Planejamento
•Als PPT, PDF herunterladen•
0 gefällt mir•240 views
Planejamento escolar
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Was ist angesagt?
Was ist angesagt? (20)
Ähnlich wie Planejamento
Ähnlich wie Planejamento (20)
Mehr von Elaine Mexko Sanches Silva
Mehr von Elaine Mexko Sanches Silva (7)
Planejamento
- 1. PPLLAANNEEJJAAMMEENNTTOO EE AAÇÇÃÃOO DDOOCCEENNTTEE PPRRAATTIICCAA DDEE EENNSSIINNOO
- 2. OO qquuee éé ppllaanneejjaammeennttoo?? TTeerrmmoo mmuuiittoo aammbbíígguuoo.. BBuussccaa eeqquuiillííbbrriioo eennttrree mmeeiiooss ee ffiinnss ÉÉ uumm pprroocceessssoo ddee ttoommaaddaa ddee ddeecciissããoo ssoobbrree aa aaççããoo ÉÉ pprroocceessssoo ddee rreefflleexxããoo
- 3. PPllaanneejjaammeennttoo CCoonncceeiittoo • PPllaanneejjaarr == FFaazzeerr oo ppllaannoo oouu ppllaannttaa ddee,, pprroojjeettaarr,, tteenncciioonnaarr,, ttrraaççaarr,, pprreeppaarraarr,, eessqquueemmaattiizzaarr,, aapprroonnttaarr.. DDeeffiinniiççããoo • PPllaanneejjaarr éé ddeetteerrmmiinnaarr aass aaççõõeess aaddeeqquuaaddaass ppaarraa ssee aattiinnggiirr uumm oobbjjeettiivvoo oouu mmeettaa pprreevviiaammeennttee ffiixxaaddaa.. • PPllaanneejjaammeennttoo éé aa pprréé--ddeetteerrmmiinnaaççããoo ddee mmeettaass ddeesseejjaaddaass ee aa mmaanneeiirraa ppeellaa qquuaall eellaass ppooddeemm sseerr aattiinnggiiddaass.. Prof. Valmir Nascimento MMiilloommeemm SSaannttooss 33
- 4. PPLLAANNEEJJAAMMEENNTTOO É processo de previsão de necessidades e racionalização de emprego dos meios materiais e dos recursos humanos. É processo que se preocupa com “para onde ir” e “como chegar lá”. É processo de análise crítica É processo contínuo e sistematizado de projetar e decidir ações em relação ao futuro.
- 5. PPLLAANNEEJJAAMMEENNTTOO ÉÉ UUMMAA AATTIIVVIIDDAADDEE EESSSSEENNCCIIAALL EE EEXXCCLLUUSSIIVVAAMMEENNTTEE HHUUMMAANNAA
- 6. PPLLAANNOO ÉÉ uumm ddooccuummeennttoo qquuee rreeggiissttrraa oo qquuee ssee ppeennssaa ffaazzeerr,, ccoommoo ffaazzeerr,, qquuaannddoo ffaazzeerr,, ccoomm qquuee ffaazzeerr ee ccoomm qquueemm ffaazzeerr EEvviittaa oo iimmpprroovviissoo ÉÉ uumm nnoorrttee ppaarraa aass aaççõõeess eedduuccaacciioonnaaiiss ÉÉ aa aapprreesseennttaaççããoo ssiisstteemmaattiizzaaddaa ee jjuussttiiffiiccaaddaa ddaass ddeecciissõõeess ttoommaaddaass PPllaannoo éé aa ffoorrmmaalliizzaaççããoo ddooss ddiiffeerreenntteess mmoommeennttooss ddoo pprroocceessssoo ddee ppllaanneejjaammeennttoo PPllaanneejjaammeennttoo ee PPllaannoo eessttããoo eessttrreeiittaammeennttee rreellaacciioonnaaddooss mmaass nnããoo ssããoo ssiinnôônniimmooss
- 7. PPLLAANNEEJJAAMMEENNTTOO rreepprreesseennttaa oo pprroocceessssoo.. PPLLAANNOO éé oo rreeggiissttrroo ddoo pprroocceessssoo..
