2. Toimintamalliluonnoksen vahvuudet
Koordinaatioryh
mä on
palvelupiste
Vapaiden
toimijoiden
rahoitus
mahdollista
Tukee Helsingin
palvelustrategiaa
Rekisteröinti tuo
selkeyttä ja
luotettavuutta
Kolmikantaisuus
hyvä
Kolmikanta on
hyvä
Isojen
kokonaisuuksien
näkeminen
Asukaslähtöisyys
Kykyä ja
kannustavuutta
koordinaatioryh-
mien kautta
Paikallistoimin-
taan ja -ryhmille
tukea
Poliittiset
puolueet ovat
kansalaistoimin
taa
Koordinaatio-
ryhmä toimii EU-
rahoilla
Lähidemokratia
lisääntyy
Pitkäjänteisyys
1 + 2 –tasot
toimivat lähellä
Vain pakollinen
rekisteröidään =
koordinointiryh-
mä
Rahoitusmahdolli
suus kaikille
PAIKLLISUUS JA
LÄHIDEMOK-
RATIA
MATALA KYNNYS YHDISTYSTASO
VIRALLINEN
KOORDINAATIO-
RYHMÄ ON
PALVELUPISTE
KOLMIKANTA-
PERIAATE
ISO KUVA
PITKÄJÄNTEI-
SYYS
Matala kynnys
lähteä mukaan
(paikallisryhmät
ja
koordinaatioryhm
ät erotettu)
3. Toimintamalliluonnoksen puutteet
Ryhmien pitäisi
avautua myös
ulospäin
Toimintaryhmien
laajuus
EU-säännöt
myös rajoittavat
Epäselvää onko
hanke
lähidemokratian
väline tai
rahanjakoväline
Suhde muihin
rakenteisiin ja
toimijoihin
epäselvä
Malli ei ota
huomioon
ryhmien
eriarvoisuutta >
tasa-arvo
yhdeksi
perusarvoista
EU-maksatusten
viive ja
puskurirahoituk-
sen tarve
Miten
varmistetaan,
että mikä
tahansa
ryhmä/porukka/
jengi pääsee
mukaan?
Onko
järjestäytynyt
”epämuodollinen”
Rekisteröitymi-
nen voi olla
haastavaa
Byrokratian
vaara
Byrokratia –
moniportaisuus
liikaa
Byrokratia Onko liian
hierarkinen tai
monimutkainen
malli?
Byrokratia –
erityisesti
koordinaatioryh-
män rooli
epäilyttää
Omat käytännöt
temaattisille
hankkeille?
Liian
moniportainen
järjestelmä
Pitkäkestoiset
kehityssuunni-
telmat
Piirakka
(himmeli) hämää
BYROKRATIA MALLIN
MONIPORTAISUUS
SUHDE MUIHIN
TOIMIJOIHIN
EPÄSELVÄ
KOORDINAA-
TIORYHMIEN
LUONNEJA KOKO
TOIMINNAN LUONNE JA
ARVOT OSIN EPÄSELVIÄ
4. Ryhmätöiden kysymykset
1. Miten koordinaatioryhmät perustetaan ja hallitus
muodostetaan Helsingissä?
• Asukkaat, yritykset, kaupunki –kolmikanta perustana
2. Miten mallia kevennetään / yksinkertaistetaan?
3. Miten paikalliset toimijat ja koordinaatioryhmä pelaavat
yhteen?
• Konkreettisia toimintatapoja ja työvälineitä
4. Kuinka toimintamalli myydään hallinnolle?
• Pahimmat pullonkaulat ja niille ratkaisuehdotuksia
5. Mikä on mallin paikka kaupungin toimintakentässä?
6. Mistä paikalliselle kehittämistoiminnalle hankintaan
rahoitusta?
5. 1. Miten koordinaatioryhmät perustetaan ja hallitus
muodostetaan Helsingissä?
• Koordinaatioryhmän valmistelija?
– Kuka?, tärkeä rooli
• Koordinaatioryhmiä enemmän kuin 1
• Kuka maksaa hallinnon palkan?
• Koordinaatioryhmät – suurpiirit
• Kokeillaan eri malleja - käynnistetään siellä, missä on intoa
• Kuka ottaa ensiaskeleen – Helka? = kokoonkutsuja
• Ensimmäisillä ryhmillä proaktiivinen rooli
• Kts. Ruotsi
• Jäseniä voivat olla kaikki
• Miten valitaan hallitus?
