3. Voimaannuttavat kohtaamiset
Timo Pajunen
Itsestä ulospäin suuntautuminen lisää tyytyväisyyttä ja vähentää materiaalisten asioiden merkitystä. Itsekeskeisyys latistaa ja kaventaa elämää köyhentämällä sen merkityssisältöä.
Helliwell, J. (2014). Social norms, happiness, and the environment: closing the circle. Sustainability: Science, Practice, & Policy 10(1), 78-84.
Dunn, E., Aknin, L., & Norton, M. (2008). Spending Money on Others Promotes Happiness. Science 319(5870), 1687–1688. Quoidbach, J., Dunn, E., Petrides, K.V., & Mikolajczak, M. (2010). Money Giveth, Money Taketh Away: The Dual Effect of Wealth on Happiness. Psychological Science 21(6), 759–763.
________________
5. Palvelutalous Hankitaan käyttöoikeutta ja saatavuutta omistamisen sijasta
Lisää ihmisten välistä vuorovaikutusta
Säästää energiaa ja luonnonvaroja (a) Korjauspalvelut (b) Vuokrauspalvelut (c) Yhteisomistajuus
7. Jopa 169 miljoonan euron vuotuinen terveyshaitta suomalaisille Sähköauto saastuttaa enemmän kuin polttomoottoriauto jos sen sähkö tuotetaan kivihiiltä polttamalla
________________
HEAL (2013). The Unpaid Health Bill. How Coal Power Plants Make Us Sick. Bryssels: Health and Environment Alliance Myllyvirta, L. (2013). Silent Killers. Why Europe must replace coal power with green energy. Amsterdam: Greenpeace. Hawkins, t., Singh, B., Majeau-Bettez, G., Hammer Strømman, A. (2012). Comparative Environmental Life Cycle Assessment of Conventional and Electric Vehicles. Journal of Industrial Ecology. DOI: 10.1111/j.1530-9290.2012.00532.x
Ilmastonmuutosta kiihdyttävän
vaikutuksen lisäksi kivihiili
sairastuttaa ja johtaa
ennenaikaisiin kuolemiin
!
8. Jos valtio satsaa miljoona dollaria työpaikkojen luomiseen energiasektorille Yhdysvalloissa,niin työpaikkoja syntyy seuraavasti:
Callenbach, E. (2014) Sustainable Shinkage: Envisioning a Smaller, Stronger Economy. In: Robert Costanza, Ida Kubiszewski (eds.) Greating a Sustainable and Desirable Future. London: World Scientific, 223-232. Pollin, R., Garrett-Peltier, H., Heintz, J., and Scharber, H. (2008). Green Recovery. A Program to Create Good Jobs and Start Building a Low-Carbon Economy. Washington: Political Economy Research Institute (PERI).
Tarvitsemme elämän kukoistamista tukevia ja arvojemme mukaisia työpaikkoja?
_______________
•maakaasu 5 työpaikkaa
•kivihiili 7 työpaikkaa
•tuulivoima 13 työpaikkaa
•aurinkoenergia 14 työpaikkaa
•biomassaenergia 16 työpaikkaa
11. 10
12
12
50
75
125
200
0
50
100
150
200
250
Soija
Palkokasvit
Viljat
Maito
Siipikarja
Sika
Naudanliha
Aubert C., Fléchet, G. & Sié, J. (2007). Quelle agriculture pour quelle alimentation? Milan: Terre Sauvage.
________________
Tuotetun proteiinikilogramman vaatima
peltopinta-ala (m2)
12. Yhdysvaltojen keskivertokansalaisen ruokailutottumuksilla planeettamme pystyy tarjoamaa ravinnon nykyisellä viljelypinta-alalla 2,5 miljardille ihmiselle.
Italialaisten ruokatottumukset omaksuttaessa ravintoa riittäisi
5 miljardille ihmiselle.
Intialaisten ruokailutottumukset omaksuttaessa planeetallamme riittäisi ruokaa 10 miljardille ihmiselle.
Brown, L. (2009). Plan B 3.0: Mobilizing to save civilization. New York: W. W. Norton & Company
13. Täydellistä ravintoa on paikallisesti tuotettu kasvispainotteinen luomuruoka
a)Vaalii oman alueen elinvoimaisuutta
b)Edistää terveyttä
c)Huomioi maailman ruokaturvan
d)Turvaa luonnon monimuotoisuutta ja hidastaa ilmastonmuutosta
e)Vähentää maaperään ja veteen kohdistuvaa rasitusta
f)Huomioi eläinten hyvinvoinnin
15. 2 500 taloustieteilijää (joukossa 9 Nobelin palkinnon voittajaa) ehdottaa kestävämpään kehitykseen pääsemiseksi verotuksen pääasialliseksi kohteeksi kulutusta.
