2. Koulutuksen sisältö
• Verkko-opettamisen monet muodot
• Verkko oppimis-, opiskelu- ja opetusympäristönä
• Kokemuksia verkko-opiskelusta
• Pedagogisia valintoja
• Vuorovaikutus verkossa
• Videoneuvottelut
• Oppimis- ja opiskeluprosessin rakentaminen verkkoon,
suunnittelu, ohjaus, arviointi
• Erilaiset verkkoympäristön käyttötavat, sosiaalinen
media ja oppimisalustat
• Tekijänoikeus ja tietoturva
• Mahdollisuuksia, ongelmia ja hyviä käytänteitä
13.8.2012 Eija Kalliala 2
3. Taustani
• Tietie-verkko-opetusyhteistyön koordinaattori 1995 –>
– 14 ammattikorkeakoulua, satoja opintojaksoja, tuhansia
opiskelijoita, 10 ensimmäisessä vuodessa yli 2500 suoritusta
– Opetushallituksen ja opetusministeriön verkko-opettamisen
kehittämisen laatupalkinto ITK-konferenssissa 18.4.2002
• Monimuotoista opetusta verkossa vuodesta 1997
– Projektioppiminen, yhteisöllinen oppiminen, tutkiva oppiminen
• Otavan Opisto, verkostoasiantuntija 2012 – 2013
– SoMy- ja AVO-hanke
• Tietotekniikan liitto
– IT-kouluttajat ry, puheenjohtaja 2003 – 2005, 2012
– Systeemityöyhdistys Sytyke ry, hallituksen jäsen 1992 – 1994, 2012
• Kirjoja
– Verkko-opettamisen käsikirja (Finn Lectura 2002)
– Sosiaalinen media opetuksessa (Finn Lectura 2009, 2012; yhdessä
Tarmo Toikkasen kanssa
http://www.sosiaalinenmediaopetuksessa.fi/
13.8.2012 Eija Kalliala 3
5. Verkko oppimis-, opiskelu- ja
opetusympäristönä
• Oppija verkossa
– yksin
– opettajan kanssa
– ryhmän kanssa
– laajan oppija- ja asiantuntijajoukon kanssa
• Opettajan laatiman materiaalin jakaminen
• Oppijoiden oppimistuotosten tallentaminen
• Linkkejä opittavan aiheen verkkomateriaaliin
• Oppimisen syventäminen
• Vuorovaikutus
– Kirjoittaminen: sähköposti, keskustelualue, chat, wiki, blogi
– Puhuminen: audio- tai videoneuvottelu (Adobe Connect, Webex,
iLink), puhelin, neuvottelupuhelin, Skype, Google hangout
13.8.2012 Eija Kalliala 5
6. Esimerkkejä
• Omia verkkokurssejani
– Tietojärjestelmäprojekti ja muutos
– Internet Services – Modelling and Developing
– Viestintä ja liiketoiminta tietoverkoissa (vuodelta 2003)
– Oliolähestymistapa (vuodelta 2000)
• Otavan Opisto
– Internetix, lukion ja peruskoulun kursseja
– Paja, pedagoginen täydennyskoulutus, videotallenteita
• Muita
– Kotilukio Pirkanmaalla
– eNorssin verkko-opetus
– Kulkuri, etäkoulu ulkomailla asuville lapsille
13.8.2012 Eija Kalliala 6
7. Kokemuksia
• Verkko-opiskelu vaatii enemmän ja antaa enemmän kuin
perinteinen opiskelu.
• Verkko-opiskelijat asettavat tavoitteensa korkeammalle
kuin luokkaopiskelijat – ja parhaimmillaan ylittävät
opettajan asettamat tavoitteet.
• Verkko-opiskelu vapauttaa ajasta – ja vie aikaa.
• Ryhmätyöt yllättävät: ”Luulin, että voin tehdä yksin.”
• Verkon ryhmätöissä on samoja ongelmia kuin
perinteisissä ryhmätöissä: toimiiko ryhmä?
• Oppijoilla voi olla erilainen kulttuuritausta.
• Opettajan aktiivisuutta odotetaan.
• Verkko-opettaja antaa usein perusteellisempaa
palautetta kuin perinteinen opettaja.
