Esityksessä kuvataan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten elämänkerrallisiin haastatteluihin pohjautuen nuorten institutionaalisia ja henkilökohtaisia tukiverkostoja elämänkulun merkittävissä siirtymävaiheissa. Haasteltavat nuoret ovat osallistuneet ESR-rahoitteiseen Nuorten tuki- projektiin keväällä 2014. Esitys on osa väitöstutkimusta, jossa tarkastelen katkonaisia ja keskeytyneitä koulutuspolkuja kulkeiden nuorten toimijuuden mahdollisuuksia ja rajoituksia elämänsä suunnanotoissa.

1. Välittävät verkostot?
Tukiverkot koulutuspolulta
poikenneiden nuorten kuvaamina
27.10.2014
Sanna Mäkinen sanna.makinen@uef.fi
+358 50 520 7164
Nuorempi tutkija Itä-Suomen yliopisto

2. Mistä olen kiinnostunut väitöstutkimuksessa?
Katkonaiset koulutuspolut nuoruudessa – institutionaalisessa
viitekehyksessä ’erilaiset’ suunnanotot
Toimijuuden rajojen ja mahdollisuuksien rakentuminen
• Toimijuus kuvaten tietyllä tavalla resursoidun yksilön välistä suhdetta
ympäröiviin yhteisöihin, instituutioihin, verkostoihin ja niissä rakentuviin
toiminnan rajoituksiin ja mahdollisuuksiin (Palmu ym. 2009; Evans 2007)
•Mahdollisuudet kytköksissä laajempiin yhteiskunnallisiin rakenteisiin:
koulutusjärjestelmä, työ- ja elinkeinoelämä, hyvinvointijärjestelmä
Siirtymät ja suunnanotot, elämänkulun viitekehys
• Yksilön kannalta merkittävät muutostilanteet ja siirtymät suhteessa
instituutionaalisiin ja sosiaalisiin siirtymäpolkuihin (trajektoreihin) (Elder
1994; Hitlin & Elder 2007; Vanhalakka-Ruoho 2014)
27.10.14 2

3. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto
kansallisten selvitysten valossa
•Ohjauksen ja tuen järjestelmät oppilaitoksissa ovat jääneet etäisiksi
nuorille, jotka ovat keskeyttäneet toisen asteen koulutuksen (Souto
2014)
•Nuorisolain edellyttämä eri viranomaisista koostuvissa ohjaus- ja
palveluverkostoissa ja käytännöissä suuria alueellisia eroja ja
palveluiden sektoroitumisesta johtuvia yhteistyön puutteita (VTT
2014)
•Nuoret toivovat palveluihin yksilöllisempää ohjausta,
pidempikestoisempaa tukea, asioihin tarttumista ja kiinnostusta
nuoria kohtaan (TEM 2014)
•TE-palveluista jäävät eniten hyötymättä nuoret, joilla on ongelmia
usealla elämänalueella (mielenterveys, asuminen, toimeentulo,
päihdeongelmat)
27.10.14 3

4. Tutkimuksen empiirinen konteksti ja aineisto
Osallistuva havainnointi koulutuksen ja työelämän ulkopuolella
olevien nuorille suunnatussa Nuorten tuki -hankkeessa maalis-toukokuussa
2014:
-Matalan kynnyksen ohjausta ja ammatilliseen koulutukseen valmentavaa
koulutusta mallintava ESR-rahoitteinen hanke
-Asiakkaat alle 25-vuotiaita pohjoiskarjalaisia nuoria, joilla ei
opiskelupaikkaa tai jotka ovat työttömänä
-Vuosien 2009-2014 aikana hankkeella asiakkaina 1007 nuorta, joista
75 % on takanaan keskeytynyt toisen asteen koulutus
27.10.14 4

