5. Moniammatilliset työryhmät
Etsivän työparitoiminnan yksi kulmakivi on moniammatillinen yhteistyöverkosto. Työpareista
suurin osa on jäseninä myös erilaisissa muissa moniammatillisessa verkostoissa. Verkostojen
määrät ja tehtävät ovat moninaiset. Suuri osa niistä liittyy kuitenkin työpajatoimintaan sekä
paikallistason verkostoihin, joissa pohditaan ratkaisuja nuorten siirtymiseen kouluasteelta toiselle ja
työelämään ja nuorten palvelujen parantamiseen.
Lääni Ei Kyllä Yhteensä
Etelä-Suomi 6,67 % 93,33 % 100,00 %
Itä-Suomi 0,00 % 100,00 % 100,00 %
Lappi 33,33 % 66,67 % 100,00 %
Länsi-Suomi 12,00 % 88,00 % 100,00 %
Oulu 0,00 % 100,00 % 100,00 %
Yhteensä 8,77 % 91,23 % 100,00 %
Taulukko 8, Etsivien työparien jäsenyydet muissa verkostoissa
3.6. Etsivän työparitoiminnan kohderyhmä
Opetusministeriön etsivän työparitoiminnan hakuohjeissa todetaan kohderyhmistä seuraava:
” Työparin tehtävänä on auttaa niitä alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai
työmarkkinoiden ulkopuolella ja jotka tarvitsevat tukea tavoittaakseen julkisen sektorin
palvelut tai jotka tarvitsevat tukea kiinnittyäkseen tarjolla olevaan palveluun tai jotka ovat
vaarassa syrjäytyä.”
Lisäksi hakuohjeissa todetaan työparien osalta seuraava: ” Etsivässä työssä voidaan työpari valita
paikallisten tarpeiden mukaan siten, että samalla voidaan toteuttaa mm. maahanmuuttaja- tai
vähemmistötyötä”
Etsivän työparitoiminnan kyselyssä työpareilta kysyttiin myös heidän arviota toiminnan kohderyhmän
suuruudesta. Vastaukset olivat kuitenkin eritasoisia. Osa on arvioidun alueen kaikkia tukipalveluja
tarvitsevien nuorten määrää, osa on arvioinut koko alueen nuorten määrää, osa oman hankkeen
tavoitettavissa olevien nuorten määrää. Syy erilaisiin vastauksiin kuvastaa sitä, että kyselyn aikana
etsivien työparien työ mm. tehtävän moniulotteisuudesta oli vielä eri vaiheessa kartoitusta. Tästä syystä
saaduista vastauksista ei voi tehdä johtopäätöstä toiminnan kohderyhmän koosta.
Vastaukset osoittavat kuitenkin, että paikallistasolla tulisi keskustella ja löytää yhteinen poliittinen
päätös etsivän työparitoiminnan kohderyhmistä, sen mahdollisesta rajaamisesta sekä kohderyhmän

15. kartoittamisesta. Näin toimimalla paikkakunnalla edistettäisiin nuorten auttamisessa toimivien
verkostojen yhteistyön sujumista.
Opetusministeriön hakuohjeiden perusteella olisi kuitenkin esille nostettavissa ainakin seuraavat selkeät
kohderyhmät;
• peruskoulunsa päättävät, jotka eivät hae jatkokoulutuspaikka,
• ilman jatko-opiskelupaikkaa jäävät nuoret
• nuoret, jotka ovat keskeyttäneet toisen asteen opinnot
• toisen asteen keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat
• nuoret, jotka eivät oma-aloitteisesti saavuta tarvitsemiaan julkisia palveluja.
3.7. Hankkeiden talous
Opetusministeriö jakoi vuoden 2008 alussa tukea etsivään työparitoimintaan 2,5 milj. euroa 54
organisaatiolle. Tämän kohdennetun valtionavun ja toimintaa organisoivan tahon taloudellisen
panoksen turvin 57 työparia aloitti toimintansa. Etsivän työparitoiminnan kokonaiskustannukset
vuodelle 2008 olivat yhteensä 1,9 milj. euroa. Kokonaiskustannusta tarkasteltaessa on kuitenkin
syytä muistaa, että suurin osa hankkeista käynnistyi kesäkuun jälkeen.
Vuonna 2008 myönnetystä valtionavusta siirtyi hankkeissa lähes miljoona euroa vuoden 2009
toimintaan. Vuoden 2009 valtionapu on myönnetty hankkeille siten, että sitä voidaan käyttää vasta
sen jälkeen kun vuoden 2008 avustus on käytetty loppuun. Kuluvan vuoden valtionapu on
myönnetty kattamaan ne toimitakuukaudet vuoden 2009 loppuun saakka. Vuodelle 2010 ei enää
siirtyne vuoden 2009 valtionapua, vaan tukemisessa päästään kalenterivuosijaksotukseen.
Lääni Rahoituspäätös Kokonaiskustannukset, euroina 2008
Etelä-Suomi 671 000,00 589 556,76
Itä-Suomi 365 000,00 301 686,22
Lappi 117 000,00 98 112,00
Länsi-Suomi 1 087 000,00 796 781,98
Oulu 260 000,00 197 541,00
Yhteensä 2 500 000,00 1 983 677,96
Taulukko 9, Valtionapu ja kokonaismenot 2008
4. Vuoden 2008 aikana tavoitetut nuoret
4.1. Nuoria tavoitettiin yhteensä 1999
Lääni nuorten määrä naiset miehet
Etelä-Suomi 590 177 413
Itä-Suomi 466 158 308
Lappi 137 43 94
Länsi-Suomi 666 263 403
Oulu 140 75 65
Kaikki yhteensä 1999 716 1283
Taulukko 10, Tavoitettujen nuorten määrä 2008