13.8.2012 Eija Kalliala 7
8. Kokemuksia
• Opettajat • Oppijat
– Selkeä ohjeistus ja – Aikataulu ja materiaalin
pelisäännöt heti alussa jäsennys
– Tekijänoikeudet? – Laadittava oma aikataulu!
– Kirjallisen palautteen – Usein palaute on
antaminen vaativaa perinteistä parempaa
– Materiaalin päivitys – Opettajan aktiivisuutta
vaivatonta odotetaan!
– Verkko-opiskelijoiden – Ryhmätyöt pitävät mukana
sähköpostit ja viestit – Muiden näkemyksistä oppii
muiden edelle
13.8.2012 Eija Kalliala 8
10. Pedagogisiin valintoihin vaikuttavat
• Kohderyhmä ja opiskeltava asia
• Opettajan ja oppijoiden odotukset ja valmiudet
• Oppimisen taso
– Perustaitojen opiskelu
– Opitun soveltaminen ja osaamisen syventäminen
• Opetuksen rakenne
– Peruskoulu monine oppiaineineen vai yksittäinen kurssi
– Yhteydet työelämään tai hankkeisiin
• Mutta…
– Lauri Saarisen väitöskirja 30.7.2012,
Tietoverkot opetusmateriaalin jakelukanavina
13.8.2012 Eija Kalliala 10
11. Vuorovaikutus verkossa
• Vaatii aluksi lähikontaktin?
• Kirjoittaminen ja lukeminen on hitaampaa kuin
kuunteleminen ja puhuminen.
• Väärinkäsitysten mahdollisuudet ovat suuria.
• Eriaikainen kontakti antaa pohdiskelevalle oppijalle aikaa
ajatella ja tarkistaa tietoja.
• Samanaikainen kontakti nopeuttaa ideointia ja
päätöksen tekoa.
• Ristiriitoja ei pitäisi selvitellä kirjoittamalla vaan
käyttämällä ainakin ääntä, mielellään myös kehon kieltä.
• Kulttuurierot on otettava huomioon.
• Opettajien ja oppijoiden erilaiset valmiudet ja
kokemukset on otettava huomioon.
13.8.2012 Eija Kalliala 11
12. Vuorovaikutus verkossa
• Sähköposti
• Ryhmätyöalue
• Keskustelualue
• Chat
• Videoneuvottelu
• Sosiaalinen media (Skype, Googlen sovellukset,
wiki, blogi, Facebook, Twitter, SecondLife)
• Perinteistä vuorovaikutusta ei pidä unohtaa
– Kasvokkainen tapaaminen
– Puhelin, neuvottelupuhelin, tekstiviesti
– Kirjeposti
13.8.2012 Eija Kalliala 12
13. Videoneuvottelut
• 1990-luvulla ISDN-pohjaiset videoneuvottelut
– Videoneuvottelustudiot ja kalliit laitteet
– Puhelinlinjat, ääni ohjasi kuvaa
– Saattoi jakaa työaseman työpöydän tai esitteitä,
mutta ”apinahyppy” ei onnistunut
• 2000-luvulla videoneuvottelut internetissä
– Paljon erilaisia ohjelmistoja
– Mahdollisuus osallistua omalta työasemalta
– Kokemuksen mukaan ääni on videokuvaa
olennaisempi
– Videoneuvottelun tallentaminen vaivatonta
13.8.2012 Eija Kalliala 13
14. Videoneuvottelun mahdollisuuksia
• Kokoukset ja palaverit
• Luennot, seminaarit, konferenssit (reaaliaikainen +
tallenne)
• Lähitapaaminen, osa luokassa, osa verkossa
• Asiantuntijaluennot
• Opiskelijan ohjaus
• Opettajan vastaanotto
• Ohje- ja koulutusmateriaalien tuottaminen (”videoklipit”)
• Opiskelijaryhmien tapaaminen, ryhmätyöt
• Toimeksiantajien edustajien tapaaminen
• Haastattelut
13.8.2012 Eija Kalliala 14
15. Verkko-opiskelijat luokassa
• Audio- tai videoneuvottelu, jossa osa opiskelijoista on
luokkatilassa opettajan kanssa ja osa verkossa.
