1. 2. koulutuspäivä 1. 10 ja 2.10.

2. KURSSIN AIKATAULU KOULUPROJEKTIN
ETENEMINEN
1. tapaaminen to 27.8
Johdatus DOP-oppimiseen
1. tapaamisen jälkeen
Koulun yhteisen ilmiön valitseminen ja
oppimistehtävän muotoilu yhdessä
oppilaiden kanssa
2. tapaaminen to-pe 1.-2. 10
DOP-oppimisen suunnittelu
2. tapaamisen jälkeen
Oppimisprojektin suunnittelu ja aloitus
yhdessä oppilaiden kanssa
3. tapaaminen ke 21.10. ja to 22.10
DOP-oppimisen toteutus
3. tapaamisen jälkeen
Oppimisprojektin toteutus ja
dokumentointi yhdessä oppilaiden kanssa
4. tapaaminen ti 24.11. ja ma 23.11.
Valmiiden digitarinoiden ja projektien jakaminen 4. tapaamisessa

3. KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT
Koulutuksella on kolme tavoitetta:
Saattaa osallistavan oppimisen toimintakulttuuria näkyväksi
design-suuntautuneen pedagogiikan viitekehyksessä
Edistää osallistavan oppimisen yleistymistä käytännön
opetuksessa oppilaiden kanssa toteutettavan DOP-projektin
kautta
Yhteiskehittelyä soveltaen yhdessä kouluttajien, koulutettavien
sekä oppilaiden kanssa kehittää edelleen rajoja ylittävän
osallistavan oppimisen toimintakulttuuria

4. KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT
Koulutettavien tehtävät:
DIGITARINA. Tehtävänä on tuottaa pienryhmissä (6-9 opettajaa)
osallistavan oppimisen toimintakulttuurin kehittämistä ja kehittymistä
kuvaava digitarina. Digitarinan päätavoitteena on rakentaa
ratkaisuehdotus pienryhmän yhdessä muotoilemaan
kehittämishaasteeseen. Digitarinan tulisi kuvata myös opettajien omaa
oppimisprosessia koulutuksen sekä oppilaiden kanssa toteutettavien
projektien aikana.
DOP-OPPIMISPROJEKTI. Tehtävänä on suunnitella, toteuttaa sekä
dokumentoida valittuun ilmiöön pohjautuva, laaja-alaisia taitoja
harjoituttava sekä oppiainerajoja ylittävä DOP-oppimiprojekti yhdessä
oppilaiden kanssa.

5. 9.00 - 12.00 DOP-käytännössä:
Opettajien ja oppilaiden työn kokoaminen, keskustelu.
Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? (video ja keskustelu)
Aamukahvi klo 10 muun työskentelyn lomassa
12.00- 12.45 Lounas (Aikataulu joustaa tarvittaessa koululle sopivaksi)
12.45-14.00 DOP-teoreettinen: Opetusmallista oppimispolkuun
Millainen on hyvä projekti?
DOP-oppimispolku oppimista viitoittamassa
Ajattelu, tekeminen ja toiminnan korjaaminen DOP:ssa korostuvina toimintoina
Ilmiö, tutkimusnäkökulma, tutkimuskysymys ja tutkimussuunnitelma
14.00 - 14.30 Päiväkahvi
14.30-15.15 Omien oppilaiden oppimispolun hahmottaminen valitun ilmiön tutkimiseksi
15.15-15.45 Oman digitarinan jatkaminen
15.45-16.00 Tehtävänanto
2.PÄIVÄNOHJELMA
to1.10.

