1. 1
Organisaation omat sisällöt
markkinoinnin ytimenä

2. 2
Huomio markkinointiviestinnän muutokseen
Mediaympäristö on muuttunut ratkaisevasti. Mahdolliset asiakkaat etsivät entistä enemmän
tietoa verkosta, eikäperinteinen markkinointi ole enää yhtä tehokasta. Ostopäätöksen tueksi
haetaan tietoa hakukoneista ja sosiaalisesta mediasta. On siis tärkeää, millaista tietoa
organisaatioista on verkossa ja miten kätevästi se löytyy. Mitä sisältöä etsivä löytää tuotteesta
tai toimijasta hakukoneiden ensimmäisistä linkeistä? Tukevatko sisällöt organisaation
perusviestejä ja saavatko ne asiakkaat ja sidosryhmät toimimaan toivotulla tavalla?
Sisältömarkkinoinnista puhutaan nyt paljon, mutta sitä tutkitaan eri tavoin. Meditassa
tarkoitamme sisältömarkkinoinnilla organisaation sidosryhmilleen tuottamia ajankohtaisia
sisältöjä, jotka perustuvat yhteisiin kiinnostuksen kohteisiin ja vastaavat sidosryhmien tarpeisiin.
Toteutimme toukokuussa 2013 kyselyn, jonka tarkoituksena oli kiinnittää huomiota
markkinointiviestinnän muutoksiin. Kysely lähetettiin Meditan tärkeimmille sidosryhmille
sähköisesti sekä jaettiin sosiaalisessa mediassa.
Yhdeksällä kysymyksellä kartoitettiin markkinointiviestinnän keinoja, foorumeita, uskottavien
sisältöjen ominaispiirteitä, sisältömarkkinoinnin käytäntöjä sekä lähitulevaisuuden
markkinointiviestinnän kehityskohteita. Taustakysymyksinä kysyttiin vastaajan organisaation
toimialaa ja työntekijämäärää.
Vastauksia tuli toukokuun loppuun mennessä eri aloilta ja eri kokoisista organisaatioista
yhteensä 17. Vastaajat ovat teollisuuden ja teknologian, ICT:n, pankin ja rahoituksen sekä
energian ja infrastruktuurin aloilta. Lisäksi osa kuvasi olevansa järjestöstä, kulttuuripalveluista,
logistiikasta, palveluista tai julkishallinnosta. Suurin osa vastaajista on yli 1000 tai yli 100
työntekijän organisaatioista. Vain pieni osa edustaa alle 100 työntekijän organisaatiota.
Vastaajien pienen määrän takia tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta niillä on uutuusarvoa.
Vastaukset antavat kiinnostavan laadullisen aineiston, joten ne on myös analysoitu laadullisesti.
Seuraavassa tarkastellaan tuloksia vapaasti pohdiskellen kysymys kerrallaan. Tulokset
herättävät uusia kysymyksiä ja antavat aineksia jatkoselvityksiin.
Kommentit ja kysymykset ovat tervetulleita osoitteeseen medita@medita.fi sekä Meditan
Facebook-sivulle https://www.facebook.com/meditacommunication.
Mukavia, ajatuksia herättäviä hetkiä!
Medita Communication Oy,
Tiinu Wuolio ja Elisa Kajaste

3. 3
Sisällys
1. Markkinointiviestinnän keinot
2. Päättäjien foorumit
3. Uskottavien sisältöjen ominaispiirteet
4. Sisältömarkkinointi organisaatioissa
5. Markkinointiviestintä tulevaisuudessa
6. Oman, ostetun ja ansaitun median kokonaisuus hallintaan

