Muutoksen suunnat Porissa II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015

1 TYÖLLISYYSKEHITYS
2
3
VÄESTÖKEHITYS
MUU YLEINEN KEHITYS

Porin työllisyyskehitys huhti-kesäkuussa 2015
• Satakunnan työttömyysaste oli neljänneksi alhaisin: Satakunnan alueella oli 14 457 työtöntä
työnhakijaa kesäkuun lopussa 2015. Työttömien työnhakijoiden määrä nousi 1 062 henkilöllä (muutos 7,9 %) edellisen
vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Satakunnan työttömyysaste oli (14 %) neljänneksi alhaisin kaikkien 15 Ely-
keskusalueen joukossa. Satakuntaa alhaisempi työttömyysaste oli vain Pohjanmaalla (9,6 %), Etelä-Pohjanmaalla (10,6 %)
ja Uudellamaalla (12,1 %)
• Työllisyysaste oli kaukana tavoitteesta, mutta avointen työpaikkojen määrä kasvussa
Porissa: Porin työllisyysaste oli 66,9 % vuoden 2012 lopussa. Työllisyysaste on 5,1 %-yksikköä jäljessä Porin
työllisyysohjelman tavoitteesta (72 %). Porissa oli keskimäärin 751 avointa työpaikkaa tammi-kesäkuussa 2015.
Kuukausivaihtelut olivat suuria. Vuonna 2014 tammi-kesäkuussa avoimia työpaikkoja oli keskimäärin 555. Avointen
työpaikkojen määrä kasvoi keskimäärin 196 paikalla vuoteen 2014 verrattuna.
• Porin työttömyysaste on heikentynyt muiden keskuskaupunkien tavoin: Porissa oli yhteensä
6639 työtöntä työnhakijaa kesäkuun lopussa. Vuoden 2015 vuosikeskiarvo oli tammi-kesäkuun osalta 6 511. Porin
työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 16,3 % vuoden 2015 ensimmäisen kuuden kuukauden osalta. Porin työttömyysasteen
vuosikeskiarvo oli tammi-kesäkuussa 2015 keskimäärin 2,2 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo.
Porin työttömyysaste kasvoi +3,9 %-yksikköä vuosina 2010-2015 eli kuudenneksi eniten 15 suurimman kaupungin
joukossa vuosina 2010-2015. Työpaikkamenetykset kohdistuivat erityisesti avoimen sektorin työpaikkoihin.
• Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrä edelleen kasvussa: Porin kaupungissa oli yli vuoden
työttömänä olleita henkilöitä 2 203 henkilöä kesäkuun lopussa 2013. Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi noin
tuhannella henkilöllä vuosien 2010-2015 välisenä aikana. Nuoria alle 25-vuotiaita oli työttömänä työnhakijana
keskimäärin 998 henkilöä tammi-kesäkuussa 2015. Työttömien nuorten työnhakijoiden määrä kasvoi keskimäärin 200
henkilöllä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
• ”Piiskamaksut” valtolle kasvavat, aktivointiaste pysynyt korkeana: Kunnan osarahoittamaa työ-
markkinatukea saavien määrä oli keskimäärin 1221 henkilöä kuukaudessa tammi-heinäkuussa 2015. Yli 500 päiväisiä oli
75 % kaikista työmarkkinatuen saajista tammi-heinäkuussa 2015. Porin kuntaosuus työmarkkinatuesta oli yhteensä 3,4
miljoonaa euroa tammi-heinäkuussa 2015 eli keskimäärin 486 000 euroa kuukaudessa. Porin aktivointiaste oli 35,4 %
tammi-kesäkuussa 2015 ja korkein 10 suurimman kaupungin joukossa.
21.9.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

60,9
61,8
62,8
62,2
63,4 63,5
65,3
66,7
67,3
64,7
65,4
67 66,9
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Työllisyysaste* (%) Porissa vuosina 2000-2012
Työllisyysohjelman tavoite 72
% vuoteen 2025 mennessä
 Porin työllisyysohjelman tavoite: Työllisyysaste 72 % vuoteen 2025 mennessä.
Tilanne: Työllisyysaste 66,9 % vuoden 2012 lopussa, ero tavoitteeseen 5,1 %-yksikköä
*Työllisyysaste =18-64-vuotiaiden osuus
vastaavanikäisestä väestöstä