6. 8.30- 11.30 DOP-käytännössä:
Opettajien ja oppilaiden työn kokoaminen, keskustelu.
Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? (video ja keskustelu)
Aamukahvi klo 10 muun työskentelyn lomassa
11.30- 12.15 Lounas
12.45-13.30 DOP-teoreettinen: Opetusmallista oppimispolkuun
Millainen on hyvä projekti?
DOP-oppimispolku oppimista viitoittamassa
Ajattelu, tekeminen ja toiminnan korjaaminen DOP:ssa korostuvina toimintoina
Ilmiö, tutkimusnäkökulma, tutkimuskysymys ja tutkimussuunnitelma
13.30- 14.00 Päiväkahvi
14.00-14.45 Omien oppilaiden oppimispolun hahmottaminen valitun ilmiön tutkimiseksi
14.45-15.15 Oman digitarinan jatkaminen
15.15-15.30 Tehtävänanto
2.PÄIVÄNOHJELMA
pe2.10.

7. Opettajien ja oppilaiden
työn kokoaminen,
keskustelu.
DOP-KÄYTÄNNÖSSÄ:

8. 1. TEHTÄVÄNANNON JAKAMINEN
Kouluissa yhdessä päätetään ja valitaan edellä ideoitujen ilmiöiden joukosta
se, jota koulun oppimisprojektit tarkastelevat. Muotoillaan siitä rakentuva
avoin oppimistehtävä, joka sisältää digitaalisen tuotoksen tekemisen.
Selvitetään mitä oppilaat tietävät ilmiöstä etukäteen soveltaen valkoisen
paperin testiä (vrt. jääkausi).
Oppilaiden kanssa yhdessä pohditaan mistä, keneltä, millä tavalla “tietoa”
löytyy ilmiöstä (kartoitetaan yhteistä oppimisen ekosysteemiä).

9. OIVALLUS:
MILLAISTA ON TYÖ
TULEVAISUUDEN
SUOMESSA?
https://www.youtube.com/watch?v=LrSkpObJpEY

13. KONTEKSTIIN TUTUSTUMINEN=
tutustuminen ilmiön asiayhteyteen
(tutustuminen esim. uutiseen,
lehtiartikkeliin, julkisuudessa ilmiöstä
käytyyn keskusteluun, tai
vierailemalla luontokohteessa,
museossa, rakennetussa ympäristössä
mm.)
EKOSYSTEEMIN MALLINTAMINEN =
mallin tarjoaminen oppimisen
ympäristölle

14. KULTTUURI = ihmisryhmälle tyypillisten käyttäytymisien ja
vakiintuneiden sosiaalisten käytänteiden muodostama
kokonaisuus.
Kulttuuria kannattelevat tälle ihmisryhmälle (esim.
kansakunta, heimo ja koulun henkilöstö) ominaiset
uskomukset, arvot, asenteet sekä symbolit (esim. kieli) , jotka
se hyväksyy ja joiden varassa päivittäiset toiminnot
tapahtuvat.
KOULUN TOIMINTAKULTTUURI= ?

15. DESIGN = muodon tai ilmiasun antamista henkilön sisäisille
tuntemuksille ja ideoille, ulkoistamalla ja saattamalla ne käsin
kosketeltaviksi ja aistien havaittaviksi.
DESIGNING = reflektiivisen abstrahoinnin kääntöpuoli, iteratiivista
ajatuksellista konkretisointia, ajatusten ja ideoiden materialisointia.
Reflektiivinen abstrahointi taas tarkoittaa tapaa, jolla nuori hankkii
tietoa maailmasta omaa ajatteluaan ilmiöstä tai kohteesta pohtien ja
rakentaen sen pohjalta niistä tulkintoja esim. pyrkiessään
ratkaisemaan ilmiöön liittyvää ongelmaa tai pyrkiessään
uudistamaan olemassa oleva toimintatapaa.

16. AJATTELU voi merkitä käytännössä
esim. ideointia, asiasta keskustelua,
ennustamista, aineiston keräämistä,
asiantuntijan tunnistamista, siitä
päättämistä kenen kanssa
työskennellä, päämäärän
asettamista, luonnostelua,
jäsentelyä, kuvaamista asiaa
graafisesti (käsitekartta,
miellekartta tai puukaavio esim.),
tutkimista, tai suunnitelman
laatimista.

