CLEEN SGEM loppuraportti: Sähkönkysynnästä joustavaa ja joustosta kannattavaa

1. SMART GRIDS AND ENERGY MARKETS
Sähköjärjestelmän perusta on säilynyt ennallaan
sähkönjakelun alusta alkaen.Tuotannon ja kulutuksen
on oltava tasapainossa, jotta sähkön laatu säilyy
hyvänä ja verkko kunnossa.Tuotantoa on perinteisesti
säädetty kulutuksen mukaan, mutta aurinko- ja tuulie-
nergia ovat sekoittamassa käytäntöjä. Niiden tuotanto
ei jousta, ja sitä on vaikea ennakoida.
”Tuotannon rajoittaminen on vaihtoehto, mutta se
sotii uusiutuvan energian käytön periaatteita vastaan.
Onkin yhä tärkeämpää, että sähkön kysyntä joustaa”,
toteaa kehitysjohtaja Jan Segerstam Empower IM
Oy:stä. Hänen mukaansa markkinoiden ja sähkö-
verkkojen rakenteet eivät tue joustoja erityisen hyvin
pienissä hajautuneissa kohteissa, kuten kotitalouk-
sissa. Mitä rakenteille olisi sitten tehtävä, oli yksi tutki-
musaihe SGEM-ohjelmassa.
Vapailla sähkömarkkinoilla rakenteiden uudistaminen
edellyttää lukuisten eri osapuolien yhteistyötä ja risti-
riitaisten tavoitteiden sovittamista yhteen. Energian
tuottajille ja käyttäjille kysynnän jousto tuo parhaim-
millaan taloudellisia etuja. Sen sijaan sähköverkon
haltijoille jousto merkitsee nykytilanteessa ennen
kaikkea kustannuksia. Jousto vaatii verkolta älyä, ja
äly maksaa. Parhaimmillaan jousto kuitenkin auttaa
verkkoyhtiöitä välttämään tai ainakin siirtämään
investointeja, jotka liittyvät verkkoinfrastruktuurin
vahvistamiseen.
”SGEM-ohjelman avulla pystyimme mallintamaan
tulevaisuuden ympäristöä kokonaisvaltaisesti yhdessä.
Yksin sitä ei voisi tehdä kukaan”, Segerstam toteaa. Hän
pitää Suomen kehittyneitä sähkömarkkinoita poikke-
uksellisen hyvänä kehitysympäristönä. Erinomaisena
lähtökohtana toimivat etäluettavat sähkömittarit,
jotka on asennettu lähes jokaiseen suomalaiseen
kotiin. Mittareissa on tekniset valmiudet ohjata muun
muassa 600 000 kodin sähkölämmitystä.
SGEM-ohjelmassa pohjustettiin joustojen ohjaamista
eri menetelmin ja luotiin tarvittavat toimintoketjut
joustoihin liittyvään tiedonvaihtoon. Tiedonvaihtoa
tutkittiin neljässä eri kaupungissa hieman eri näkökul-
mista, ja yhdessä tutkimuksessa myös kuluttajat
osallistuivat ohjaamisen määrittelyyn. Etäluettavien
sähkömittareiden vaihtoehtona käytettiin myös kotiin
sijoitettavia ohjausjärjestelmiä, joita voi ohjelmoida
vapaasti ja päivittää valvomosta käsin.
Segerstam odottaa tutkimuksen johtavan sähkön
myynnin ja jakelun liiketoimintamalliin, jossa kysynnän
jousto on otettu huomioon. Hänen mukaansa malli
voi olla hyödyksi myös muissa pohjoismaissa sekä
Keski-Euroopassa. Hän huomauttaa, että joustoon
kannustavan hinnoittelun hyödyntämistä edistäi-
sivät Suomessa myös lainsäädännön muutokset.Tällä
hetkellä kuluttaja voi valita aikaperusteisen hinnoit-
telun ja ohjauksen, joka jakaa sähkön hinnan tavalli-
sesti kiinteisiin tuntihintoihin tai päivä- ja yöhintoihin.
Segerstam uskoo, että joustoihin kannustava kulutta-
jamarkkina syntyisi, jos sähkömittareiden ohjausmah-
dollisuus tuotaisiin vapaiden markkinoiden käyttöön
laajamittaisesti.
”Kannustavampi hinnoittelu perustuisi sähkön
toteutuvaan hankintahintaan kulutuksen hetkellä.
Olisi tärkeää, että hyöty tulee todella niille, jotka
joustavat. Pelkkä hinnoittelu ei kuitenkaan riitä. On
myös tärkeää, että kaikki asiakkaan toimitusketjuun
kuuluvat osapuolet osallistuvat joustojen ohjaukseen.
Näin vältetään jouston aiheuttamat piilokustannukset
toimitusketjun eri osissa.”
Sähkön kysynnästä
joustavaa – ja joustosta
kannattavaa
Aurinko- ja tuulienergian tuotanto ei jousta, joten
sähkön kulutuksen on joustettava. Jotta kuluttajan
kannattaisi joustaa, on uusittava sähköverkkojen
ja -markkinoiden rakenteita.
JAN SEGERSTAM
Kehitysjohtaja,
Empower IM Oy
SGEM-ohjelman
avulla pystymme
mallintamaan
tulevaisuuden ympäristöä
kokonaisvaltaisesti
yhdessä. Yksin sitä ei voisi
tehdä kukaan.
SÄHKÖNKULUTUS SUOMESSA
YHDEN TALVIVIIKON AIK ANA
MWh/h
16 000
14 000
12 000
10 000
8 000
MA TI KE TO PE LA SU
ESIMERKIKSI L ÄMMIT YSTÄ
OHJA AMALL A KOTITALOUDE TKIN
VOIVAT TA SOIT TA A KULUTUKSEN
PIIKKEJÄ .
JOS S ÄHKÖN KULUT TAJAHINTA PERUSTUISI
SÄHKÖN HANKINTAHINTA AN KULUTUKSEN
HE TKELL Ä , SE VOISI MOTIVOIDA KULUT TAJIA
JOUSTAMA AN KULUTUKSESS A TUOTANNON
HEIL AHTELUJEN MUK A AN.