1. Yrityskehitys:
yritysten kasvu,
vaikuttavuuden arviointi,
palveluiden kartoituksia ja
johtopäätöksiä
14.10.2012
Esa Blomberg
© Blomberg Consulting 2012

2. Kasvuyritysten määrittely vaihtelee
• Kansainvälisten tutkimusten mukaan nopean kasvun yrityksiä on
tyypillisesti noin 2–3 prosenttia kaikista yrityksistä.
• Kasvulla voidaan tilanteesta riippuen tarkoittaa hyvin eri asioita,
ja se voidaan määritellä jopa yli 30 eri tavalla.
• Eroja aiheuttaa muun muassa:
• tunnusluvun sisältö (liikevaihto, henkilöstö)
• laskutapa (absoluuttinen, suhteellinen)
• kriittinen raja-arvo (euroina, prosentteina)
• tunnuslukujen määrä (yksi, useimpien yhdistelmä)
• aikahorisontti (ennustettu, tavoiteltu, toteutunut)
• Mitä useampia tunnuslukuja käytetään yhtä aikaa, sitä pienempi
on kasvuyritysten määrä.
© Blomberg Consulting 2012

3. Kasvuyritys vai kasvuvaihe?
• Kasvuyritys on yritystyypin lisäksi myös yrityksen kehityksen vaihe:
useimmilla menestyvillä yrityksilläkin on nopeamman ja hitaamman
kasvun, jopa taantumisen vaiheita
• ”Startupilla” tarkoitetaan yleisesti alkavaa yritystä, jonka tarkoituksena
on kasvaa nopeasti skaalautuvalla toimintamallilla
• ”Elämäntapayrityksellä”, taas yritystä, jonka tarkoituksena on kasvaa
vain tietyissä rajoissa
• Luonnollisesti pitkään toimineet, suuretkin yritykset pyrkivät kasvamaan
lisätäkseen rahoittajilleen pääomatuottoa ja resursseja menestyäkseen
markkinoilla
© Blomberg Consulting 2012

4. Kasvuyrityksiä Suomessa 0,4 – 80 %
• Kasvuyritysten osuus suomalaisesta yrityksistä vaihtelee määritelmästä
riippuen:
• Väljimmän mittarin mukaan (liikevaihdon ennustettu suhteellinen
kasvu) arvioituna kasvuyrityksiä on 80 %
• tiukemman kriteerin (pyrkimys kasvaa ensisijaisesti kansainvälisillä
markkinoilla) mukaan kasvuyrityksiä on vain noin 0,4 % maamme pk-
yrityksistä.
• Suomalaisista pk-yrityksistä 8 % ilmoittaa olevansa voimakkaasti
kasvuhakuisia.
• Lähes neljännes kasvuhakuisista yrityksistä hakee vähintään 20 %:n
vuotuista liikevaihdon kasvua seuraavan kolmen vuoden aikana.
• Kasvuhalut lisääntyvät yrityskoon kasvaessa. Myös sukupolvenvaihdoksen
läpikäyneet ja nuoremmat yritykset ovat selvästi keskimääräistä
kasvuhakuisempia.
© Blomberg Consulting 2012

5. Kasvuyritysten osuus Suomessa 2 - 8 %
• TEM:n kasvuyrityskatsaus 2012 (2011):
• lähtötilanteessa vähintään 10 henkilöä työllistävä yritys,
jonka työllisyys on lisääntynyt kolmen seuraavan vuoden
aikana keskimäärin yli 20 %
• Vuosina 2007 - 2010 (2006 - 2009) 668 (741) kasvuyritystä
• 4,4 % lähtöjoukosta: vaihtelu 2 % (1993)- 8 % (2000)
• loivat yli 50000 uutta työpaikkaa eli puolet lähtöjoukostaan
• Työllisyys lisääntyi km 116 henkeä 2007 – 2010 (74)
• Ei vain yhtä tai edes muutamaa tyypillistä ominaisuutta
• EK:n kasvuyritystutkimus:
• lisänneet liikevaihtoaan a) vähintään 10 % tai b) yli 30 %
kolmena peräkkäisenä vuonna
• a) 7 650 kpl vuonna 2009, eli 2,9 % yrityskannasta,
lisäsivät henkilöstöään 47 %, eli noin 18 600 henkilöllä
• B) 1 260, eli 0,5 % yrityskannasta,
kaksinkertaistivat henkilöstömääränsä noin 5 700 henkilöllä
© Blomberg Consulting 2012