17. TEKEMINEN (making), ILMIÖN TUTKIMINEN tai OLEMASSA OLEVAN
TOIMINTATAVAN UUDISTAMINEN voi näyttäytyä mm. leikkimisenä,
rakentamisena, nikkarointina, uuden luomisena, ohjelmointina, kokeena,
osien yhteen kokoamisena, kohteen tai rakennetun hajottamisena,
materiaalien tai toimintatapojen testaamisena, muiden tekemisen
havainnointina, ohjelmakoodin lainaamisena tai jakamisena, toiminnan
dokumentointina, tuloksen puutteiden tai heikkouksien pohtimisena,
kysymysten esittämisenä sekä tuloksena olevan korjailuna.

18. AJATTELUN tai TOIMINNAN PARANTAMISTA voi auttaa esim. jatkamalla
tutkimuksia edelleen, keskustelemalla ongelmista tai vaikeuksista julkisesti,
pohtimalla asiaa kavereiden tai työryhmän muiden jäsenten kanssa,
tarkastelemalla ongelmaa/toimintaa jostain uudesta tai toisen
henkilön näkökulmasta, käyttämällä jotain toista materiaalia,
muuttamalla yhtä muuttuja kerrallaan ja
tutkimalla sen vaikutusta ilmiöön,
pohtimalla sitä, miten vastaava ongelma tuli
ratkaistuksi aiemmin, etsimällä vastaavia
ongelmia tai projekteja internetistä tai
kirjallisuudesta ja analysoimalla niitä,
kysymällä asiantuntijalta tai vanhemmalta,
välttää hermostumista, tekemällä
happihypyn tai vain nukkumalla yön yli.

19. TUTKIMUSNÄKÖKULMAN VALINTA
designed by Freepik.com
Tukea tutkimusnäkökulman valintaan, ks.
● Tiedonalataulukko
● Luovat tekniikat (esim. de Bonon hattumenetelmä)

22. Tiedonala/koulutusala
ks. Google docs
Millaisista
tutkimuskohteista
tiedonalan asiantuntija
voisi olla kiinnostunut?
Mitä tutkimusmenetelmiä
tiedonala ja asiantuntija
voisivat käyttää
tutkimuksissaan?
Tiedonalan asiantuntija (ammattilainen)
esimerkkejä
21 vuosisadan
ammattilaiset
(tulevaisuuden
osaamistarve)
Humanistinen ja kasvatusala, esim. psykologia,
teologia
kasvatustieteet, kielitieteet
opettaja, rehtori, pappi, terapeutti, lastenhoitaja,
psykologi, kääntäjä
Kulttuuriala, esim. antropologia, kuvataide,
näyttämötaide, historia,
kuvataiteilija,näyttelijä, muusikko, sirkustaiteilija,
elokuva-/mediataiteilija, museo-opas,
kirjastonhoitaja, arkeologi
Matemaattis- luonnontieteiden ala, esim.
eläinlääketiede, farmasia, lääketiede, fysiikka,
tietojenkäsittelytiede, matematiikka
apteekkari, lääkäri, eläinlääkäri, mikrobiologi,
fyysikko, kemisti, biologi, ohjelmoija,matemaatikko
Luonnonvara- ja ympäristöala, esim. metsätiede,
maataloustiede, kalataloustiede, ympäristötiede,
geologia
metsäkoneenkuljettaja, metsuri, maanviljelijä,
eläintenhoitaja, kalastaja, metsänhoitaja, ekologi
geologi, kartoittaja, geodeetikko,
maanmittausinsinööri
Matkailu, ravitsemis- ja talousala, esim.
maantiede, yhteiskuntatiede, ravitsemustiede,
taloustiede
matkaopas, kokki, tarjoilija, eräopas,
ravitsemusterapeutti, matkailuyrittäjä,
talousjohtaja,ekonomi
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, esim.
terveystieteet, hoitotiede, liikuntatiede
fysioterapeutti, sairaanhoitaja, hieroja,
liikunnanohjaaja, terveydenhoitaja,liikuntafysiologi
Tekniikka ja liikenne, esim. rakennustekniikka,
arkkitehtuuri, energiatekniikka, sähkötekniikka,
logistiikka
lentäjä, arkkitehti, linja-autonkuljettaja, sähkömies,
insinööri, diplomi-insinööri, kirvesmies,
liikennesuunnittelija, puuseppä
Turvallisuus- ja pelastusala, sotilasala esim.
sotatiede, merenkulkualan tutkimus, rikostutkimus,
poliisi, luotsi, (meri)kapteeni, palopäällikkö,
palomies, vartija, rajavartija
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon
ala, esim. kauppatieteet, oikeustiede, tilastotiede
kunnanjohtaja, lakimies, kauppias, taloustieteilijä,
tilastotieteilijä, vakuutusmyyjä, myyntijohtaja,
asianajaja, tuomari

