Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Was ist angesagt?
Was ist angesagt? (20)
Andere mochten auch
Andere mochten auch (20)
Ähnlich wie Oppimisprojekteja ja tutkimusta vuosien varrelta
Ähnlich wie Oppimisprojekteja ja tutkimusta vuosien varrelta (20)
Mehr von Anu Liljeström
Mehr von Anu Liljeström (9)
Oppimisprojekteja ja tutkimusta vuosien varrelta
- 1. DOP-projekteja vuosien varrelta Openpolkuja -seminaari 25.11.2014 Anu Liljeström
- 2. Projektit • Jääkausiprojekti 2005 • Talvikalastusprojekti 2009 • Pettuleipäprojekti 2011 • Muita projekteja • Tämän syksyn touhuja
- 4. Millaisia luonnontieteellisiä oppimisprosesseja, - toimintoja ja –käytänteitä ilmeni? Millainen oppimisprojekti syntyi ja muodostui oppimisympäristössä? (Millaiseksi oppimisympäristö muodostui? ) Kuinka oppilaiden ymmärrys kehittyi projektin aikana? Liljeström et all. 2013
- 5. TULOKSIA: 1. Narratiivinen kuvaus syntyneestä oppimisprojektista ja - prosessista – oppijayhteisön, työvälineiden sekä oppimistehtävän näkökulmista. Oppilaiden lähettämän paikkatiedon kategorisointi ja kvantifiointi. 2. Alku- ja lopputestin tulosten analyysi 3. Luonnontieteellisen toiminnan kaltaiset oppimisprsessit Figure 5: Scale model of the glaciated rock simulation (Liljeström et al 2013)
- 6. Oppimisympäristö, jossa heterogeeninen oppijayhteisö voi yhdessä ratkaista kokonaista, avointa ja haastavaa oppimistehtävää voi johtavaa laajenevaan ja monipuolisesti luonnontieteellisen asiantuntijan käytänteitä soveltavaan oppimiseen. Tarve kehittää ekonomisempi tapa ja selkeämpi malli tämän tyyppiselle oppimiselle, jotta toiminta voisi laajentua suomalaisessa Liljeström et all. 2013 koulussa.
- 7. Talvikalastusprojekti 2009 • DOP –malli • Avoin oppimistehtävä: Suunnitelkaa ja toteuttakaa oma tutkimus talvikalastukseen liittyen • Tutkimusnäkökulmien valitseminen • Noin 30 oppituntia jakautui 6 viikon ajalle • 32 oppilasta esikoulusta kuudesluokkalaisiin • 7 pienryhmää
- 8. Oppilaiden tutkimustarinat • Kuinka syvällä kalat uivat talvella? • Mikä on paras pilkki? • Ilmastonmuutoksen vaikutus kaloihin ja järviin. • Kalan suomut • Kalan silmä • Moottorikelkka • Kalalajit http://www.rajupusuwiki.fi/index.php/Talvikalastus
- 9. Figure 3. Examples of the real objects studied in situ Liljeström et al 2014
- 10. Figure 8. Learning eco-system that emerged in this project
- 11. Huomioita projektista Kaaosta Toimintaa - vauhtia Pienetkin oppilaat pystyivät tekemään tämän tyyppistä tutkimusta Digikamera loistava työväline Oppilaiden erilainen osaaminen tuli vahvasti esiin. Oppilas asiantuntijana ja hänen toiminta Asiantuntijat tärkeitä projektissa, heihin paljon viittauksia noissa lopullisissa videoissa
- 12. Huomioita projektista . Syntyi tutkimustarinoita, joissa tutkimusprosessi on laajasti kuvattu – ei siis pelkästään tuloksia Osassa noista videoista oppilaat kertovat johtopäätöksiä, tekevät yleistyksiä rakentavat teoriaa asioista sekä reflektoivat toimintaa Oppilaat käyttävät myös mielikuvitusta, kaikki tarinat erilaisia Erillisiä videoita, selventävät pienen osan talvikalastus -ilmiöstä
- 14. Video 1 Video 2 Video 3 Video 4 Video 5 1.Ilmiön artikulointi Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 3. Aineiston keruu aihiota varten Miten pettujauhot valmistetaan? Kuinka pettuleipä leivotaan? Kulttuuri ja Teknologia historia Miksi ja ketkä tarvitsivat pettuleipää? Onko pettuleipä terveellistä, miltä se maistuu ja tuoksuu ja miten pettujahot eroavat ruisjauhoista? Luoto ja terveys Työpaja Pettuleivän tekemisestä Oppimista ohjaavat kysymykset ja tutkimusnäkökulmat Ilmiö: Pettuleipä 52 kysymystä pettuleivästä 2. Oppimisaihion suunnittelu 4. Oppimisaihion kokoaminen
- 15. 17 kysymystä 22 kysymystä Luonto ja terveys 13 kysymystä Pettuleipä ilmiön tarkastelu alkoi ilmiöön liittyen kysymysten tekemisellä. Kysymykset tehtiin koko ryhmä yhdessä.