16. Etsivä työparitoiminta tavoitti ensimmäisen toimintavuoden aikana 1999 nuorta. Tavoitetuista
nuorista 64 % oli poikia/miehiä ja 36 % oli tyttöjä/naisia. Läänien väliset erot eivät ole suuria, mutta
Oulun läänissä tytöt ovat enemmistönä. Oulun läänin kuudesta hankkeesta neljässä tyttöjä
tavoitettiin enemmän kuin poikia. Tätä selittää osaltaan se, että läänissä toimii etsiviä työpareja,
jotka ovat painottaneet nk. tyttötyötä ja toinen selittävä tekijä ehkä on se, että läänin alueella
olevista etsivistä työpareista enemmistö on naisia. Myös Länsi-Suomen läänissä tavoitettujen
tyttöjen osuus on suurempi kuin muissa lääneissä.
lääni yhteensä naiset miehet
Etelä-Suomi 590 30,00 70,00
Itä-Suomi 466 33,91 66,09
Lappi 137 31,39 68,61
Länsi-Suomi 666 39,49 60,51
Oulu 140 53,57 46,43
Kaikki yhteensä 1999 35,82 64,18
Taulukko 11, Tavoitettujen nuorten jakautuminen sukupuolen mukaan lääneittäin
Tavoitettujen nuorten määrä kertyy suurelta osin niistä hankkeista, jotka aloittivat vuoden 2008
alkupuolella. Pohdittaessa tavoitettujen nuorten lukumäärää, tulee muistaa, että suurin osa etsivistä
työpareista aloitti heinä-elokuussa tai myöhemmin toimintansa (kaikkiaan 66 %). Käynnistäessään
työtään etsivät työparit ovat ensin tarkentaneet työnkuvaansa, kartoittaneet nuorten kasvu- ja
elinoloja ja etenkin nuorille tarjottavia palveluja sekä tiedottaneet omasta toiminnastaan niin
nuorille kuin virnaomaistahoille. Tämän jälkeen on päässyt alkamaan nuorten kanssa yhdessä
tehtävä työ.
Aloituskuukausi tavoitettujen nuorten määrää
Tammi-kesäkuu 961
Heinä- 1038
Yhteensä 1999
Taulukko 12, Tavoitetut nuoret etsivän työparitoiminnan aloituskuukauden mukaan
4.2. Tavoitettujen nuorten koulutustausta
Tavoitetuista nuorista 258 on vielä peruskoulussa tai peruskoulun keskeyttäneiden tavoitettujen
nuorten lukumäärä on 71 nuorta.: näiden kahden luvun yhteenlaskettu osuus kattaa 16,5 % kaikista
tavoitetuista nuorista. Itä-Suomessa peruskoulussa olevien nuorten osuus tavoitetuista on korkein
eli 32 %. Peruskoulussa olevien määrät ovat korkeita mm. Mikkelissä, Kuopiossa ja Savonlinnassa
eli niillä paikkakunnilla, joilla etsivä työparitoiminta painottaa ao. ikäryhmien tukemista.
Peruskoulunsa keskeyttäneistä tavoitetut 71 nuorta ovat lähes puolet siitä määrästä, joka jää
vuositasolla ilman peruskoulun päättötodistusta. Etelä-Suomen läänissä tämän ryhmän osuus on
suurin eli 10 % läänin alueella tavoitetuista nuorista. Valtakunnallisessa tarkastelussa suurimman
tavoitettujen nuorten ryhmän muodostaa ammatillisen perustutkinnon opiskelunsa keskeyttäneet eli
26 % tavoitetuista nuorista.
Toiseksi suurin ryhmä on peruskoulunsa suorittaneet, jotka eivät ole jatkaneet opiskelua. Heitä on
lähes 500 ja suurin osa (37 %) heistä tavoitettiin Etelä-Suomen etsivän toiminnan kautta, Lapin ja
Oulun läänissä heitä on noin 25 % kaikista läänien alueilla tavoitetuista nuorista.
Muista selvityksistä tiedetään, että ammatillisen perustutkinnon keskeyttäneet muodostavat yhden
suurimmista ryhmistä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista. Etsivien työparien

17. ensimmäisen vuoden aikana tavoittamista nuorista peräti 26 % ovat ammatillisen perustutkinnon
opiskelun keskeyttäneitä nuoria. Länsi-Suomen läänissä näitten nuorten osuus tavoitetuista on yli
36 %. Kahdeksassa hankkeessa ammatillisen perusopetuksen keskeyttäneitten osuus on yli 50 %.
Näistä hankkeista viisi on Länsi-Suomessa ja niistä neljä sijoittuu Pohjanmaan maakuntien alueelle.
Etelä-Suomessa, Lapissa ja Oulun lääneissä kussakin yhdessä hankkeessa tavoitetuista nuorista
lähes 50 % oli sellaisia, jotka ovat keskeyttäneet ammatillisen perusopetuksen syystä taikka toisesta.
Koulutustausta Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki
peruskoulussa 38 152 20 28 20 258
peruskoulu keskeytynyt 58 3 0 10 0 71
peruskoulu suoritettu 219 70 35 125 33 482
lukio keskeytynyt 13 4 3 20 9 49
lukio suoritettu 6 8 8 11 0 33
ylioppilas 11 4 3 13 5 36
suorittamassa ammatillista perustutkintoa 38 53 15 86 20 212
keskeytynyt ammatillinen perustutkinto 146 76 24 240 41 527
ammatillinen perustutkinto suoritettu 28 21 12 50 6 117
keskeytynyt alempi korkeakoulututkinto 0 1 0 1 3 5
alempi korkeakoulututkinto 4 0 0 1 0 5
keskeytynyt ylempi korkeakoulututkinto 0 0 0 3 0 3
ylempi korkeakoulututkinto suoritettu 1 0 0 0 0 1
Muu 1 9 1 16 3 30
ei tietoa 27 65 16 62 0 170
Yhteensä 590 466 137 666 140 1999
Taulukko 13, Tavoitettujen nuorten koulutustaustat – lukumäärät
Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneita tavoitetuista on 117. Lukumäärässä ei ole
vielä nähtävissä vuoden 2008 lopulla alkaneen nuorisotyöttömyyden nousua, mutta näiden nuorten
osuus on kuitenkin korkeimmat Lapin ja Länsi-Suomen läänissä muihin lääneihin verrattaessa.
Tarkasteltaessa tätä ryhmää hankekohtaisesti erottuvat seuraavat maakuntakeskukset: Oulu,
Kajaani, Pori, Jyväskylä ja Seinäjoki.
Tavoitetuista nuorista ammatillista perustutkintoa suorittamassa olevien nuorten osuus on korkea,
luku on Etelä-Suomen lääniä lukuun ottamatta yli 10 %. Paikkakuntia, joissa etsivä työpari on
tavoittanut ammatillista perustutkintoa suorittamassa olleita nuoria lähes 50 % kaikista tavoitetuista,
ovat: Äänekoski, Valkeakoski, Naantali ja Turku. Näillä paikkakunnilla etsivät työparit toimivat
läheisessä yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten kanssa niiden nuorten tavoittamiseksi, jotka
tarvitsevat tukea opintojen sujumiseen.
"Ei tietoa" ilmoitusten määrät painottuvat Itä- ja Länsi-Suomessa toimiviin hankkeisiin. Itä-
Suomessa kyse on yhden hankeen taustadokumentoinnin puutteista ja Länsi-Suomessa kyse on
useamman hankkeen puuttuvista tiedoista.
Koulutustaustatiedoista ei voi suoraan päätellä paikka- tai maakuntien tai läänien välisiä eroja,
koska eri paikkakunnilla toimivilla etsivillä työpareilla on painotettu eri-ikäisten nuorten parissa

