Lyhyt tietoisku: sähköisten palveluiden kehittäminen
Tutustuminen zurichin rakennusvalvontaan ja kaupunkisuunnitteluun
1. 1
Tutustuminen Zurichin rakennusvalvontaan ja
kaupunkisuunnitteluun
Sain Helsingin kaupungin stipendin kansainväliseen esimies-asiantuntija vaihtoon Zurichiin.
Stipendin tarkoitus on tutustua kohdekaupungin hallintoon ja kirjoittaa sitten kokemuksista
raportti ja tehdä konkreettisia ehdotuksia parannuksia Helsingin hallintoon. Olin lokakuussa
2010 Zurichin rakennusvalvonnassa, Amt fuer Baubewilligung, viikon ja toisen viikon
kaupunkisuunnitteluvirastossa, Amt fuer Städtebau.
Zurichin asukasluku on 380 000 asukasta. Kaupunki on kuitenkin pinta-alaltaan pieni ja Zurichin
kanttonin alueella, joka muodostaa yhtenäisen talousalueen, asukkaita on 1,7 miljoonaa.
Kaupunki vaikuttaakin keskustaltaan Helsinkiä suuremmalta. Zurich on myös koko Sveitsin
taloudellinen veturi, kuulemma joka neljäs frangi ansaitaan täällä. Asunnoista on kaupungin
alueella pula ja tarkoituksena onkin tiivistää kaupunkirakennetta. Kaupunki on Suomeen
verrattuna kallis, johtuen yhä vahvistuvasta Sveitsin frangin kurssista. Rakentamista koskevia
lakeja ja säännöksiä on kolmelta tasolta, valtakunnalliset ( Bund), kantonin ja kaupungin omat.
Kantoni- ja kaupunkikohtaiset voivat olla hyvinkin erilaisia eri Sveitsin kaupungeissa.
Rakennusvalvontavirastoa johtaa kroatialaissyntyinen naisarkkitehti, Drazenka Dragila-Salis,
joka ollut virastossa kaksi vuotta, Virastossa on henkilökuntaa 70 henkeä, joista 10 henkeä on
hissitarkastuksissa. Tämä hissitarkastaminen rakennusvalvonnan yhteydessä on kuulemma
Sveitsissäkin harvinaista. Hissitarkastajat myyvät palveluksiaan myös muille kaupungeille.
Virastossa on 24 aluearkkitehtia, joilla on omat vastuualueet kaupungilla. Arkkitehtien
toimenkuva on Suomeen verrattuna hieman suppeampi. He katsovat rakennusluvat
kaavanmukaisuuden, mutta lähettävät hakemuksen sitten hyväksyttäviksi eri virastoihin,
paloasiat palopoliisille, esteettömyysasiat omalle viranomaiselle, kaupunkikuvallisen tarkastelun
kaupunkisuunnitteluvirastolle, ympäristöasiat ja melukysymykset ympäristövirastoon
rakennushistorialliset kysymykset rakennussuojeluviranomaisille, jne. Eli arkkitehtien työ on
hyvin paljon koordinaattorin työtä. Juristeja virastossa on neljä. Rakennuslupia on vuosittain
noin 3000 lupaa ( vastaa Helsingin määrää) ja käsittelyaika 3-4 kuukautta, määräyksissä on 4
kuukauden maksimiaika. Helsingissä 80% luvista käsitellään 6 viikossa. Pienemmät luvat
hoidetaan ilmoitusmenettelyllä. Luvat päättää meidän rakennuslautakuntaa vastaava
Bausektion, jossa on kolme poliitikkoa. Kokouksia on kaksi kertaa kuukaudessa. Päätäntävaltaa
ei ole delegoitu virkamiehille, vaan päätettäväksi viedään sinne kaikki luvat, joilla voi olla
vaikutusta kolmannelle osapuolelle. Esityslistalla luvat on jaettu kolmeen kategoriaan, A, B ja C
lupiin. Tärkeimmät ja isommat A-luvat esitellään lautakunnalle. Lautakunnalla on kuitenkin
mahdollisuus ottaa käsittelyynsä myös pienemmät B- ja C-luvat. Lautakunnalta voi myös saada
ennakkopäätöksen jostain periaatteellisesta kysymyksestä.