Vapaa haku
Mihin ryhmää kuuluu?
Yksittäiset kansalaiset Järjestöt, yrittäjät, yritykset Kunta
• Virkamiehiä
• Vapaasti hakeutuvia
• Luottamushenkilöitä
6. 2. Miten mallia kevennetään / yksinkertaistetaan?
• Kun koordinointiryhmä on olemassa se järjestää säännölliset julkiset tapahtumat, missä
hankkeet esitellään (paikan päällä jo –ehkä- valinta?)
• Osallistuva budjetointi ja karkeita %-jakoja käyttöön
– mukaan virtuaaliset ja kapakkakierros + fasilitointi
– Sähköiset äänestykset
• Vain yksi koordinaatioryhmä vai suurpiireittäin
– Häviääkö paikallisuus, miten temaattisuus?
– Budjetti”momentit” eri alueille
– Suurpiireittäin koordinaatioryhmät
– Jos yksi koordinaatioryhmä. Sen alle vetovastuut teemoista ja alueista
• Ensin ideat, sitten rahat ( näin ruohojuuritasolla)
• ”Pitchaus”-tilaisuuksia > sitten jonkin ajan päästä päätöksiä
• Aluelautakuntien kautta rahoituksen kanavointi
• Paikalliset, virtuaaliset ilmoitustaulut haravoivat ideoita jatkuvasti (ovat avoimesti nähtävillä
kaikille)
• Temaattisuuden ja hankkeiden niputus oltava mahdollista
• Miten ”juridisuus” hoituisi (rahan jako …)
– Toiminnan tarkastaja ja kirjanpito yhdessä (ei joka porukalle erikseen)
• Avoimuus ja materiaalin jakaminen
• Koordinaatioryhmässä ammattimaiset viestijät/ tiedottajat
7. 3. Miten paikalliset toimijat ja koordinaatioryhmä
pelaavat yhteen?
• Pääseekö toiminta-ajatuksen esittäjä mukaan toteutukseen?
• Entä voiko jättää idean osallistumatta siihen
• Pitäisi olla nimettynä ideakoordinaattori koordinaatioryhmässä > seuraa ja vie eteenpäin
ruohonjuuritason ideoita
• Kirjaston hyödyntäminen tukitoimena
• Pystyykö koordinaatioryhmä välittämään palautetta myös kaupungilta asukkaille.
• Pitää olla mahdollisuus jalkautua myös paikallisesti (ruohojuuritasolle) ideoita
toteuttamaan.
– Paikallisuuden säilyminen myös toteutettaessa
• Idean kehittäminen mahdollisimman pitkälle paikallisesti
• Koordinaatioryhmälle sabluuna siihen, mitä toteutettavan idean pitää sisältää
– Myös tulkkina toimiminen hallinnon ja kuntalaisen välillä
• Koordinaatioryhmän jäsenillä eri roolit (esim. joku henkilö neuvontapalveluna
tietämättömille)
• Tutkimus mukaan kehittämisen avuksi > mikä toimii ?
• Helsingin kaupungin organisaatio otettava huomioon
• Yhdistää ja verkottaa paikallisia toimijoita toisiinsa
– Myös ideoita, mahdollisesti jopa avoin ideapankki
– Verkottaa myös alueen ulkopuolelle, jopa kansainvälisesti
• Koordinaatioryhmä tarjoaa resursseja paikalliseen toimintaan
8. 4. Kuinka toimintamalli myydään hallinnolle? (1/2)
Kaupunki
• Positiiviset vaikutukset > mahdollisuus saada rahoitusta
• Kuka on kaupungissa tämän toiminnan omistaja?
Maakuntaliitto ”Vallasta luopumisen vaikeus”
• Hyötyjen kirkastaminen
• Paikallistoiminnan lisäarvon osoittaminen
• Teemojen konkretisointi
• Rahoitus, vastuukysymykset
• Mihin ELY-keskus vastaa / työnjako ja yhteistyö
ELY-keskus
• Vastuukysymykset ja roolit selkeytettävä
TEM
hallinto
Kansalaisten
ideat
TOIMINTAMALLIN
TUKI JA APU
9. 4. Kuinka toimintamalli myydään hallinnolle? (2/2)
Hyötyjä hallinnolle
• Paikallinen neuvonta
• Hankkeiden niputus
• Selkeä prosessi ja rakenne hakuja varten
• Tukee hallinnon palvelustrategiaa
• Voimaantuva paikallinen porukka > vaatimukset hallinnolle
– Kaupunki on mukana koordinaatioryhmässä
• Ideamylly
• Liikkeiden ja kaupunginosayhdistysten toiminnan yhdistäminen
• Paikallisen ymmärryksen lisääminen
”Myynti”toimenpiteitä
• Mahdollisimman paljon ihmisiä osallistuu >Kaupunki ostaa mallin, kun ihmiset uskoo asiaansa
• Tärkeimmät kohderyhmät: poliittiset ryhmät > kaupunginhallitus, valtuusto ja kaupunginjohtaja
• Perustetaan yhdistykset ja haetaan nykyisten järjestöjen ja asukastoimijoiden tuki
• Julkinen kampanja
• Koordinaatioryhmä rakentaa erinomaisen strategian
10. 5. Mikä on mallin paikka kaupungin toimintakentässä?
