Tiedon tuotanto ja kuntapäätöksenteko, tapauksena sosiaalityö
1. Tiedon tuotanto ja
kuntapäätöksenteko,
tapauksena sosiaalityö
Sosiaalipolitiikan päivät 2014, Joensuu
Sosiaalipolitiikan ja teknologiatutkimuksen rajapinnalla -työryhmä
2. Sisältö
• Analyyttisen viitekehyksen rakentaminen
• Tutkimuskysymykset
• Havaintoja
• Pohdintaa
THL, Paula Saikkonen 2
3. 3
Keskeiset käsitteet, oletukset I (AVAIN-mittari)
• Tavoitelähtöinen sosiaalityö
• Tapauskohtainen arviointi
– Muutoksen arviointi, muuttuuko mikään, saavutetaanko
asetetut tavoitteet?
– Mitkä sosiaalityön menetelmä(t) tukevat tavoitteen
saavuttamista?
– Mitkä tekijät asiakkaan elämässä edistävät tai estävät
tavoitteen saavuttamista?
• Taustalla realistisen arvioinnin oletukset
• Tavoitteena kvantitatiivinen tutkimusaineisto
THL, FinSoc
4. •
Tiedon tuotanto
(knowledge production)
Sosiaali- ja
terveyspalvelut
Tietokäytännöt
(knowledge
practices)
• Tilastot
• Arviointi
• Vaikuttavuuden arviointi
------------------
• Tutkimus
• Rekisteritieto
• Asiakastieto-järjestelmä
• Asiakaspalautteet
• Suunnitelmat
• Valitukset
• AVAIN-mittari
Sosiaalityön menetelmät
• Hallinto
• Organisointi
• Resurssien
kohdentamine
--------------------------
• Sosiaalityön teoria ja
käytännöt
Kuntapäätöksenteko
5. Hankkeen tutkimuskysymykset ja aineistot
1. Miten sosiaalityö voi vähentää tai ehkäistä huono-osaisuutta?
– AVAIN-mittari, selainpohjainen lomake, jonka asiakas ja
sosiaalityöntekijä täyttävät yhdessä.
– Testattu Seinäjoella 2012-2013, nyt testauksessa usealla
paikkakunnalla.
– Suunniteltu yhdessä sosiaalityöntekijöiden kanssa.
2. Miten kuntapäätöksenteko voi edistää huono-osaisuuden
poistamista ja tukea hyvinvointia?
– Tiedonkäyttö kuntapäätöksenteossa; minkälaista tietoa
hyödynnetään, mitä tietoa ja miten tietoa tuotetaan sosiaalityöstä.
– Viimesijaisen turvan huono-osaisuus (Saari 2013)
– Laadullinen aineisto (Seinäjoki, Vantaa, Tuusula): dokumentit,
haastattelut
21.10.2014 Paula Saikkonen/ FinSoc 5
6. Havaintoja
• AVAIN-mittari ohjaa asiakastyötä
• Hallinnon siilojen haitat budjetissa, mutta budjettikäytännöissä
myös muita ongelmia
• Dataa on paljon, mutta tavat käsitellä sitä ehkä riittämättömät.
Vrt. teknologian mahdollisuudet.
• Instituutioiden muutos hidasta, traditiot voimissaan
• Kansallinen lainsäädäntö välillä tuottaa kontraproduktiivisia
vaikutuksia paikallisella tasolla. Kuntatason tieto ei tunnu
välittyvän kansalliseen päätöksentekoon.
• ICT ja tiedon tuotanto, mahdollisuuksia ei juuri hyödynnetä
THL, FinSoc-team 6
7. Kohti parempia palveluita?
THL, FinSoc-team 7
Osallinen
(tietokäytäntö)
Tiedon tuotanto Mihin tarvitaan
Päätöksenteko
(asiakas-tietojärjestelmät,
rekisterit)
a. Tutkimus, vertaileva
tutkimus
b. Vaikuttavuuden arviointi
(järjestelmätaso)
a. Palveluiden
järjestäminen
b. Indikaattorien seuranta
Palveluntuottaja,
sosiaalityöntekijä
(Real-time evaluation
asiakas-tietojärjestelmät)
a. Prosessiarviointi
b. Vaikuttavuuden arviointi
(työntekijä, paikallinen
taso)
a. “Tehdäänkö oikeita
asioita?”