5. Tutkimuksen empiirinen konteksti ja aineisto
•Etnografisia aineksia sisältävä aineistonkeruu
- Kenttämuistiinpanot maalis-toukokuussa 30 päivältä (103
sivua)
- Valmentavaan koulutukseen osallistuminen, ohjaustilanteiden
(3) seuraaminen, opetukseen kuuluvien vierailukäynteihin
osallistuminen, keskustelut työntekijöiden kanssa
•Nuorten ja ammattilaisten haastattelut
– Nuorten tuki -hankkeeseen osallistuneen 16 nuoren elämänkerralliset
yksilöhaastattelut (12) ja parihaastattelut (2)
– Hankkeen yhteistyöverkostoon kuuluvan ammattilaisen (18)
ryhmähaastattelut (n=3)
Esityksen nimi / Tekijä 27.10.14 5

6. Taustatietoja haastatelluista nuorista ja
haastattelusta
•Haastateltavat nuoret (n=16) iältään 18-26 -vuotiaita, 7 miestä ja 9
naista
•Kaikki ovat osallistuneet matalan kynnyksen ohjausta ja
ammatillisiin opintoihin valmentavaa koulutusta tarjoavan ESR-hankkeen
toimintaan keväällä 2014
•Haastateltavista 6 oli haastatteluhetkellä siirtynyt valmentavasta
koulutuksesta opintoihin/työharjoitteluun
•Haastattelussa käsiteltyjä teemoja
– Nuorten arkea, lapsuusmuistoja, koulumuistoja, tähänastista
koulutuspolkua, elämänkulun merkittäviä hetkiä
– Kokemuksia hankkeeseen osallistumisesta ja valmentavasta
koulutuksesta (ilmapiiri, opettajat, muut opiskelijat, mistä on ollut
hyötyä, mitä voisi kehittää)
Esityksen nimi / Tekijä 27.10.14 6

7. Tämän esityksen tavoite
•Tarkastella minkälaisia resursseja nuorille on tarjoutunut
lähiverkostossaan sekä oppilaitosten ja julkisten palveluiden
ohjaus- ja tukiverkostoissa:
– Mitä resursseja perhe-, kaveri-, koulutoverisuhteissa on välittynyt,
entä suhteissa koulun ammattilaisiin?
– Miksi joskus palveluverkoston apu jää etäiseksi?
– Millaisten resurssien välittymisen kanavana Ohjaamo ja Avoin
ammattiopisto näyttäytyy nuorten kuvauksissa
27.10.14 7

8. Nuorten tukiverkostot ja niiden kautta
välittyvät resurssit
• Resurssin käsitteellä on koulutussosiologiassa pyritty tekemään näkyväksi
koulutuksellisiin ja elämänkulun siirtymiin liittyviä sosiaalisia, kulttuurisia
ja materiaalisia reunaehtoja
• Nuorisotutkija Ani Wierenga on analysoinut resurssin käsitteellä nuorten
elämänkulun rakentamistaan (ks. myös Aaltonen & Lappalainen 2014)
– Resurssit jakautuvat materiaalisiin, symbolisiin ja tapojen resursseihin
– Resurssit välittyvät sosiaalisissa prosesseissa nuoren sosiaalisten
verkostojen kautta
– Keskeistä välittymiselle ovat luottamukselliset suhteet
– Nuorten suunnanottojen orientaatioihin vaikuttavat verkostojen
lokaalius- globaalius sekä missä määrin ne tarjoavat ideoita ja
tavoitteita ja tai konkreettisia keinoja ja välineitä
27.10.14 8