Brown, L. (2009). Plan B 4.0: Mobilizing to save civilization. New York: W. W. Norton & Company. Luettavissa:
http://www.earth-policy.org/images/uploads/book_files/pb4book.pdf
________________
“Cutting income taxes… This may be
the closest thing to a free lunch
that economics has to offer.”
- Gregory Mankiw
17. Toimiva markkinatalous edellyttää,
että meillä on kattavasti tietoa, jonka perusteella teemme valintamme.
Yleensä emme tiedä missä olemme mukana kulutusvalintojemme kautta.
18. RAVIOLIN REITTI PÖYTÄÄNI
____________________
TÖLKIN VALMISTUS
Raviolitölkki valmistetaan tinapellistä. Tina saadaan avolouhoksesta Brasiliasta. Pelti on terästä, jota saadaan eri puolilta maailmaa rautamalmia louhimalla. Tölkkien sisäpinta suojataan lakalla syöpymisen estämiseksi. Lakka tehdään kemiantehtaissa. Tölkkeihin kiinnitetään paperiset etiketit. Etikettien paperi valmistetaan selluloosamassasta, joka on saatu puuta keittämällä. Puut on kaadettu eri puolilta maailmaa.
Lähde: Säilöttyjä unelmia dokumenttielokuva. Käsikirjoitus: Katja Gauriloff, Joonas Berghäll ja Jarkko T. Laine. Ohjaus: Katja Gauriloff. Oktober Oy 2012. Grafiikka: Mira Visanto
19. Kaivostyöläiset
Neuvottelijat, ostajat ja kuljettajat
Välittäjät Kongossa
Välittäjät naapurimaissa Ugandassa ja Ruandassa
Sulattamot ja raaka- ainejalostamot
Jalostettu metalli
Elektroniikan komponenttivalmistajat (AVX, Honeywell Electronix, KEMET, Matsuo Electric, Murata, NEC Tokin, Nippon Mining&Metals, Praxari MRC, RIM, Samsung, Sanyo Electronic Device, Vishay)
Valmiit tuotteet (Apple, Dell, HP, IBM, Intel, Microsoft, Motorola, Nokia, Philips, Sony, SUN jne.)
Tantaalin tie puhelimeeni
Bleischwitz, R., Dittrich, M., and Pierdicca, C. (2012). Coltan from Central Africa, International Trade and Implications for Any Certification. Resources Policy. 37(1), 19–29. Luettavissa: http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0301420711000833#
21. Keskuskauppakamari OECD
Suomen tulevaisuuden vaarantaa
a)EU:n ilmastopolitiikka
b)Energiatehokkuusdirektiivi
c)Kaivosvero
d)Rikkidirektiivi
e)Rahoitusmarkkinavero
Kestävyyttä lisäävien ratkaisujen siirtäminen vuoteen 2020 aiheuttaa yhteiskunnille 50 % suuremmat väistämättömät kustannukset vuoden 2050 jälkeen.
Keskuskauppakamari (2012.) Sääntely selättää Suomen: Viisi vaarallista hanketta. Lehdistötiedote 19.10.2012. http://news.cision.com/fi/keskuskauppakamari/r/saantely-selattaa-suomen--viisi-vaarallista-hanketta,c9333965 OECD (2012). OECD Environmental Outlook to 2050: The Consequences of Inaction. OECD Publishing. Luettavissa:. http://www.oecd.org/env/environmentalindicatorsmodellingandoutlooks/oecdenvironmentaloutlookto2050theconsequencesofinaction.htm Stiglitz, J., Sen A., & Fitoussi, J-P. (2009). The Measurement of Economic Performance and Social Progress Revisited. Reflections and Overview. Commission on the Measurement of Economic Performance and Social Progress. Luettavissa: www.stiglitz-sen-fitoussi.fr/en/documents.htm
Sääntely selättää Suomen? VAI:
Ekologinen velkaantuminen ryöstää
tulevat sukupolvet?
22. I Elinvoimaiset ekosysteemit
II Tinkimätön ihmisarvo
III Talouskasvu
____________
Hediger, W. (1999) Reconciling “weak” and “strong” sustainability. International Journal of Social Economics, 26(7/8/9), pp. 1120–1144.