- 8. TTIIPPOOSS DDEE PPLLAANNOO PPLLAANNOO DDEE EENNSSIINNOO PPLLAANNOO DDEE DDIISSCCIIPPLLIINNAA PPLLAANNOO DDEE UUNNIIDDAADDEE PPLLAANNOO EESSCCOOLLAARR PPLLAANNOO DDEE AAUULLAA
- 9. ·..TTiippooss ddee ppllaannooss:: PPllaannoo ddaa EEssccoollaa:: éé uumm ddooccuummeennttoo mmaaiiss gglloobbaall qquuee eexxpprreessssaa aass lliiggaaççõõeess eennttrree oo pprroojjeettoo ppeeddaaggóóggiiccoo ddaa eessccoollaa ccoomm ooss ppllaannooss ddee eennssiinnoo pprroopprriiaammeennttee ddiittoo;; PPllaannoo ddee eennssiinnoo-ddiisscciipplliinnaa:: éé uumm ddooccuummeennttoo eellaabboorraaddoo ppaarraa uumm aannoo oouu sseemmeessttrree,, ddiivviiddiiddoo ppoorr uunniiddaaddeess sseeqqüüeenncciiaaiiss,, nnoo qquuaall aappaarreecceemm oobbjjeettiivvooss eessppeeccííffiiccooss,, ccoonntteeúúddooss ee eennccaammiinnhhaammeennttoo mmeettooddoollóóggiiccoo.. PPllaannoo ddee aauullaa:: éé aa pprreevviissããoo ddoo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddoo ccoonntteeúúddoo ppaarraa uummaa aauullaa oouu ccoonnjjuunnttoo ddee aauullaass ee tteemm uumm ccaarráátteerr eessppeeccííffiiccoo..
- 10. PPRROOJJEETTOO PPOOLLÍÍTTIICCOO PPEEDDAAGGÓÓGGIICCOO ÉÉ aa ccaarrttaa ddee nnaavveeggaaççããoo ddaa eessccoollaa IInnddiiccaa oo rruummoo aa sseegguuiirr RReeqquueerr ccoonnssttrruuççããoo ccoolleettiivvaa PPrreecciissaa sseerr aassssuummiiddoo ppoorr ttooddaa ccoommuunniiddaaddee eessccoollaarr DDeeffiinnee aa iiddeennttiiddaaddee ddaa eessccoollaa ÉÉ rreeffeerrêênncciiaa bbáássiiccaa ppaarraa oo ppllaannoo ddee eennssiinnoo ddoo pprrooffeessssoorr((aa))
- 11. PPoorr qquuee éé ttããoo ddiiffíícciill eennvvoollvveerr ooss ddoocceenntteess nnaass pprrááttiiccaass ddee ppllaanneejjaammeennttoo?? DESCRENÇA NO PLANEJAMENTO O QUE DIZEM OS PROFESSORES POR QUÊ? NÃO É POSSÍVEL PLANEJAR.
- 12. PPoorr qquuee éé ttããoo ddiiffíícciill eennvvoollvveerr ooss ddoocceenntteess nnaass pprrááttiiccaass ddee ppllaanneejjaammeennttoo?? A realidade é muito dinâmica Não há condições De que adianta planejar se nada vai acontecer mesmo? Não tem jeito mesmo.
- 13. DDoo jjeeiittoo qquuee oo ppllaanneejjaammeennttoo vveemm sseennddoo ffeeiittoo nnããoo ffuunncciioonnaa.. É inútil É muito complicado Processo não acontece Falta compromisso Limita o trabalho É fora da realidade
- 14. PPLLAANNEEJJAAMMEENNTTOO EESSCCOOLLAARR PPrroocceessssoo ddee rraacciioonnaalliizzaaççããoo,, oorrggaanniizzaaççããoo ee ccoooorrddeennaaççããoo ddaa aaççããoo ddoocceennttee,, aarrttiiccuullaannddoo aa aattiivviiddaaddee eessccoollaarr ee aa pprroobblleemmááttiiccaa ddoo ccoonntteexxttoo ssoocciiaall AAttiivviiddaaddee ddee rreefflleexxããoo aacceerrccaa ddaass nnoossssaass ooppççõõeess ee aaççõõeess