• Eriarvoinen tilanne -> mahdollisuuksien mukaan tasa-
arvoiseen tilanteeseen
– Puheoikeus kaikille
– Ei jaeta papereita tai kirjoja luokassa
– Kaikki materiaali näkyviin verkkoon (ei fläppejä,
dokumenttikameraa tai videoyhteyden ulkopuolelle jääviä
digitaalisia dokumentteja)
– Mikrofonit niin, että keskustelut luokassa välittyvät verkkoon
– Kamera seuraa luokan tapahtumia (ei staattinen)
13.8.2012 Eija Kalliala 15
16. Oppimis- ja opiskeluprosessin
rakentaminen verkkoon
• Suunnittelu
– Aihe, tavoite, kohde, arviointikriteerit, prosessi,
ohjaus, aikataulu
– Työvälineet
• Ohjaus
– Alussa orientaatio ja opiskelijoiden esittäytyminen
– Selkeä aikataulu ja tehtävät näkyvissä jatkuvasti
– Muistuttelu aikatauluista
– Kysyvä, rakentava ja myönteinen palaute
• Arviointi
– Jatkuva ja kehittävä arviointi
– Vertais- ja itsearviointi
13.8.2012 Eija Kalliala 16
17. Ryhmätyöskentely verkossa
• Ryhmien muodostus
– Aloitustapaamisessa tai -videoneuvottelussa
– Keskustelualue ryhmän etsimiseen
– Opettaja muodostaa ryhmät
• Ryhmätyön tukeminen
– Oppimisalustan ryhmätyöalue (mahd. keskustelualue,
chat, tiedostojen jako, yhteinen työskentelyalue)
– Sähköposti, puhelin, sosiaalisen median välineet
– Kannustus auttamaan toisia
– Tarvittaessa sähköpostiosoitteiden jakaminen
ryhmäläisille oppimisalustan ulkopuolella
– Kehotus jättää siipeilijöiden nimet pois ryhmätöistä
13.8.2012 Eija Kalliala 17
18. Verkko-ohjaus
• Aikataulu ja pelisäännöt heti alussa
• Opetus palasteltu hallittaviin kokonaisuuksiin
• Keskustelualue kysymyksille
• Nopea reagointi kysymyksiin ja ongelmiin, myös
yhteys tekniseen tukeen
• Rakentava palaute, jonka perusteella tehtäviä
voi parannella (opitaan palautteesta)
• Muistuttelu aikatauluista (opettajan aktiivisuutta
odotetaan)
• Tarvittaessa yksilöllinen patistelu sähköpostitse
(puhelimitse?)
13.8.2012 Eija Kalliala 18
19. Opiskelijan motivointi
• Orientaatio
– Minne mennään? Aikataulu, pelisäännöt
– Opettajan oma innostus, panee itsensä peliin
• Kurssin tavoite
– Mitä opitaan?
– Missä ja miten opittua voi hyödyntää?
– Opiskelijoiden kokemuksia
– Työpaikkailmoituksissa mainittuja osaamisia
• Opiskelijat mukaan toteutuksen suunnitteluun
– Aikataulu, arviointikriteerit, tehtävät
– Opettajalla alustava ehdotus, muutoksia voidaan
tehdä, sovitaan opiskelijoiden kanssa
13.8.2012 Eija Kalliala 19
20. Erilaiset verkkoympäristön
käyttötavat
• Oppimisalustat
– Aikataulu, kalenteri
– Oppimismateriaali ja linkit
– Vuorovaikutus
– Tehtävät ja niiden palautus
– Arviointi
• Sosiaalinen media
– Uudenlainen vuorovaikutus
– Mukaan ulkopuolisia asiantuntijoita, työelämän edustajia tai
kavereita
– Paljon avointa oppimismateriaalia
– Oppijoiden ja oppijaryhmien työskentely-ympäristöjen
linkittäminen kurssin yhteiseen ympäristöön
13.8.2012 Eija Kalliala 20
21. Tekijänoikeus
• Suojaa teoskynnyksen ylittäviä tuotoksia.
• Syntyy materiaalin tekijälle.
• Voi luovuttaa kirjallisella sopimuksella tai hiljaisella suostumuksella.
• Tekijänoikeuslaki ei tunne vilpittömän käytön käsitettä.
• Luokkaopetuksessa käytettävät materiaalit eivät välttämättä ole
käytettävissä verkko-opetuksessa.