Giddings, B., Hopwood, B. & O'Brien, G. (2002). Environment, economy and society: fitting them together into sustainable development. Sustainable Development, 10(4), 187–196.
Ott, K. (2003). The Case for Strong Sustainability. In: Ott, K. & P. Thapa (eds.) Greifswald’s Environmental Ethics. Steinbecker Verlag.
Baker, S. (2006). Sustainable development. London: Routledge.
I Talouskasvu
II Tinkimätön ihmisarvo
III Elinvoimaiset ekosysteemit
Lyhyen aikavälin ajattelu
Pitkän aikavälin ajattelu
23. Kuinka etäälle ajassa planeettamme älykkäimmän organismin ajattelun tulisi kantaa? Missä vaiheessa vastuumme päättyy?
-20 vuotta
-50 vuotta
-100 vuotta
-200 vuotta
-500 vuotta
-1000 vuotta
-5000 vuotta
-10 000 vuotta
-100 000 vuotta
-1000 000 vuotta
Tänään muodostunut hiilidioksidi vaikuttaa ilmakehässä vielä 80 vuoden kuluttua. Peruuttamattomiin muutoksiin johtava ihmisen toiminta asettaa aina vastaansanomattoman eettisen ongelman.
25. Jokainen ihminen on arvokas sillä perusteella, että hän on syntynyt ihmiseksi. Ihmisarvo perustuu ihmisyyteen, eikä siihen mitä ihminen on saavuttanut tai tehnyt elämänsä aikana.
26. •vahva kansalaisten välinen luottamus
•vähäinen väkivallan ja vankien määrä
•korkea eliniänodote
•pieni lapsikuolleisuus
Köyhän ja rikkaan lähentyminen vakauttaa ja eheyttää yhteiskuntia
Wilkinson, R., & Pickett, K. (2010). The spirit level. Why equality is better for everyone. London: Penquin.
________________
Alhaiset tuloerot korreloivat positiivisesti hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteiden kanssa
28. MÄÄRÄLLINEN
LISÄÄMINEN
(olen kuluttaja)
LAADULLINEN PARANTAMINEN
(olen ihminen)
bruttokansantuote
kokemus hyväksytyksi tulemisesta
osakemarkkinoiden
kehitys
itsensä toteuttaminen/ aikaansaaminen
kuluttajien luottamus
yhteys muihin ihmisiin
vaurauden maksimointi
tarve tulla osaksi kaikkeutta
kiire, stressi, saastuminen, luonnonvarojen hupeneminen, rajallinen materiaalinen kasvu
onnellisuus,
tyytyväisyys, merkityksellinen arki, rajaton inhimillinen kasvu
Olemassaolemisen ihanteeksi inhimillisyys, onnellisuus ja laadullinen parantaminen
_______________
Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma – yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Teoksessa Juha Hämäläinen (toim.) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 2014. Suomen sosiaalipedagoginen seura.
30. Henkisen kasvun huipentuma on täysi ihmisyys, jolle on tyypillistä muihin liittyminen ja altruismi.
Täysi ihmisyys
Maslow, A. (1960). Toward a Psychology of Being. Blacksburg: Wilder Publications.
Warneken, F. & Tomasello, M. (2009). The roots of human altruism. British Journal of Psychology 100(3), 455–471.
Aknin, L., Hamlin, J., & Dunn, E. (2012). Giving leads to happiness in young children. PLoS ONE 7(6), e39211.
_______________
31. ________________
Antaminen tekee onnellisemmaksi kuin vastaanottaminen
Luottamus siihen, että naapuri palauttaa pudonneen lompakon, lisää koettua tyytyväisyyttä yhtä paljon kuin 30 % palkankorotus
Varmuus siitä, että kuuluu yhteisöön, joka tarvittaessa auttaa, lisää koettua tyytyväisyyttä yhtä paljon kuin 3x kotitalouden tulot.
Helliwell, J. (2013). Social norms, happiness, and the environment: closing the circle. Sustainability: Science, Practice, & Policy 10(1), 78-84.
Helliwell, J. & Barrington-Leigh, C. 2011. How much is social capital worth? Teoksessa J. Jetten, C. Haslam, & S. Haslam (toim.), The Social Cure. London: Psychology Press, 55–57.
32. Joka päivä on mahdollisuus valita vahvistaako olemassa olevia ongelmia vai asettuuko osaksi ratkaisuja.