1071
974
856
608
550
445
378
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
2013 2014 2015
Avointen työpaikkojen määrän kehitys kuukausittain
Porissa vuosina 2013-2015
 Porin työllisyysohjelman tavoite: avointen työpaikkojen määrän lisääntyminen. Tilanne:
avointen työpaikkojen määrä kasvoi tammi-kesäkuussa 2015 verrattuna vuoteen 2014.
Avointen työpaikkojen määrä oli tammi-kesäkuussa joka kuukausi korkeampi kuin
edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana

Kaikkien työpaikkojen ja yksityisen sektorin työpaikkojen
muutos% suurissa kaupungeissa vuosina 2008-2012
 Muuttuja kuvaa alueen kaikkien työpaik-
kojen ja yksityisen sektorin työpaikkojen
muutosta vuosien 2008-2012 välisenä
aikana
 Koko maassa kaikkien työpaikkojen mää-
rä väheni noin 37 300 työpaikalla (-1,6 %)
ja yksityisen sektorin työpaikkojen määrä
noin 53 000:lla (-3,7 %) vuosina 2008-
2012
 Porin työpaikkamenetykset kohdistui-
vat erityisesti yksityisen sektorin
työpaikkoihin (-7,2 %). Avoimen sekto-
rin työpaikkojen määrä väheni eniten
Kouvolassa, Porissa ja Lahdessa.
 Kaikkien työpaikkojen määrä kasvoi yli-
voimaisesti eniten Kuopiossa ja yksityisen
sektorin työpaikkojen määrä Kuopiossa ja
Vantaalla. Kaikkien ja yksityisen sektorin
työpaikkojen määrä laski eniten
Kouvolassa.

Porin ja 15 suurimman kaupungin työttömyysaste
(%) kesäkuun lopussa 2010-2015
 Porin työttömyysaste kasvoi +3,9 %-yksikköä vuosina 2010-2015 eli kuudenneksi
eniten 15 suurimman kaupungin joukossa vuosina 2010-2015. Porin työllisyyden
muutosprosentti on 30,4, joka on keskitasoa 15 suurimman kaupungin joukossa
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työllisyystilasto TK 14A
Kaupunki 2010 2011 2012 2013 2014 2015* Muutos %-yksikköä Muutos %
2010-2015 2015-2010
Espoo 6,7 6 6,4 8,2 9,7 11,1 4,4 65,4
Vaasa 9,4 8 8,6 9,6 10,5 11,6 2,2 23,5
Vantaa 9,3 8,8 8,9 10,1 11,3 12,7 3,4 36,7
Helsinki 8,6 8 8,3 9,9 11,6 13,1 4,5 52,3
Hämeenlinna 10,2 9 8,9 10,7 11,8 13,3 3,1 30,5
Kuopio 12,4 11,4 11 11,7 12,8 14,5 2,1 16,9
Kouvola 11,3 10,9 11,5 12,9 14,6 14,9 3,7 32,4
Lappeenranta 12,5 12,3 12,1 13,1 15,2 15,7 3,2 25,2
Pori 12,7 12,6 12,3 13,9 15,2 16,6 3,9 30,4
Turku 13,9 13,5 13,6 15,5 16,8 18,1 4,2 30,5
Tampere 15,0 13,3 13,3 16,1 17,3 18,7 3,7 24,9
Oulu 14,8 14,3 14,8 16,7 17,5 19 4,2 28,1
Lahti 15,4 13,9 14,4 16,4 18,1 19 3,7 23,8
Joensuu 16,6 15,5 16,3 17,4 17,1 19,2 2,6 15,9
Jyväskylä 14,0 13,7 14,4 15,9 18 19,4 5,4 38,5

Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo suh-
teessa 25 suurimpaan kuntaan vuosina 2000-2013
 Porin työllisyysohjelman tavoite: Työttömyysaste alenee 25 suurimman kunnan
keskiarvon tasolle vuoden 2018 loppuun mennessä. Tilanne: Ero tammi-kesäkuun
vuosikeskiarvon perusteella +2,2 %-yksikköä
| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A
19,7
18,5
17,2
16,1
16,9
15,4
14,1
12,5
11,1
12,6 12,6 12,4 12,3
13,8
15
16,3
14,7
13,7
13,2
12,6 12,6
12
10,4
9,2
8,7
10,7 10,9
10,2
10,7
12,1
13,2
14,1
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015*
Pori 25 suurinta

Porin työttömyysaste (%) 2005-2015
(vuosikeskiarvot)
15,4
14,1
12,5
11,1
12,6 12,6
12,4 12,3
13,8
15
16,3
10
11
12
13
14
15
16
17
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015*
 Työttömyysaste on heikentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 2012 jälkeen ja on noussut
samalle tasolle kuin viimeksi vuonna 2004

5626
5141
4460
3980
4535
4920
4777 4784
5356
5855
6511
3500
4000
4500
5000
5500
6000
6500
7000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015*
Porin työttömien työnhakijoiden määrä vuosina
2005-2015 (vuosikeskiarvot)
 Työttömien työnhakijoiden vuosikeskiarvo oli tammi-kesäkuussa 2015 yhteensä 6511.
Työttömiä työnhakijoita oli määrällisesti enemmän kuin kertaakaan vuoden 2001 jälkeen
(vuosikeskiarvo 6734)

5 875 5 818
5 651 5 562
5 383
5 954
6 758
6 587
6 454
6 246
6 071
6 639
3 000
3 500
4 000
4 500
5 000
5 500
6 000
6 500
7 000
7 500
8 000
Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä
2010 2011 2012 2013 2014 2015
Porin työttömien työnhakijoiden määrä
kuukausittain tammi-kesäkuussa 2010-2015
 Työttömyysaste on noussut hyppäyksittäin aikaisempaa korkeammalle tasolle vuoden
2012 jälkeen

Työttömyysaste (%) kuukausittain Porissa 2010-2015
16,9
16,4
16,1
15,6
15,2
16,6
17,0
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu
2010 2011 2012 2013 2014 2015
 Työttömyysaste on vaihdellut 15,2-17 prosentin välillä tammi-kesäkuussa 2015.
Työttömyysaste on ollut korkeampi joka kuukausi vuoden 2015 aikana kuin kertaakaan
vuoden 2010 jälkeen

1610 1616 1617 1599 1591 1615
1677 1693 1700 1738 1749
18131833 1838 1823 1838 1834 1854 1896 1880 1887 1913 1948
2041
2111 2130 2143 2128 2146
2203
0
500
1000
1500
2000
2500
2013 2014 2015
Porin pitkäaikaistyöttömien määrä kuukausittain
vuosina 2013-2015
 Porin työllisyysohjelman tavoite: pitkäaikaistyöttömyyden ja rakennetyöttömyyden
vähentäminen. Tilanne: pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut koko 2010-luvun
ajan: pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut noin tuhannella henkilöllä vuosina
2010-2015
Lähde: Satakunnan ELY-keskus, työttömät työnhakijat ja työttömyysaste kunnittain Satakunnassa TK 14A

1061
982 977
948
877
1141
300
400
500
600
700
800
900
1000
1100
1200
1300
2011 2012 2013 2014 2015
Porin alle 25-vuotiaiden työttömien määrä
kuukausittain vuosina 2011-2015
 Työllisyysohjelman tavoite: Nuorten työttömyysasteen aleneminen 11 %:iin kaikista
työttömistä vuoden 2018 loppuun. Tilanne: Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyysaste
keskimäärin 15,5 % tammi-kesäkuussa 2015
Lähde: Satakunnan ELY-keskus, työttömät työnhakijat ja työttömyysaste kunnittain Satakunnassa TK 14A