6. Innovatiiviset kasvuyritykset
• Kasvu perustuu uuden, jaettavan luomiseen: uusi tuote,
palvelu, toimintatapa, eikä vain olemassa olevan uudelleen
jakoon, markkinaosuuden kasvattamiseen
• Kasvuyritys myös, jos ns. onnistunut exit alle kolmen vuoden
tai jos kasvu perustuu verkostomaiseen toimintaan, eikä
henkilöstön kasvuun
• Kasvun mittausperuste:
• yhteisölle ja asiakkaille innovaatioiden vaikuttavuus, laatu
• verottajalle verokertymä: työntekijöiden tuloverot ja
kunnallisverot, alv, yhteisövero, sijoittajien pääomatulot
Huom. Työpaikkojen määrä ei kuvaa tätä kuin karkeasti
• sijoittajalle tuotto sijoitetulle pääomalle
• työntekijöille palkka- ja urakehitys
© Blomberg Consulting 2012

7. Tavoitteena kannattava kestävä kasvu
• Innovaatiot eivät pienyrityksissä automaattisesti johda kasvuun
ja kilpailukyvyn kohentamiseen.
• Kova kasvuhaku johtaa usein tilapäiseen liikevaihdon kasvuun
kannattavuuden kustannuksella. Kasvuhakuisuus kantaa
yleensä 6-18 kuukautta. Sen jälkeen yritys velkaantuu ja
putoaa alle lähtötason.
• Pysyvän kasvun saavuttamiseksi yrityksen on säilytettävä
kapasiteettinsa sekä innovaatioiden luomisessa että niiden
hyödyntämisessä.
• Rahoituksen puutteen väitetään rajoittavan investointeja.
Erottava tekijä onnistuneilla innovoijilla ei ole ollut rahoitus
vaan rahoittajien vaatimustaso: tiukat vaatimukset johtivat
yritysten kilpailukyvyn ja kannattavuuden kohenemiseen.
• Onnistuneet innovoijat alkoivat ensin kehittää kilpailukykyä ja
vasta sen jälkeen innovaatioita.
• Olisi suositeltavampaa etsiä kilpailukykyisiä tai sellaiseksi
haluavia yrityksiä kuin kasvuhakuisia yrityksiä.
Lähde: ”Keskustelu innovaatioista on hakoteillä”, Helena Forsman HS 26.9.2012
© Blomberg Consulting 2012

8. Yritysten toimintaympäristön vaikutuksen
arvioinnista
• Vaikuttavuus on arvioitava suhteessa annettuihin tavoitteisiin.
• Yhteiskunnan asettamissa tavoitteissa ja tehtävissä
rahoittamilleen yrityspalveluille korostuu yritystoiminnalle
kilpailukykyinen toimintaympäristö, mikä takaa
yritystoiminnan menestymisen ja tuo työtä asukkaille,
monipuoliset kaupalliset palvelut niin kansalaisille kuin
yrityksillekin ja verotulojen kautta myös perustan julkisten
palvelujen järjestämiselle.
• Yritystoiminnan toimintaympäristö, mikä sisältää
yrityspalvelut, on väline, mikä tukee yrityksiä tuottamaan
innovaatioita, uusia palveluita, tuotteita ja toimintatapoja
sekä verotuloja julkisten palvelujen järjestämiseen.
© Blomberg Consulting 2012

9. Vaikuttavuus verokertymän perusteella
• Yhteiskunnan kannalta merkittävä määrällinen mittari
yritystoiminnan toimintaympäristön toimivuudesta on
verokertymä. Se muodostuu yritysten suorittamista
yhteisöveroista sekä omistajien ja työntekijöiden suorista ja
välillisistä kunnallisista veroista ja maksuista. Lisäksi pitäisi
ottaa huomioon yritysten välillisesti työllistämien tuottamat
verotulot.
• Yrityspalveluiden vaikutusta verokertymään on kuitenkin
vaikeaa osoittaa, koska pitäisi pystyä erottamaan
yrityspalveluiden kohteet muista yrityksistä ja
yrityspalveluiden vaikutus kohteiden verokertymään.
• Yritysten menestykseen vaikuttaa lisäksi muitakin tekijöitä
kuin yrityspalvelut, joten yrityspalveluiden osuutta on vaikeaa
osoittaa. Verokertymän selvittäminen riittävän tarkasti vaatii
kohtuuttomasti resursseja suhteessa itse palveluihin ja ei ole
siksi käytännöllinen mittaustapa
© Blomberg Consulting 2012