- 16. 17 kysymystä 22 kysymystä Luonto ja terveys 13 kysymystä Työskentely oli hauskaa, mutta sotkuista Osa kysymyksistä olivat kuitenkin sellaisia, joihin pystyttiin vastaamaan kahdesta tai jopa kolmesta näkökulmista. Yhteiseksi isoksi kysymykseksi nousi ”Mikä on pettuleivän arvo?” (kysymys 10) Onko sitä? Kenelle arvokasta (eläimelle, ihmisellä)? Miksi arvokasta, mitä ominaisuuksia sillä on? Milloin sillä on ollut joku arvo? Ennen ja ehkä nytkin? Kysymyksissä myös tekemistä arvotetaan ( Onko vaikeaa, monta puuta tarvitaan, kauanko kestää?) Yhteensä 31 kysymyksistä voidaan luokitella jotenkin tämän alle. Saimme todella vähän jauhoja vaikka työ oli suuri?
- 17. Mitä ei kysytty, mutta vastattiin? Prosessin kuvausta ja selittämistä • Välineet, miten käytetään ja miten toimi. • Miksi joku vaihe tehtiin? Mitä prosessissa tapahtui? Mitä välineitä tarvitaan, miten niitä käytetään, miten väline toimii? – tarkasti veitsen käyttö, murskaaminen, jauhaminen, siivilän käyttö Jauhamisesta alempi kivi on karkea ja ylempi kivi on sileä • Oma selittäminen, kerronta Juurta täytyi sekoitella jotta happanemisprosessi pysyisi käynnissä. …Pettujauhot lisättiin vasta tässä vaiheessa, koska muuten taikina ei olisi kohonnut niin hyvin. … Teimme taikinasta löysää, koska taikina turpoaa koko ajan.– Selitetään käymisprosessi, happaneminen. Yleensä taikinaan tehdään risti, jotta nähdään milloin taikina on kohonnut ja valmis leivottavaksi Kaaviokuva puun kerroksista • Omat tutkimukset, niiden selittäminen ja esittäminen Video 5 vahva vertailu miten tehdään miten ruisjauho ja pettujauho eroaa , kerrotaan ja näytetään– mittaaminen, havainnot aistit (maku, haju, näkö, kuulo (kuinka kumisee), tuntuu) Maku kysymys oli alussa. Näytelmä tuo esiin aikalaiskuvaa myös muista asioista (pukeutuminen, muu ruoka, elämän edellytykset) Asiantuntijapuhetta ja kerrotaan asiantuntijan toiminnasta ja avusta – Nämä paahtuu eli kuivuu, eli niistä lähtee pihkaa pois ja näihin tulee sellaisia pieniä kuplia… Kerrotaan asiantuntijan toiminnasta, avusta (video 1, 4 ja 5, toisessa videossa opettaja mukana)
- 19. Huomioita projektista • Nämä videot tuovat hyvin kokonaiskuvan pettuleipä –ilmiöstä. Alussa yhteiset kysymykset ja niiden pohjalta eteneminen yhtenäisti projektia • Workshop tyyppinen toiminta sopii myös DOP-projektiin, asiantuntijan merkitys tärkeä • Aineisto, jota lapset keräsivät on valta (myös tässä kuten myös aiemmissa projekteissa) – ero ”mediakasvatusprojekteihin” • Tärkeä merkitys tuottaa jotain sellaista, joka on osa isompaa kokonaisuutta ovat osa Openmetsää yhdessä tutkijoiden ja ammattilaisten tekemien sisältöjen kanssa
- 20. Yhteenveto.a projekteista • kaaos, epätietoisuus, niiden kestäminen • valtava materiaali – sen järjestäminen ja valikointi tärkeä osa syvällisen oppimisen prosessia • tietty suunniteltu oppimisen ekosysteemi aluksi, mutta tärkeää antaa oppilaiden rakentaa sitä itse ja tuoda uusia teknologia-, informaatioresursseja sekä laajentaa oppijayhteisöä koulun ulkopuolelle • asiantuntijoiden tärkeä rooli, mutta senkin miettiminen yhdessä oppilaiden kanssa ketä tarvitaan, kuka voisi olla asiantuntija • vaikea rajata projekteja – ”tulee helposti elämää suurempia projekteja” • opettajan roolin pohtiminen jatkuvaa
- 21. Muita projekteja Koululaisten projektit RajupusuWikissä