315 310 309 316 305 291 291
476 457 455 461 479 471 466
456 445 436 446 453 450 456
0
200
400
600
800
1 000
1 200
1 400
Heinäkuu Kesäkuu Toukokuu Huhtikuu Maaliskuu Helmikuu Tammi
300-499 pv saajat 500-999 pv saajat 1000 tai yli pv saajat
Kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea (”sakkomaksu-
listalaiset) saavien määrät kuukausittain vuonna 2015
 Yli 300 päivää työmarkkinatukea saavien porilaisten määrä oli keskimäärin 1 221 tammi-
heinäkuussa 2015: 75 % työmarkkinatuen saajista oli yli 500 päiväisiä
Lähde: KELA, kelasto -raportit

115 586 103 615 97 753 111 624 101 505 95 598 101 093
177 345
155 667 153 695
170 174 168 676 157 925 167 326
235 038
211 553 205 982
221 868 217 938
208 680
219 075
0
100 000
200 000
300 000
400 000
500 000
600 000
Heinäkuu Kesäkuu Toukokuu Huhtikuu Maaliskuu Helmikuu Tammi
Kunnan osuus euroa 300-499 pv saavat Kunnan osuus euroa 500-999 pv saavat
Kunnan osuus yli 1000 pv saavat
Kunnan osuus euroina työmarkkinatuesta kuukausittain
tammi-heinäkuussa 2015
 Porin työllisyysohjelman tavoite: KELA:n ”sakkomaksujen” väheneminen.
Tilanne: Porin kuntaosuus työmarkkinatuesta on kasvussa lakimuutoksen myötä
ja oli yhteensä 3,4 miljoonaa euroa tammi-heinäkuussa 2015 eli keskimäärin 486
000 euroa kuukaudessa

40,4
37,4
36,8
35,4
35,2
34,3
34
33,6
31
30,8
30,7
29,5
29,4
28,8
28,3
27,9
25,1
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
Vaasa
Lappeenranta
Hämeenlinna
Pori
Joensuu
Vantaa
Kouvola
KOKO MAA
Helsinki
Oulu
Seinäjoki
Espoo
Jyväskylä
Turku
Tampere
Kuopio
Lahti
Aktivointiaste (aktiivitoimenpiteissä olevien osuus työ-
markkinatukea saavista) suurissa kaupungeissa
keskimäärin tammi-huhtikuussa 2015
 Porin työllisyysohjelman tavoite: aktivointiaste vähintään 30 % vuoteen 2018 saakka
ja aktivointiaste verrattuna 10 suurimpaan kaupunkiin. Tilanne: Porin aktivointiaste oli
35,4 % tammi-kesäkuussa 2015 ja korkein 10 suurimpaan kaupunkiin verrattuna