10. Asiakaskyselyt hyödyllisimpiä
• Yritystoiminnan toimintaympäristön toimivuuden laatua on
vaikeaa mitata muuten kuin mittaamalla asiakkaiden kokemaa
laatua: kysymällä yrityspalveluiden kohteilta palveluiden
pitkäaikaisia koettuja vaikutuksia.
• Kohteena pitäisi olla yritysten avainhenkilöiden lisäksi myös
niiden omistajat, työntekijät ja asiakkaat eli kaupunkilaiset,
julkiset palvelut ja toiset yritykset.
• Asiakaskyselyiden lisähyötynä saadaan palautteesta ajatuksia
ja ehdotuksia palveluiden kehittämiseen.
© Blomberg Consulting 2012

11. Huomioita yleisesti käytettävistä yrityskasvun
vaikutuksen mittaustavoista:
• Syntyvien yritysten määrää tärkeämpi on niiden laatu. Menestyvien
innovatiivisten kasvuyritysten määrä on ratkaiseva yhteisön
kehittymisen kannalta: ne työllistävät ja tuottavat verotuloja sekä
ennen kaikkea koko elinkeinoelämää rikastuttavia uusia tuotteita,
palveluita ja toimintatapoja.
• Yrityskannan kokonaisvaihtuvuus kuvaa yrityskentän uudistumiskykyä,
millä on edelleen vaikutusta tuottavuuden kasvuun ja työllisyyteen.
Yritysten korkea ns. elonjäämisprosentti ei siis ole tavoiteltavaa
yrityskentän uudistumisen kannalta. Se ei myöskään sovellu
elinkeinoelämän kannalta tärkeimpien innovatiivisten kasvuyritysten
menestyksen mittariksi.
• Yritysten luomien työpaikkojen määrää merkittävämpi on niiden
laatu: työpaikkojen laadullinen vaikutus elinkeinoelämään riippuu
työtehtävien laadusta ja työpaikkojen määrän vaikutus verotuloihin
useasta seikasta.
• Kilpailukykyvertailut ovat laajoja kansainvälisten laitosten tekemiä
ja perustuvat mm. kyselytutkimuksiin sekä muihin vertailuihin.
Kuitenkaan yksiselitteistä kilpailukyvyn mittaria eivät raportit tarjoa.
Kilpailukyvyn mittareita ovat kansantalouden tasolla tuottavuus,
klusteriterien tasolla tuottavuus, markkinaosuus globaaleilla
markkinoilla ja yrityksen tasolla markkinaosuus, kannattavuus ja
tehokkuus (tuottavuus).
© Blomberg Consulting 2012

12. Palvelujen paljoutta vaikeaa hyödyntää
• Yritysten kehittämispalveluiden tarjonta koetaan asiakkaiden
piirissä kattavaksi.
• Vaikka pääosa palveluista on kehitetty vastaamaan pienten ja
keskisuurten kasvuyritysten tarpeita, koetaan palvelutarjonta
kokonaisuudessaan niin laajaksi ja monitahoiseksi, että sitä on
sekavuutensa takia vaikea hyödyntää.
• Hallinnonalat tarjoaa yrittäjille lähinnä omia
erikoispalvelujaan huomioimatta laajemmin asiakkaan tarpeita
tai muiden palvelujen tarjoajien osaamisen hyödyntämistä tai
tarjontaa.
• Asiakkaan on vaikea tunnista oikeaa palvelujen tarjoajaa,
jonka puoleen hänen olisi käännyttävä saadakseen
ongelmaansa ratkaisun kohtuullisessa ajassa.
Suomalaiset yrityspalvelut –työryhmän loppuraportti KTM 31.5.2005
© Blomberg Consulting 2012