b. Palveluiden riittävyys
c. Saavutetaanko
tavoitteet
Asiakkaat
(osallisuus
arvioinnissa, “my
data”)
a. Prosessiarviointi
b. Tuleeko kuulluksi
palveluissa ja
arvioinnissa
(empowerment)
a. Saako tarvitsemansa
avun oikeaan aikaan.
b. Päästäänkö tavoitteisiin
Kuntalaiset, järjestöt
(open data, viralliset
asiakirjat)
a. Alueellinen tieto
b. Lausunnot,
kuntalaisaloitteet
Tekevätkö päätöksentekijät
sen minkä lupaavat?
Deliberatiivinen
demokratia
8. Pohdintaa
• Arvorationaalisuutta ja välinerationaalisuutta tarvitaan
molempia päätöksenteossa. (Bent Flybjerg)
• Tiedon tuotannon läpinäkyvyys on edellytys paitsi paremmille
palveluille, myös kuntademokratialle ja/tai kuntalaisten
osallisuudelle
• Sosiaalihuollossa ei juuri hyödynnetä teknologian tarjoamia
mahdollisuuksia esim.
– Työntekijöiden kuuleminen ja kuunteleminen
– Asiakkaiden osallisuus (vrt. uusi sosiaalihuoltolaki)
THL, FinSoc-team 8
THL, MEKA-yksikkö, FinSoc-tiimi. Käytännössä 4 henkilöä. Esitys sekoitus tiimin työtä ja omaa työtä.
AVAIN-mittari: Tavoitelähtöinen sosiaalityö: Tähdätään muutokseen tai muutoksiin asiakkaan elämässä, esim. Päihdeongelma nuorella ihmisellä, mutta myös elämänhallinnan ongelmat saattavat olla esteenä esimerkiksi työllistymiselle.
Tapauskohtainen arviointi: Miten sosiaalityössä asetetut tavoitteet on saavutettu? Mitä sosiaalityön menetelmiä on käytetty ja minkälaiset muut tekijät ovat mahdollisesti vaikuttaneet tavoitteisiin pääsemistä edistäen tai estäen (esim. Sosiaaliset verkostot)?
Mikä toimii kenenkin kohdalla missäkin olosuhteissa?
Viitekehys II: Knowledge practices, which are administrative or political process with an aim to produce and process information. The ways how the work is carried out, has affect on out coming information. The place to combine lay knowledge and expert knowledge
Knowledge production: Mitä olemassa olevasta datasta kaivetaan ulos päätöksentekoon. Esimerkiksi aikuissosiaalityössä käytettyjä mittareita, ttt-menot/asukas, missä ajassa tuki myönnetään, kustannukset (ehkäisevä ttt, täydentävä).
Esimerkiksi pelkkä toimeentulotuen myöntäminen saattaa pitkittää ongelmia, ja suorastaan syventää niitä.
Hankkeen toisessa osakokonaisuudessa selvitetään niitä toimintatapoja, joilla huono-osaisuutta pyritään vähentämään.
Huono-osaisuus = ihmisen poissulkeminen tai marginalisoituminen yhteiskunnasta ja/tai toimijuudesta. Marginalisoituminen = henkilökohtaisella tasolla esimerkiksi alentunut elämänhallinta, kyvyt ja taidot hoitaa arkielämän asioita jolloin henkilön mahdollisuudet osallistua yhteisön ja yhteiskunnan toimintaan ovat rajoittuneita. Poissulkeminen voi ilmetä yksilön elämässä tuloköyhyytenä, toimintakykypuutteina, poissulkemisena koulutuksesta tai työmarkkinoilta tai koetun hyvinvoinnin puutteina.
Vuosibudjetointi, neljännesvuosi seuranta haittaa pitkäjänteistä suunnittelua, tietoa vaikuttavuudesta on vähän tai ei lainkaan. Toisaalta panostaminen esimerkiksi ennaltaehkäisyyn tuottaa vasta pidemmällä aikavälillä.