Porin väestökehitys huhti-kesäkuussa 2015
• Porin asukasluvun kasvu heikkoa vuonna 2015: Porin asukasluku oli 85 334 henkilöä elokuun
lopussa 2015. Porin väestönkehitys oli heikkoa tammi-kesäkuussa 2015. Luonnollinen väestönlisäys ja kuntien
välinen muuttoliike oli negatiivinen. Nettosiirtolaisuus on ollut positiivista yhtäjaksoisesti koko ajanjakson 2010-
2015. Vuoden 2015 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana väestö vähentyi -134 henkilöllä, mutta ennakkotietojen
perusteella tammi-elokuun väestövähennys on enää – 4 henkilöä.
• Porin haasteena negatiivinen luonnollinen väestönlisäys: Porin väestönlisäys oli yhteensä
586 henkilöä vuosien 2010-2014 välisenä aikana eli keskimäärin 0,14 % vuodessa. Porin väestönlisäys oli posi-
tiivinen, mutta jäi neljänneksi alhaisemmaksi keskuskaupunkien joukossa. Porin väestöllistä kilpailukykyä heikentää
ensisijaisesti negatiivinen luonnollinen väestönlisäys. Porin luonnollinen väestönlisäys (=syntyvyys-kuolleisuus) oli -
81 henkilöä, kuntien välinen muuttoliike (=tulomuutto-lähtömuutto) -87 henkilöä ja nettomaahanmuutto (=maa-
hanmuutto-maastamuutto) -35 henkilöä tammi-kesäkuussa 2015.
• Työllisten nettomuutto tasapainossa Porissa: Työllisten nettomuutto on yksi tärkeimmistä
muuttoliikkeen rakenneindikaattoreista erityisesti kuntatalouden näkökulmasta: yhden työllisen keskimääräiset
vuositulot noin 29000 euroa ja ei-työllisen 7000 euroa. Työllisistä (=työssä olevat henkilöt) sai muuttovoittoa vain
kuusi keskuskaupunkia vuosina 2008-2012. Pori kärsi työllisistä maltillisen -85 henkilön muuttotappion vuosina
2008-2012. Porin työllisten muuttotase oli kilpailukykyinen muihin keskuskaupunkeihin verrattuna.
• Pori hyötyy muuttajien rakenteesta keskimäärin noin 2 miljoonaa euroa vuo-
dessa: Muuttoliikkeen osalta toinen keskeinen indikaattori liittyy muuttoliikkeen laskennalliseen tulokertymään eli
aiheutuuko muuttoliikkeestä kunnalle tulolisäystä vai menorasitetta. Laskennallisessa tulokertymässä lasketaan
yhteen kunnan kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien tulot yhden kalenterivuoden aikana. Erotus kuvaa sitä, hyötyykö
vai kärsiikö kunta muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta. Porin laskennallinen tulokertymä muuttoliikkeestä oli
+9,9 miljoonaa euroa positiivinen vuosina 2008-2012 eli keskimäärin noin 2 miljoonaa euroa vuodessa. Pori oli yksi
kymmenestä keskuskaupungista, jonka muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli positiivinen vuosina 2008-
2012

Porin väestönkehitys kvartaaleittain 2010-2015
 Porin väestönkehitys oli heikkoa tammi-kesäkuussa 2015. Luonnollinen väestönlisäys ja
kuntien välinen muuttoliike oli negatiivista. Nettosiirtolaisuus on ollut positiivista
yhtäjaksoisesti koko ajanjakson 2010-2015
-150
-100
-50
0
50
100
150
200
I/2010 II III IV I/2011 II III IV I/2012 II III IV I/2013 II III IV I/2014 II III IV I/2015 II
Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittan -tietokanta

-100
-80
-60
-40
-20
0
20
40
60
80
100
Porin väestönlisäys kuukausittain 1.1.2010-30.6.2015
 Porin väestönlisäys oli yhteensä +597 henkilöä 1.1.2010-30.62015 välisenä aikana.
Vuoden 2015 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana väestö vähentyi -134 henkilöä.
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain -tietokanta

21.9.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Eniten lapsitalouksia suhteessa kaikkiin lapsitalouksiin oli Söörmarkun (21,5 %)
postinumeroalueella vuonna 2013. Pienin osuus oli taas keskustan ja Tiilimäen
alueella (3,7 %).
Lapsitaloudet postinumeroalueittain vuonna 2013

Väestönlisäys keskuskaupungeissa vuosina 2010-2014
 Väestönlisäys oli määrällisesti
suurinta Helsingissä ja Espoossa
vuosina 2010-2014. Yli 10 000
henkilön väestönlisäykseen ylsivät
lisäksi Oulu, Vantaa ja Tampere.
 Porin määrällinen väestönlisäys oli
yhteensä 586 henkilöä. Porin
väestönlisäys oli positiivinen, mutta
jäi neljänneksi alhaisemmaksi
keskuskaupunkien joukossa. Porin
väestöllistä kilpailukykyä heikentää
ensisijaisesti negatiivinen luonnolli-
nen väestönlisäys. Porin väestönlisäys
oli keskimäärin 0,14 % vuodessa
 Väestönlisäys oli suhteellisesti
nopeinta Espoossa, Oulussa ja
Seinäjoella. Yli 1 %:in vuosittaiseen
väestönkasvuun ylsivät lisäksi
Helsinki, Vantaa ja Tampere.
21.9.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, StatFin -väestötilastot