Työmaavalvontaa hoitaa 8 henkilöä, joilla ei välttämättä ole insinöörin koulutusta, vaan ovat
esimerkiksi entisiä työnjohtajia. Työmaavalvontaan kuuluu rakennuksen oikean sijainnin
valvonta ja työmaan turvallisuusasioiden kontrollointi. Rakentamisen lopussa on meidän
vastaanottotarkastusta vastaava tarkastus, jossa todetaan lopputuloksen olevan myönnetyn
rakennusluvan mukainen. Rakenne- ja muita erikoissuunnitelmia rakennusvalvontaan ei
toimiteta eikä niitä viranomaisten toimesta tarkasteta. Teknisten suunnitelmien oikeellisuus on
rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla. Työmaat ovat siistejä ja hyvin organisoituja. Valtaosa
2. 2
rakennustyöläistä on ulkomaalaisia. Suuria rakentamisen laatuongelmia ei kuulemma esiinny,
vaan työn taso on hyvä.
Rakennuspiirustukset säilytetään rakennusvalvontaviraston arkistossa. Toisin kuin meillä talon
piirustusten kopioiden saaminen edellyttää kiinteistön omistajan lupaa.
Sveitsi on Suomen ohella ainoita maita, joissa vaaditaan rakennettavaksi väestönsuojia. Myös
omakotitaloihin rakennetaan väestönsuoja. Mitoituksena on 1.5 m2 / henkilö kun se meillä on
0.75 m2/ henkilö. Eli elintason ero näkyy myös kriisiaikana.
Rakennuslupahakemukset julkaistaan kaksi kertaa viikossa sanomalehdessä.
Rakennuspaikalle pystytetään tulevan rakennuksen nurkkien kohdalle rakennuksen korkeuden
näyttävät mastot. Myös korkeiden rakennusten hahmot näytetään, näin kaupungilla näkee
useita kymmeniä metrejä korkeita mastoja. Tarkoituksena on naapurustolle näyttää
konkreettisesti millainen lupahakemuksen mukainen rakennusmassa ympäristössä on. Mastot
pystyttävät ulkopuoliset firmat hankkeeseen ryhtyvän kustannuksella. Myös pienistä
muutoksista pitää yleensä tehdä malli, kuten ikkunamuutoksista. Huomautus- ja valitusoikeus ei
ole vain juridisilla naapureilla, vaan kaikilla joiden asemaan rakennushanke voi vaikuttaa. Noin
10 % rakennusluvista johtaa valituksiin ja useat niistä kuulemma menevät läpi kaikki
oikeusasteet. Ei yksittäiset rakennusluvat, mutta kaavoitukseen liittyvät asiat voivat mennä
kansanäänestykseen, jos 3000 ihmistä näin vaatii. Kuulemma tämä raja on laskemassa 2000
ihmiseen ja myös sähköpostitse tehdyt allekirjoitukset hyväksytään. Tämä on mahdollisesti
lisäämässä kansanäänestyksiä.
Sveitsin työajat ovat meidän työaikoja pitemmät, viikkotyöaika on 42 tuntia. Lomaa on 4 viikkoa,
yli 50 vuotiailla 5 viikkoa ja yli 60 vuotiailla 6 viikkoa. Rakennusvalvonnassa työt alkavat klo 8 ja
klo 8-9 on yleinen vastaanottoaika, jolloin asiakkaat voivat tulla ilman ajanvarausta. Klo 10-11
on puhelinaika. Jos virallinen työaika on pitempi kuin meillä, niin myös vastaavasti palkkataso
on parempi, noin 50% paremmat palkat. Minulle kerrotun mukaisesti julkisen puolen palkat on
tarkoituksellisesti nostettu korkeammalle kuin yksityisellä puolella, jotta työpaikat olisivat
houkuttelevat ja sinne hakeutuisi parhaat voimat. Rakennusvalvonnan budjetista lupamaksuilla
katetaan vain 30-40 %, kun se meillä on tavoitteena 85%,( viime vuosina 65-80%). Hyvästä
palkkatasosta johtuen, niin varsinkin kaupunkisuunnitteluvirastossa useat työntekijät
työskentelevät lyhennettyä työaikaa, useimmiten 80-90% työajasta, usein käytännössä 4 päivää
viikossa. Molempien virastojen työhuoneet olivat tilavia ja siistejä työhuoneita. Itse rakennus on
vanha virastotalo 1930- luvulta, keskellä kaupunkia.