23. TUTKIMUSKYSYMYKSEN KIINNITTÄMINEN
Oppijoiden omien tutkimuskysymysten - ja
kohteiden ideointia sekä muotoilua voidaan tukea
1. vierailulla museoon/luontoympäristöön tai
tutustumalla ilmiötä representoiviin digitaalisiin
resursseihin. Fyysisiin tai virtuaalisiin kohteisiin
tutustuessaan oppijoita voidaan pyytää
pohtimaan esim. seuraavia kysymyksiä:
Mitä kohteesta/kuvasta tulee mieleen? Liittyykö
kohde/kuva johonkin ilmiöön? Millaiseen
kysymykseen voi saada vastauksen tutkimalla tätä
kohdetta?

24. TUTKIMUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAN RAKENTAMINEN
(kts. käsikirja)
T

25. DOP-PROJEKTIN TUTKIMUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA
Suunnitelma laadittu pvm: Suunnitelmaa täydennetty pvm:
Tutkittava yhteinen ilmiö: Ryhmän jäsenet:
Ryhmän valitsema tutkimusnäkökulma: Minkä tiedonalan/ kenen näkökulmasta lähestymme luokan/koulun yhteistä ilmiötä?
Pienryhmän tutkimuskysymys/ -ongelma tai haaste:
Tutkimuskohteet: Mitkä (luonto- ja kulttuuriympäristön) kohteet voisivat antaa vastauksia kysymykseen tai haasteeseen?
Ekosysteemi ja tutkimusmenetelmät: Miten keräämme aineistoa tutkimuskysymykseen vastaamiseksi ?
Tietoresurssit ja kuinka hyödynnämme niitä (digitaaliset ja ei digitaaliset)
Kuka tai ketkä voisivat auttaa kysymysten vastaamisessa? Miten voisimme hyödyntää heitä?
Mitkä tutkimusvälineet soveltuvat tutkimukseemme?
Mitä tutkimusmenetelmiä voimme käyttää aineiston keruussa? (esim. haastattelu, kyselyt, näytteiden keruu, havainnointi, asiantuntijoiden kokoama
tutkimusdata ja simulaatiot, omat prototyypit)
Aineiston keruu ja tutkimusten suorittaminen: Miten tutkimuksemme käytännössä toteutetaan? Kuka tekee mitä? Kuka on valitun tutkimuskohteen
asiantuntija ja mitä häneltä kysytään? Miten tutkimusaineistoa kerätään käytännössä?
Tutkimusaineiston järjestäminen ja digitaalisen tuotoksen tekeminen. (Tutkimuksen prosessin ja tulosten kokoaminen digitaaliseen muotoon): Missä
muodossa ja millä teknologialla tutkimusprosessi kuvataan ja vastaus esitetään? Miten valittu teknologia vaikuttaa aineiston käsittelyyn?
Aikataulu:
(ks. Google docs)

26. OMIEN OPPILAIDEN OPPIMISPOLUN HAHMOTTAMINEN VALITUN
ILMIÖN TUTKIMISEKSI
Tehtävä on hahmotella pienryhmittäin
omien oppilaitten tulevaa oppimispolkua
tarjottua mallia myötäillen ja
suunnitteluvälineitä/ -resursseja
hyödyntäen (ml. käsikirja).