9. 27.10.14 9
Nuorten koulutuspolkujen merkitykselliset tapahtumat ja keskeiset siirtymävaiheet
LAPSUUS
/ALAKOULU
NUORUUS
/YLÄKOULU
NUORUUS/
TOINEN ASTE
KOULU
•Oppimis- vaikeudet,
erityisopetus-päätökset
•Koulun vaihto
•Sosiaaliset ongelmat:
koulukiusaus,
yksinäisyys
PERHE
•Paikkakunnan-vaihdokset,
vanhempien ero,
työttömyysjaksot,
vanhempien
mielenterveys-ongelmat
Siirtymä yläkoulusta
toiselle asteelle:
•Perheenjäsenen tai
ystävien malli
•Mihin valintapisteet
riittivät
•Oma kiinnostus alalle
Toisen asteen keskeyttäminen:
•Väärä alavalinta
•Opiskeluilmapiiri
•Uupumus, masennus
•Kiusaamiskokemukset,
yksinäisyys
Keskeytystä seuraava ajanjakso
-Pätkätyöt, armeija /1
-Päihteet, rikollisuus /3
-Kotiin jääminen, masennus,
mielenterveysongelmat /6
-Laitokseen /2
-Ammattistartti /2
- Ohjautuminen hankkeeseen / 3
-Työkokeilut, nuorten työpaja /2

10. Koulutusvalinnat ja keskeytykset
Peruskoulun jälkeen:
-Mihin pisteet riittivät /
jälkihaku (6)
-Oma mielenkiinto (4)
-Kavereiden kanssa
samaan (3)
-Perheenjäsenen malli (2)
-Työelämän kautta (1)
Keskeytyksen syy:
-Opiskelusisältö ja/tai
-ilmapiiri (7)
-Uupumus, masennus (5)
-Ongelmat läheisissä
ihmissuhteissa (2)
-Kiusaaminen, yksinäisyys
(2)
27.10.14 10

11. Perhe nuorten kuvauksissa
• Saattaminen tuen piiriin
• Emotionaalisena tukena, rajallisena
• Koulukiusaamiseen puuttuminen, rajallisin vaikutuksin
• Kyyditykset kavereille, harrastuksiin
• Kulttuurinen malli kouluttautumiseen/ työllistymiseen
• Asioiden yhdessä tekeminen (puutarhatyöt, telttailu, autojen
laittaminen)
• Koulutusvalintojen tienviittoina, roolimalleina ja identiteettipeileinä
• Sukulaiset väylinä työelämään
Perhe näyttäytyy useimmilla myös haasteiden tuojana
• Taloudellinen niukkuus, työttömyys, rakentuvat ja purkautuvat kodit,
paikkakunnanvaihdokset, vanhemman/pien jaksamis- ja
mielenterveys- ja päihdeongelmat, perheväkivalta, suvun tausta
27.10.14 11

12. Kokemukset oppilaitosten ohjauksessa ja
tuessa
– Opettajilla ei halua / välineitä käsitellä kiusaamista
luokkatilanteissa tai kouluyhteisössä
– Opetuksessa tarjolla ’yksi tapa ja tahti oppia’
– Ryhmäohjaajien osaamisessa kohdata nuoria oli suuria eroja,
ja oli usein jäänyt nuorille etäiseksi
– Kuraattori, erityisopettaja ja opinto-ohjaaja oppilaitoksesta
linkkeinä Ohjaamoon > heille useimmiten ’päädyttiin’
poissaolojen vuoksi tai ryhmänohjaajan/luokanvalvojan
’lähettämänä’ tai nuoren itse päätettyä erota
27.10.14 12

13. Vertaiset – haitallisina ja hyödyllisinä
resursseina
•Ystävät käytännöllisten resurssien välittäjänä: autokyydit, ruoka,
asunto
•Kaverien ja tuttujen kokemustieto koulutusaloista (opiskelusta),
itselle relevanteista yhteiskunnallisista tuista ja palveluista
•Uusien harrastuksien pariin saattaminen
•Vertaiset identiteettiresurssina, oman itsen symbolisena
rakennusaineksena
– Kouluarjessa tapahtuva erottelu ja syrjintä (niin opettajat kuin oppilaat)
> kokemus yhteisön ulkopuolisuudesta ja omasta ’epänormaaliudesta’
– ”oon aina ollu vähän erilainen ku muut” ;”olin ihmisten joukossa mutta
yksin”
•Vertaiset emotionaalisena resurssina: Ohjaamossa havahtuminen,
että samassa tilanteessa on muitakin
27.10.14 13