- 22. Tämän syksyn touhuja Suomi ja Suomen luonto 3. lk teema Esim. Hyönteistutkimukset syksyllä, tutkimuksen harjoittelu, yhteinen tutkimusraportti Jääkauden tutkimukset luontokohteista, videoiden tekeminen jääkauden ilmiöistä Luontokamerat http://www.openmetsa.fi/wiki/index.php/Luontokamera_Sulkava Omien kuvien lähettäminen ja hyödyntäminen Luston reissu tulossa (3. lk ja 1. lk.) – tutkimuksen tekeminen museovierailun aikana, tuotoksen työstäminen samalla kertaa valmiiksi
- 23. Tutkimusten lähteitä Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: An instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science Education, 8 (1), 51–86. Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedInternational agogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Education and Information Technologies. 19, (3), 583-601. Liljeström, A., Enkenberg, J. , Vanninen, P., Vartiainen, H. & Pöllänen, S. (submitted). The OpenForest portal as an open learning ecosystem: Co-developing in studing of a multidisciplinary phenomenon in a cultural context. Conference on Educational Technologies 2014. 10 – 12 December New Taipei City, Taiwan Vartiainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J. (2012). Design-oriented pedagogy for technology-enhanced learning to cross over the borders between formal and informal environments. Journal of Universal Computer Science, Vol. 18, No. 15,pp. 2097-2119
Hinweis der Redaktion
- Minulla on ollut mahdollisuus olla mukana tutkimusryhmän toiminnassa ja olen saanut tukea ryhmältä näissä. Myös kouluissa on ollut myötämielisiä kollegoja, jotka ovat olleet innolla mukana. Pedagogisen mallin kehittelyyn liittyen ollaan huomattu, kuinka näissä oppimisprojekteissa oppimisympäristö tahtoo laajentua ja muokkautua tarpeen mukaiseksi – ja olemmekin alkaneet puhua oppimisen ekosysteemistä. Siitä ehkä myöhemmin jotain.. Tässä rinnalla on kehitetty mm. näitä yhteisöllisen julkaisemisen wikiympäristöjä ja paikkatiedon hyödyntämistä noissa projekteissa.
- Oppilasryhmän vanhimmat (6. luokka) sai tehtäväksi suunnittella ja toteuttaa opetus nuoremmille (3.-5. luokalle) jääkauteen littyviä asioita. Kaipolan kyläkoulun 3.-6- lk yhteensä 17 oppilasta. Suunniteltu kahden viikon ¨projekti muuttui 3 kk projektiksi Vertaisopetus, opettamalla oppiminen, yhteisöllinen suunnittelu, suunnittelemalla oppiminen oppijayhteisö, teknologiaympäristö, Autenttinen oppimisympäristö ja oppimisen kohteet Tarkkaa tuntimäärää ei laskettu – projektissa työskenneltiin aika tiiviisti kahden ensimmäisen viikon aikana, sen jälkeen projekti jatkui epäsäännöllisemmin muiden koulutöiden rinnalla. Kevät oli kaunis ja hiihtokelit jäällä mitä parhaimmat, joten projekti jatkui myös tästä syystä. Opettaja mahdollisimman paljon taustalla – joka oli yllättävän vaikeaa – aineiston analyysi kertoi hetkistä joissa menin sotkemaan hyvin alkaneen suunnitteluprosessin. Kaipolan kyläkoulun 3.-6. yhdysluokan 17 oppilasta vuonna 2005. Avoin oppimistehtävä -
- Oppilaiden roolit – opettajaoppilaat, muutos projektin aikana. Nuoremmat oppilaat – perinteisen oppilaan roolista kanssa tutkijaksi ja tuottajaksi Opettajan uusi rooli- perinteisestä opettajasta taustalle, oppimisympäristön järjestäjäksi. Projektin aikana muutos, opettaja myös kiinteämämmäksi osaksi oppijayhteisöä ja yhdessä oppijaksi.