Rakennusvalvonta tekee rakennuksen valmistumisen yhteydessä asiakaskyselyn koskien
viraston toimintaa. Kysymykset ovat valmiiksi frankeeratussa kirjekuoressa. Vastausprosentti on
ollut 35% luokkaa ja rakennusvalvontavirasto on saanut varsin hyvää palautetta toiminnastaan.
Kyselyn vastauksia käytetään hyväksi viraston toimintaa kehitettäessä. Kyselyn käsittelyn
hoitaa ulkopuolisen konsultti ja on vuosikustannukseltaan noin 20 000 frangia.
Kaupunkisuunnitteluvirastossa on 120 henkeä, johtajana on arkkitehti Patrick Gmür, joka on
ollut virastossa vasta vuoden ja on ollut aikaisemmin varsin tunnettu suunnitteleva arkkitehti.
Hän on myös muuttamassa viraston organisaatiota jakamalla kaupunki neljään osa-alueeseen,
joissa on omat henkilöresurssit. Helsingistä poiketen liikennesuunnittelu on eri virastossa. Sen
sijaan kaupunkisuunnitteluvirasto hoitaa ulkomainonta- ja ulkovalaistusasioiden lupia sekä
antaa kaupunkikuvallisen lausunnon rakennusluvista. Kaupunkiin on laadittu valaistuksen
3. 3
yleissuunnitelma, Plan Lumiere., jossa kaupungin yleisten tilojen ja julkisivujen valaistuksen
periaatteet on määritelty. Kaupunkisuunnitteluvirastossa työskentelee myös suomalaissyntyinen
arkkitehti Pia Anttila, jolta sain kiitettävästi apua ja neuvoja zürichiläisistä prosesseista.
Yleiskaavaa vastaava on Bau- und Zonenordnung, jossa on näytetään alueiden käyttötarkoitus
ja rakennuksen korkeus ja myös rakennusoikeus. Myös suojeltavat rakennukset on merkitty
tähän yleiskaavaan. Ymmärtääkseni tämän yleiskaavan perusteella voi selvissä tapauksissa
myöntää rakennusluvan. Jos rakennusoikeutta halutaan ylittää, niin se on mahdollista tietyin
perustein, aina 20 % saakka, edellyttää detaljikaavaa. Naapuritontilta voi myös ostaa
rakennusoikeutta omaan käyttöön. Normaalisti ja varsinkin jos halutaan yleiskaavasta poiketa,
tehdään deltaljikaava, lähinnä meidän asemakaavaa vastaava Gestaltungsplan, jossa
kuitenkaan ei ole hyvin tarkkoja asemakaavamääräyksiä, kuten meillä.
Kaupunkisuunnitteluvirastossa on saatu tänä vuonna valmiiksi RES, Räumliche
Entwicklungsstrategie, jossa Zurichiin on asetettu monipuolisesti maankäyttötavoitteita,
tarkastellen yrityselämän, asumisen, ympäristön, liikenteen ja vapaa-ajan tavoitteita. Vastaten
osittain Helsingin MAA –ohjelmaa, Maankäytön ja asumisen ohjelmaa, ottaen mukaan kuitenkin
laajemman katsontakannan.
Zurich on myös asettanut varsin kunniahimoisen ympäristötavoitteen vuoteen 2050 mennessä.
Ohjelman nimi on 2000 Watt Gesellschaft, jossa tavoitteena on yksilön energiakulutus ja
ympäristöjälki olisi vain 2000 Wattia, kun se nykyisellään on noin 6500 Wattia. Mukaan
lasketaan silloin kaikki ihmisen kuluttama energia, asuminen, syöminen, matkailu, työ ja
työmatkat. Eli syökö lähellä valmistettua ja tuotettua ruokaa, miten tekee lomamatkat , miten ja
missä vaatteet on tehty jne. Ohjelma on kunnianhimoinen, mutta sveitsiläiset tuntuvat ottavan
sen vakavasti ja tämä voi johtaa suuriin muutoksiin myös kaupunkisuunnittelussa, pyritään
tiiviimpään asumiseen, työpaikat ja kaupat välittömään asuntojen läheisyyteen,
matkustamistarpeen minimoimiseen. Otin keskusteluissa esille myös meidän vastaavia
pyrkimyksiä, kuten Jätkäsaareen tulevan Sitran Low2Now hankkeen.