14. 27.10.14 14
Haasteet
arjessa/
kotona
”En halua
rasittaa
ongelmillani”
Haasteet
arjessa/
kotona
”En halua
rasittaa
ongelmillani”
Haasteet
koulussa
”Ei ne voi/
halua auttaa
minua”
Haasteet
koulussa
”Ei ne voi/
halua auttaa
minua”
• Luottamuspula aikuisiin
• Yksinjääminen ongelmien kanssa
• Häpeän ja syyllisyyden tunteet
• Ongelmien kohtaamista välttävään toimintaan
ryhtyminen (poissaolot, päihteiden käyttö)
vrt. Souto 2013

15. Monenlaisten verkostoiden kautta reitti
projektiin
• Erityisopettajat, kuraattorit ja opinto-ohjaajat linkkeinä
oppilaitoksesta
• Oppilaitosten ulkopuolelta TE-toimiston neuvoja, etsivä
nuorisotyöntekijä, sosiaalityöntekijä, nuorten työpajaohjaaja
• Perheenjäsen saattanut tai lähisukulaisen kautta mukaan
toimintaan
• Itse selvittänyt, muistanut Ohjaamon esittelyn yläkoulun
opotunnilta
• Kuullut Ohjaamosta tutulta, tai tulon jälkeen tullut
entuudestaan tuttuja vastaan
27.10.14 15

16. Nuoren kohtaamiseen liittyvät ongelmat
nuorten palveluverkostoissa (ammattilaiset)
•Asiointi nuorten palveluissa edellyttää nuorelta taitoja (10)
– itseluottamus, itseohjautuvuus, sosiaaliset taidot, omista asioista
puhuminen, tietoa palveluvalikoimasta ja omista oikeuksista
palveluihin, sovittuna aikana saapuminen
•Virastomaisuus; laki- ja säädöskielellä asioinnin velvoite (5)
•Vähäiset resurssit "liikkua" antamaan konkreettista tukea tai
ottaa yhteyttä (5)
•Palveluiden jääminen etäiseksi ja kasvottomiksi (ja nettiin) (3)
– Luottamusta ei ehdi rakentua nopeissa kohtaamisissa
•Nuoren tilanteen edistymisen hitaus haastavaa ammattilaiselle /
organisaatiolle
27.10.14 16

17. Mikä tukiverkostoiden ja nuoren kohtaamisissa
on ollut toimivaa
•Nuoren ja tukihenkilön välille on syntynyt luottamukseen ja
keskinäiseen kunnioitukseen perustuva suhde
•Nuori on voinut ottaa yhteyttä (matalalla kynnyksellä) omaan
’tuttuun ja turvalliseen’ henkilöön
•Tiivis, pitkäaikainen, nuorta tavoittava, päivystysluontoiseen
henkilökohtaiseen kontaktiin kiinnittyvä tuki on koettu
onnistuneeksi
•Nuoren saaminen asteittain elämässä toimintakykyisemmäksi
tiiviissä moniammatillisessa yhteistyössä
•Oikea-aikaisuus: koulutus/ työ ajankohtaista vasta riittävän
terveydentilan ja säännöllisen elämänrytmin saavuttamisen
jälkeen!
27.10.14 17

18. Asiakkuuden rakentuminen Nuorten tuki –
projektiin
– Ensin tutustumiskäynti, keskustelu uraohjaajan kanssa
– Nuorella rauha miettiä lähteekö mukaan > vapaaehtoisuus tärkeä
(nuorisotyön toimintakulttuuri)
– Alkukartoitus ”miten sulla menee”; ’käytiin läpi perhettä, harrastuksia,
koulutushistoriaa…vähän niin kuin nyt [haastattelussa]’
– Palvelutarpeen arviointi (TE-palvelut, toimeentulotuki- ja asumisasiat,
mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, neurologiset tutkimukset)
– Nuoren työ- ja opiskeluhistoria ja omien tavoitteiden pohtiminen
yhdessä omaksi nimetyn henkilökohtaisen uraohjaajan kanssa
– Päätös mahdollisesta reitistä joko valmentavaan koulutukseen,
työkokeiluun tai toisen asteen koulutukseen
27.10.14 18

