1. SYRJÄYTYMINEN VAI SYRJÄYTTÄMINEN?
Nuorten ja työn tekemisen näkökulmasta
Kehittämispäällikkö Timo Aro
Porin kaupunki
3.4.2012, Villilä-Studiot, Nakkila © Timo Aro 201

2. Mitä on syrjäytyminen?
© Timo Aro 2012

3. Lyhyesti käsitteestä…
 Pierre Bourdieu: Olosuhteiden kurjuus (suuri kurjuus) ja
suhteellisen aseman aiheuttama kurjuus (pieni kurjuus).
 Esimerkkejä suuresta kurjuudesta absoluuttinen köyhyys, nälkä, rahattomuus,
pakolaisuus jne.
 Esimerkkejä pienestä kurjuudesta basisti bändissä, vaihtopelaaja
jääkiekkojoukkueessa, tukityöllistetty konsulttiyrityksessä jne.)
 Kurjuuden lajit liittyvät asumiseen, työhön, odotuksiin ja näkökulmiin. Perusidea se,
ettei pientä kurjuutta sovi unohtaa suuren kurjuuden rinnalla
 Oleellista eri akateemisten tutkimustraditioiden ja näkökulmien
kirjosta riippumatta
 Ongelmien kasautuminen ja pitkittyminen,
 Sisäiseen ja ulkoiseen elämänhallintaan liittyvät puutteet sekä
 Ulkopuolisuuteen ja vierauteen liittyvät kokemukset.
 Useimmin jaetaan viiteen ulottuvuuteen: koulutuksellinen, työmarkkinallinen,
sosiaalinen, vallankäytöllinen ja normatiivinen
© Timo Aro 2012

4. Syrjäytymineen liitetyt tunnuspiirteet ovat
leimaavia, eräänlaisia poltinmerkkejä
 aloitekyvyttömyys  negatiivisuus
 arvottomuuden tunne  oppositioasenne
 elämänilon väheneminen  passivoituminen
 epäluulot  piittaamattomuus
 epäsiisteys normeista ja muista
 harrastusten puute ihmisistä
 ihmissuhteiden puute  päihteiden runsas tai
hallitsematon käyttö
 innostuksen puute  sitoutumisen vaikeus
 itsekeskeisyys  tarkoituksettomuuden
 itsetuhoisuus tunne
 kiinnostuksen puute  vahva ulkopuolisuuden
 laiskuus tunne
 voimattomuuden tunne
 välinpitämättömyys
© Timo Aro 2012

5. Syrjäytymiseen liittyviä yleisiä hälytysmerkkejä 1 (2)
 Sosiaaliryhmien väliset terveys- ja kuolleisuuserot ovat Suomessa suuret.
Pitkäaikaissairaudet ovat alimmissa sosiaaliryhmissä noin 50 prosenttia yleisempiä
kuin ylimmissä sosiaaliryhmissä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012)
 OECD:n tuoreen selvityksen mukaan tuloerot kasvoivat Suomessa eniten vuosina 1995–
2005…mutta Suomi on yhä OECD-vertailussa pienten tuloerojen maa ja selvästi alle
keskiarvon. Suomi on seitsemännellä tilalla 30 maan joukossa (OECD 2011)
 Erityisopetusta saavien nuorten määrä on kasvanut 1990-luvun puolivälistä lähtien
(Tilastokeskus)
 Nuorten mielenterveyshäiriöiden vuoksi saamat sairaslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet
ovat kasvaneet merkittävästi 2000-luvulla (Raitasalo-Maaniemi 2008). Arviolta jopa 15 -
25 % nuorista kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä (Kaltiala-Heino 2007).
Mielialalääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut koko väestön osalta vuoteen 1990
verrattuna (Lääkelaitos). Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet suurimmaksi syyksi
sairauspoissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo-Maaniemi 2007, 2008)
© Timo Aro 2012

