Esityksessä tarkastellaan TVT:n vaikutusta opetukseen, oppimiseen ja koulun kehittämiseen sekä kootaan yhteen esityksen tekijöiden viimeisimpien tutkimus- ja kehittämishankkeiden johtopäätöksiä.
Oppimisympäristöjen kehittäminen edellyttää tieto- ja oppimiskäsityksen muutosta, pedagogisten käytänteiden näkyväksi tekemistä ja arviointia, uudenlaista pedagogista johtajuutta sekä uusien käsitteiden luomista.
(Testing: ei pdf)
1. Monimediaiset oppimisympäristöt ja
oppimisyhteisöjen tietokäsityksen kehittäminen
Essi Ryymin 1, Liisa Lind1, Teemu Leinonen2, Jiri Lallimo3, Marjaana Veermans4
1Helsingin kaupunki, 2Aalto-yliopisto, 3Helsingin yliopisto, 4Turun yliopisto
Esitys Kasvatustieteen päivillä 26.11. 2013, Jyväskylä
2. Esityksen sisällöt
1. Esityksen taustaa
2. TVT ja tieto- ja oppimiskäsityksien muutos
3. Nykytilanne opetuksessa
4. Havaintoja tutkimus- ja kehittämishankkeista
3. Oppimiskäsitys
• Miten ihminen oppii? (psykologia)
• Miten oppimista voi edistää opetuksella? (pedagogia)
Tietokäsitys
• Mitä tieto on?
• Miten tieto syntyy ja rakentuu?
Teknologiakäsitys
• Miten tietoa käsitellään teknologian avulla?
• ”Mitä tietokone tekee?”
• Teknologian vaikutus ja lisäarvo?
4. Mikä on oppimisteknologian rooli
oppimisympäristössä?
• Kommunikaatioväline?
• tiedon haku ja välittäminen?
• työväline dokumentointiin?
• oppimisen ja osaamisen välittäjä?
• älykäs tuki oppimisen ja osaamisen tiedonrakentelussa?
• mitä tarkoittaa tässä yhteydessä monimediaisuus?
5. Nykytilanne perusopetuksessa:
• opettaja-, fakta- ja oppikirjakeskeisyys voimakasta
• formaalioppiminen ja yksilökeskeiset oppimisen muodot
korostuvat
Uusi OPS 2016 (luonnos):
• korostetaan yhteisöllistä ja projektityöskentelyä tutkivan
oppimisen periaatteiden mukaisesti
• korostetaan sosiaalisesti jaettua oppimisprosessia, jossa
ongelmien ratkaiseminen ja uuden tiedon luominen ovat
keskeisessä asemassa
Opetuksen ja OPS:n tarkastelua
6. Kokemuksia ja johtopäätöksiä
oppimisympäristöjen kehittämisestä 1/3
(1) Pedagogisen toimintakulttuurin muutos
• Oppimisympäristöjen kehittämisessä keskeisintä on
pedagogisen toimintakulttuurin muutos
• Tämä edellyttää oppimisyhteisön tietokäsitysten,
oppimiskäsitysten ja pedagogisten käytänteiden tietoista
tarkastelua ja tavoitteellista kehittämistä
• Tavoitteellinen kehittäminen edellyttää uudenlaista, jaettua
pedagogista johtajuutta koulussa ja oppilaitoksissa
7. (2) Opettajat ja pedagogiset johtajat
• Opettajien on usein haasteellista tarkastella ja muuttaa omia
pedagogisia käytänteitään
• Pedagogisten johtajuudelle on tärkeää kehittää yhteisöllisiä
rakenteita ja arvioinnin välineitä
• On olennaista tarkastella onko oppimisympäristön
kehittämisellä yhteiset, julkilausutut tavoitteet, toisin sanoen
• Onko toiminta tavoitteellista vai onko tavoitteena toiminta
(jolloin oppimisyhteisö ei kehity)?
Mm. Ryymin & Silander, 2012; Lallimo & Antinluoma, 2013; Ilomäki & Lakkala, 2011
Kokemuksia ja johtopäätöksiä
oppimisympäristöjen kehittämisestä 2/3
8. Kokemuksia ja johtopäätöksiä
oppimisympäristöjen kehittämisestä 3/3
(3) Opettajat ”designereina”
• Opettajat tarvitsevat menetelmällisiä työvälineitä, joilla voivat
tarkastella ja muuttaa omia pedagogisia käytänteitään
(Leinonen, 2010, Leinonen et. all. in press)
• Mielekkäässä prosessissa opettajat voivat tunnistaa haasteita
ja mahdollisuuksia sekä rakentaa niihin perustuen omia
parempia pedagogisia käytänteitään (Keune, Toikkanen,
Leinonen, 2013).
• Esimerkki: Edukata -suunnittelutyökalu
12. Pedagogiset
käytänteet
Oppimiskäsitys
Menetelmälliset työkalut pedagogisten käytänteiden tarkasteluun ja
kehittämiseen tekevät oppimiskäsitykset näkyviksi ja aktiivisen
kehittämisen kohteiksi. Edellyttää pedagogista johtamista
oppimisyhteisössä.
Esim. yhteiskokeilu, oman toiminnan selittäminen, Edukata-
suunnittelutyökalu
Toimintakulttuurin muutos –
Oppimiskäsityksen ja pedagogisten käytänteiden yhteiskehitys
oppimisyhteisössä
15. Kehittyneet pedagogiset käytänteet edellyttävät, että
oppimisympäristö mahdollistaa
• Uudenlaiset tiedon ja tietämisen käsitykset
• Tiedon kokonaisvaltaisen yhteisöllisen rakentamisen
• Monilukutaidon
• Media- ja lähdekritiikin tuntemuksen
• Monipuolisen, sujuvan ja monimediaisen oppimisteknologian
käyttötaidon
Näiden tulisi olla tietoisen ja tavoitteellisen
pedagogisen johtamisen kohteina
17. Uusia käsitteitä ja käsitteen määrittelyä tarvitaan
oppimisympäristöjen kehittämistyön tueksi
• Monimediaisuus? Arkipäivän teknologia? Oppimisteknologia? Kaikkiallinen
/ sulautunut teknologia? Älykäs teknologia?
• Tarvitaan uusi käsitteistö, joka kuvastaisi teknologian ja pedagogisten
käytänteiden yhteensulautumista ja saumattomuutta ilman erottelua
• Vertailukohtana tietointensiivisen asiantuntijatyön käytänteet: emme enää
erikseen kuvaile millä välineillä ja ohjelmistoilla työskentelemme ja tietoa
rakentelemme
• Sisältääkö oppimisympäristö-käsite älykkään ja jokapäiväisen teknologian
käytön oppimisyhteisön työssä ja toiminnassa?