- 15. PPLLAANNEEJJAAMMEENNTTOO EESSCCOOLLAARR OO PPllaannoo ddeevvee sseerr uumm iinnssttrruummeennttoo ppaarraa aa aaççããoo:: OO ppllaannoo éé uumm gguuiiaa ddee oorriieennttaaççããoo DDeevvee sseerr fflleexxíívveell,, eessttáá ssuujjeeiittoo àà mmooddiiffiiccaaççõõeess OO ppllaannoo ddeevvee tteerr uummaa oorrddeemm sseeqqüüeenncciiaall pprrooggrreessssiivvaa-- ppaassssooss-- llóóggiiccaa DDeevvee pprriimmaarr ppeellaa oobbjjeettiivviiddaaddee DDeevvee tteerr ccooeerrêênncciiaa eennttrree aass iiddééiiaass ee aa pprrááttiiccaa
- 16. PPLLAANNEEJJAAMMEENNTTOO EESSCCOOLLAARR NNaa IInnssttiittuuiiççããoo EEssccoollaarr hháá ttrrêêss nníívveeiiss ddee ppllaannooss;; PPLLAANNOO DDAA EESSCCOOLLAA PPLLAANNOO DDEE EENNSSIINNOO PPLLAANNOO DDEE AAUULLAA
- 17. PPLLAANNEEJJAAMMEENNTTOO EESSCCOOLLAARR OO PPllaannoo ddeevvee sseerr uumm iinnssttrruummeennttoo ppaarraa aa aaççããoo:: OO ppllaannoo éé uumm gguuiiaa ddee oorriieennttaaççããoo DDeevvee sseerr fflleexxíívveell,, eessttáá ssuujjeeiittoo àà mmooddiiffiiccaaççõõeess OO ppllaannoo ddeevvee tteerr uummaa oorrddeemm sseeqqüüeenncciiaall pprrooggrreessssiivvaa-- ppaassssooss-- llóóggiiccaa DDeevvee pprriimmaarr ppeellaa oobbjjeettiivviiddaaddee DDeevvee tteerr ccooeerrêênncciiaa eennttrree aass iiddééiiaass ee aa pprrááttiiccaa
- 18. PPLLAANNOO DDEE AAUULLAA:: CCOOMMOO FFAAZZEERR UUMM PPLLAANNOO DDEE AAUULLAA ÉÉ ccoommuumm pprrooffeessssoorreess ccoommeetteerreemm uumm ggrraavvee eerrrroo aaoo mmoonnttaarreemm uumm PPllaannoo ddee aauullaa:: ffaazzêê--lloo ppaarraa ssii pprróópprriioo.. OO PPllaannoo ddee aauullaa ddeevvee sseerr ffeeiittoo ppaarraa oo aalluunnoo!! ÉÉ ssiimmpplleess:: oo cceennttrroo ddee uumm PPllaannoo ddee aauullaa éé,, sseemm ddúúvviiddaa,, oo aalluunnoo!! CCoommoo vvaaii aapprreennddeerr ee ccoommoo vvaaii rreecceebbeerr oo qquuee vvooccêê eessttáá pprrooppoonnddoo..
- 19. É preciso ffaazzeerr ccoomm qquuee oo aalluunnoo eessttuuddee ppaarraa aapprreennddeerr ee nnããoo ppaarraa ““ppaassssaarr ddee aannoo”” ee vvooccêê ssóó ccoonnsseegguuiirráá iissttoo ssee ffiizzeerr uumm PPllaannoo ddee aauullaa,, oonnddee eellee ((oo aalluunnoo)) éé oo ““tteemmaa cceennttrraall””.. AAggoorraa vvooccêê ddeevvee pprreeooccuuppaarr--ssee eemm ccrriiaarr ssiittuuaaççõõeess iinntteerreessssaanntteess ppaarraa ssuuaa aauullaa.. CCoommoo ssããoo sseeuuss aalluunnooss?? DDoo qquuee mmaaiiss ggoossttaamm?? OOuuvviirr hhiissttóórriiaass,, ddaannççaarr......??
- 20. EEvviittee ppeennssaarr:: ““CCoommoo vvoouu eennssiinnaarr iissttoo àà ttuurrmmaa??”” ee ppeennssee:: ““CCoommoo mmeeuuss aalluunnooss iirrããoo aapprreennddeerr iissttoo??””.. OO pprroocceessssoo ddee eennssiinnoo-- aapprreennddiizzaaggeemm éé uummaa ttrrooccaa ggoossttoossaa:: vvooccêê aapprreennddee ccoomm sseeuuss aalluunnooss ee eelleess ccoomm vvooccêê,, ppooiiss ccaaddaa ccrriiaannççaa jjáá cchheeggaa àà eessccoollaa ccoomm ccoonnhheecciimmeennttooss ddiivveerrssooss...... AAssssiimm ccoommoo oo pprrooffeessssoorr......