6. Syrjäytymiseen liittyviä yleisiä hälytysmerkkejä 2 (2)
 Alle 35-vuotiaiden osalta KELA:n sairauspäivärahakustannukset olivat 6,6 miljardia
euroa vuonna 2009
 Työkyvyttömyyseläkkeellä oli noin 250 000 henkilöä vuonna 2010. Yksi kuudesta
haluaisi palata työelämään. 2000-luvulla on jäänyt 25 000-30 000 henkilöä vuodessa
työkyvyttömyyseläkkeellä
 Puolet työttömistä ei palaa takaisin työelämään. Työttömälle annettu koulutus
nostaa mahdollisuutta palata työelämään kaksinkertaiseksi. Suurin työttömyysriski
on nuorilla miehillä, yksinäisillä miehillä ja yksinhuoltajaäitien pojilla (Myrskylä
2010).
 Riskiyhteiskunnan loukku: 7 % ei siirry peruskoulusta toiselle asteelle, 10 %
keskeyttää ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja 18 % ikäluokasta ei suorita
toisen asteen tutkintoa (Lähde: Allianssi).
 Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa
kansantaloudelle 1,1 miljoonaa euroa, jos työttömyys alkaa alle 25-vuotiaana ja
jatkuu 60 ikävuoteen saakka
© Timo Aro 2012

7. Kenen
näkökulmasta?
 Lasten
 Nuorten
 Työttömien
 Päihdeongelmaisten
 Mielenterveysongelmaisten
 Maahanmuuttajien
 Asunnottomien
 Iäkkäiden
 Kansaneläkkeen varassa olevat
 Yksinäisten
 Pitkäaikaissairaiden
 Vankien
 Uudesta teknologiasta ja
palveluista osattomiksi
jääneiden
 Jne. ja jne.
© Timo Aro 2012

8. © Timo Aro 201

9. VANHA
TYÖKULTTUURI
 Hyvinvointivaltio =
täystyöllisyyden yhteiskunta
 Palkkatyön (ja aktiivisen
työvoimapolitiikan) kulta-
aika 1970-1990’
 Tulopoliittiset
kokonaisratkaisut (TUPO),
korporaatiot, konsensus,
hajauttaminen jne.
 Säännölliset ja vakaat
työurat, elinikäiset
työpaikat, 8-16 –työpaikat
 Työ identiteetin
perustana!
© Timo Aro 2012

10. ”Suomessa ei kannata
valmistaa mitään hevosta
pienempää”
-Tauno Matomäki -
© Timo Aro 2012

11. Uusi työkulttuuri
 ”Hyperkilpailun aika” (Juha Siltala),
hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon,
kilpailuvaltiosta metropolivaltioon (Hannu
Katajamäki)
Keskittäminen ja suuruuden ekonomia
 Useita ammatti-identiteettejä työuran
aikana, jatkuva muutokseen varautuminen
Joustavat, muuttuvat ja poukkoilevat
työmarkkinat, 8-24 –työpaikat 
”joustotyömarkkinat”
Työn yksilöllistyminen, persoona ja
sosiaaliset taidot korostuneessa asemassa:
 Hyvä persoona = aktiivinen,
rohkea, reipas, ilmaisutaitoinen,
”höpöttäjätyyppi”
 Huono persoona = ujo,
hiljainen, sisäänpäin kääntynyt,
perehtynyt, perinpohjainen
© Timo Aro 2012

12. Sosiaalinen media ja syrjäytyminen
Ikä Rekisteröityneet jonkin yhteisöpalvelun
asiakkaaksi (%-osuus)
16-24 89
25-34 79
35-44 60
45-54 32
55-64 16
65-74 9
-----
Opiskelija 88
Työllinen 49
Eläkeläinen 10
Lähde: Tilastokeskus 2011 © Timo Aro 2012

15. Nuorten työttömyys vuosina 1991-2011
Alle 25-vuotiaat Alle 20-vuotiaat
110000
105000
100000 Noin 30 000 alle
95000
25-vuotiasta
90000
85000
työtöntä ja 55 000
80000 alle 30-vuotiasta
75000 työtöntä
70000
65000
60000
55000
50000
45000
40000
35000
30000
25000
20000
15000
10000
5000 Lähde: Työpoliittinen aikakausikirja 2/2011
0
1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011*

16. Nuorten työttömyysaste (%) vuosina 1991-2011
34
Lähde: Työpoliittinen aikakausikirja 2/2011
32
30
28
26
24 NUORTEN
YHTEISKUNTATAKUU
22
20
18
16
14
Nuorten
12
työttömyysaste
10
noin 20 % eli
8 EU:n keskitasoa
6
4
2
0
1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011*
13 23,2 30,2 30,7 26,9 25 21,3 19,6 16,4 16,8 15,6 15,8 17,5 16,5 16,1 14,9 12,3 11,7 17 17 17,8