• Tarmo Toikkanen, Ville Oksanen: Opettajan tekijänoikeusopas. Finn
Lectura 2011, http://www.opettajantekijanoikeus.fi/
• Kopiraitti, Kopioston ja opetusministeriön tuottama tekijänoikeusopas:
http://www.kopiraitti.fi
• Edu.fi, opettajan verkkopalvelu (http://www.edu.fi/ ) -> Materiaaleja ja
työtapoja -> Tvt opetuksessa -> Sosiaalisen median käyttöehdot
opetuksessa
– Palveluiden sopimusehdot voivat ottaa kantaa tekijänoikeuteen.
– Palvelimen sijaintimaan lainsäädäntö vaikuttaa tekijänoikeuteen.
• Creative commons (http://creativecommons.fi )
• Tarmo Toikkanen Mitä jokaisen opettajan tulisi tietää tekijänoikeudesta
(20.4.2012)
13.8.2012 Eija Kalliala 21
22. Tietosuoja ja tietoturva
• Tietosuoja
– Henkilötietoluetteloja saa julkaista vain, jos niihin on
saatu kaikilta asianomaisilta lupa.
– Opiskelijalistat sähköpostiosoitteineen verkossa ovat
henkilötietoluetteloja.
– Tietosuojalainsäädäntö voi vaikuttaa palvelin- ja
sovellusratkaisuun.
• Tietoturva
– Autentikointi, palomuurit
– Haittaohjelmat, nettirikollisuus, identiteettivarkaudet
– Palvelimella olevien tietojen varmistukset
– Oman työaseman suojaaminen ja varmistukset
13.8.2012 Eija Kalliala 22
23. Verkko-opetuksen mahdollisuuksia
ja ongelmia
• Mahdollisuuksia • Ongelmia
– Riippumattomuus – Ajankäytön hallinta!
ajasta ja paikasta (?) – Ryhmäytyminen
– Laaja tarjonta ja paljon – Vuorovaikutus
materiaalia verkossa
– Eriyttäminen: voi – Tekniset ongelmat
syventyä siihen, mikä – Tilanteiden ennakointi
kiinnostaa (eriaikaisuus)
– Muiden opiskelijoiden – Infoähky (olennaisen
ajatuksista oppii erottaminen
– Elämäntilanne (työ, ”lillukanvarsista”)
perhe, ulkomailla)
13.8.2012 Eija Kalliala 23
24. Mitä verkko-opettaja tarvitsee?
• Esimiesten ja kollegoiden tuki
• Tekninen ja verkkopedagoginen koulutus (ml.
tietosuoja, tekijänoikeudet, sosiaalinen media)
• Toimivat laitteet, ohjelmistot ja yhteydet
• Osaava ja tavoitettavissa oleva tekninen ja
pedagoginen tuki
• Sopimukset korvauksista ja tekijänoikeuksista
• Välineitä ja neuvoja tietotulvan hallintaan, jyvien
erotteluun akanoista, helmien löytämiseen
– RSS-lukijat
– Asiantuntijablogit
– Twitter
– Facebook- ja LinkedIn-ryhmät, Google+-piirit
13.8.2012 Eija Kalliala 24
25. Opettajan keinot säästää itseään
• Hyvä ennakkovalmistelu: tavoitteet, aikataulu ja
pelisäännöt selviksi heti alussa
• Ryhmätyöt ja vertaisarviointi
• Oppijat tuottavat osan materiaalista!
• Oppijakeskeinen pedagogiikka!
• Valmismateriaalit, oppimisaihiot, valmiit luennot,
omien luentojen tallenteet
• Oppimisalustat
• Videoneuvottelut
• Sosiaalinen media (?)
13.8.2012 Eija Kalliala 25
27. Muista!
• Teknologinen kehitys ei koskaan poista
verkko-opetuksen kehittämisen vaikeinta
vaihetta: hyvää pedagogista suunnittelua.
• Näyttävinkin verkko-oppimismateriaali on
kelvoton, jos se ei herätä opiskelijan
älyllistä aktiivisuutta.
(soveltaen Veli-Pekka Lifländerin kiteytystä vuonna 1995
opetusohjelmien tuotannosta)
13.8.2012 Eija Kalliala 27