Pohdin tässä puheenvuorossa työelämää koskevan tiedon luonnetta ja käyttöä.

1. Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja
työkykyä koskevasta tiedosta ja sen
hyödyntämisestä
Pauli Forma
Keva
Kunta-alan työelämän tutkimusseminaari
6.6.2014

2. Ajankohtaista (1)
• Kehitys työurien suhteen on ollut myönteistä tilastojen valossa,
tosin kehitys olisi saanut olla vielä nopeampaa.
• Organisaatioiden väliset erot työkyky- ja työhyvinvointiasioissa
ovat suuret.
• Ammattiryhmien väliset erot työkyvyttömyyseläkkeiden
alkavuudessa ovat suuret.
• Lähellä eläkeikää olevilla on työkykyä jäljellä keskimäärin varsin
paljon.
6.6.2014 2

3. Ajankohtaista (2)
• Työhyvinvointi on kunta-alalla keskimäärin hyvällä tolalla; tämä ei
silti tarkoita etteikö ongelmiakin olisi.
• Työkyvyttömyys ilmiönä on harvinainen: sillä on kuitenkin
merkittäviä taloudellisia vaikutuksia ja sosiaalisia vaikutuksia.
• Työkykyyn ja jojtamiseen liittyviä toimintamalleja on, mutta ne
eivät välttämättä toimi (esimerkiksi työkykyongelmiin
puuttuminen).
• Työkyky- ja työkykyasioiden johtamista tulisi parantaa.
– Osaksi johtamisjärjestelmää
– Eri toimijoiden roolit
6.6.2014 3

4. 6.6.2014 4
Eläkkeelle siirtyminen ja työssä
jatkaminen 2000-2013

5. Työkyvyttömyyskustannukset suhteessa
palkkasummaan vaihtelevat merkittävästi kunta-
alan organisaatioissa
5
Työkyvyttömyyseläkekustannukset
TyötapaturmakustannuksetSairauspoissaolokustannukset
Kustannukset
vaihtelevat
merkittävästi
organisaatioiden
välillä.
6.6.2014

6. Lähellä vanhuuseläkeikää olevilla työntekijöillä on
varsin hyvä työkyky
Työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi kokevien osuus lähellä
eläkeikää olevilla ja kaikilla valtion ja kuntien työntekijöillä
0
20
40
60
80
100
Kunta Valtio
Fyysinen työkyky
Kaikki Lähellä eläkeikää olevat
6.6.2014 6
0
20
40
60
80
100
Kunta Valtio
Henkinen työkyky
Kaikki Lähellä eläkeikää olevat
Lähde: Forma 2013.

7. Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia
ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen
hyödyntämisestä
6.6.2014 7

8. Lähtökohtia
• 10 vuotta sitten sanottiin, että työelämää koskevaa tietoa on
paljon. Nyt sitä on vieläkin enemmän ja paremmin saatavilla.
– Esimerkiksi pätevän esitelmän ainekset eri teemoista saa
nykyään helposti kasaan verkosta (vrt. datajournalismi)
• Erilaiset tutkimusaineistot ovat vajaakäytössä.
– Aineistojen hyödyntäminen loppuu usein ensijulkaisuun. Monet
tutkimuskysymykset eivät vaatisi uuden aineiston keräämistä.
• Analyysiosaaminen korostuu.
– Kuka tahansa voi kerätä erilaisia aineistoja nopeasti ja halvalla.
Keskeistä on se, kuka pystyy tekemään relevantin analyysin ja
käytäntöä palvelevat toimenpidesuositukset.
• Tutkimustulosten vieminen käytäntöön jää usein
puolitiehen.
– Riittääkö tutkijoille ”breikkaaminen” julkisuudessa?
6.6.2014 8

9. Erilaista tutkimustietoa
työelämästä/työhyvinvoinnista
1. Yleinen tutkimustieto, esimerkiksi työhyvinvointi kunta-
alalla tai julkisella sektorilla
– Seuranta: miten työhyvinvointi on kehittynyt?
– Vertailu: mikä on työhyvinvointi suhteessa muihin
työmarkkinasektoreihin tai erilaisissa organisaatioissa tai
erilaisissa henkilöstöryhmissä.
2. Mekanismeja koskeva tutkimustieto
– Mikä heikentää/tukee työhyvinvointia, aiheuttaa sairastavuutta,
lisää eläkkeelle siirtymistä?
3. Kehittämiseen liittyvä tai siinä hyödynnettävä tutkimustieto
– Tiedon hyödyntäminen esimerkiksi työhyvinvoinnin
edistämisessä tai työkykyjohtamisessa.
6.6.2014 9