4. 4
1. Markkinointiviestinnän keinot
– Paketissa viestintä kasvokkain, sähköisesti ja painotuotteilla
Kysymys 1: Mitä seuraavista käytätte omassa markkinointiviestinnässänne? Voit valita
useamman vaihtoehdon.
Ensimmäisellä kysymyksellä kartoitettiin, millaista markkinointiviestintää organisaatioissa
nykyään tehdään. Kysymykseen tuli yhteensä 16 vastausta. Taulukossa on kuvattu 18
vaihtoehdosta 10 eniten ääniä saanutta vastausta.
Vastaajien mukaan organisaatioiden markkinointiviestinnässä hyödynnetään eniten tiedotteita,
uutiskirjeitä ja sähköistä suoramarkkinointia. Sosiaalisen median palveluita, messuja ja
näyttelyitä, asiakastilaisuuksia, ansaittua julkisuutta ja painettua suoramarkkinointia käytetään
neljänneksi eniten.
Myös painetut asiakaslehdet ja mediamainonta ovat osa markkinointiviestintää. Muihin
vastauksiin lukeutuvat sähköiset asiakaslehdet ja videot ja oppaat, joita käytetään seuraavaksi
eniten. Sähköisiä asiakaslehtiä hyödynnetään siis vähemmän kuin painettuja.

5. 5
Muihin vastauksiin kuuluvat myös seuraavat vähiten vastauksia saaneet markkinointiviestinnän
keinot: joukkotekstiviestit, verkkoseminaarit ja virtuaaliset tapahtumat, ostetut advertoriaalit,
asiantuntija- ja yritysblogit, sähköiset kirjat ja oppaat sekä sponsoroidut sisällöt ja tuotesijoittelu.
Lisäksi neljä vastaajaa valitsi kohdan “muu”. Heillä hyödynnetään “viidakkorumpua”,
raportointeja ja tilastointeja julkiselle puolelle, verkkosivuja ja esitteitä sekä omien ja
kumppaneiden suurempia tapahtumia.
Organisaation omia verkkosivuja pidettiin kyselyä tehdessä itsestään selvänä lähtökohtana
markkinointiviestintään, sillä esimerkiksi sosiaalista mediaa ja sähköistä suoramarkkinointia on
vaikea hyödyntää ilman verkkosivuja ja -sisältöjä. Omia verkkosivuja ei mainittu kysymyksen
vastausvaihtoehdoissa, vaikka jälkikäteen arvioituna se olisi ollut hyödyllinen vaihtoehto ja
helpottanut vastaajien kokonaisarvioita.
Kysymys 2: Luettele numeroin, mitkä edellä mainituista ovat teille viisi tärkeintä
markkinointiviestinnän keinoa?
Toinen kysymys oli jatkoa edelliselle ja siihen tuli 15 vastausta. Kun ensimmäisessä kysyttiin,
mitä keinoja käytetään, pyydettiin toisessa luettelemaan tärkeimpiä markkinointiviestinnän
keinoja.
Mainintojen mukaan tärkeysjärjestys on seuraava:
1. Asiakastilaisuudet (11 mainintaa)
2. Sähköinen suoramarkkinointi (10 mainintaa)
3. Painetut asiakaslehdet (8 mainintaa)
4. Messut ja näyttelyt (6 mainintaa)
5. Mediamainonta, tiedotteet, uutiskirjeet (5 mainintaa)
6. Painettu suoramarkkinointi ja ansaittu julkisuus (4 mainintaa)
7. Videot ja oppaat (3 mainintaa)
8. Sosiaalisen median palvelut (2 mainintaa)
9. Sähköiset kirjat ja oppaat (white paper) (1 maininta)
Tärkeinä mainittiin myös verkkosivut ja esitteet. Tärkeysmainintoja eivät saaneet advertoriaalit,
sponsoroidut sisällöt ja tuotesijoittelu, joukkotekstiviestit, verkkoseminaarit ja virtuaaliset
tapahtumat sekä asiantuntija- ja yritysblogit. Nämä olivat viimeisten joukossa myös
ensimmäisessä kysymyksessä.
Kahden ensimmäisen kysymyksen vastauksia vertailemalla saa mielenkiintoisia tuloksia.
Ensimmäisen kysymyksen eli markkinointiviestinnän keinojen kolmen kärjessä ovat tiedotteet,
uutiskirjeet ja sähköinen suoramarkkinointi. Toisen kysymyksen mukaan tärkeimpiä
markkinointiviestinnän keinoja ovat kuitenkin asiakastilaisuudet, sähköinen suoramarkkinointi ja
painetut asiakaslehdet. Näistä muodostuu markkinointiviestinnän kokonaisuus, jossa
asiakkaaseen ollaan yhteydessä kasvokkain, sähköisesti ja painotuotteella. Näiden suosioon
saattaa vaikuttaa myös markkinointiviestinnän tulosten helppo mitattavuus.