- 21. OOss aalluunnooss nnããoo ssããoo ttooddooss iigguuaaiiss,, llooggoo nnããoo aapprreennddeemm ddaa mmeessmmaa ffoorrmmaa.. OO eedduuccaaddoorr ddeevvee ccoonnhheecceerr ee rreessppeeiittaarr sseeuu aalluunnoo.. RReessppeeiittaarr sseeuuss lliimmiitteess,, ssuuaass ddiiffiiccuullddaaddeess,, ssuuaa ooppiinniiããoo......
- 22. VVaammooss ppaarraa aa pprrááttiiccaa!! PPrriimmeeiirroo –– CCOONNTTEEÚÚDDOO:: SSuuaa aauullaa sseerráá ssoobbrree oo qquuêê??
- 23. SSeegguunnddoo –– OOBBJJEETTIIVVOO:: OO qquuee sseeuu aalluunnoo ddeevvee FFAAZZEERR,, SSAABBEERR ee SSEERR?? FFAAZZEERR –– oo qquuee sseeuu aalluunnoo vvaaii ffaazzeerr dduurraannttee aa aauullaa?? PPiinnttaarr?? DDaannççaarr?? EEssccrreevveerr?? RReeccoorrttaarr?? CCoollaarr?? SSAABBEERR –– aa aattiivviiddaaddee qquuee sseeuu aalluunnoo ddeesseennvvoollvveeuu oo lleevvoouu aa ssaabbeerr oo qquuêê?? OO qquuee eellee ““aapprreennddeeuu””?? SSEERR –– aa aattiivviiddaaddee qquuee sseeuu aalluunnoo ffeezz oo lleevvoouu aa ssee aapprroopprriiaarr ddee uumm ccoonnhheecciimmeennttoo,, cceerrttoo?? CCoommoo eessttee ccoonnhheecciimmeennttoo aaccrreesscceennttaarráá nneellee ((oo aalluunnoo)) ccoommoo ppeessssooaa,, cciiddaaddããoo??
- 24. TTeerrcceeiirroo –– EENNCCAAMMIINNHHAAMMEENNTTOO MMEETTOODDOOLLÓÓGGIICCOO// MMEETTOODDOOLLOOGGIIAA:: ccoommoo sseerráá ddeesseennvvoollvviiddaa aa ssuuaa aauullaa?? CCoommoo pprroocceeddeerr ppaarraa qquuee oo aalluunnoo FFAAÇÇAA,, SSAAIIBBAA ee SSEEJJAA??!! QQUUAARRTTOO –– RREECCUURRSSOOSS MMAATTEERRIIAAIISS EE HHUUMMAANNOOSS;;
- 25. QQuuiinnttoo –– AAVVAALLIIAAÇÇÃÃOO:: ccoommoo vvooccêê aavvaalliiaarráá sseeuu aalluunnoo?? ((NNããoo ffiiqquuee sseennttaaddoo dduurraannttee oo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddaass aattiivviiddaaddeess,, cciirrccuullee ppeellaa ssaallaa ddee aauullaa oobbsseerrvvaannddoo--ooss ee ttiirraannddoo,, ppoossssíívveeiiss,, ddúúvviiddaass.. EEllooggiiee,, eessttiimmuullee,, aavvaalliiee!!)).. SSeexxttoo –– RREEFFEERRÊÊNNCCIIAASS:: qquuaaiiss ffoonntteess vvooccêê uuttiilliizzoouu.. EExx:: LLiivvrrooss,, IInntteerrnneett ......
- 26. AAllgguummaass iiddééiiaass!! MMoonnttee uumm PPllaannoo ddee aauullaa eemm qquuee oo aalluunnoo ppaarrttiicciippee.. PPrroommoovvaa ddeebbaatteess,, oouuççaa--ooss ee ffaaççaa ccoomm qquuee oouuççaamm aa vvooccêê.. CCrriiaannççaa ggoossttaa ddee ssee sseennttiirr úúttiill,, pprroommoovvaa bbrriinnccaaddeeiirraass ppaarraa eessccoollhheerr oo AAJJUUDDAANNTTEE DDOO DDIIAA ((oo aajjuuddaannttee ccoonnttaa uummaa hhiissttóórriiaa oouu nnaarrrraa uumm ffaattoo qquuee aaccoonntteecceeuu eemm ssuuaa vviiddaa,, ppaarraa aa ttuurrmmaa!!))..