19. Ohjaajat ovat tukeneet nuoria
•Ammatinvalinnassa
•Omien tavoitteiden, vahvuuksien ja voimavarojen selkiyttämisessä
•Apua käytännön asioiden hoitamisessa kuten asunnon
hankinnassa ja virastoasioinneilla
•Muiden tukipalveluiden kartoittamisessaYhteishakuun liittyvissä
käytännöissä, tarvittavien lomakkeiden täyttämisessä, liitteiden
lähettämisessä
•Työkokeilu ja työssäoppimispaikan löytämisessä
•Oppilaitosten jatkuvaan hakuun liittyvissä käytännöissä
(lomakkeet, vapaamuotoiset kirjeet)
•Erityislausuntojen kirjoittamisessa (TE-toimistolle, lausunnot
oppilaitoksille)
27.10.14 19

20. Hankkeen valmentava koulutus on nuorten
omien sanojen mukaan tuonut
• Päiviin sisältöä ja rytmiä
• Onnistumisen kokemuksia opinnoissa
• Rauhaa selkiyttää paikkaansa: ”kolmessa kuukaudessa ei varmaan ollut jutut olleet
hirveesti vielä selkeämmät miulla”
• Tutustumismahdollisuuksia oppilaitoksiin ja koulutuspaikkoihin
• Uskallusta ja itsevarmuutta sosiaalisissa tilanteissa
• Uusia kavereita ja ystäviä
• Kokemusten jakamisen mahdollisuuksia samassa tilanteessa olevien kanssa
• Työelämätietoutta
• Opintosuorituksia (ammatillisiin opintoihin)
”tää Avo amo oli ehkä ensimmäinen paikka, jossa tuli semmonen tunne, että
opiskelu voi olla miulle mahollista, opiskelu voi olla kivvaa! Että mie oikeesti
sain sen kurssin tehtyä!”
27.10.14 20

21. Valmentava koulutus oppimisympäristönä
•Tasa-arvoisuus - vaikuttamisen mahdollisuudet
– Voidaan neuvotella yhdessä toiminnasta
– Suhtaudutaan vakavasti opiskelijoiden ehdotuksiin (vs. kyyninen ja
vähättelevä)
– Puheenvuoroja ei tarvitse pyytää viittaamalla, toimittu enemmänkin
’kokousmaisesti’
•Vaihtelevat opiskelusisällöt
– Päivissä on vaihtelua, ei-koulumaista
– Vierailut,
•Yksilöllisyys oppimistavoitteiden asettamisessa
– Omien voimavarojen mukaan tekeminen
– Onnistumisen kokemus itseisarvona
– Osaamisen tunnistaminen: ’tämähän on juuri sitä teidän äikkä kolmosta’
– On monta eri vaihtoehtoa suorittaa kurssi, ei vain yhtä
27.10.14 21

22. Ilmapiiri valmentavassa koulutuksessa
•Samat kokemukset, vertaistuki
”On ollut helpottava kuulla, että muillakin on..” ”ihmisten kanssa on
samoja kokemuksia asioista, ja on voinut nähdä niitä eri kantilta”
•Kuuluvuuden tunne ”jos olet yksin ja muut kutsuvat ryhmään, siitä
tulee kiva olo”
•Hyväksyntä ”…mie tajusin että kukaan ei arvostele minua”
•Avoimuus ”..ihmiset juttelevat avoimesti omista asioistaan”
•Useita tapoja oppia ”ei tunnu koulumaiselta, tehdään muitakin
juttuja”
• ”jos on omia juttuja, niin ymmärretään ja kukaan ei katso pahasti”
•Kypsyys ”kai se on kun kaikki on täällä vähän aikuistuneita, nähnyt
kaikenlaista”; ”porukkaa on kaiken ikäistä, mie en edes tiedä minkä
ikäisiä kaikki on”
27.10.14 22