6. 6
Lisäksi mielenkiintoista on sosiaalisen median ja blogien käytön vähäisyys. Yksittäisiä
vastauksia vertailemalla huomataan, että sosiaalinen media luetaan tärkeimpien
markkinointiviestinnän keinojen joukkoon vain pienessä palvelualan yrityksessä ja suuressa
julkishallinnon organisaatiossa. Vaikuttaa siltä, että sosiaalisen median katsotaan vielä liittyvän
lähinnä kuluttajamarkkinointiin, vaikka kansainvälisesti B-to-B-liiketoiminnassa ollaan jo pitkällä
sosiaalisen median hyödyntämisessä, kuten esimerkiksi LinkedIn-palvelun ryhmiä seuraamalla
voi havaita.
Blogien merkityksen ennakoidaan edelleen kasvavan, sillä varsinkin niche-aloilla media harvoin
pystyy vastaamaan asiantuntijoiden tiedon tai ajatusten vaihdon tarpeeseen. Tunnettujen
poliitikkojen, asiantuntijoiden ja mielipidejohtajien blogeista on tullut keskeinen lähde
perinteiselle medialle, joka on tarjonnut blogeille tilaa ja soveltanut blogien ideaa myös omissa
julkaisuissaan. Organisaatioiden tai niiden avainhenkilöiden kiinnostavilla, säännöllisesti
julkaistavilla blogeilla voi saada paitsi valittujen sidosryhmien huomion, myös laajempaa
näkyvyyttä.
Yksittäisiä vastauksia tarkastellessa voidaan todeta, että videoita sekä sähköisiä kirjoja ja
oppaita hyödynnetään markkinoinnissa suurissa, yli 500 työntekijän organisaatioissa alasta
riippumatta. Pienissä organisaatioissa nämä eivät lukeudu tärkeimpien markkinointiviestinnän
keinojen joukkoon, mikä saattaa johtua käytettävissä olevien resurssien määrästä ja laadusta.
Vastausten mukaan ansaittu julkisuus on kuitenkin alasta ja organisaation koosta riippumatta
tärkeimpien tavoitteiden joukossa kaikissa organisaatioissa. Vaikuttaa siltä, että
organisaatioissa on ymmärretty ansaitun julkisuuden arvo. Ansaittua julkisuutta ei kuitenkaan
voi saada ilman, että omat sisällöt ovat laadukkaita ja ajan tasalla.
Ostettu julkisuus täydentää kokonaisuutta eikä tarkoita vain perinteistä mainontaa,
tuotesijoittelua tai advertoriaaleja. Uudenlaiset sponsoroidut sisällöt haastavat niin perinteistä
mediaa kuin mainontaa, ja niiden pelisäännöt ovat vasta työn alla.

7. 7
2. Päättäjien foorumit
– Tapahtumilla ja ammattilehdillä vankka asema tietolähteenä, LinkedIn
suosittu
Kysymys 3: Mitä seuraavista seuraat tai käytät itse? Voit valita useamman vaihtoehdon.
Kolmannella kysymyksellä haluttiin kartoittaa, millaisia foorumeita markkinointiviestinnän
päättäjät ja kanavavalintoihin vaikuttavat seuraavat. Kysymykseen tuli 17 vastausta.
Taulukossa on kuvattu 22 vaihtoehdosta 10 eniten vastauksia saanutta foorumia.
Kaikki vastanneet käyvät tapahtumissa, messuilla ja näyttelyissä. Lisäksi suurin osa lukee
ammattilehtiä ja kotimaisia, painettuja sanomalehtiä. Myös aikakauslehdet, Youtube ja LinkedIn
ovat kyselyyn vastanneiden käytön kärjessä.
Lisäksi vastaajat seuraavat kotimaisia, sähköisiä sanomalehtiä, TV:tä ja Facebookia sekä
radiota. Merkittävä osa vastajista, hieman alle puolet, seuraa myös toimialakatsauksia ja
markkinatutkimuksia sekä tutkimusraporteja ja blogeja, jotka lukeutuvat muihin vastauksiin.
Näitä seurataan selvästi enemmän kuin seuraavia sosiaalisen median palveluita ja ulkomaisia
lehtiä, joita vastaajat seuraavat vähiten: Instagram, Google+, Flickr, Slideshare, Vimeo,
Pinterest, Twitter, ulkomaiset, painetut ja sähköiset lehtiä.