- 27. PPLLAANNEEJJAARR:: OO CCAAMMIINNHHOO PPAARRAA AA BBOOAA AAUULLAA SSóó eennssiinnaa bbeemm qquueemm ssaabbee aaoonnddee qquueerr lleevvaarr ooss aalluunnooss ee ssee pprreeppaarraa ppaarraa cchheeggaarr lláá!! AA aattiivviiddaaddee ddee ppllaanneejjaarr éé ccoonnssiiddeerraaddaa ccoommpplliiccaaddaa,, cchhaattaa ee bbuurrooccrrááttiiccaa ppoorr bbooaa ppaarrttee ddooss pprrooffeessssoorreess!!
- 28. Planejar éé ssiimmpplleess...... DDeeffiinnaa ooss oobbjjeettiivvooss ee oo ccaammiinnhhoo ppaarraa aallccaannççáá--llooss.. ÉÉ pprreecciissoo ccaammiinnhhaarr mmuuiittoo,, mmaass qquueemm ffaazz oo ppeerrccuurrssoo eennccoonnttrraa aa cchhaavvee ppaarraa oo ssuucceessssoo!! QQuueerr ssaabbeerr mmaaiiss??
- 29. OOSS DDEEZZ MMAANNDDAAMMEENNTTOOSS PPAARRAA BBEEMM PPLLAANNEEJJAARR!! 11º EESSQQUUEEÇÇAA AA BBUURROOCCRRAACCIIAA AAnntteess oo PPllaannoo vviinnhhaa pprroonnttoo,, eemm ppaaccootteess.. HHoojjee qquueemm lleecciioonnaa tteemm eessppaaççoo ppaarraa ccrriiaarr!! 22º CCOONNHHEEÇÇAA BBEEMM DDEE PPEERRTTOO OO SSEEUU AALLUUNNOO PPeerrgguunnttee--ssee sseemmpprree:: ““OO qquuee mmeeuu aalluunnoo ddeevvee ee ppooddee aapprreennddeerr??””..
- 30. 33º FFAAÇÇAA TTUUDDOO OOUUTTRRAA VVEEZZ ((EE MMAAIISS OOUUTTRRAA)) OO ppllaanneejjaammeennttoo ddeevvee sseerr sseemmpprree aalltteerraaddoo,, ddee aaccoorrddoo ccoomm aass nneecceessssiiddaaddeess ddaa ttuurrmmaa..
- 31. 44º EESSTTUUDDEE PPAARRAA EENNSSIINNAARR BBEEMM:: UUmmaa ppeessssooaa ssóó ppooddee eennssiinnaarr aaqquuiilloo qquuee ssaabbee,, ppoorréémm éé pprreecciissoo,, ttaammbbéémm,, ssaabbeerr ccoommoo eennssiinnaarr.. 55º CCOOLLOOQQUUEE--SSEE NNOO LLUUGGAARR DDOO EESSTTUUDDAANNTTEE:: VVooccêê ddeevvee ssaabbeerr ssee ooss tteemmaass ttrraabbaallhhaaddooss eemm ssaallaa ssããoo iimmppoorrttaanntteess ddoo ppoonnttoo ddee vviissttaa ddoo aalluunnoo.. 66º DDEEFFIINNAA OO QQUUEE ÉÉ MMAAIISS IIMMPPOORRTTAANNTTEE:: OOss ccrriittéérriiooss ppaarraa eessttaabbeelleecceerr oo qquuee éé mmaaiiss iimmppoorrttaannttee eennssiinnaarr ddeevveemm sseerr aass nneecceessssiiddaaddeess ddooss aalluunnooss.. 77º PPEESSQQUUIISSEE EEMM VVÁÁRRIIAASS FFOONNTTEESS:: TTooddaa aauullaa rreeqquueerr mmaatteerriiaall ddee aappooiioo.. BBuussqquuee iinnffoorrmmaaççõõeess eemm lliivvrrooss,, eemm rreevviissttaass,, nnaa IInntteerrnneett......