18. tehtävää työtä sen mukaan, onko alueella mahdollisesti muita hankkeita, joissa on kohdennettua
nuorisotyötä tai miten paikallisesti on haluttu työtä sen alkuvaiheessa suunnata.
Koulutustausta Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki
peruskoulussa 6,44 32,62 14,60 4,20 14,29 12,91
peruskoulu keskeytynyt 9,83 0,64 0,00 1,50 0,00 3,55
peruskoulu suoritettu 37,12 15,02 25,55 18,77 23,57 24,11
lukio keskeytynyt 2,20 0,86 2,19 3,00 6,43 2,45
lukio suoritettu 1,02 1,72 5,84 1,65 0,00 1,65
ylioppilas 1,86 0,86 2,19 1,95 3,57 1,80
suorittamassa ammatillista
perustutkintoa 6,44 11,37 10,95 12,91 14,29 10,61
keskeytynyt ammatillinen perustutkinto 24,75 16,31 17,52 36,04 29,29 26,36
ammatillinen perustutkinto suoritettu 4,75 4,51 8,76 7,51 4,29 5,85
keskeytynyt alempi korkeakoulututkinto 0,00 0,21 0,00 0,15 2,14 0,25
alempi korkeakoulututkinto 0,68 0,00 0,00 0,15 0,00 0,25
keskeytynyt ylempi korkeakoulututkinto 0,00 0,00 0,00 0,45 0,00 0,15
ylempi korkeakoulututkinto suoritettu 0,17 0,00 0,00 0,00 0,00 0,05
muu 0,17 1,93 0,73 2,40 2,14 1,50
ei tietoa 4,58 13,95 11,68 9,31 0,00 8,50
Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00
Taulukko 14, Tavoitettujen nuorten koulutustaustat prosenttiosuudet lääneittäin
Etsivän työparitoiminnan tavoittamien tyttöjen ja poikien välillä koulutustaustoissa on pieniä eroja.
Tytöistä suurempi osa on keskeyttänyt lukio-opinnot kuin pojat kun taas pojissa on enemmän
peruskoulunsa päättäneitä, joilla ei ole toiseen asteen opintoja.
Koulutustausta Tytöt Pojat Kaikki
peruskoulussa/ 12,57 13,09 12,91
peruskoulu keskeytynyt 2,79 3,98 3,55
peruskoulu suoritettu 19,27 26,81 24,11
lukio keskeytynyt 3,77 1,71 2,45
lukio suoritettu 2,37 1,25 1,65
ylioppilas 2,23 1,56 1,80
suorittamassa ammatillista perustutkintoa 10,89 10,44 10,61
keskeytynyt ammatillinen perustutkinto 25,42 26,89 26,36
ammatillinen perustutkinto suoritettu 5,59 6,00 5,85
keskeytynyt alempi korkeakoulututkinto 0,56 0,08 0,25
alempi korkeakoulututkinto 0,42 0,16 0,25
keskeytynyt ylempi korkeakoulututkinto 0,42 0,00 0,15
ylempi korkeakoulututkinto suoritettu 0,00 0,08 0,05
muu 1,96 1,25 1,50
ei tietoa 11,73 6,70 8,50
Yhteensä 100,00 100,00 100,00
Taulukko 15, Tavoitettujen nuorten koulutustaustat ja sukupuoli
4.3. Tavoitettujen nuorten äidinkieli
Tavoitetuista nuorista enemmistöllä on äidinkielenä suomi (85 %). Ruotsinkieltä puhuvien osuus on
4 %, saamenkielisiä joukossa ei ole. Tavoitetuista nuorista 215 eli 11 %:lla on muu äidinkieli kuin

19. suomi, ruotsi tai saame. Heidän katsotaan tässä raportissa olevan maahanmuuttajataustaisia nuoria.
Suurin yksittäinen ryhmä on somalinkieliset, joiden osuus on 3,8 %.
Äidinkieli Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä
suomi/finska 432 450 135 548 140 1705
ruotsi/svenska 43 0 0 36 0 79
saame/samiska 0 0 0 0 0 0
eesti/estniska 1 0 0 3 0 4
englanti/engelska 1 0 0 3 0 4
ranska/franska 1 0 0 1 0 2
saksa/tyska 0 0 0 0 0 0
somali/somaliska 62 0 0 15 0 77
venäjä/ryska 5 3 1 8 0 17
muu/annat 45 13 1 52 0 111
Yhteensä 590 466 137 666 140 1999
Taulukko 16, Tavoitettujen nuorten äidinkielet
Suurin osa maahanmuuttajista on tavoitettu Etelä- ja Länsi-Suomen läänien alueilla, yhteensä 197
nuorta. Tämä on peräti 91,6 % koko maassa tavoitetuista maahanmuuttajataustaisista nuorista.
Etsivän työparitoiminnan hankkeista 25 on ilmoittanut tavoittaneensa maahanmuuttajataustaisia
nuoria. Näistä 25 etsivästä työparista 13 on Länsi-Suomessa, 8 Etelä-Suomessa ja Lapin ja Oulun
lääneissä on kummassakin 2 hanketta. Etelä- ja Länsi-Suomessa kaksi työparia, Vantaan ja yksi
Turun neljästä pareista, ovat keskittyneet toiminnassaan maahanmuuttajataustaisiin. Turussa kaikki
etsivät työparit raportoivat, että tavoittamistaan nuorista enemmistö on maahanmuuttajataustaisia
nuoria. Käytännössä tavoitetut maahanmuuttajataustaiset nuoret tulevat Helsingin ja Turun
seuduilta (83 %).
Äidinkieli Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä
suomi, ruotsi, saame 475 450 135 584 140 1784
muu äidinkieli 115 16 2 82 0 215
Yhteensä 590 466 137 666 140 1999
Äidinkieli Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä
suomi, ruotsi, saame 80,51 96,57 98,54 87,69 100,00 89,24
muu äidinkieli 19,49 3,43 1,46 12,31 0,00 10,76
Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00
Taulukko 17, Nuorten äidinkieli verrattuna kotimaiset kielet/muut kielet
Maakunnittain tarkasteluna maahanmuuttajataustaisten nuorten osuus on suurin Varsinais-Suomen
(40,61 %) ja Uudenmaan (27,8 %) maakunnissa. Oulun läänissä ei ole tavoitettu
maahanmuuttajataustaisia nuoria lainkaan.
suomi, muun
ruotsi, äidinkielen
maakunta/landskap saame muu äidinkieli yhteensä osuus
Etelä-Karjala 66 1 67 1,49
Etelä-Pohjanmaa 158 1 159 0,63
Etelä-Savo 206 16 222 7,21
Itä-Uusimaa 32 2 34 5,88
Kainuu 12 0 12 0,00
Keski-Pohjanmaa 24 1 25 4,00