8. 8
Kysymys 4: Luettele numeroin, mitkä edellä mainituista ovat viisi ammatillisesti
tärkeintä?
Neljäs kysymys oli jatkoa edelliselle ja siihen tuli 16 vastausta. Kun edellisessä kysyttiin, mitä
vastaajat seuraavat tai käyttävät itse, pyydettiin tässä luettelemaan ammatillisesti tärkeimmät
foorumit.
Mainintojen mukaan tärkeysjärjestys on seuraava:
1. Ammattilehdet ja tapahtumat, messut ja näyttelyt (12 mainintaa)
2. Kotimaiset, painetut sanomalehdet (9 mainintaa)
3. Kotimaiset, sähköiset sanomalehdet ja LinkedIn (7 mainintaa)
4. Facebook (5 mainintaa)
5. Toimialakatsaukset ja markkinatutkimukset (4 mainintaa)
6. Aikakauslehdet ja blogit (2 mainintaa)
7. TV, tutkimusraportit, ulkomaiset sähköiset sanomalehdet ja Twitter (2
mainintaa)
8. Radio ja Youtube (1 maininta)
Tärkeysmainintoja eivät saaneet ulkomaiset painetut sanomalehdet, Google+, Pinterest, Vimeo,
Instagram, Flickr, Slideshare.
Kun verrataan näitä vastauksia edellisen kysymyksen vastauksiin, on järjestys hyvin
samanlainen. Vastaajat seuraavat perinteistä mediaa ammatti- ja sanomalehtien muodossa,
käyvät tapahtumissa, lukevat sähköisiä lehtiä ja tärkeimpänä sosiaalisena mediana seuraavat
LinkedIniä.
Jos näitä vastauksia vertaa ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen eli organisaatioiden
markkinointiviestinnän keinoihin, voidaan todeta, että vastaajat kyllä seuraavat ja käyttävät
sosiaalista mediaa ja blogeja alasta ja organisaation koosta riippumatta, mutta organisaation
tärkeimpiin markkinointiviestinnän keinoihin ne eivät vielä lukeudu.

9. 9
3. Uskottavien sisältöjen ominaispiirteet
– Tiedon laatu ratkaisee, myös foorumin tunnettuus vaikuttaa
Kysymys 5: Kuinka tärkeitä seuraavat sisältöjen ominaispiirteet ovat sinulle? (1= Ei
tärkeä, 2 = Jokseenkin
tärkeä, 3 = Tärkeä ja 4 = Erittäin tärkeä)
Viidennellä kysymyksellä haluttiin kartoittaa, millaisia ominaispiirteitä sisällöissä arvostetaan.
Kysymykseen tuli keskimäärin 16 vastausta.
Kuviossa vastaukset on kuvattu luokituskeskiarvon mukaan. Tämä tarkoittaa, että x-akselin
luvut ovat kyselyn asteikon 1-4 lukuja. Keskimäärin vaihtoehdot on arvioitu tärkeiksi (3).
Puolet vastaajista kokee julkaisufoorumin tunnettuuden tärkeäksi, vain yksi vastaajista ei pidä
sitä lainkaan tärkeänä. Ilmaisuuden sujuvuuden, selkeyden ja oikeakielisyyden koetaan olevan
tärkeitä, mutta oikeakielisyys myös jakaa mielipiteitä. Vastaajista viisi kokee sen olevan erittäin
tärkeää ja viisi vain jokseenkin tärkeää.
Puolet vastaajista pitää asian mielenkiintoisuutta erittäin tärkeänä. Suurin osa pitää kirjoittajan
tunnettuutta ja tiedon määrää vain jokseenkin tärkeinä, mutta tiedon laatu on joko tärkeää tai