17. 18-vuotiaan työvuosien odotearvo koulutusasteen
mukaan vuonna 2010
Koulutuaste Työvuosien odotearvo
Perusaste/miehet 25,87
Perusaste/naiset 23,13 Jo keskiasteen
Keskiaste/miehet 32,69 tutkinto nostaa
miesten
Keskiaste/naiset 33,36 työvuosiodotetta
Alempi korkea-aste/miehet 35,93 kuudella ja naisten
yhdeksällä vuodella!
Alempi korkea-aste/naiset 36,72
Ylempi korkea-aste/miehet 38,35
Ylempi korkea-aste/naiset 36,76
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2011 , Pekka Myrskylä 2012 © Timo Aro 2012

18. ”…työttömyyden, syrjäytymisen ja
monenlaisen osaamattomuuden vuoksi
yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuva
väestö olisi paras kiinnittää takaisin
yhteiskuntaan tarjoamalla sille koulutusta
lupauksena jostain paremmasta”
– Komiteamietintö1997:14 -
© Timo Aro 2012

19. Joka vuosi noin 5 000 nuorta jää peruskoulun jälkeen vaille
jatkokoulutuspaikka, 15 % ikäluokasta (Pekka Myrskylä 2012)
© Timo Aro 2012

20. Mutta missä ovat kadonneet nuoret?
 Poissaololle työstä tai koulutuksesta ei löydy syytä
 Eivät käy työssä, mutta eivät ole siitä huolimatta ilmoittautuneet
TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Puolet niistä nuorista,
joilla on työmarkkinaongelmia, eivät ole TE-toimistojen
palvelujen piirissä.
 Eivät ole opiskelemassa minkään oppilaitoksen kirjoilla
 Eivät ole suorittamassa asevelvollisuutta/siviilipalvelua tai ei ole
eläkkeensaaja (työkyvytön)
 Ei ole alle 3-vuotiaita lapsia (hoitovapaalla).
Lähde: Ilkka Nio 2010, Pekka Myrskylä 2010
© Timo Aro 2012

21. 22 000
”Tilastoista kadoksissa” olevia 18-24-vuotiaita arvioidaan olevan noin 22 000.
Lisäksi 15-17-vuotiaita syrjäytymisvaarassa olevia on yhteensä noin 7000, joista ilmeisesti
valtaosa elää vanhempien kotitaloudessa ja avustuksella odottaen urasuunnitelmien
selkiytymistä
Lähde: Niio 2010
© Timo Aro 2012

22. VAI?
© Timo Aro 2012

23. 50 000 -
90 000
Eri selvityksien laskentamalleissa on päädytty siihen, että työelämän ja koulutuksen
ulkopuolella on 0,5, 1 tai 1,5 kertaa enemmän nuoria kuin on työttömäksi TE-toimistoon
ilmoittautuneita alle 25-vuotiaita nuoria
Lähde: Häggman 2011; Myrskylä 2011; Niio 2007
© Timo Aro 2012

24. Keitä ovat syrjäytyneet nuoret?
joista työttömiä
työnhakijoita
18 830 hlöä
joista muita
joista työvoiman
ja koulutuksen 32 511 hlöä
15-29- 1 005 927 ulkopuolella
vuotiaat henkilöä 51 441 hlöä eli
5 % ikäluokasta
Miehiä 64 % ja
Naisia 36 %
Kantaväestöä 67 % ja
vieraskielisiä 23 %
Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastot 2011 © Timo Aro 2012

25. 30-vuotiaana joka Huostaan otetuista nuorista
Syrjäytyneiden viides mies ja joka suurimmassa vaarassa ovat
nuorten vanhemmista kymmenes nainen on teini-iässä kodin ulkopuo-
noin puolet on vain perusasteen lelle sijoitetut pojat: joka
työttömiä tai koulutuksen varassa neljäs on 23-24 –vuotiaina
työvoiman työttömänä tai eläkkeellä ja
ulkopuolella joka neljäs on kadonnut
kaikista rekistereistä.
Kolme neljästä huostaan-
otetusta on vailla
peruskoulun jälkeistä
tutkintoa
Huomioi!
Syrjäytyneistä nuorista lähes Joka päivä keskimäärin 5
neljännes on maahanmuuttaja- nuorta jää
taustaisia: maahanmuuttajamiesten työkyvyttömyys-
työttömyys- ja ulko-puolisuusriski eläkkeelle mielen-
on kolminkertainen kantaväestön terveysongelmien vuoksi
kouluttamattomiin nuoriin
verrattuna
Lähde: mm. Pekka Myrskylä 2012, Nuorten yhteiskuntatakuu TEM 2012
© Timo Aro 2012

26. ”Tarttisko tehrä
jotaki?”
© Timo Aro 2012

27. Kiitos
© Timo Aro 2012