Mielenkiintoinen kaupunkisuunnitteluinstrumentti on testisuunnittelu, Testplanung, jota voidaan
käyttää detajikaavan, Gestaltungsplanin esivalmistelussa. Pääsin mukaan tällaisen
Testplanungin aloitustilaisuuteen. Suuri ja perinteinen vakuutusyhtiö Zurich Versicherung
omistaa Zurich-järven rannalta oman pääkonttorinsa. Nyt yhtiö haluaa laajentaa ja kehittää
pääkonttorinsa korttelia. Korttelin neljästä rakennuksesta yksi on suojeltu ja toisen rakennuksen
julkisivut on suojeltu. Kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa, että mahdollisuudet tutkitaan tämän
testisuunnittelun avulla. Yhtiö ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat yhdessä valinneet kolme
erilaista arkkitehtitoimistoa mukaan, yksi nuori toimisto Barcelonasta, yksi
kaupunkisuunnitteluun erikoistunut toimisto Milanosta ( professori ETH:ssa) ja yksi perinteikäs
toimisto Zürichistä. Tarkoituksena on että nämä kolme toimistoa työskentelevät yhdessä, kaksi
workshopia nyt syksyllä ja pyrkivät yhdessä saamaan parhaan lopputuloksen. Ketään ei julisteta
voittajaksi vaan lopputuloksena on yhteinen suunnitelma, jossa myös yhtiö ja
kaupunkisuunnitteluvirasto ovat olleet mukana. Tämä testisuunnittelu vaikuttaa
mielenkiintoiselta ja hyvältä metodilta, jota kannattaisi myös Suomessa käyttää perinteisen
kutsukilpailumenettelyn rinnalla.
Zürichissä on meidän rakennusvalvonnan kaupunkikuvaneuvottelukuntaa vastaava elin
Baukomission, joka antaa lausunnon isoista ja merkittävistä rakennushankkeista. Mukana on
rakennusvalvonnan, kaupunkisuunnitteluviraston, kaupunginmuseon (Denkmalpflege)
4. 4
edustajat, puheenjohtajana poliitikko ja ulkopuolisina jäseninä 4 vuodeksi valitut asiantuntijat,
nyt yksi Berliinistä,yksi Münchenistä, yksi Wienistä, yksi Neunburgista, ja yksi Zürichistä.
Kokouksia on kerran kuussa ja kokous kestää koko päivän.
Pääsin myös kaupunkisuunitteluviraston kutsusta seuraamaan IBA:n, Internationale
Bauaustellungin avajaisia Baseliin. IBA on perinteikäs 1920- luvulta Saksata lähtenyt
rakentamisen organisaatio. Nyt IBA:n teemana on Baselin kehittäminen voimakkaaksi yli
maarajojen kasvavaksi eurooppalaiseksi metropoliksi. Basel on Sveitsin puolella, mutta osa
esikaupunkialuetta on Ranskan ja osa Saksan puolella. Lentokenttä on Ranskan puolella.
Baselin satama Reinin varrella on Sveitsin ainoa meriliikenneyhteys ja markkinoidaankin Pohjan
meren eteläisimpänä satamana. Avajaiset paneelikeskusteluineen pidettiin lääkejätti
Novartiksen suljetulla kampusalueella, jossa on mielenkiintoisia huippuarkkitehtien
suunnittelemia rakennuksia. Alueella työskentelee 10 000 ihmistä ja yhtiö on merkittävin Baselin
kemian alan yhtiöistä. Paneeliin osallistui myös Helsingissä esillä ollut arkkitehti Jaques
Hertzog, joka on saanut tehtäväksi Baselin maankäytön kehittämisen. Saksan ja Ranskan
edustajat tuntuvat olevan myös valmiita metropolin rakentamiseen yli valtakunnan rajojen ja
myös Baselin nimen suojissa. Katsotaan, että on yhteistä mielenkiintoa Baselin nimen
hyödyntämisestä, vaikka paikallishallinto olisikin ennallaan Ranskan ja Saksan puoleisilla
alueilla.
Polkupyörävuokraus on toiminut Zürichissä menestyksekkääksi jo kaksi vuosikymmentä.
Kaupunki on järjestänyt kesäajaksi ilmaisia pyörän lainauspisteitä eri puolille kaupunkia.