10. 10
erittäin tärkeää. Tiedon ajankohtaisuutta ja sisällön painoarvoa pidetään tärkeinä. Huumori tai
sarkasmi on useimpien vastaajien mielestä joko jokseenkin tärkeää tai ei tärkeää.
Vaikuttaa siltä, että kirjoittajalla ei ole väliä, kun julkaisufoorumi on tunnettu. Eli esimerkiksi, jos
saa mielipiteensä Helsingin Sanomien vieraskynään, sitä arvostetaan kirjoittajasta riippumatta.
On kuitenkin muistettava, että verkon keskustelufoorumeilla pätevät vanhat retoriikan lait: oman
asiantuntijuuden ja aseman voi ansaita myös hyvillä, ajankohtaisilla mielipiteillä ja
argumentoimalla osuvasti. Yksi vastaajista olikin sitä mieltä, ettei julkaisufoorumin
tunnettuudella ole väliä.
Lisäksi on mielenkiintoista tarkastella oikeakielisyyden merkitystä sisällöissä. Monesti
oikeakielisyyttä korostetaan esimerkiksi koulutuksissa ja tekstejä verkkoon tuotettaessa. Puolet
vastaajista on kuitenkin sitä mieltä, ettei oikeakielisyys ole niin tärkeää. Onkohan niin, että kun
asia on painavaa, ei ole merkitystä, millä tavalla se on kirjoitettu? Ehkä myös puhekielen käytön
laajeneminen sosiaalisen median kanaviin, viihteeseen ja mainontaan vaikuttaa viestinnän
muotovaatimuksiin. Rento ilmaisu voi myös olla tietoinen tyylivalinta.

11. 11
4. Sisältömarkkinointi organisaatioissa
– Lähtökohtana asiakkaan tarve
Kysymys 6: Vastaa seuraaviin väitteisiin asteikolla 1-5 (1 = Ei koskaan, 2 = Harvemmin, 3
= Silloin tällöin, 4 = Usein, 5 = Aina tai 6 = En tiedä).
Kuudennessa kysymyksessä esitettiin väitteitä sisältömarkkinoinnin ominaispiirteistä. Niillä
haluttiin selvittää, tehdäänkö organisaatioissa tietoisesti sisältömarkkinointia ja jos tehdään,
millaista. Kysymykseen tuli keskimäärin 16 vastausta.
Kuviossa vastaukset on kuvattu luokituskeskiarvon mukaan. Tämä tarkoittaa, että x-akselin
luvut ovat kyselyn asteikon 1-5 lukuja. Keskimäärin väitteet ovat vaihtoehdon “usein” (4)
kohdalla. Vastausvaihtoehtona oli lisäksi kuudes vaihtoehto, “en tiedä”.
Vastausten perusteella sisällöt mietitään asiakkaan tarve mielessä usein tai aina. Sivuston
kävijämäärän kasvattaminen on tavoitteena usein, ja sisältöjen uskotaan innostavan asiakasta
usein. Sisällöistä uskotaan myös olevan hyötyä asiakkaalle usein.
Sisällöt saavat asiakkaan palaamaan sivuille usein tai silloin tällöin. Yksi vastaajista ei tiedä,
palaavatko asiakkaat sivuille. Sisällöissä koulutetaan tai opastetaan asiakasta silloin tällöin tai

