2. Konteksti Viime vuosina on puhuttu paljon yhteiskuntamme murroksesta ja sen tuomista muutoksista Teollinen, materialistinen yhteiskunta on muuttumassa yhä ”tietointensiivisemmäksi vuorovaikutusyhteiskunnaksi”, jonka toiminta-alueet ovat maailmanlaajuisia Tietoyhteiskunta ei ole enää tulevaisuuden haaste, vaan tämän päivän arkitodellisuutta Maailma ympärillämme muuttuu nopeasti esimerkiksi verkottuminen, verkostoituminen ja työn uudenlainen organisointi ovat eräitä esimerkkejä muutoksesta Uuden teknologian kehittyminen ja saatavuuden parantuminen on oleellisesti muuttanut ihmisten tapaa tehdä työtä ja opiskella. Hämäläinen Tiina 04/2010
3. “Learning scientists have discovered that deep learning is more likely to occur in complex social and technological environments.” Sawyer, K. (2006). Cambridge Handbook of Learning Sciences. Hämäläinen Tiina 04/2010
4. Mm. työn luonteen muuttuminen, teknologian lisääntyminen ja yhteiskunnalliset muutokset saaneet aikaan tilanteen, jossa on syytä pohtia uudelleen MITÄ OPPIMINEN ON? MILLAISIA TAVOITTEITA OPPIMISELLE ASETETAAN? Syvälliseen ymmärtämiseen pyrkivä oppiminen mahdollistaa opittujen tietojen ja taitojen hyödyntämisen vaihtelevissa konteksteissa Syvällinen käsitteellinen ymmärtäminen ja jopa eteenpäin kehittäminen Tiedon ”mekaaninen toistaminen” ei enää riitä Opittua tietoa tulisi osata soveltaa myös koulun ulkopuolella Arvioinnissa huomioitava prosessi, ei vain lopputulosta Hämäläinen Tiina 04/2010
11. OPPIMAAN OPPIMISEN TAIDOT (=metakognitiiviset taidot)* * * Ks. * * * - Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki, WSOY. - S. Järvelä, P. Häkkinen & E. Lehtinen (Toim.). (2006). Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Helsinki: WSOY. Hämäläinen Tiina 04/2010
12. Yhteisöllinen oppiminen Collaborativelearning – yhteistä ponnistelua: Kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja tavoite, ja jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa läpi oppimisprosessin. Kun yhteistyötahotneuvottelevatyhteisistätavoitteistaan, he eivätainoastaankehitäyhteisiätavoitteitaan, vaan he tulevatvastavuoroisestitietoisiksijaetuistatavoitteistaan. Kertoessaantoisillemitäitse on tekemässäjamiksivoiyksilöauttaasekäitseäänettämuitaosallistujiaoppimaan Vrt. yhteistoiminnallinen oppiminen (co-operativelearning) Tehtävät jaetaan osallistujien kesken ja jokainen jäsen on vastuussa vain omasta osuudestaan, lopuksi kootaan yhteen perinteiset ryhmätyöt Hämäläinen Tiina 04/2010
14. Tietokoneavusteinenyhteisöllinenoppiminen “CSCL” (CSCL –computer supported collaborative learning) Keskeistä kognitiivisen taakan jakaminen toisten osallistujien kanssa ja teknologian avulla Työkalut tukevat jaetun ymmärryksen muodostumista Parhaimmillaan luo yhteisöjä Yhteisöllistätyöskentelyäjaoppimistavoitapahtuaryhmienvälilläesimerkiksiverkossatoimivassatyötilassa. Onnistuneelletvt-tuetulleyhteisölliselleoppimisellejatyöskentelylleominaista on esimerkiksiavoinkommunikaatio, sosiaalisestihajautuneidenkognitiivistenresurssienhyödyntäminenjaajattelunnäkyväksitekeminen. Hämäläinen Tiina 04/2010
15.