20. Keski-Suomi 88 3 91 3,30
Kymenlaakso 29 0 29 0,00
Lappi 135 2 137 1,46
Pirkanmaa 177 5 182 2,75
Pohjanmaa 19 2 21 9,52
Pohjois-Karjala 118 0 118 0,00
Pohjois-Pohjanmaa 128 0 128 0,00
Pohjois-Savo 126 0 126 0,00
Päijät-Häme 57 0 57 0,00
Satakunta 20 3 23 13,04
Uusimaa 291 112 403 27,79
Varsinais-Suomi 98 67 165 40,61
Kaikki yhteensä 1784 215 1999 10,76
4.4. Tavoitettujen nuorten taustatietoja
Nämä tässä kuvatut tiedot ovat vain suuntaa antavia ja niistä ei voi tehdä johtopäätöksiä. Tätä osiota
kyselyssä kehitetään edelleen yhdessä etsivien työparien kanssa.
Kyselyssä kartoitettiin etsiviltä työpareilta muita yleisiä taustatietoja tavoitetuista nuorista kuin
edellä olleet. Koska etsiviä työpareja ei pyydetty etukäteen keräämään näitä tietoja, niin näiden
tietojen vastausmäärät ovat muita tietoja selvästi alhaisemmat. Tämän takia "ei tietoa" vastausten
osuus on korkea. Työpareilta kysyttiin seuraavia taustatietoja:
• Toiminta (Työ – opiskelu)
• Toimeentulo
• Asuminen
Jatkossa on myös lisättävä toimeentulovalikkoon vaihtoehtoja, koska nyt käytössä ollut määre ei ole
riittävä kuvastamaan nuorten tilannetta riittävästi.
Kaikista tavoitetuista nuorista opiskelijoita on 28 %. Työttöminä työnhakijana on 450 nuorta eli
22,5 %. Tämän lisäksi työttömiksi on kirjattu 16 % nuoria, jotka eivät ole ilmoittautuneet
työttömiksi työnhakijoiksi. Työttöminä, mutta ei työttömäksi ilmoittautuneita nuoria, jos ei
huomioida "ei tietoa" olevien osuus, on 21 %. Kyselyn vastauksissa tästä kohtaa puuttuvat tiedot 25
% osalta tavoitetuista nuorista, jota selittää edellä mainitun syyn lisäksi se, että osa nuorten
asiakkuudesta etsivään työparin kanssa on niin alussa, että kartoitusta yhdessä nuoren kanssa ei ole
vielä ehditty tehdä.
Toiminta Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä
peruskoulussa/ 48 151 20 30 12 261
työssä käyvä 12 2 2 10 2 28
työttömäksi ilmoittautunut työnhakija 214 90 9 115 22 450
työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut 157 15 21 104 30 327
opiskelija 52 43 14 144 41 294
sairausloma 7 6 0 32 1 46
eläkkeellä 3 0 1 6 0 10
asevelvollisuus 7 0 0 4 0 11
kotona (lastenhoito) 2 0 0 1 5 8
muu 30 15 1 22 14 82
ei tietoa 58 144 69 198 13 482

21. Yhteensä 590 466 137 666 140 1999
Ilman "ei tietoa" olevien lukumäärä 532 322 68 468 127 1517
Taulukko 18, Tavoitettujen nuorten toiminta, kaikki tavoitetut nuoret
Toiminta Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä
peruskoulussa/ 8,14 32,40 14,60 4,50 8,57 13,06
työssä käyvä 2,03 0,43 1,46 1,50 1,43 1,40
työttömäksi ilmoittautunut työnhakija 36,27 19,31 6,57 17,27 15,71 22,51
työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut 26,61 3,22 15,33 15,62 21,43 16,36
opiskelija 8,81 9,23 10,22 21,62 29,29 14,71
sairausloma 1,19 1,29 0,00 4,80 0,71 2,30
eläkkeellä 0,51 0,00 0,73 0,90 0,00 0,50
asevelvollisuus 1,19 0,00 0,00 0,60 0,00 0,55
kotona (lastenhoito) 0,34 0,00 0,00 0,15 3,57 0,40
muu 5,08 3,22 0,73 3,30 10,00 4,10
ei tietoa 9,83 30,90 50,36 29,73 9,29 24,11
100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00
Taulukko 19, Tavoitettujen nuorten toiminnan prosenttiosuudet, kaikki tavoitetut nuoret
Tarkasteltaessa tuloksia, pois lukien "ei-tietoa" olevien määrä, voidaan todeta, että 30 %
tavoitetuista nuorista on työttömiä työnhakijoita. Työttöminä, mutta ei työttömäksi ilmoittautuneita,
on 22 %. Länsi-Suomessa nuoria on kirjattu sairauslomalla olevaksi lähes 7 %, joka on selvästi
enemmän kuin muissa lääneissä olevat vastaavat luvut. Itä-Suomen läänissä tavoitetuista nuorista
lähes puolet on vielä peruskoulussa, joka kertoo myös siitä, että etsivässä työparitoiminnassa
painotetaan yhteistyötä peruskoulun kanssa, kuten erityisesti esim. Mikkelin hankkeessa on tehty.
Toiminta Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä
peruskoulussa/ 9,02 46,89 29,41 6,41 9,45 17,21
työssä käyvä 2,26 0,62 2,94 2,14 1,57 1,85
työttömäksi ilmoittautunut työnhakija 40,23 27,95 13,24 24,57 17,32 29,66
työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut 29,51 4,66 30,88 22,22 23,62 21,56
opiskelija 9,77 13,35 20,59 30,77 32,28 19,38
sairausloma 1,32 1,86 0,00 6,84 0,79 3,03
eläkkeellä 0,56 0,00 1,47 1,28 0,00 0,66
asevelvollisuus 1,32 0,00 0,00 0,85 0,00 0,73
kotona (lastenhoito) 0,38 0,00 0,00 0,21 3,94 0,53
muu 5,64 4,66 1,47 4,70 11,02 5,41
Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00
Taulukko 20, Tavoitettujen nuorten toiminta, ilman "ei tietoa"
4.4.1. Nuorten toimeentulo
Nuorten toimeentuloa kysyttiin ensimmäistä kertaa ja saadun tuloksen perusteella sitä on
kehitettävä yhdessä etsivien työparien kanssa. Kysymyksen asettelussa oli mahdollisuus antaa vain
yksi vastaus/nuori. Tästä syystä tiedot puuttuvat 41 % tavoitetuista nuorista, joten tietoja voidaan
pitää vain suuntaa antavina. Suurin osa nuorista saa toimeentulonsa opintotuesta,
työttömyyskorvauksista, toimeentulotuesta tai vanhemmilta.
Toimeentulo Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä

22. palkka 15 1 1 17 2 36
työttömyysturva 122 29 5 54 7 217
lyhyt toimeentulo tuki 19 8 4 44 14 89
pitkäaikainen toimeentulotuki 149 13 0 48 12 222
opintotuki 45 18 10 47 15 135
vanhempien tuki 82 54 4 138 36 314
sairauspäiväraha 6 6 0 31 1 44
eläke 3 2 1 6 1 13
vanhempainetuudet 8 1 0 5 2 16
muu 26 8 1 41 13 89
ei tietoa 115 326 111 235 37 824
Kaikki 590 466 137 666 140 1999
Kaikki ilman ei tietoa 475 140 26 431 103 1175
Taulukko 21, Tavoitettujen nuorten toimeentulo
Toimeentulo Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä
palkka 2,54 0,21 0,73 2,55 1,43 1,80
työttömyysturva 20,68 6,22 3,65 8,11 5,00 10,86
lyhyt toimeentulo tuki 3,22 1,72 2,92 6,61 10,00 4,45
pitkäaikainen toimeentulotuki 25,25 2,79 0,00 7,21 8,57 11,11
opintotuki 7,63 3,86 7,30 7,06 10,71 6,75
vanhempien tuki 13,90 11,59 2,92 20,72 25,71 15,71
sairauspäiväraha 1,02 1,29 0,00 4,65 0,71 2,20
eläke 0,51 0,43 0,73 0,90 0,71 0,65
vanhempainetuudet 1,36 0,21 0,00 0,75 1,43 0,80
muu 4,41 1,72 0,73 6,16 9,29 4,45
ei tietoa 19,49 69,96 81,02 35,29 26,43 41,22
Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00
Taulukko 22, Tavoitettujen nuorten toimeentulojen prosenttiosuudet, kaikki
Toimeentulo Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä
palkka 3,16 0,71 3,85 3,94 1,94 3,06
työttömyysturva 25,68 20,71 19,23 12,53 6,80 18,47
lyhyt toimeentulo tuki 4,00 5,71 15,38 10,21 13,59 7,57
pitkäaikainen toimeentulotuki 31,37 9,29 0,00 11,14 11,65 18,89
opintotuki 9,47 12,86 38,46 10,90 14,56 11,49
vanhempien tuki 17,26 38,57 15,38 32,02 34,95 26,72
sairauspäiväraha 1,26 4,29 0,00 7,19 0,97 3,74
eläke 0,63 1,43 3,85 1,39 0,97 1,11
vanhempainetuudet 1,68 0,71 0,00 1,16 1,94 1,36
muu 5,47 5,71 3,85 9,51 12,62 7,57
100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00
Taulukko 23 Tavoitettujen nuorten toimeentulojen prosenttiosuudet, ilman "ei tieto" osuutta
4.4.2. Nuorten asuminen
Tavoitettujen nuorten asumista kysyttiin myös ensimmäistä kertaa omana kysymyksenään, koska
ensimmäisessä raportissa yksi nuorten ongelma on oman asunnon puute. Mutta samoin kuin edellä,
nämä tiedot ovat vain suuntaa antavia, koska " ei tietoa" -vastauksien osuus on 32 %. Suurin osa
tavoitetuista nuorista asuu vanhempiensa luona, mikä on luonnollista ottaen huomioon heidän

23. ikänsä. Kun tietoja tarkastellaan pois lukien "ei tietoa" -vastaukset, niin vanhempiensa luona
asuvien nuorten määrä on 46,7 %.
Asuminen Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä
vanhempien asunnossa 184 89 33 266 64 636
omassa vuokra-asunnossa 116 48 16 164 34 378
omassa omistusasunnossa 17 1 1 5 0 24
kaverien luona 56 5 2 13 1 77
opiskelija-asunnossa 5 7 4 6 9 31
asunnoton 77 5 0 5 0 87
tukiasunnossa 16 4 2 13 0 35
laitoksessa 7 3 0 5 3 18
muu 44 4 1 26 1 76
ei tietoa 68 300 78 163 28 637
Kaikki 590 466 137 666 140 1999
Ilman ei tietoa 522 166 59 503 112 1362
Taulukko 24, Tavoitettujen nuorten asuinolot, kaikki
Nuorten asumistarkastelussa Etelä-Suomen tilanne poikkeaa muista lääneistä useassa kohdassa.
Vanhempiensa luona asuu 35 5 nuorista kun muissa lääneissä yli 50 % nuorista asuu vanhempiensa
kanssa samassa kodissa (kts. taulukko 26). Etelä-Suomessa on myös selvästi enemmän
asunnottomia nuoria (15 %) kuin muualla ja samoin kaverien luona asuvien nuorten osuus (11 %)
on suurempi kuin muissa lääneissä.
Etsivän työparitoiminnan hankkeista 18 on löytänyt asunnottomia nuoria, näistä seitsemän (7)
hanketta on Uudenmaan maakunnan alueella. Asunnottomuus Helsingin ja Vantaan alueilla
tavoitettujen nuorten ongelma, ja näissä kaupungeissa toimivat etsivät työparit painottavat myös tätä
näkökulmaa työssään.
Asuminen Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä
vanhempien asunnossa 31,19 19,10 24,09 39,94 45,71 31,82
omassa vuokra-asunnossa 19,66 10,30 11,68 24,62 24,29 18,91
omassa omistusasunnossa 2,88 0,21 0,73 0,75 0,00 1,20
kaverien luona 9,49 1,07 1,46 1,95 0,71 3,85
opiskelija-asunnossa 0,85 1,50 2,92 0,90 6,43 1,55
asunnoton 13,05 1,07 0,00 0,75 0,00 4,35
tukiasunnossa 2,71 0,86 1,46 1,95 0,00 1,75
laitoksessa 1,19 0,64 0,00 0,75 2,14 0,90
muu 7,46 0,86 0,73 3,90 0,71 3,80
ei tietoa 11,53 64,38 56,93 24,47 20,00 31,87
Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00
Taulukko 25, Tavoitettujen nuorten asuinolot, prosenttiosuudet, kaikki
Tiedot Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä
vanhempien asunnossa 35,25 53,61 55,93 52,88 57,14 46,70
omassa vuokra-asunnossa 22,22 28,92 27,12 32,60 30,36 27,75
omassa omistusasunnossa 3,26 0,60 1,69 0,99 0,00 1,76
kaverien luona 10,73 3,01 3,39 2,58 0,89 5,65
opiskelija-asunnossa 0,96 4,22 6,78 1,19 8,04 2,28
asunnoton 14,75 3,01 0,00 0,99 0,00 6,39
tukiasunnossa 3,07 2,41 3,39 2,58 0,00 2,57

