4. Miksi kiusataan?
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
erilaisuus, toiseus
lumipalloilmiö
sallittu kielenkäyttö
huomion puute
kiusaajan oma paha olo >< kiusatun ”kiusaantumisherkkyys”
läheissuhteisiin liittyvä väkivalta (esim. kiusaaja voi olla kotona
kaltoin kohdeltu)
pätemisen tarve ryhmässä
kiusaaja on voinut itse olla aiemmin kiusattu
puuttuuko lapsilta kyky käsitellä ristiriitatilanteita, kun aikuiset ovat
ratkaisseet ne lasten puolesta?
jne.
5. Case 1:
Valvontaluokkasi oppilaan huoltaja soittaa sinulle illalla
kiihtyneenä ja kertoo, että hänen lapsensa on kertonut
luokkakaverin kiusaavan häntä jatkuvasti (sanallinen nimittely,
töniminen). Kun selvittelet asiaa seuraavana päivänä
kiusaajaksi syytetty sanoo asiassa ollen kyse ”läpästä” ja että
kiusattu jatkuvasti ”ärsyttää häntä”. Mitä näkökulmia asiaan
liittyy ja miten hoidat tilanteen?
Case 2:
Oppilas tulee kertomaan sinulle, että hänestä kirjoitetaan
herjaavia kommentteja Facebookiin. Päivitykset tehdään öisin.
Koulupäivän aikana kaikki näyttää olevan päällisin puolin hyvin
ja oppilaat viettävät välituntisin aikaa yhdessä. Oppilas on
kuitenkin ahdistunut FB –kirjoittelusta. Mitä näkökulmia
asiaan liittyy ja miten hoidat tilanteen?
6. Mistä erottaa kiusaamisen ja kaveraamisen?
• ”Eikö me vaan leikitään?”
• ”Se oli vaan läppää?”
Ovatko leikkijät tasaveroiset?
7. Kiusaamista ehkäiseviä tekijöitä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
ratkaisevaa on minkälaista kielenkäyttöä koulussa sallitaan
koulun toimintakulttuuri
henkilöstön yhteistyö- ja keskustelukulttuuri
toimitaanko riittävän varhain, avoimesti ja hyvässä
yhteistyössä?
tietoisuus ilmiöstä (ennakointi); esim. draaman
hyödyntäminen
käsittelymekanismit
yhteisistä pelisäännöistä kiinni pitäminen
työmoraali (käännänkö katseeni vai tartunko asiaan?)
oppilaiden osallisuus, tukaritoiminta, oppilaskunta jne.
8. Käytössä olevia työkaluja
• KiVa –koulu toimintamalli
• vertaissovittelu
• Varhainen avoin yhteistyö ja huolen puheeksi
ottaminen
14. Pirullisen ongelman määrittelyä
(Conklin 2005)
1. Pirullista ongelmaa ymmärtää vasta perehtymällä sen
asiayhteyteen
2. Pirullisen ongelman ratkaisemisessa ei ole olemassa
selvää alkua tai loppua vaan resurssien puitteissa on
metsästettävä riittävän hyvää ratkaisua
3. Pirullisen ongelman ratkaisut eivät ole oikeita tai vääriä
vaan ne ovat parempia tai huonompia
4. Jokainen pirullinen ongelma on uniikki
5. Jokainen ratkaisu pirulliseen ongelmaan toimii uniikisti
vain yhden ongelman yhteydessä
6. Pirulliseen ongelmaan ei ole määriteltävissä olevaa
ratkaisujoukkoa
Miia Palo 19.2.2013
15. Rämeen ja kovan maan metafora
(Donald Schön 1987)
• Ammatillisen toiminnan maastossa on korkea
suon yläpuolelle kohoava kallio. Siellä
helppohoitoiset ongelmat ratkeavat
soveltamalla tiedeperustaisia teorioita ja
tekniikoita
• Alhaalla rämeellä sotkuiset, hämmentävät
ongelmat uhmaavat teknisiä ratkaisuja.
Tom Arnkil 16.3.2013
16. • Ironista kyllä, kovan maan ongelmat tuppaavat
olemaan melko merkityksettömiä yksilöiden
ja yhteiskunnan kannalta, kun taas ihmisten
kannalta tärkeimmät ongelmat ovat rämeellä.
• Jääkö ammattilainen kovalle maalle
ratkomaan eksaktisti vähäpätöisiä ongelmia,
vai laskeutuuko hän tärkeiden ongelmien ja
epätäsmällisten keinojen suolle?
Tom Arnkil 16.3.2013
17. Sopivasti toisin toimiminen
• Jos työskentely on jumissa, muuntelun kohteeksi otetaan oma
toiminta eikä toisen toiminta.
• Jos ei muuteta juuri ollenkaan, tuotetaan vain lisää samaa ja
toistetaan aiempia ratkaisuyrityksiä.
• Jos muutetaan liian jyrkästi, osapuolet eivät ymmärrä toisiaan
ja kontakti katkeaa.
• Sopivasti toisin toimiminen perustuu
dialogiin/vuorovaikutukseen ja uusien sopivien
toimintatapojen hakemiseen.