12. 12
usein. Sisältöjä jaetaan viraalisti eteenpäin harvemmin tai silloin tällöin. Kaksi vastaajaa ei tiedä,
jaetaanko sisältöjä viraalisti eteenpäin. Sisällöt luovat lisämyyntiä silloin tällöin tai usein. Kaksi
vastaajaa ei tiedä, luovatko sisällöt lisämyyntiä.
Vastauksista voi päätellä, että organisaatioissa tehdään tarkoituksella sisältömarkkinointia, sillä
vastaukset painottuvat aina -, usein -, ja silloin tällöin -kohtiin. Tärkeitä merkkejä ovat, että
sisällöt mietitään asiakkaan tarpeesta käsin ja niiden uskotaan innostavan ja hyödyttävän
asiakasta.
Asiakkaan palaaminen sivuille, viraali jakaminen ja lisämyynti ovat hyvän sisältömarkkinoinnin
tuloksia. En tiedä -vaihtoehdoista voidaan pohtia, onko sisältömarkkinoinnin mittaamisessa
haasteita, vai eivätkö vastaajat muusta syystä ole tietoisia sisältömarkkinoinnin tuloksista.
Seurantatiedon hyödyntämistä laajemmin organisaation sisällä saattaa myös olla syytä
kehittää. Heikotkin signaalit voivat antaa organisaatiolle tärkeää palautetta ja auttaa
asiakastyytyväisyyden varmistamisessa ja riskien hallinnassa.
Sivustolla käyvien määrän kasvattaminen sisältömarkkinoinnin tavoitteena voi antaa aihetta
kysymyksiin sisällön laadusta tai jopa roskapostiksi koetusta ’spämmistä’. Sisällön laatu tai
osumatarkkuus voi kärsiä, jos tavoitteena on vain mahdollisimman suuri kävijämäärä. Kun
kävijäjoukon kriittinen massa on saavutettu, kävijöiden laadun ja aktiivisuuden merkitys
korostuu. Laatua ovat kävijöiden aito kiinnostus sisältöihin, halu osallistua ja jakaa sitä edelleen
sekä mahdollinen ostopäätös tai muu tavoiteltu käyttäytyminen.

13. 13
5. Markkinointiviestintä tulevaisuudessa
– Huomio sähköisen viestinnän kokonaisuudessa
Kysymys 7: Mihin aiotte keskittyä markkinointiviestinnässänne seuraavaksi?
Viimeisellä kysymyksellä haettiin tietoa markkinointiviestinnän seuraavista kehityskohteista
organisaatioissa. Kysymykseen tuli 15 vastausta. Niiden mukaan markkinointiviestinnän
seuraavia painopisteitä ovat sähköisen viestinnän kokonaisuus, markkinointiviestinnän
operatiiviset kehityskohteet, mittaaminen ja kustannustehokkuus sekä myyntiin ja
markkinointiin liittyvät erityiskysymykset.
● 7 vastausta koskee sähköisen viestinnän kokonaisuutta:
○ sen kehittämistä (2)
○ kotisivujen uudistamista (3)
○ sosiaalista mediaa (1)
○ tehokkaampaa digimarkkinointia (1)
● 3 vastausta koskee markkinointiviestinnän operatiivisia kehityskohteita:
○ tuotelanseeraus (1)
○ asiantuntijapalveluiden tunnettuus (1)
○ brändin tunnettuuden lisääminen (1)
● 1 vastaus koskee mittaamista ja kustannustehokkuutta
● 4 vastausta liittyy myynnin ja markkinoinnin erityiskysymyksiin:
○ arvomyynti (1)
○ myynnin lisäys ja persoonallinen kontakti asiakkaaseen (1)
○ tarkempi asiakasymmärrys (1)
○ tunnettuus rajatulla markkina-alueella (1)