24. laitoksessa 1,34 1,81 0,00 0,99 2,68 1,32
muu 8,43 2,41 1,69 5,17 0,89 5,58
100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00
Taulukko 26, Tavoitettujen nuorten asuinolot, prosenttiosuudet ilman ei-tietoa
Länsi-Suomen ja Oulun läänissä nuorten asuminen omassa vuokra-asunnossa on korkeampi kuin
muissa lääneissä. Oulun läänissä myös opiskelija-asunnossa asuvien nuorten osuus on muita läänejä
korkeampi; tätä selittänee mm. Oulun seudun suuret opiskelijamäärät suhteessa väestöön.
5. Tavoitetuista nuorista toimenpiteisiin on ohjattu 1455 nuorta
5.1. Toimenpiteisiin on sijoittunut 73 % tavoitetuista nuorista
Tavoitetuista nuorista 1455 on ohjattu ja sijoittunut toimenpiteisiin; tämä osuus on 73 % kaikista
nuorista. Tämä luku seuraa sitä, miten nuoret ovat saaneet tarvitsemiaan julkisia palveluja. Tulos on
hyvä ja se osoittaa, että etsivä työparitoiminta auttaa nuoria saavuttamaan palveluja.. Etelä-
Suomen, Lapin ja Oulun lääneissä toimenpiteisiin on ohjattu ja sijoittunut yli 80 % tavoitetuista
nuorista ja Lapissa on korkein sijoittumisosuus eli 87 %. Länsi-Suomen läänissä toimenpiteisiin on
ohjattu ja sijoittunut 61,5 %.
Lääni Tavoitetut nuoret Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteitä
Etelä-Suomi 590 490 100
Itä-Suomi 466 318 148
Lappi 137 120 17
Länsi-Suomi 666 410 256
Oulu 140 117 23
Yhteensä 1999 1455 544
Taulukko 27, Toimenpiteissä olevien nuorten määrät lääneittäin
Lääni Tavoitetut nuoret Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteitä
Etelä-Suomi 590 83,05 16,95
Itä-Suomi 466 68,24 31,76
Lappi 137 87,59 12,41
Länsi-Suomi 666 61,56 38,44
Oulu 140 83,57 16,43
Yhteensä 1999 72,79 27,21
Taulukko 28, Toimenpiteissä olevien nuorten prosenttiosuudet lääneittäin
Kun tavoitettujen nuorten sijoittumista tarkastellaan maakunnittain, niin erot ovat merkittäviä.
Nuorten sijoittumisesta toimenpiteisiin matalimmat kuvut ovat Etelä-, Keski- ja Pohjanmaan
maakunnissa. Maakunnittain katsottuna näyttääkin siltä, että mitä useampi nuori on tavoitettu, sitä
matalampi sijoitusluku on. Toisaalta esim. Pohjois-Karjalan matalaa sijoituslukua selittää yhden
hankkeen tulokset. Itä-Uudellamaalla ja Kainuussa yli 90 % tavoitetuista on sijoittunut
toimenpiteisiin. Tämän vertailun tuloksia tulee katsoa suhteessa myös siihen, missä kuussa vuonna
2008 etsivät työparit ovat aloittaneet työnsä; tätä kuvaa taulukko 30.
Maakunta Tavoitetut nuoret Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteitä
Etelä-Karjala 67 80,60 19,40
Etelä-Pohjanmaa 159 32,08 67,92

25. Etelä-Savo 222 71,62 28,38
Itä-Uusimaa 34 91,18 8,82
Kainuu 12 91,67 8,33
Keski-Pohjanmaa 25 76,00 24,00
Keski-Suomi 91 76,92 23,08
Kymenlaakso 29 89,66 10,34
Lappi 137 87,59 12,41
Pirkanmaa 182 71,98 28,02
Pohjanmaa 21 76,19 23,81
Pohjois-Karjala 118 43,22 56,78
Pohjois-Pohjanmaa 128 82,81 17,19
Pohjois-Savo 126 85,71 14,29
Päijät-Häme 57 80,70 19,30
Satakunta 23 69,57 30,43
Uusimaa 403 82,63 17,37
Varsinais-Suomi 165 64,85 35,15
Yhteensä 1999 72,79 27,21
Taulukko 29, Toimenpiteissä olevat nuoret maakunnittain, prosenttiosuudet
Hankkeen aloituskuukausi Tavoitetut Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteissä
Tammikuu 170 65,88 34,12
Huhtikuu 195 84,10 15,90
Toukokuu 204 82,35 17,65
Kesäkuu 392 72,96 27,04
Heinäkuu 164 78,66 21,34
Elokuu 658 75,23 24,77
Syyskuu 193 44,56 55,44
Lokakuu 23 65,22 34,78
Yhteensä 1999 72,79 27,21
Taulukko 30, Toimenpiteissä olevien nuorten prosenttiosuudet hankkeen aloituskuukauden mukaan
Tarkasteltaessa nuorten sijoittumista toimenpiteisiin hankkeen aloituskuukausittain on luonnollista,
että mitä myöhemmin hanke on käynnistynyt, sitä matalampi on nuorten jatkosijoittumista kuvaava
luku. Toisaalta jostain syystä tammikuussa alkaneilla hankkeilla on matala luku nuorten jatkoon
sijoittumisesta. Sitä, johtuuko se esim. siitä, että alussa ei vielä ole tilastoitu näitä asioita, ei voi
kyselyn vastauksista päätellä.
Hankkeen aloituskuukausi Tavoitetut Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteissä
Tammi-kesäkuu 961 75,96 24,04
Heinä- 1038 69,85 30,15
Yhteensä 1999 72,79 27,21
Taulukko 31, Nuorten sijoittuminen hankkeiden aloituskuukauden mukaan
5.2. Toimenpiteet
Tavoitettuja nuoria, jotka on ohjattu ja jotka ovat sijoittuneet eri toimenpiteisiin -vertailu osoittaa,
että monille nuorista tarvitaan apua useammalta eri taholta samanaikaisesti. Toimenpiteitä tarvitaan
usein enemmän kuin 1/nuori. Siinä, miten etsivät työparit ovat kirjanneet nuorille tarjottavia

26. toimenpiteitä, on eroja. Osa työpareista kirjaa ylös sen tahon tai toimenpiteen, johon nuorelle
saadaan ensisijainen asiakkuus, toiset työparit kirjaavat kaikki ne toimenpiteet, joista luodaan
samanaikainen palvelukokonaisuus nuorelle hänen tuen tarvettaan vastaavasti. Toisaalta
toimenpiteiden dokumentointiin vaikuttaa sekin, minkä ikäisiä suurin osa tavoitetuista nuorista on.
Tätä kuvastaa esimerkiksi Itä-Suomen etsivän työparitoiminnan toimenpidevalikoiman erilaisuus
suhteessa muihin lääneihin. Lisäksi toimenpiteen toteutumiseen (ja siten myös kirjaamiseen)
vaikuttaa se, miten paikkakunnilla on nuorille palveluja tarjolla.
Johtopäätöksenä voi todeta, että kaikkien läänien alueilla eniten nuoria ohjattiin te-toimistojen
asiakkuuteen, nuorten työpajoille, koulutukseen tai takaisin kouluun tai opiskeluun.
Etelä-Suomen läänissä sosiaalitoimen palveluihin on ohjattu muita läänejä enemmän. Taustalla voi
olla, että muihin lääneihin verrattuna asunnottomuus oli tavoitettujen nuorten keskuudessa etelässä
korkea.
Ajankohtainen keskustelu tyttöjen kasvavista mielenterveysongelmista on myös luettavissa
toimenpiteissä; tytöistä 7 % on ohjattu mielenterveyspalveluihin. Alueiden väliset erot ovat
terveyspalveluihin ohjaamisessa merkittävät ja Oulun läänissä nuoria on ohjattu niihin muita läänejä
enemmän.
Vertailtaessa tytöille ja pojille tarjottuja toimenpiteitä erottuu, että pojat tarvitsevat tyttöjä
useammin nk. aktivointitoimenpiteitä kun taas tytöt sijoittuvat poikia useammin koulutukseen.
Myös nuorten työpajatoimintaan ohjatuista nuorista pojat ovat enemmistönä.
Nuorten työpajatoimintaan on sijoittunut kaikkiaan 270 nuorta eli 18 % toimenpiteisiin ohjatuista ja
sijoitutetuista nuorista. Työhallinnon palveluihin on ohjattu 387 nuorta eli 26 % nuorista, joista taas
edelleen nuoria on ohjattu työpajoille. Koulutukseen on ohjattu 335 nuorta eli 23 %
jatkosijoitetuista. Tarjottujen toimenpiteiden lukumääristä voi päätellä, että suuri osa tavoitetuista
nuorista tarvitsee erilaisia tukipalveluja, joilla vahvistetaan heidän valmiuksiaan ennen kuin he ovat
valmiita jatkamaan koulutukseen tai työelämään.
Tiedot Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Yhteensä
mielenterveystoimisto 32 4 7 19 20 82
nuorisotoimi 16 77 4 19 16 132
opiskelu 135 57 14 87 43 336
oppisopimuskoulutus 13 2 3 3 4 25
poliisi/ 9 4 1 0 0 14
päihdekuntoutus 22 7 1 11 0 41
sosiaalitoimi 111 12 20 27 15 185
terveyskeskus 14 5 1 2 12 34
työpaja 141 24 17 65 25 272
te-toimisto 149 100 28 80 36 393
työhön 23 3 1 26 20 73
muu 120 67 58 83 15 343
velkaneuvonta 23 5 0 5 4 37
nuori kieltäytyy toimenpiteestä 10 11 1 24 3 49
nuori kieltäytyy kokonaan yhteistyöstä 14 4 5 26 4 53
Yhteensä 832 382 161 477 217 2069
Taulukko 32, Toimenpiteiden määrä, joihin nuoria on ohjattu