- 32. 88º UUSSEE DDIIFFEERREENNTTEESS MMÉÉTTOODDOOSS DDEE TTRRAABBAALLHHOO:: MMééttooddooss ccoommoo:: aauullaass eexxppoossiittiivvaass,, aattiivviiddaaddeess eemm ggrruuppoo ee ppeessqquuiissaass ssããoo eexxcceelleenntteess aalliiaaddooss!! 99º CCOONNVVEERRSSEE EE PPEEÇÇAA AAJJUUDDAA:: ccoonnvveerrssee ccoomm ooss ccoolleeggaass!! AApprroovveeiittee aass rreeuunniiõõeess!! 1100º EESSCCRREEVVAA,, EESSCCRREEVVAA,, EESSCCRREEVVAA :: CCoommpprree uumm ccaaddeerrnnoo ee aannoottee,, nnoo ffiimm ddoo ddiiaa,, ttuuddoo oo qquuee vvooccêê ffeezz eemm ccllaassssee.. EEssttaa éé uummaa ffoorrmmaa ddee vvooccêê aannaalliissaarr oo qquuee eessttáá oouu nnããoo ddaannddoo cceerrttoo eemm sseeuu ttrraabbaallhhoo!!
- 33. EEXXEEMMPPLLOO DDEE PPLLAANNOO DDEE AAUULLAA:: 11.. CCoonntteeúúddoo:: AAss vváárriiaass ffaacceess ddaa IIggrreejjaa CCaattóólliiccaa nnaa IIddaaddee MMééddiiaa.. 22.. OObbjjeettiivvooss:: -- CCoommpprreeeennddeerr oo ppaappeell ssoocciiaall ee ccuullttuurraall ddeesseemmppeennhhaaddoo ppeellaa IIggrreejjaa CCaattóólliiccaa nnaa IIddaaddee MMééddiiaa.. -- EEnntteennddeerr oo qquuee ffoorraamm aass HHeerreessiiaass ee aa IInnqquuiissiiççããoo.. -- AAnnaalliissaarr oo ffaattoo ddee aa IIggrreejjaa uuttiilliizzaarr ffiigguurraass ddeemmoonnííaaccaass ccoommoo uumm iinnssttrruummeennttoo ppeeddaaggóóggiiccoo.. -- CCoommpprreeeennddeerr aa mmeennttaalliiddaaddee mmeeddiieevvaall ee aa ssuusscceettiibbiilliiddaaddee aa qquuee ssee eennccoonnttrraavvaa aa mmaaiioorriiaa ddaa ppooppuullaaççããoo..
- 34. - Perceber a importância ddaass rreelliiggiiõõeess nnoo ppaassssaaddoo ee nnaa aattuuaalliiddaaddee eennqquuaannttoo nnoorrtteeaaddoorraass ddee ccoonndduuttaa ee ffoorrmmaaddoorraass ddee ooppiinniiããoo;; -- IIddeennttiiffiiccaarr ooss ddiivveerrssooss mmeeccaanniissmmooss uuttiilliizzaaddooss ppeellaa IIggrreejjaa CCaattóólliiccaa mmeeddiieevvaall ppaarraa ccoonnttrroollaarr ee ddoouuttrriinnaarr ooss ffiiééiiss.. -- AAnnaalliissaarr ee tteecceerr ccoommeennttáárriiooss aa rreessppeeiittoo ddaass iimmaaggeennss mmeeddiieevvaaiiss qquuee cciirrccuullaavvaamm eemm ppaannfflleettooss ee qquuee eerraamm ppiinnttaaddooss eemm IIggrreejjaass aapprreesseennttaannddoo ssiittuuaaççõõeess lliiggaaddaass aaoo iinnffeerrnnoo,, ppuurrggaattóórriioo..
- 35. - Fazer ggrruuppooss ddee ccoocchhiicchhoo (dduuaass ppeessssooaass) ppaarraa ddeebbaatteerr ssoobbrree oo aassssuunnttoo.. -- EExxppoorr ppaarraa aa ttuurrmmaa oo qquuee eenntteennddeerraamm ddaa aauullaa ee ddaass iimmaaggeennss.. -- CCoonnssttrruuiirr uummaa mmeemmóórriiaa ddee aauullaa (iinnddiivviidduuaall).. -- AAoo ffiinnaall ddaa aauullaa oo aalluunnoo ddeevvee tteerr aa ccaappaacciiddaaddee ddee ccoommpprreeeennddeerr qquueessttõõeess ccoommoo:: mmaanniippuullaaççããoo,, ppooddeerr,, ppooddeerr rreelliiggiioossoo,, fféé..