Vuokrauspisteet toimivat siirrettävissä konteissa, joissa oli töissä kerrallaan kaksi henkilöä,
maahanmuuttajia, työllistettyjä somalitaustaisia miehiä. Pyörien lainaus oli ilmaista, oli esitettävä
henkilöllisyystodistus ja 20 frangin vakuusmaksu. Jos halusi pyörän lainata yli yön, siitä joutui
maksamaan 10 frangia. Pyörät on hankittu pyörissä olevien firmojen mainoksien rahoilla ja ne
myydään syksyllä sesongin päätyttyä yleisölle. Pyörät olivat hyväkuntoisia uusia pyöriä.
Aseman vieressä olevaan pyörien lainauspaikan yhteydessä oli myös ulkopuolisten pyörien
vartioitu parkkipaikka, joko päivämaksulla ( 1 frangi) tai kausimaksulla ( 60 frangia).
Pyöräilijöille on osoitettu omat kaistat katualueelta, tosin paikoitellen kaistat tuntuivat aika
turvattomilta vilkkaan liikenteen keskellä. Uusia pyöräteitä pyritään rakentamaan
mahdollisuuksien mukaan.
Myös Helsingissä kannattaisi kokeilla vastaavaa mallia, pyörät mainosrahoilla ja henkilöstö
vaikka tukityöllistämisvaroilla. Helsingin aikaisempi pyörävuokraushan ei onnistunut ja uusi
kysely Pariisin mallin mukaisesta pyörien lainausjärjestelmästä mainosrahoilla ei herättänyt
tarpeeksi kiinnostusta. Jos vastaavat systeemit toimivat eurooppalaisissa kaupungeissa, niin
kyllä ne pitää saada toimimaan myös Helsingissä.
Mielenkiintoinen juuri valmistunut hanke on Viadukt, jossa rautatiesillan alapuoliset tilat on
otettu käyttöön. Viaduktin alle on rakennettu kauppoja, ravintoloita, kerhotiloja ja kauppahalli.
Liikenteen melu ylikulkevista junista ei häiritse näitä toimintoja. Radan viereen, viaduktin päälle
on rakennettu kevyen liikenteen väylä. Tässä hankkeessa aikaisemmin käyttämättöminä olleet
tilat on otettu hienosti hyötykäyttöön.
Zürichin stadion, jossa pidetään vuotuiset yleisurheilun GP-kisat, on kunnostettu hienoon
kuntoon. Kenttä on upotettu ympäristöään alemmalle tasolle ja siten suojassa tuulilta.
Katsomojen päällä on ilmava siipimäinen katosrakennelma. Stadionia käytetään myös
jalkapallo-otteluiden suorituspaikkana. Kaupungissa on kaksi suurta jalkapalloseuraa, FCZ ja
5. 5
Zürich Grasshoppers. Yleisurheilu ei ole Sveitsissä hyvin suuri urheilulaji, mutta vuotuisen GP-
kisojen mainosrahoilla pystytään stadionia pyörittämään.
Zürichissä ei ole ollut perinteisesti korkeita rakennuksia. Nyt on valmistumassa Prime Tower, 36
kerroksinen, 125 metriä korkea, Hardbrückenin alueelle. Alueelle rakennetaan uusi
asemarakennus junien, raitiovaunujen ja bussien risteysasemaksi. Alue on vanhaa
teollisuusaluetta, joka muutetaan nyt toimisto- ja asuinalueeksi. Monille rakennuksille on
löydetty uusiokäyttö, kuten vanha laivanrakennusverstas, Schiffbau, joka on muutettu
monitoimihalliksi.
Sveitsissä toimii Alvar Aalto Gesellschaft, jonka ovat muodostaneet aikanaan Aallon toimistossa
työskennelleet arkkitehdit. Järjestö on aktiivinen ja tekee joka toinen vuosi yhteisiä excursioita,
viimeksi matkalla mukana 90 henkilöä. Tapasin Aallon toimistossa työskennelleen arkkitehti
Theo Sennin ja seuran nykyisen puheenjohtajan Simon C Winkerin.
Pidin kuvaesitelmän Helsingin rakentamisesta ja lähitulevaisuuden suunnitelmista.
Mielenkiintoista kuulijakuntaa oli n 30 henkilöä. Helsinki ja Suomi kiinnostavat selvästi
sveitsiläisiä ja asenne on hyvin positiivinen.
Stipendin ehtoihin kuuluu, että vierailun kokemusten perusteella matkalla ollut tekee
konkreettisia ehdotuksia Helsingin käyttöön.