27. Toimenpiteet
työvoimatoimisto 18,99
muu 16,58
opiskelu 16,24
työpaja 13,15
sosiaalitoimi 8,94
nuorisotoimi 6,38
mielenterveystoimisto 3,96
työhön 3,53
nuori kieltäytyy kokonaan yhteystyöstä 2,56
nuori kieltäytyy toimenpiteestä 2,37
päihdekuntoutus 1,98
velkaneuvonta 1,79
terveyskeskus 1,64
oppisopimuskoulutus 1,21
poliisi/ 0,68
0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 14,00 16,00 18,00 20,00
Prosenttiosuus
Tiedot Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Yhteensä
mielenterveystoimisto 3,85 1,05 4,35 3,98 9,22 3,96
nuorisotoimi 1,92 20,16 2,48 3,98 7,37 6,38
opiskelu 16,23 14,92 8,70 18,24 19,82 16,24
oppisopimuskoulutus 1,56 0,52 1,86 0,63 1,84 1,21
poliisi 1,08 1,05 0,62 0,00 0,00 0,68
päihdekuntoutus 2,64 1,83 0,62 2,31 0,00 1,98
sosiaalitoimi 13,34 3,14 12,42 5,66 6,91 8,94
terveyskeskus 1,68 1,31 0,62 0,42 5,53 1,64
työpaja 16,95 6,28 10,56 13,63 11,52 13,15
te-toimisto 17,91 26,18 17,39 16,77 16,59 18,99
työhön 2,76 0,79 0,62 5,45 9,22 3,53
muu 14,42 17,54 36,02 17,40 6,91 16,58
velkaneuvonta 2,76 1,31 0,00 1,05 1,84 1,79
nuori kieltäytyy toimenpiteestä 1,20 2,88 0,62 5,03 1,38 2,37
nuori kieltäytyy kokonaan yhteystyöstä 1,68 1,05 3,11 5,45 1,84 2,56
Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00
Taulukko 33, Toimenpiteet, joihin nuoria on ohjattu, prosenttiosuudet
Tiedot Kaikki Naiset Miehet
mielenterveystoimisto 3,96 6,23 2,79
nuorisotoimi 6,38 7,51 5,80

28. opiskelu 16,24 20,11 14,53
oppisopimuskoulutus 1,21 1,13 1,32
poliisi 0,68 0,14 0,59
päihdekuntoutus 1,98 1,13 2,42
sosiaalitoimi 8,94 7,79 9,54
terveyskeskus 1,64 2,41 1,25
työpaja 13,15 10,06 14,75
te-toimisto 18,99 19,26 18,86
työhön 3,53 3,68 3,45
muu 16,58 14,16 17,83
velkaneuvonta 1,79 1,42 1,98
nuori kieltäytyy toimenpiteestä 2,37 2,83 2,13
nuori kieltäytyy kokonaan yhteystyöstä 2,56 2,12 2,79
Yhteensä 100 100 100
Taulukko 34, Toimenpiteet sukupuolen mukaan
Lääni Toimenpiteissä nuoria Toimenpiteet Toimenpide nuori
Etelä-Suomi 490 832 1,70
Itä-Suomi 318 382 1,20
Lappi 120 161 1,34
Länsi-Suomi 410 477 1,16
Oulu 117 217 1,85
Kaikki yhteensä 1455 2069 1,42
Taulukko 35, Toimenpiteitä /tavoitettu nuori
5.2.1. Nuorten kieltäytyminen yhteistyöstä
Tässä tarkastellaan nuorten osallistumista kahdesta eri näkökulmasta. Nuori, joka kieltäytyy
toimenpiteestä, tarkoittaa nuorta, joka haluaa jatkaa yhteistyötä etsivän työparin kanssa, muttei ole
valmis juuri sillä hetkellä osallistumaan muihin tarjottuihin palveluihin. Toinen kieltäytyminen
kuvaa tilannetta, jossa nuori ei halua jatkaa yhteistyötä etsivän työparinkaan kanssa tässä vaiheessa.
Syitä kieltäytymiseen ei ole kysytty eikä siten yksilöity.
Tiedot Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Yhteensä
Toimenpiteissä 490 318 120 410 117 1455
nuori kieltäytyy toimenpiteestä 10 11 1 24 3 49
nuori kieltäytyy kokonaan yhteystyöstä 14 4 5 26 4 53
Taulukko 36, Nuorten yhteistyöstä kieltäytyminen lääneittäin
Tiedot Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Yhteensä
Kieltäytyy toimenpiteestä 2,04 3,46 0,83 5,85 2,56 3,37
Kieltäytyy kokonaan 2,86 1,26 4,17 6,34 3,42 3,64
Kielteinen 4,90 4,72 5,00 12,20 5,98 7,01
Taulukko 37, Nuorten yhteistyöstä kieltäytyminen lääneittäin, prosenttiosuudet