13. © Blomberg Consulting 2012

14. RESURSSI/ YRITYSVAIHE SIEMEN PERUSTAMIS/KÄYNNISTYS KASVU/LAAJENTUMINEN/LISTAUTUMINEN KYPSYYS/ELÄMÄNTAPA
LASKU/KRIISI
YRITTÄJÄ/T
KANSSAYRITTÄJÄT osaamissijoitus osaamissijoitus
PALKOLLISET
YRITYSNEUVONTA Keksintösäätiö: YritysHelsinki, ELY, Yritys-Suomi, YritysHelsinki, Spinno Yrittäjän tukiverkko,
Tuoteväylä PRH velkaneuvonta
SÄÄTELY, Patentti- ja rekisterihallitus (PRH): PRH: kaupparekisteri, IPR: tavaramerkit, Patentti- ja
VIRANOMAISPALVELUT perustamisneuvonta mallioikeudet, patentit rekisterihallitus:
kaupparekisteri,
TUETUT Aalto Carage, Ptoromo, Demola Kasvuvalmennus, International Business YTJ
VALMENNUSOHJELMAT Summer of Program, Advisory Board
StartUps
KEHITYS- JA Tekes: Nuoret innovattiviset yritykset,
RAHOITUSOHJELMAT Kasvuyrityspalvelut, TEM/TEKES: Vigo-
yrityskiihdyttämöt
YRITTÄJÄYHTEISÖT AES, HUES, HAES Helsingin uusyrityskeskus, AES, Slush, Arctic Startup
HMEA, HUES, HAES, Slush, Arctic
Startup
YRITYSTEN Forum Virium Helsinki, Microsoft Forum Virium Helsinki, Microsoft BizSparks,
KEHITYSYHTEISÖT BizSparks, Forum Nokia, Sun Forum Nokia, Sun JumpStart, Winnovation,
JumpStart, Business Fellows Team Business Fellows Team It Up
TULORAHOITUS
(KASSAVIRTA)
OMA RAHOITUS säästöt, aiemmat säästöt, aiemmat tuotot, ystävät ja
tuotot, ystävät ja sukulaiset
sukulaiset
JULKINEN RAHOITUS tuotekehityslainat tuotekehityslainat ja Julkiset pääomasijoittajat:Finnvera/ Finnvera Finnvera
ja -avustukset avustukset:TEKES, Finnvera, ELY: Veraventure, Teollisuusijoitus, Suomen
Starttiraha, Valmistelurahoitus, Vientiluotto, ELY: Yrityksen
kehittämisavustus kehittämisavustus, TEKES: Avustus
innovaatiopalveluiden hankintaan, T&K-
YKSITYINEN RAHOITUS Yksityissijoittajat ja -ryhmät: EBAN, Yksityissijoittajat ja -ryhmät, Yksityiset www.velkaneuvonta
Suomen bisnesenkelit ry, Bisnes pääomasijoittajat: Suomen .fi
Angels Finland Oy, Hasan pääomasijoitusyhdistys FVCA, EQT, (Talouskonsultointi
Development Oy, Koppi/Catch Oy, Eqvitec,Inventure,Nexit, Nordic Growth ym, Aureus Oy)
pääomasijoittajat: Innofinance, Yrityiskaupat ja sulautumiset, Pörssit
Conor, Inventure…
TOIMITILAT Yrityshautomot, Technopolis, Omat toimitilat, Sponda, Technopolis yms.
Sponda Business Studio…
© Blomberg Consulting 2012

15. Helsinkiläisille yrityksille tarjottavia kehityspalveluja
Kasvuhakuiset
Helsingin kaupunki yritykset
YritysHelsinki + Kiihdytystalli
julkinen Kolmas tie Pitch Builder FIBAN
LTS Kiihdytyspiste Kasvuvalmennus
kaupallinen
UrbanOffice kaupunkitoimisto
vapaaehtoinen Slush Ei-kasvuhakuiset
Käynnistys- ja yritykset
Yritysidean eloonjäämisvaihe
kypsyttelyvaihe kuoleman-
laakso
+1v +2v +3v +4v aika
-2v -1v
HY Software Factory HBSP
Aalto ACE Aalto Startup Center
Protomo Aalto
-3v AES
yritysmentorointi
Koulutusta yrittäjille
Helsingin yrittäjät
Hub Helsinki
deClub Helsinki Vision+
vigo
Keksintösäätiön Tuoteväylä Kasvuväylä Nuoret innovatiiviset yritykset
Uudenmaan ELY-keskus
© Blomberg Consulting 2012

16. Business Development Services of
The Finnish Innovation Ecosystem Growth
Local/regional Way of living
National
International Ideation, Startup
Seed
+1v +2v +3v +4v aika
-2v -1v
-3v
Vision+
Innovation Mill
Business Oulu
Software Factory Spinno
Business Plan Pitch Builder FinNode
EnterpriseHelsinki FVH Growth Coaching Finpro
FVCA
Aalto Venture Garage Finnish Industry Investment
New Factory Tampere: Demola, Protomo…
Entrepreneur communities: AES, HUES, Boost… TEM Growth Channel
Aalto ACE Aalto Startup Center TEM Vigo
Foundations for Finnish Inventions TEKES
New Business Centers Finnvera & Vera Venture
Ely Centres
VTT Owela Business Mentoring
Finnish Business Angels Network
Finnish Software Entrepreneurs Association
Tivit
VTT
SME Foundation
Finnish Science and technology Information Service
16 EnterpriseFinland
© Blomberg Consulting 2012