14. 14
6. Oman, ostetun ja ansaitun median kokonaisuus hallintaan
Organisaation oma sisällöntuotanto markkinointiviestinnän ytimenä -kyselyn tarkoituksena oli
herättää ajatuksia muuttuvasta markkinointiviestinnästä. Tulokset antavat aihetta pohtia,
millaista markkinointiviestintää milläkin foorumilla tarvitaan, miten sitä seurataan ja arvioidaan,
ja millaiset sisällöt auttavat juuri tiettyä organisaatiota tavoittamaan, ymmärtämään ja
aktivoimaan yksilöitä ja heidän verkostojaan.
Organisaatioiden tärkeimpiä markkinointiviestinnän keinoja ovat kyselyn perusteella
asiakastilaisuudet, sähköinen suoramarkkinointi ja painetut asiakaslehdet. Organisaatiot ovat
siis yhteydessä asiakkaisiin monen eri kanavan kautta: sähköisesti, painotuottein ja kasvokkain.
Myös ansaittu julkisuus on osa markkinointiviestintää ja tärkeimpien keinojen joukossa. Se on
tehokasta ja tulosta sekä hyvästä – tai huonosta – toiminnasta että viestinnästä, ennen muuta
omista sisällöistä. Ostetun näkyvyyden muuttuvat muodot eivät vielä nousseet kyselyssä esille.
Sosiaalinen media ei tässä kyselyssä sijoittunut tärkeimpien markkinointiviestinnän keinojen
joukkoon. Tähän saattaa olla syynä se, että asiakastilaisuuksien, sähköisen suoramarkkinoinnin
ja painettujen asiakaslehtien tuloksia osataan jo mitata. Kuitenkin sosiaalinen media tarjoaa
uusia, entistä tarkempia mahdollisuuksia markkinointiviestinnän kohdentamiseen sekä
toimenpiteiden tulosten laadulliseen ja määrälliseen seurantaan. Lisäksi sosiaalinen media
saatetaan vielä mieltää enemmän kuluttajamarkkinoinnin kuin yritysmarkkinoinnin keinoksi.
Markkinointiviestinnän päättäjät ja valintoihin vaikuttavat kuitenkin seuraavat kyselyn mukaan
sosiaalista mediaa.
Tärkein sosiaalinen media ammatillisessa mielessä on tämän kyselyn perusteella LinkedIn,
jonka verkostoissa ja eri teemoihin erikoistuneissa ryhmissä käydään vilkkaita keskusteluja ja
johon käytettyä aikaa on helpompi perustella kuin esimerkiksi läsnäoloa työaikana
Facebookissa. Vastaajat seuraavat lisäksi perinteistä mediaa ammatti- ja sanomalehtien
muodossa, käyvät tapahtumissa ja lukevat sähköisiä lehtiä.
Vaikuttaa siltä, että sisältömarkkinointi on organisaatioiden markkinointiviestinnässä
keskeisessä asemassa riippumatta siitä, käytetäänkö siitä tätä nimitystä. Kyselyn mukaan
sisältöjä tuotetaan painettuna ja sähköisesti, ja asiakkaan tarve ja hyöty ovat sisältöjen
lähtökohtana. Sisältömarkkinoinnin vaikutusten mittaamisessa saattaa olla haasteita, sillä
lisämyynnin ja viraalin jakamisen kautta ansaitun näkyvyyden määrää tai laatua ei aina tunnettu.
Kysely vahvistaa, että sisällöissä kannattaa panostaa tiedon laatuun ja asian
mielenkiintoisuuteen vastaanottajan näkökulmasta. Myös oikeakielisyyttä arvostetaan, mutta
asian painavuus ajaa sen edelle. Sisältöjen kirjoittajan valintaa ei tarvitse arkailla, sillä
kirjoittajan tunnettuus ei ole yhtä tärkeää kuin aineiston tietosisältö, aiheen ajankohtaisuus,
argumentoinnin osuvuus ja julkaisufoorumin tunnettuus.
Organisaation omat sisällöt ovat selvästi markkinoinnin nykypäivää ja sitä kovinta ydintä. On
silti tärkeää huomata ero oman, ostetun ja ansaitun sisällön välillä. Organisaatioiden on

15. 15
toimittava läpinäkyvästi niin, ettei vastaanottajaa johdeta harhaan vaan hän tietää, kuka sisällön
on tuottanut.
Pohdittavaksi:
● Mitä markkinointiviestinnällä halutaan saada aikaan?
● Millä keinoilla haluttu vaikutus saadaan aikaan?
● Miten (myönteistä) julkisuutta voi ansaita?
● Miten varmistaa oman sisällön laatu ja vaikutus?
● Onko asiakasymmärrys organisaation tuottamien sisältöjen pohjana? Jos ei, miten
asiakasymmärrys saavutetaan?
● Millä tavalla sosiaalinen media toimii markkinointiviestinnässä – hyödyt ja haitat?
● Mikä on blogien merkitys markkinointiviestinnässä?
● Mitä hyvältä blogilta vaaditaan?
● Miten viestintää ja sisältöjen vaikuttavuutta mitataan?
● Miten seurantatietoa hyödynnetään?
● Tunnetaanko markkinointiviestinnän tulokset myös muualla organisaatiossa?