- Dop – malli oli kehitetty – sen mukainen eteneminen. Tavoitteena oli tuottaa jotain (video), josta toiset voi oppia – julkaista ne RajupusuWiki luonto- ja kulttuuriympäristön ”tietopankissa”, joka oli kehitteillä silloin. Oppilaille vahvasti esillä tutkimusnäkökulmien valitseminen – näkökulma-ajattelun ymmärtämistä ennen projektin alkua.
- Tässä vaiheessa ei voinut mitenkään arvata kuinka kiinnostuksen kohteet muodostuivat – opettaja tuskin koskaan antaisi ainakaan kaikkia vastaavia tehtäviä joita oppilaat itse lähtivät selvittämään.
- Lopullisista videoista voisi sanoa, että ne ovat ns. Omaa tietoa! Todella huolellisesti konstruoitua ja
- Lopullisista videoista voisi sanoa, että ne ovat ns. Omaa tietoa! Todella huolellisesti konstruoitua ja
- Kysymysten tekemiseen ja niiden luokitteluun käytettiin tällä kertaa enemmän aikaa kuin aiemmin. Oppilaat tekivät yhteensä 52 kysymystä. Ne tehtiin koko ryhmä yhdessä, ennen kuin jakauduttiin pienryhmiin. Siinä samassa ja sivussa etsittiin jotain perustietoa asiasta, katsottiin mitä nopeasti löytyy netistä, kurkattiin muutamia kirjoja ja saatiin alustava kuva pettuleivästä. Saatiin ilmiö siis jotenkin haltuun. Kysymysten perusteella löydettiin nuo kolme näkökulmaa, joita lähdettiin tutkimaan. Kolme ryhmää ja kolme näkökulmaa. Yhdessä päätettiin, mikä ryhmä otti minkäkin näkökulman Nyt kun jälkikäteen olen analysoinut noita kysymyksiä, niin niiden luokittelu tietyn näkökulman alle ei olekaan niin helppoa. Useita niistä voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta.
- Nyt kun jälkikäteen olen analysoinut noita kysymyksiä, niin niiden luokittelu tietyn näkökulman alle ei olekaan niin helppoa. Useita niistä voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta. Niistä nousi yksi iso kysymys jonka alle voitaisiin laittaa 31 muuta kysymystä. Mikä on pettuleivän arvo? Syntyneiden videoiden analyysin perusteella voidaan myös sanoa, että jokainen ryhmä vastasi tuohon kysymykseen oman näkökulman kautta. Tekemistä arvotettiin ja ymmärrettiin että tekeminen on todella työlästä ja vähän vaikeaakin. Historailliselta aikakaudelta löydettiin syitä miksi pettuleipä on ollut arvokas ja kenelle se on ollut arvokas? Luonto ja terveys ryhmä selvitti pettuleivän ominaisuuksien arvoa, onko se terveellistä ja jos on niin miksi?
- Tässä muutamia asioita joita tuli
- Workshop tyyppinen toiminta – hyvä valmistautuminen etukäteen ja workshop on vain osa projektia.
- Juuri nyt meidän tulisi pysähtyä pohtimaan, minkälainen olisi se kasvatusjärjestelmä, joka tukee lasten ja nuorten kehittymistä kansalaisiksi, jotka kykenevät kohtaamaan parhaillaan rakentumassa olevan yhteiskunnan haasteet. Voidaan myös väittää, että oppilaiden omia tarpeita, toiveita, olemassa olevia osaamisia, kiinnostuksen kohteita sekä odotuksia siitä, miten koulun ja opettajien tulisi toimia ei voida enää jättää huomioon ottamatta, koska ne vaikuttavat merkittävästi siihen, mitä lopulta opitaan ja kyetään myöhemmin soveltamaan. TUTKIMUKSEN KESKEISET LÄHTÖKOHDAT JA KIINNOSTUKSEN KOHTEET Luonto- ja kulttuuriympäristön, sen ilmiöiden sekä ilmiöitä välittävien todellisten kohteiden liittäminen keskeiseksi osaksi oppimista. Aito oppilaiden ideoista ja mielenkiinnosta lähtevä sekä oppilaiden mahdollisimman paljon itseorganisoima oppiminen. Oppimisympäristö => Oppimisen ekosysteemi
- Kerro ongelmista