Työllisten (työssä olevat) nettomuutto keskuskaupun-
geissa vuosina 2008-2012
 Työllisistä muuttajista sai muuttovoittoa vain kuusi
keskuskaupunkia vuosina 2008-2012: Helsinki,
Vantaa, Seinäjoki, Espoo, Hämeenlinna ja Lahti.
Työllisistä muuttajista kärsi muuttotappiota 15
kaupunkia vuosina 2008-2012: muuttotappiot
vaihtelivat Kokkolan 82 henkilöstä Tampereen 2 327
henkilöön.
 Pori kärsi työllisistä maltillisen -85 henkilön muutto-
tappion vuosina 2008-2012. Porin työllisten muutto-
tase on kilpailukykyinen muihin keskuskaupunkeihin
verrattuna. Työllisten muuttotase tärkeä indikaattori,
sillä yhden työllisen keskimääräiset vuositulot noin
29000 euroa ja ei-työllisen 7000 euroa.
 Työllisistä sai määrällisesti ylivoimaisesti eniten
muuttovoittoa Helsinki (8 807 hlöä). Pääkaupunki-
seudun kolme keskuskaupunkia saivat työllisistä
muuttovoittoa yhteensä noin 11 800 henkilöä.
Seinäjoki sai työllisistä eniten muuttovoittoa
suhteessa asukaslukuun.
 Työllisistä kärsi eniten määrällistä muutto-tappiota
Tampere ja Turku. Työllisistä sai li tuhat henkilöä
muuttotappiota em. lisäksi Joensuu, Jyväskylä ja Oulu
21.9.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä keskus-
kaupungeissa vuosina 2008-2012
 Laskennallisessa tulokertymässä lasketaan
yhteen kunnan kaikkien tulo- ja lähtömuut-
tajien tulot yhden kalenterivuoden aikana.
Erotus kuvaa sitä, hyötyykö vai kärsiikö
kunta muuttoliikkeestä ja muuttajien
rakenteesta.
 Helsingin, Espoon ja Vantaan laskennallinen
hyöty muuttoliikkeestä oli 328 miljoonaa
euroa vuosina 2008-2012 eli keskimäärin
65,6 miljoonaa euroa vuodessa.
 Porin laskennallinen tulokertymä muutto-
liikkeestä oli +9,9 miljoonaa euroa posi-
tiivinen vuosina 2008-2012 eli keskimäärin
noin 2 miljoonaa euroa vuodessa.
 Muuttoliikkeestä hyötyivät suhteessa
asukaslukuun eniten Hämeenlinna (150
€/asukas), Seinäjoki (143 €/as.) ja Lahti
(104 €/as.)
 Muuttoliike aiheutti suhteessa asukas-
lukuun eniten laskennallista rasitetta
Kajaanille, Tampereelle ja Turulle.
21.9.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