17. European Business Development Services
Growth companies
EC
X Gate2Growth.com Europe Unlimited
Non-Profit
SAT-Light Vision+
Business AngelList
Seedcamp Way of living companies
Seed phase Death valley
-3v +1v +2v +3v +4v aika
-2v -1v Startup
Founder2be
deClub
TechTour
X easy
Tech Media Europe
ICT Venture Gate
AccessICT
ICT Finance MarketPlace
European Small Business Portal
Enterprise Europe Network
Your Europe
© Blomberg Consulting 2012

18. Johtopäätöksiä
• Palveluita tarjolla runsaasti, mutta yrittäjät kokevat vaikeaksi hyödyntää niitä
• Runsaus ymmärrettävää, sillä kukin tuottajaorganisaatio tuottaa palveluitaan
omista lähtökohdistaan suunnattuna omille kohderyhmilleen. Tällöin palvelut
ovat tuottajansa toimintaperiaatteiden ja –kulttuurin mukaisia.
• Palvelun tuottajille elintärkeää näkyvyys Internetissä, minkä vuoksi palveluita
ei haluta sulauttaa yhteen portaaliin.
• Palveluiden keskeinen kilpailu pitää kehitystä yllä.
• Käyttäjille on luontevampaa hakeutua palveluihin oman viiteyhteisönsä kautta:
esim. helsinkiläisten alkavien yrittäjien YritysHelsingin kautta.
• Merkittävää viime vuosien kehityksessä on kaupallisten ja
vapaaehtoispohjaisten palveluiden tulo kentälle täydentämään julkisia
palveluita. Tästä voi päätellä, että markkinoilla on kysyntää lukuisten julkisten
palveluiden lisäksi jopa kaupallisille palveluille. Tähän vaikuttaa myös nykyiset
asenteet, joissa esiintyy julkisten palveluiden vastaisuutta ja toisaalta ns.
start up skenen voimakas yhteisöllisyys ja itseriittoisuus.
• Julkisilla palveluilla vaikeuksia pysyä Internetin kehityksen tasalla ja
hyödyntää sosiaalisen median yhteisöllisyyden mahdollisuuksia.
• Sosiaalinen media mahdollistanut uusia Internet-pohjaisia
vapaaehtoispalveluita, kuten esim. Facebook-ryhmästä alkanut Aalto
Enterpreneurship Society yms.
• Ratkaisu julkisten palveluiden osittaiseen jälkeenjääneisyyteen ei niinkään
julkisten palvelujen pakollinen keskittäminen, vaan nykyisten palveluiden
kehittäminen
© Blomberg Consulting 2012

19. Esimerkkejä yrityspalvelujen hakupalveluista
• http://www.rahoituskone.fi/
• http://www.koulutustayrittajille.fi/
• http://www.arcticindex.com/
• https://www.asiantuntijahaku.fi/
• http://angel.co
• http://www.haeyrityspalvelu.fi/search.action
• http://www.yrityssuomi.fi/default.aspx?
nodeid=13025&app=10
• http://www.yritysmentorointi.fi/
© Blomberg Consulting 2012

20. Mahdollisuuksia
• Hyödyntää sukupolven vaihdosta yritysten yritysten
kannustamisessa kasvustrategiaan mm.
kansainvälistymisen, sähköisen liiketoiminnan ja
sosiaalisen median avulla
• Nopeasti kannattavasti kasvavat yritykset eivät
tarvitse julkista tukea - tuki voidaan kohdentaa:
• Kasvun edellytyksiä rakentaville alkuvaiheen
yrityksille (start up)
• Rauhallisempaan kannattavaan ja
turvallisempaan kasvuun ensin kotimaan
markkinoilla pyrkiville yrityksille (nice growth)
• Pidempään toimineille yrityksille, joiden kasvu
pysähtynyt tai ajautuneet vaikeuksiin (turn
around)
© Blomberg Consulting 2012

21. Lähteitä
• Innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, Tekes 2006
• Kasvuyrityskatsaus 2011 ja 2012, TEM 2011 ja 2012
• Kasvuyritysten toimintaedellytysten parantaminen ja rahoituksen
tehostaminen, VVM 2009
• Välittäjäorganisaatiot tutkimuslähtöisen yritystoiminnan edistäjänä, VTT
2009
• Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala talousarvioehdotus vuodelle
2012
• Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälisen arvioinnin tulokset ja
suositukset, TEM
• Innovatiiviset kasvuyritykset, Tekes 2007
• Elinkeinoelämän keskusliitto EK
• Tilastokeskus
• Victa Final Report, Tekes 2007
• Yritysrekisteri
© Blomberg Consulting 2012