- 36. 33.. EEnnccaammiinnhhaammeennttoo MMeettooddoollóóggiiccoo:: AA aauullaa sseerráá iinniicciiaaddaa qquueessttiioonnaannddoo ooss aalluunnooss ssoobbrree oo qquuee eenntteennddeemm ppoorr rreelliiggiiããoo,, qquuaall aa ssuuaa ffiinnaalliiddaaddee,, oo qquuee eenntteennddeemm ppoorr ccééuu,, iinnffeerrnnoo.. AA ppaarrttiirr ddoo qquueessttiioonnaammeennttoo iinniicciiaall,, eessttaarráá ffeeiittaa aa ppoonnttee ppaarraa rreettoorrnnaarr aa IIddaaddee MMééddiiaa.. AA eexxppoossiiççããoo tteerráá ccoommoo oobbjjeettiivvoo mmoossttrraarr qquuee aa IIggrreejjaa CCaattóólliiccaa nnaa IIddaaddee MMééddiiaa tteevvee uumm ppaappeell mmuuiittoo iimmppoorrttaannttee ee ttaammbbéémm mmuuiittoo ddoouuttrriinnáárriioo.. SSee ppoorr uumm llaaddoo eellaa pprroommoovviiaa aa ccaarriiddaaddee,, ppoorr oouuttrroo eellaa ddoouuttrriinnaavvaa ee rreeggrraavvaa aa vviiddaa ddaass ppeessssooaass.. EErraa aa IIggrreejjaa qquuee ddiittaavvaa aass ““rreeggrraass ddoo jjooggoo””.. AAlléémm ddiissssoo,, sseerrããoo aabboorrddaaddaass aass vváárriiaass ffoorrmmaass qquuee aa IIggrreejjaa eennccoonnttrraavvaa ppaarraa aammeeddrroonnttaarr aass ppeessssooaass ssoobbrree qquueessttõõeess ccoommoo ccééuu,, iinnffeerrnnoo,, ppaarraaííssoo..
- 37. Enfim, eexxppoorr ssoobbrree aass pprrááttiiccaass ccaattóólliiccaass nnoo sseennttiiddoo ddee ccoonndduuzziirr ee rreeggrraarr aa vviiddaa ddooss iinnddiivvíídduuooss.. FFeeiittoo iissssoo,, ppaassssaarreeii aa aabboorrddaarr ssoobbrree oouuttrraa qquueessttããoo:: aass hheerreessiiaass ee aa IInnqquuiissiiççããoo.. NNeessssee mmoommeennttoo sseerráá ppeeddiiddoo aaooss aalluunnooss qquuee iimmaaggiinneemm ssee hhoojjee ttooddaass aass ppeessssooaass qquuee ffoosssseemm ccoonnttrraa ooss ccaammiinnhhooss pprrooppoossttooss ppeellaa IIggrreejjaa CCaattóólliiccaa ffoosssseemm ccaassttiiggaaddooss,, ààss vveezzeess aattéé ccoomm aa mmoorrttee.. OO oobbjjeettiivvoo éé qquuee ooss aalluunnooss ssee ccoollooqquueemm nnoo lluuggaarr ddooss mmeeddiieevvooss qquuee ddeessvviiaavvaamm ddaa ccoonndduuttaa eessttaabbeelleecciiddaa ddee IIggrreejjaa.. CCoomm iissssoo,, sseerráá ffeeiittaa aa aabboorrddaaggeemm ssoobbrree aass hheerreessiiaass,, ssoobbrree oo ssiiggnniiffiiccaaddoo ddoo tteerrmmoo,, ddaannddoo êênnffaassee nnaa iimmppoorrttâânncciiaa ddaa lliibbeerrddaaddee iinnddiivviidduuaall.. CCoomm iissssoo,, cchhaaggaarr--ssee--áá aaoo tteemmaa SSaannttaa IInnqquuiissiiççããoo ee sseeuu ppaappeell nnaa ssoocciieeddaaddee mmeeddiieevvaall ee nnaa ssoocciieeddaaddee mmooddeerrnnaa..