23. Muut hankkeeseen osallistuvat nuoret ja yhteisö
•”Täällä on saanut apua kaikessa”
– Painonhallinta, oma taloudenpito, tupakoinnin lopettaminen,
mielenterveysasioista jutteleminen, vinkki vertaistukiryhmästä,
hyvistä ruokapaikoista, harrastuksista, opiskelukokemukset,
pääsykoekokemukset, työnhaku
•On voinut itse auttaa toisia omalla vahvuusalueellaan
– Oppiaineissa auttaminen, sosiaalisuus, rauhallisuus, tietokoneet,
kyydin tarjoaminen, ’herättäminen ja kotoa hakeminen’
•Kavereita, ystäviä
– Suuri osa tapaa kouluaikana, osa myös koulun ulkopuolella
(harrastus, muu vapaa-ajanvietto)
•Toiset tuovat esille omia luonteenpiirteitä ja persoonaa
27.10.14 23

24. Lopuksi
•Nuoret toivovat nuorisopalveluihin yksilöllisempää ohjausta,
pidempikestoisempaa tukea, asioihin tarttumista ja kiinnostusta
nuoria kohtaan (ks. myös TEM 2014)
•Heikoimmassa asemassa olevia nuoria yhdistaä ̈vaḧaïnen
luottamus muita ihmisia ̈ja viranomaisia kohtaan (ks. myös Alanen
ym. 2014)
•Pelkät käytännön resurssit eivät riitä, vaan tarvitaan
luottamuksellisten ihmissuhteiden suhteiden kautta välittyneitä
kokemuksia koulutuksen mielekkyydestä ja mahdollisuudesta
itselle (vrt. Lappalainen & Aaltonen 2012)
•Nuoret tarvitsevat intensiivistä, joustavaa, yksilöllistä ja
kanssakulkevaa tukea sekä mahdollisuutta jakaa kokemuksia
samassa tilanteessa olevien nuorten kanssa
27.10.14 24

25. Lisätietoja tutkimuksesta:
Sanna Mäkinen sanna.makinen@uef.fi
+358 50 520 7164
Nuorempi tutkija
Itä-Suomen yliopisto
25

26. Lähteet
Aaltonen, S. & Lappalainen, S. 2013. Samalla viivalla? Koulutuspoluilta poikenneiden nuorten
resurssit ja toisen asteen koulutus. Teoksessa Kristiina Brunila, Katariina Hakala, Elina
Lahelta & Antti Teittinen (toim.) Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliset eronteot.
Helsinki: Gaudeamus, 110–127.
Alanen, O., Kainulainen, S. & Saari, J. 2014. Vamos tekee vaikutuksen. Vamos-nuorten
hyvinvointikokemukset ja tulevaisuuden odotukset. HDL Raportti 01/ 2014. Helsinki:
Helsingin Diakonissalaitos.
Souto, A-M. 2013. Toiselta asteelta pudonneet vai pudotetut? Näkökulmia ammatillisen
koulutuksen keskeyttämiseen ja Nuorisotakuun toteuttamiseen. Teoksessa Jussi Ronkainen &
Marika Punamäki (toim.) Nuoret ja syrjäytyminen Itä-Suomessa. Mikkeli: Mikkelin
ammattikorkeakoulu, 107-130.
TEM 2014. Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia. Nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen
loppuraportti. TEM julkaisuja 15/2014. Työ- ja elinkeinoministeriö. Edita
Alanen, O., Kainulainen, S. & Saari, J. 2014. Vamos tekee vaikutuksen. Vamos-nuorten
hyvinvointikokemukset ja tulevaisuuden odotukset. HDL Raportti 01/ 2014. Helsinki:
Helsingin Diakonissalaitos.
27.10.14 26