Ehdotukseni on:
1. Virastojen ala-aulaan hankitaan yleisö- ja asiakaskäyttöön näyttöpääte, josta vierailija voi
saada tietoa alueen vastuuhenkilöistä, asemakaavatilanteesta ja muusta kaupungin
taustatiedosta. Tällainen näyttöpääte oli käytössä Zürichin rakennusvalvontaviraston ala-
aulassa.
2. Rakennusvalvonta järjestää rakennuksen lopputarkastuksen yhteydessä asiakaskyselyn,
kirjallinen kaavake valmiine kirjekuorineen, jossa rakentajaa pyydetään kertomaan
kokemuksensa rakennuslupaprosessista. Asiakaskysely uudistetaan kahden vuoden päästä ja
kysytään miten rakennettu rakennus, ravintola, asunto tai muu rakennuslupakohde, on toiminut
käytännössä. Näitä tietoja kerätään systemaattisesti ja hyödynnetään lupaprosessien,
työmaavalvonnan ja myös rakentamisen ohjaamisen yhteydessä.
3. Kokeillaan, nykyistä enemmän, rakennuksen paikan merkitsemistä kulmamastoilla. Tällöin
tulevan rakennuksen hahmon voi nähdä konkreettisesti. Samoin voidaan kokeilla uusien
ikkunoiden sopimista julkisivuun rakennettujen mallien avulla. Kulmamastojen käyttö Sveitsin
käytännön mukaisesti kaikissa hankkeissa ei kuitenkaan ole mahdollista ilman määräysten
muuttamista ja ei ole tarpeenkaan, koska tietokonepohjaisilla havainnekuvilla pystytään
rakennuksen vaikutus ympäristöön arvioimaan.
4. Kaupunkisuunnitteluvirastossa tulisi kokeilla Sveitsissä käytössä olevaa testisuunnittelua,
Testplanung. Eli kun halutaan tutkia jonkin alueen kehittämismahdollisuuksia kootaan
monipuolinen asiantuntijaryhmä, eri alojen edustajia ja työryhmätyöskentelyn kautta, ilman
kilpailua pyritään löytämään oikea tai hyvä lopputulos. Kaupungin puolelta mukana voivat olla
eri virastojen edustajia. Maksajana voi olla kaupunki tai hankkeeseen ryhtyvä taho.
5. Kokeillaan polkupyörien lainauksessa Zürichissä jo 20 vuotta toiminutta järjestelmää. Pyörät
hankitaan pyörissä olevilla mainosten rahoituksella. Uusia, moderneja, kestäviä polkupyöriä.
6. 6
Pyörälainauspisteet voisivat toimia siisteistä, ehkä mainoksilla varustetuista konteista, joihin
pyörät saa yöajaksi sisään. Pyörien lainaaminen ilmaista henkilötietoja ja panttia vastaan( esim
50 € ) Henkilökuntana voivat olla esimerkiksi kesätyöntekijät, tukityöllistetyt, 2 henkilöä paikalla.
Pyörän lainauspisteitä voisi olla kolme, rautatieasemalla hotelli Elielin takana tai Rautatietorilla
luistinradan paikalla, Kauppahallin lähellä ja Narinkatorilla. Rautatieaseman lainauksen
yhteydessä voisi ajatella myös pyörien säilytyspaikkojen järjestämistä, vaatii silloin isomman
alueen. Saataisiin nyt Elielin aukion pyöräkasat järjestykseen ja ympäristö siistimmäksi.
6. Kaupungin palkkaustaso pyritään nostamaan Sveitsin mallin mukaiseksi. Pyritään nostamaan
palkkataso paremmaksi kuin yksityisellä sektorilla, jolloin kaupungin töihin on pyrkii alojen
parhaimmisto ja samalla huolehditaan työtehon kasvusta, jolloin pärjätään pienemmällä
henkilökunnalla.
8. 8
Zürichin kaupungista on pienoismalli, johon lupahankkeet ja valmiit rakennukset täydennetään
Rakennuslupahakemuksen mukaisen rakennusmassan korkeus osoitetaan kulmapisteiden
paikalle laitetuilla mastoilla, jotta naapurusto näkee ympäristömuutoksen
12. 12
Zürichin ensimmäinen korkearakennus, Prime Tower, 36 kerrosta., 125 metriä.Etualalla
laukkuvalmistaja Freitagin konteista rakennettu väliaikainen torni. Sillan alla ”Helsinki” yöklubi
kaurismäkeläiseen henkeen.