• Voi toimia ideoiden haravointityökaluna hallinnon omaan myllyyn (hiljaiset signaalit)
• Yhteisöllisyyden vahvistaja
• Yhdistää kaupungissa toimivia ryhmiä > sitoutuneisuuden lisäys
• Täydentää muita lähidemokratiamalleja
• Mahdollistaa tuen vapaalle toiminnalle
• Pakottaa ylittämään nykyiset käytännöt = väliinputoajahankkeet tehdään mahdollisiksi
• Kumppanuuksien löytäminen : Antaa rakenteen laajentaa kumppanuuksia ja 3. sektorin
yhteistyölle
• Kaupunki tilaajana > uusien tekijöiden löytäminen
– Antaa myös mallin 3. sektorin hyödyntämiseen palvelutuotannossa
• Aluerajojen ja hallintorajojen rikkominen vaikeus/ mahdollisuus
• Kuuluu kaupungin strategiselle tasolle asti
• Tukee kaupungin palvelustrategiaa
• Suhde lautakuntiin?
• On kehittämistoimintaa, voi punoutua virkatyöhön / eri kokoisten ryhmien huomiointi
– Tarjoaa kokeilualustan toimijakokeiluille
• Eri hallintokuntien tavoitteiden tematisointi > aloitteiden kokoaminen ja niiden rahoitus
• Välityskanava - media
• Oppimisprosessi
11. 6. Mistä paikalliselle kehittämistoiminnalle hankintaan
rahoitusta?
• Hyvä, vakuuttava strategia > rahoitusta (TEM, EAKR, ESR)
• Koordinaatioryhmä hakee – puskurirahasto!!
• Kaupungin rahoitus (sosiaalivirasto)
• Kaikki ne tahot, mistä yhdistykset hakevat ( säätiöt, kaupunki, raha-
automaattiyhdistys jne.)
• Uudenmaan liitto (Urban)
• Vapaata rahaa pieniin hankkeisiin
• Voisiko koordinaatioryhmä myydä palveluita
• Yliopistot ja oppilaitokset (nyt Leaderissä jo paljon mukana)
• Joukkorahoitus
• Yritykset, paikalliset yrittäjät
• Kehitysyhteistyö (UM)
• Mikä on se maaseuturahaston veroinen perusrahoittaja
12. Mallin kehittämisen jatkotavoitteita /
projektipäällikön yhteenvetoa ryhmätöiden pohjalta
Tavoite 1: Byrokratia ja toimintamallin hierarkisuus vähenevät
• Tutkitaan mahdollista mallia, jossa koordinaatioryhmiä on vähemmän kuin
luonnoksessa.
– Miten paikallinen/ alueellinen toiminta voidaan sitoa paremmin suurempiin
koordinaatioryhmiin?
– Miten strategia kootaan paikallisten toimijoiden kanssa?
• Mallinnetaan yhteistyötä hallinnon sidosryhmien kanssa
Tavoite 2: Paikallisuus ja lähidemokratia vahvistuu
• Tarkennetaan edelleen koordinaatioryhmän roolia ja tehtäviä paikallisen
toiminnan innostajana ja tukijana
• Kehitetään paikallisen tason toimintaideaa siten, että kaksitasoisuus
vähenee ja paikallisuus vahvistuu.
• Kuvataan tarkemmin vuorovaikutusmenetelmät strategian laadinnassa ja
ideasta hankkeeksi -prosessissa
Tavoite 3: Mallin toimeenpano onnistuu
• Jatketaan suunnitelmallisesti kontaktointia tärkeimpien sidosryhmien kanssa
• Tehdään etenemissuunnitelma mallin toimeenpanoa varten