29. Etsivän työparitoiminnan ensimmäisen toimintavuoden ehkä mielenpainuvin saavutus on, että
nuoret tarvitsevat ja haluavat palveluja, toimintaa ja tukea. Nuorista suuri enemmistö haluaa
aikuisen tukea pohtiessaan tulevaisuuttaan. Ainoastaan 3,5 % kieltäytyy kokonaan yhteistyöstä.
Pojat kieltäytyvät tyttöjä useammin kokonaan toimenpiteistä eli ei halua jatkaa yhteistyötä etsivän
työparinkaan kanssa, mutta tytöt kieltäytyvät hiukan poikia useammin tarjotusta toimenpiteestä.
Kun asiaa tarkastellaan paikallistasolla, niin yhteistyöstä kieltäytymisen sukupuolista ero voi
arvioida myös tarjolla olevien palvelujen näkökulmasta.
Länsi-Suomen kohdalla nuorten kieltäytyminen yhteistyöstä on selvästi muita läänien korkeampi,
sillä 6 % tavoitetuista nuorista kieltäytyy kokonaan yhteistyöstä.
5.2.2. Toimenpiteissä olevien nuorten sukupuoli- ja ikäjakautuma
Tavoitetuista ja toimenpiteissä olevista nuorista 65 % on poikia/miehiä ja 35 % tyttöjä/naisia.
Toimenpiteen saaneiden poikien ja tyttöjen suhteellinen osuus vastaa näin ollen etsivien
tavoittamien kaikkien nuorten osuutta. Läänien välisessä vertailussa erottuu Oulun lääni, jossa
tyttöjen osuus on yli 50 %. Muissa lääneissä poikien ja tyttöjen määrät ovat lähellä valtakunnallista
keskiarvoa.
Lääni Kaikki Tytöt Pojat
Etelä-Suomi 490 144 346
Itä-Suomi 318 115 203
Lappi 120 40 80
Länsi-Suomi 410 144 266
Oulu 117 62 55
Kaikki yhteensä 1455 505 950
Taulukko 38, Toimenpiteissä olevien nuorten määrä/ sukupuoli
Lääni Tytöt Pojat
Etelä-Suomi 29,39 70,61
Itä-Suomi 36,16 63,84
Lappi 33,33 66,67
Länsi-Suomi 35,12 64,88
Oulu 52,99 47,01
Kaikki yhteensä 34,71 65,29
Taulukko 39, Toimenpiteissä olevien nuorten sukupuolijakautuma lääneittäin
Toimenpiteissä olevista nuorista 68 % on alle 21-vuotiaita ja alle 25-vuotiaita on 96 %. Itä-Suomen
etsivän työparin toiminnan painottuminen peruskoulun yläluokkien ikäisiin nuoriin erottuu läänien
välisessä vertailussa myös toimenpiteisiin osallistuvien nuorten lukumäärissä. Toiseksi eniten alle
16-vuotiaita on tavoitettu Oulun läänissä ja Lapissa puolestaan 16–20-vuotiaiden osuus on yli 80 %
toimenpiteisiin osallistuvista. Etelä- ja Länsi-Suomessa toimenpiteissä oli suhteellisesti enemmän
yli 25-vuotiaita kuin muissa lääneissä. Nämä luvut kertovat myös siitä, miten etsivän
työparitoiminnan työtä on kohdennettu paikkakunnilla oleviin nuoriin.
Lääni 13-15v. 16-20v. 21-25v. 26-28v. Ei tietoa Yhteensä
Etelä-Suomi 29 289 145 27 0 490
Itä-Suomi 55 144 71 8 40 318
Lappi 9 98 12 1 0 120

30. Länsi-Suomi 18 261 111 20 0 410
Oulu 13 73 28 3 0 117
Yhteensä 124 865 367 59 40 1455
Taulukko 40, Toimenpiteissä olevien nuorten ikäjakautuma
Lääni 13-15v. 16-20v. 21-25v. 26-28v. Ei tietoa
Etelä-Suomi 5,92 58,98 29,59 5,51 0,00
Itä-Suomi 17,30 45,28 22,33 2,52 12,58
Lappi 7,50 81,67 10,00 0,83 0,00
Länsi-Suomi 4,39 63,66 27,07 4,88 0,00
Oulu 11,11 62,39 23,93 2,56 0,00
Yhteensä 8,52 59,45 25,22 4,05 2,75
Taulukko 41, Toimenpiteissä olevien nuorten ikäjakautuma, prosenttiosuudet
Ikä 13-15v. 16-20v. 21-25v. 26-28v. ei tietoa Yhteensä
Tytöt 59 318 101 17 10 505
Pojat 65 547 266 42 30 950
Kaikki 124 865 367 59 40 1455
Taulukko 42, Toimenpiteissä olevien nuorten sukupuolijakauma ikäryhmittäin, lukumäärät
Ikä 13-15v. 16-20v. 21-25v. 26-28v. ei tietoa Yhteensä
Tytöt 11,68 62,97 20,00 3,37 1,98 100,00
Pojat 6,84 57,58 28,00 4,42 3,16 100,00
Kaikki 8,52 59,45 25,22 4,05 2,75 100,00
Taulukko 43, Toimenpiteissä olevien nuorten sukupuolijakauma ikäryhmittäin prosentteina
Suurimman ryhmän muodostavat, sekä tyttöjen että poikien osalta, 16–20-vuotiaat. Tytöt ovat
kuitenkin nuorempia kuin pojat. 13- 20-vuotiaita on tytöistä 75 % ja poikia 64 %. 16–25-vuotiata on
pojista 86 % ja tytöistä 83 %.
Toimenpiteisiin osallistuvissa nuorissa on suurimmat ryhmät - niin tytöillä kuin pojilla - 16–20 -
vuotiaissa nuorissa. Toimenpiteisiin osallistuvista tytöt ovat nuorempia kuin pojat: tytöistä 75 % on
ikäväliltä 13–20 vuotta kun taas saman ikäisiä poikia on 64 %. Pojista 86 % on 16–25 -vuotiaita
kun saman ikäisiä tyttöjä on 83 %.
pojat/miehet pojat/miehet pojat/miehet pojat/miehet pojat/miehet
Lääni 13-15v. 16-20v. 21-25v. 26-28v. ei tietoa Yhteensä
Etelä-Suomi 16 190 118 22 0 346
Itä-Suomi 30 89 49 5 30 203
Lappi 4 66 9 1 0 80
Länsi-Suomi 13 161 79 13 0 266
Oulu 2 41 11 1 0 55
Kaikki 65 547 266 42 30 950
Taulukko 44, Toimenpiteissä olevien poikien määrä ikäryhmittäin ja lääneittäin
Toimenpiteissä olevista pojista suurin osa on 16–20-vuotiaita. Läänien väliset erot ovat kuitenkin
huomattavia. Lapin läänissä peräti 82 % on 16–20-vuotiaita, Itä-Suomessa taas sen ikäisiä on 44 %.
Etelä-Suomessa 21–25-vuotiaita miehiä on yli 34 % kun taas Itä-Suomessa 15 % on alle 16-
vuotiaita poikia, mikä määrä on selvästi enemmän kuin muissa lääneissä.