Porin sisäinen ja ulkoinen elinvoima loka-joulu-
kuussa 2013
 Tilitettyjen kunnallisverojen määrä kasvanut tammi-elokuussa 2015: tilitettyjen
kunnallisverojen määrä on kasvanut 3,2 % tammi-elokuussa 2015 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan
verrattuna. Porin kunnallisverotulot ovat nousseet enemmän kuin koko maan keskiarvo (1,7 %). Tilitettyjen
yhteisöverojen määrän kuukausivaihtelut erittäin suuria. Kartoissa on esitetty mediaanitulot postinumeroalueittain
vuonna 2013.
 Tilitettyjen yhteisöveron määrä on vähentynyt tammi-elokuussa 2015: tilitettyjen
yhteisöverojen määrä on laskenut -10,6 % tammi-elokuussa 2015 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan
verrattuna. Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain eikä ole siten täysin
vertailukelpoinen
 Vanhojen asuntojen hinnat nousivat vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä: vanhojen
asuntojen neliöhinta oli 1506 euroa vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä. Vanhojen asuntojen hinnat nousivat
1,4 % edellisen vuoden viimeiseen neljännekseen verrattuna. Vanhojen asuntojen neliöhinnat ovat nousseet
yhtäjaksoisesti vuodesta 2005 alkaen. Porin vanhojen asuntojen hintamuutos oli Seinäjoen jälkeen toiseksi korkein
suurten kaupunkien joukossa vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä. Kartoissa kuvataan vuokra-asumisen
yleisyyttä postinumeroalueittain Porissa.
 Yritysperustanta edelleen positiivista taantumasta huolimatta: Vuonna 2014 aloitti 331
yritystä ja lopetti toimintansa 383 yritystä Porissa eli yritysten nettoperustanta oli 52 uutta yritystä. Porissa on
aloittanut 3 845 ja lopettanut 2 928 vuosien 2005-2014 välisenä aikana. Yritysten nettoperustanta oli 917 yritystä
eli keskimäärin yli sata yritystä aloitti enemmän kuin lopetti vuosittain vuosien 2005-2014 välisenä aikana.
 Porin yrityskannan kasvu on hidastunut: Porissa oli 4725 yritystä vuoden 2014 lopussa. Porissa on
55,6 toimivaa yritystä tuhatta asukasta kohden. Porin yrityskanta on alhaisempi kuin koko maan keskiarvo (66,5
yritystä 1000 asukasta kohden), mutta samalla tasolla kuin Porin keskeisissä verrokkikaupungeissa suurimpia
korkeakoulukaupunkeja lukuun ottamatta.

Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa)
Porissa huhti-kesäkuussa 2015
0
3
6
9
12
15
18
21
24
27
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
syyskuu
lokakuu
marraskuu
joulukuu
Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015
 Porin kunnallisverotulot kasvoivat 3,2 % tammi-elokuussa edellisen vuoden
vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Porin kunnallisverotulot ovat kasvaneet
enemmän kuin koko maan kaikkien kuntien keskiarvo (1,7 %)
Lähde: Verohallinto

Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos%
kalenterivuoden alusta Porissa ja koko maassa huhti-
kesäkuussa 2015
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu
2,3
2,9
2,7
1,9
2,2
2,0
Pori Koko maa
 Tilitettyjen kunnallisverojen määrä kasvoi Porissa huhti-kesäkuussa hieman
enemmän kuin koko maan keskiarvo. Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole
kuitenkaan suoraan vertailukelpoinen koko maan kehitykseen jaksotuksen vuoksi

Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (miljoonaa
euroa) kuukausittain vuosina 2012-2015
0
1 000 000
2 000 000
3 000 000
4 000 000
5 000 000
6 000 000
2012/1
2012/2
2012/3
2012/4
2012/5
2012/6
2012/7
2012/8
2012/9
2012/10
2012/11
2012/12
2013/1
2013/2
2013/3
2013/4
2013/5
2013/6
2013/7
2013/8
2013/9
2013/10
2013/11
2013/12
2014/1
2014/2
2014/3
2014/4
2014/5
2014/6
2014/7
2014/8
2014/9
2014/10
2014/11
2014/12
2015/1
2015/2
2015/3
2015/4
2015/5
2015/6
 Tilitettyjen yhteisöverojen määrä on laskenut -10,6 % tammi-elokuussa
2015 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tilitettyjen
yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain: vuoden 2015
toukokuun aikaisempaa suurempi summa selittyy työmarkkinatuen
rahoitusvastuun kompensoinnilla kunnille.

Suurimmat kotitalouksien käytettävissä olevat mediaanitulot 2012 olivat
Kalaholman-Väinölän alueella (n. 46 000 €). Pienimmät taas Tiilimäen (n. 17 000
€) alueella.
Mediaanitulot postinumeroalueittain vuonna 2012

Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa viimeisellä
neljänneksellä vuosina 2006-2014
 Vanhojen asuntojen hinnat nousivat vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä
1,8 % Porissa verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.
Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen hintaindeksi
Vuosi/neljäs
neljännes (loka-
joulukuu)
Neliöhinta €/m2 Indeksi (2005=100) Muutos% edellisen
vuoden vastaavaan
neljännekseen
2006 1139 108,3 1,8
2007 1222 111 1
2008 1175 106,2 -5,5
2009 1306 115,7 7,2
2010 1396 120,8 1,5
2011 1398 121,3 -0,2
2012 1406 122,6 -0,5
2013 1479 124,9 -3,5
2014 1506 127,6 2,9

Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa ja muissa suurissa
kaupungeissa loka-joulukuussa vuonna 2014
 Hintojen muutos-% indeksoituna on ollut suurin Seinäjoella ja pienin Mikkelissä
edellisen vuoden ajanjaksoon verrattuna
21.9.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen hintaindeksi
Kaupunki Neliöhinta €/m2 Indeksi (2005=100) Muutos% (2014-2013/IV
neljännes)
Helsinki 3967 146,7 -0,1
Espoo-Kauniainen 3275 132,9 1,2
Vantaa 2612 124,5 -2,9
Porvoo 2179 119,6 -0,7
Tampere 2340 130,6 1
Turku 1893 118,1 -4,3
Pori 1506 127,6 2,9
Rauma 1430 113,7 -2,9
Lappeenranta 1721 118,7 0,9
Kotka 1288 114,3 -2,7
Kouvola 1166 109,2 -5,3
Lahti 1800 131,9 -0,8
Hämeenlinna 1851 124,2 0,5
Kuopio 1957 122,1 -1,4
Jyväskylä 1868 125,4 -2,7
Vaasa 1848 140,6 0,3
Seinäjoki 1821 129,2 6,1
Kokkola 1764 148,4 -3,9
Mikkeli 1749 123,2 -7,4
Joensuu 1814 127,4 -1,5
Oulu 1811 110,2 1,3
Kajaani 1337 113 -5,8

Eniten vuokra-asunnossa asuvia kotitalouksia vuonna 2013 on Tiilimäen (62,5 %)
ja keskustan (50 %) postinumeroalueella. Vähiten taas Lattomerellä (1,5 %) ja
Lavian Kalliala-Hauniassa (1,1 %)
Vuokra-asuminen postinumeroalueittain vuonna 2013

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa kvartaaleittain
2005-2014
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
I/2005
II/2005
III/2005
IV/2005
I/2006
II/2006
III/2006
IV/2006
I/2007
II/2007
III/2007
IV/2007
I/2008
II/2008
III/2008
IV/2008
I/2009
II/2009
III/2009
IV/2009
I/2010
II/2010
III/2010
IV/2010
I/2011
II/2011
III/2011
IV/2011
I/2012
II/2012
III/2012
IV/2012
I/2013
II/2013
III/2013
I/2014
II/2014
III/2014
IV/2014
I/2015
Aloittaneita Lopettaneita
 Porissa aloitti 331 ja lopetti 383 yritystä vuonna 2014 eli yritysten
nettoperustanta oli 52 uutta yritystä.
Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta

Yrityskannan kehitys Porissa kvartaaleittain 2005-2014
4020
4725
4000
4100
4200
4300
4400
4500
4600
4700
4800 I/2005
II/2005
III/2005
IV/2005
I/2006
II/2006
III/2006
IV/2006
I/2007
II/2007
III/2007
IV/2007
I/2008
II/2008
III/2008
IV/2008
I/2009
II/2009
III/2009
IV/2009
I/2010
II/2010
III/2010
IV/2010
I/2011
II/2011
III/2011
IV/2011
I/2012
II/2012
III/2012
IV/2012
I/2013
II/2013
III/2013
IV/2013
I/2014
II/2014
III/2014
IV/2014
 Yritystilaston tiedot ovat muuttuneet Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmän uudistuksessa. Uudistuksen
yhteydessä tietojen muodostamista yritysten lopetuksista on tarkennettu, mikä vaikuttaa vuosien 2013 ja -
14 yrityskannan pienenemiseen eikä ole siten suoraan vertailukelpoinen aikaisempiin tilastoihin.
Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015

Empfohlen

Empfohlen

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

Was ist angesagt? (20)

Ähnlich wie Muutoksen suunnat Porissa II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015

Ähnlich wie Muutoksen suunnat Porissa II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 (20)

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015