27. DIGITARINAN JATKAMINEN
Pienryhmittäin kootaan päivää
digitarinaa varten
esim. tuntemukset, kysymykset, ideat, oivallukset,
valinnat mm.millaisia asioita päivä toi oman
kehittämishaasteen/ kysymyksen muotoiluun, millainen
oli muuten päivän anti

28. 2. TEHTÄVÄNANTO
Oppimisprojektin suunnittelu ja aloitus yhdessä oppilaiden kanssa
Tehtävänä tuottaa ja kerätä pedagogista dokumentointia
oppilaiden prosessista (valokuvat, videot, kirjalliset tuotokset)
jaettavaksi seuraavassa koulutustilaisuudessa
Valmistautua esittelemään edellä mainitun materiaaliin
tukeutuen oppimispolun etenemistä aina tutkimussuunnitelman
rakentamiseen saakka

29. Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural
Studies of Science Education. 8 (1), 51-86. DOI: 10.1007/s11422-012-9416-0
Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems.
Education and Information Technologies. DOI:10.1007/s10639-013 9284-6
Liljeström, A., Enkenberg, J., Vanninen, P., Vartiainen, H. & Pöllänen, S. (2014). The Openforest portal as an open learning ecosystem: Co-developing in studing of a
multidisciplinary phenomenon in a cultural contexts. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the International Conference on
Educational Technologies (ICEduTech 2014) and The International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2014). IADIS Press.
Liljeström, A., Vartiainen, H., Vanninen, P., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). First-year teacher education students reflections and interpretations about sustainable
development and enhancing learning practices: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.) Proceedings of the International Conference on Sustainability,
Technology and Education (STE2013). IADIS Press. 53-63.
Vanninen, P., Liljeström, A., Vartiainen, H,. Enkenberg, J., Pellikka, I. & Pöllänen, S. (2013). Forest in teacher education: The Open Forest portal as a novel resource for
learning: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.). Sustainability, Technology and Education. Proceedings of International Conference on Sustainability,
Technology and Education (STE2013). IADIS Press. 111-114.
Vartiainen, H & Enkenberg, J. (2013). Learning from and with museum objects: design perspectives, environment, and emerging learning systems. Educational
Technology Research & Development, 61(5), 841-862.
Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2014). Participant-led photography as a mediating tool in object-oriented learning in museum. Visitor Studies, 17(1), 66-88.
Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2013). Reflections of design-oriented pedagogy for sustainable learning: An international perspective. Journal of Teacher Education for
Sustainability, 15 (1), 43-53.
Vartiainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J. (2012). Design-oriented pedagogy for technology-enhanced learning to cross over the borders between formal and
informal environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097–2119.
Vartiainen, H. (2014).Principles for Design-Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publications of the University of Eastern Finland.
Dissertations in Education, Humanities, and Theology., no 60. University of Eastern Finland, 2014.
Vartiainen, H. (2014). Designing participatory learning. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the International Conference on
Educational Technologies (ICEduTech 2014) and The International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2014). IADIS Press.
Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen uudelleenmuotoilua. Teoksessa J. Julkunen (Toim.) Porrassalmi VIII. Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja 2015.
Vartiainen, H., Pöllänen, S., Liljeström, A., Vanninen, P. & Enkenberg, J. (submitted). Designing connected learning: Emerging learning systems in a craft teacher
education course.
DOP-oppimistutkimus