- 38. Feito isso, passa-se a analisar algumas iimmaaggeennss ssoobbrree oo iimmaaggiinnáárriioo mmeeddiieevvaall (aapprreesseennttaaddaass nnoo rreettrroo--pprroojjeettoorr).. SSoobbrree ccoommoo aass ppeessssooaass vviiaamm oo iinnffeerrnnoo ee oo ddiiaabboo nnaa IIddaaddee MMééddiiaa.. PPoorr ffiimm,, aaooss aalluunnooss ddeevveerrããoo lleerr uumm tteexxttoo ddoo lliivvrroo:: MMAACCEEDDOO,, JJoosséé RRiivvaaiirr ee OOLLIIVVEEIIRRAA,, MMaarriilleeyy WW.. UUmmaa HHiissttóórriiaa eemm CCoonnssttrruuççããoo.. SSããoo PPaauulloo:: EEddiittoorraa ddoo BBrraassiill,, 11999999.. pp.. 115577.. EEssssee tteexxttoo éé ddee:: LLEE GGOOFFFF,, JJaaccqquueess.. AA CCiivviilliizzaaççããoo ddoo OOcciiddeennttee MMeeddiieevvaall.. LLiissbbooaa:: EEssttaammppaa,, 11998844,, ttoommoo IIII..pp..9922.. FFeeiittaa aa lleeiittuurraa,, iinnddiivviidduuaall,, ooss aalluunnooss ffoorrmmaarrããoo ggrruuppooss ddee ccoocchhiicchhoo,, ggrruuppooss ddee dduuaass ppeessssooaass ppaarraa ccoonnvveerrssaarr ssoobbrree oo qquuee ffooii lliiddoo,, ddeeppooiiss eelleess ffaallaarrããoo ttooddooss ppaarraa ttooddooss ssoobbrree oo qquuee lleerraamm.. PPoorr ffiimm,, ccaaddaa aalluunnoo,, iinnddiivviidduuaallmmeennttee ffaarráá uummaa mmeemmóórriiaa ddee aauullaa rreeggiissttrraannddoo ooss pprriinncciippaaiiss ttóóppiiccooss ddiissccuuttiiddooss eemm ssaallaa ee aa ssuuaa ooppiinniiããoo ssoobbrree oo tteemm..
- 39. AAvvaalliiaaççããoo:: AA aavvaalliiaaççããoo ssee ddaarráá eemm ddiivveerrssooss mmoommeennttooss ddaa aauullaa,, vviissttoo qquuee éé eenntteennddiiddaa ccoommoo pprroocceessssoo ee nnããoo ccoomm oo ffiimm.. SSeerráá aavvaalliiaaddaa aa ppaarrttiicciippaaççããoo ddoo aalluunnoo nnaa ddiissccuussssããoo iinniicciiaall ssoobbrree rreelliiggiiããoo.. DDeeppooiiss,, sseerrããoo aavvaalliiaaddooss ssoobbrree aass ccoonnttrriibbuuiiççõõeess qquuee ffiizzeerreemm nnoo mmoommeennttoo ddaa aannáálliissee ddaass iimmaaggeennss.. AAiinnddaa,, qquuaannddoo aapprreesseennttaarreemm ssuuaass ccoonncclluussõõeess nnooss ggrruuppooss ddee ccoocchhiicchhoo ee ppoorr ffiimm,, aa aavvaalliiaaççããoo ffiinnaall sseerráá nnaa mmeemmóórriiaa ddee aauullaa..
- 40. BBIIBBLLIIOOGGRRAAFFIIAA:: MMAACCEEDDOO,, JJoosséé RRiivvaaiirr ee OOLLIIVVEEIIRRAA,, MMaarriilleeyy WW.. UUmmaa HHiissttóórriiaa eemm CCoonnssttrruuççããoo.. SSããoo PPaauulloo:: EEddiittoorraa ddoo BBrraassiill,, 11999999.. pp.. 115577.. LLEE GGOOFFFF,, JJaaccqquueess.. AA CCiivviilliizzaaççããoo ddoo OOcciiddeennttee MMeeddiieevvaall.. LLiissbbooaa:: EEssttaammppaa,, 11998844,, ttoommoo IIII..pp..9922..
- 41. TTRRAABBAALLHHAANNDDOO...... EEMM DDUUPPLLAASS OOUU TTRRIIOOSS OOUU IINNDDIIVVIIDDUUAALLMMEENNTTEE,, PPRROODDUUZZIIRR UUMM PPLLAANNOO DDEE AAUULLAA CCOOMM OOSS SSEEGGUUIINNTTEESS RREEQQUUIISSIITTOOSS:: aa) EEssccoollaa;; bb) DDiisscciipplliinnaa// sséérriiee;; 11 -- CCoonntteeúúddooss;; 22 -- OObbjjeettiivvooss;; 33 -- EEnnccaammiinnhhaammeennttoo MMeettooddoollóóggiiccoo;; 44 -- RReeccuurrssooss mmaatteerriiaaiiss ee hhuummaannooss;; 55 -- AAvvaalliiaaççããoo;; 66 -- RReeffeerrêênncciiaass..