16. Yhteisöllisyys ja yhteistoiminnallisuus rakennettu moniin sovelluksiin alusta lähtienTeknologia voi parhaassa tapauksessa tukea yhteisöllistä ongelmanratkaisua ja korkeatasoisen ymmärryksen rakentamista Ei ole olemassa yleispäteviä reseptejä ja toimintaohjeita Ryhmän oppimisprosessit monisäikeisiä esim. hyvä opetus muodostuu yleensä hyvin samankaltaisista elementeistä sekä perinteisessä opetuksessa että esim. verkkoympäristöissä. Hämäläinen Tiina 04/2010
17. Teemu Arina (2007) korostaa, että sosiaalinen media vie eteenpäin koulutuksen(r)evoluutiota, jossa valta eli tiedon tuottaminen ja hallinta siirtyy entisiltä portinvartijoilta aktiivisille käyttäjille ja näiden muodostamille avoimille verkostoille (Rättilä, T. 2007) Asiantuntijuus on hajautettua Asiantuntijuus kehittyy jakamisen ja osallistumisen avulla Tietämyksen rakentumista tuetaan useiden opetusmuotojen ja medioiden välityksellä Oppiminen/työskentely on sosiaalista ja kollaboratiivista Internetin seuraava kehitysvaihe: Web²? ”Web²:n ydinajatuksena on, että web 2.0 -palvelut ja -teknologiat eivät ole enää pelkkää edelläkävijöiden puuhastelua, vaan niistä on tullut osa arkipäivää valtaosalle ihmisistä, jolloin niiden sosiaalinen merkitys ja vastuu ovat kasvaneet” Tietoviikko 20.10.2009 Hämäläinen Tiina 04/2010
18. Teknologia kehittyy, mutta ihmisen älykkään toiminnan mekanismit ja rajoitukset pysyvät: Teknologian käyttö ei automaattisesti tuota syvällisempää, laadukkaampaa tai tehokkaampaa oppimista, mutta sen avulla voidaan tukeaymmärtävään, syvälliseen oppimiseen tähtäävää opiskelua. Oppimisen keskiössä on edelleen oppija itse. Pedagogisesti mielekäs ja ymmärtävää oppimista tukeva TVT:n opetuskäyttö on moniulotteinen ilmiö Hämäläinen Tiina 04/2010 * * * Ks. * * * Teknologian mahdollisuudet ymmärtävän oppimisen tukena (2008): http://www.oulu.fi/opetkeh/julkaisu/dialogeja/teknologian_mahdollisuudet_ymmartavan_oppimisen_tukena.pdf
19.
20. Oppimiseen ja vuorovaikutuksen laatuun vaikuttavat ne sosiaaliset ja älykkäät toiminnot joita oppijat teknologian parissa tekevät
21. Oppijan työskentelyä teknologian parissa voidaan suunnitella siten, että siitä syntyy hyviä oppimistuloksia ja ymmärtävää oppimista
22. Uudet TEL (TechnologyEnhancedLearning) -ratkaisut, kuten wikit ja blogit ovat syntyneet oppimis- ja vuorovaikutusvetoisina, ei teknologiavetoisina (Järvelä et al. 2006) Hämäläinen Tiina 04/2010
23.
24. Andersson, P, 2007, What is web2.0? Ideas, technologies and implications, http://www.scribd.com/doc/300024/What-is-web-20-Ideas-technologies-and-implications-Paul-Anderson
25. Asanti, R., Lehtinen, E. & Palonen, T. Työelämän muutokset ja osaamisen haasteet. Teoksessa Lehtinen, E. & Hiltunen, T. (toim.) 2002. Oppiminen ja opettajuus. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja B: 71.
26. Barrett, H. Researching Electronic portFolios: Learning, Engagement and Collaboration through Technology.
27. Dillenbourg, P., Baker, M., Blaye, A. & O’Malley, C. 1996. The evolution of research on collaborative learning. Teoksessa E. Spada & P. Reiman. (toim.) Learning in Humans and Machine: Towards an interdisciplinary learning science. Oxford: Elsevier
28. Editorial: Learning in innovative learning environments. Computers in Human Behaviour21, 547–554 (2005).
32. Häkkinen, P. & Arvaja, M. Kollaboratiivinen oppiminen teknologiaympäristöissä. Teoksessa Eteläpelto, A. & Tynjälä, P. (toim.) 1999. Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Juva: WSOY kirjapainoyksikkö.
34. S. Järvelä, P. Häkkinen & E. Lehtinen (Eds.). (2006). Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. (S. Järvelä, P. Häkkinen & E. Lehtinen Eds.). Helsinki: WSOY.
35. Kalliala, E. ja Toikkanen, T. 2009. Sosiaalinen media opetuksessa, Finn LecturaOy
37. Luokkanen, T., Näykki, P., Impiö, N., & Vuopala, E. (toim.). (2008). Teknologian mahdollisuudet ymmärtävän oppimisen tukena. Opetuksen kehittämisyksikkö, dialogeja 9. Oulun yliopiston yliopistopaino.
38. Rättilä, T. 2007. Sosiaalisen median mahdollisuudet kodin, koulun ja kunnan viestinnässä. Tampere: Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos, journalismintutkimusyksikkö.