14. Yleisradiotoiminnan ydinkysymys onkin, kuinka
tuottaa yhteisiä kokemuksia yhtenäiskulttuurin
rapauduttua, suomalaisen massayhteiskunnan
jälkeen. Tähän on kaksi vaihtoehtoa. Toisessa
laitetaan volyymiä kovemmalle eli tuotetaan aina
vain näyttävämpiä spektaakkeleita, jotka ovat
tyhjiä ja samanlaisia kuin kaikkialla muuallakin
maailmassa. Toinen vaihtoehto on antaa
kansalaisille työkalut tuottaa uusia
merkityksellisempiä yhteisöjä. Ajatelkaa Avointa
Yleä, jossa katsojan ja tuottajan rajapinta on
rikottu.
Mokka & Neuvonen:Yksilön Ääni (2006)
14
15. Mikä muuttuu?
• Ammattikuvat
• Työnjako
• Tekijänoikeudet
• Yksityisyys
• Yhteisöjen luonne
• Käsitys laadusta
• Käsitys demokratiasta
30. Yhteisöjen vallankumous
• Kohdemarkkina =
Minä ja frendit
• Massatuotevalikoima
ei tyydytä
• Halu osallistua
• Kuluttajasta tuottaja
• Ammattilainen tekee
välineet, auttaa
jatkuvuudessa ja
yhteisön apuna?
31. ?
Ford Apple Wikipedia
?
Ammattilainen Designer Pro-am
?
Markkinat Käyttäjä Minä ja kaltaiseni
?
Kuluttaja Fani Toimija
Ei hiilidioksidia
Enemmän Parempaa Minua ja meitä
32. Kyse on loppujen lopuksi
demokratisoitumisesta:
•Aikasemmin erityisryhmien huomioimisesta.
•Nyt yhteensaattamisesta ja toimijuuden
luomisesta.
Yhteisölliset mediat ovat luoneet toimijuutta. Miten
perinteiset mediat voivat luoda tätä?
33. Miksi muutos tapahtuu?
• Uudet työkalut
• Niiden oppiminen, eli käyttäytymisen ja arvojen mutos
• Koulutustason nousu, jo toisessa sukupolvessa
• Yksilöllisyyden tarve ei tyydyty vain kulutuksen kautta, Tarve
ääneen perustavanlaatuinen.
• Uudet yhteiskunnalliset haasteet - ilmastonmuutos,
liikalihavuus, syrjäytyminen, diversiteetti, elämäntapa
34. “Me pystymme” aikakausi
50-70 -luku Tarvitsen hyvinvointivaltio
80-90 -luku Haluan kulutusyhteiskunta, individualismi
2000 -luku Pystyn osaamisyhteiskunta
2010 -luku Me pystymme vertaisyhteiskunta, jakamisen tietoyhteiskunta
David Miliband: Politics for the Facebook Generation