10. C. Informaatio-
vaikuttaminen
A. Työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen kehittäminen
B. Oikeudet ja
velvollisuudet,
kannustimet
Tutkimusorganisaatiot
• Simuloinnit (ennen)
• Arvioinnit (jälkeen)
Keinoja vaikuttaa työurien pidentämiseen ja näihin liittyvä
tutkimus tai analyysi
Organisaation vastuulla, oma toiminta
ja kumppanit
• Organisaation työhyvinvointitutkimukset,
työkykyjohtamisen auditoinnit
• Tiedolla johtaminen
Tutkimusorganisaatiot
• Yleinen tieto työelämän
tilasta ja muutoksista
• ”Perustutkimus”

11. 6.6.2014 11
Tiedolla johtaminen…

12. Miten tutkimus voi vaikuttaa?
6.6.2014 12
Tutkimus Viestintä Tietoisuus Toiminta
• Ajattelu ja viestintä on organisaatioissa eriytetty vaikka ei
pitäisi.
• Medianäkyvyys ei takaa vaikuttavuutta.
• Tutkimuksen on tuotettava todistettava panos tutkittavaan
haasteeseen (vrt. lääketieteellinen tutkimus).
Keinoja vaikuttavuuden parantamiseksi:
• Sidosryhmien/kohdeyleisön kiinnostuksen herättäminen ja
odotusten rakentaminen edellyttää jatkuvaa viestintää, ei
vain loppuraportin julkaisua
• Fiksusti mietitty sisällöntuotanto on parempi
viestintästrategia kuin mahdollisimman laaja levitys
• Raskaan sisällön pilkkominen pienempiin osiin helpottaa
ruuansulatusta: infograafit, videot, podcastit ja jopa
pelillistäminen ovat jo think tank -viestinnän arkipäivää.

13. Päättäjät palavat halusta saada
tutkimustietoa? Päättäjät kertovat arvostavansa tutkijoiden
tuottamaa tutkimustietoa, mutta
käytännössä tätä tietoa ei aina pystytä
tai haluta hyödyntää.
Mitkä tekijät edesauttavat tutkimuksen
hyödyntämistä:
• Tutkimus on ajankohtainen.
• Tutkimus on lyhyt.
• Tutkimus sisältää selkeitä toimenpide-
ehdotuksia.
• Tutkimuksesta on saanut tietoa
mediasta.
• Tutkimus tukee edustajan ajamaa
politiikkaa.
6.6.2014 13

14. Saadaanko työelämän kehittämisellä
aikaan tuloksia?
6.6.2014 14
Kehittäminen Tulokset?

15. Monet työelämään liittyvät asiat ovat vaikeasti
vaikutettavissa
Kokee työtehtävänsä ruumiillisesti
melko tai erittäin raskaina (kunta-ala)
39,6
38,9
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
1 984 1 990 1 997 2 003 2 008
Kokee työtehtävänsä henkisesti melko
tai erittäin raskaana (kunta-ala)
57,4
65,9
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
1 984 1 990 1 997 2 003 2 008
6.6.2014

16. Omalta esimieheltä yhä useammin
kiitosta hyvästä työstä
6.6.2014 16
’Esimieheni antaa kiitosta hyvistä
työsuorituksista’.
Huom. Vuosina 1990 ja 1997 väite kuului
’Esimieheni palkitsee hyvistä
työsuorituksista’.
37,8
42,2
64,8
68,2
71,4
0
10
20
30
40
50
60
70
80
1990 1997 2003 2008 2013
42,6
51,5 52,9
55,7
62,4
0
10
20
30
40
50
60
70
80
1990 1997 2003 2008 2013
Työtovereilta yhä useammin
kiitosta hyvästä työstä
’Saatteko kiitosta työstänne työyhteisön
muilta jäseniltä tai asiakkailta?’ :
’vähintään kerran viikossa’ tai ’pari
kertaa kuussa’
Huom. Mukana ne palkansaajat, joilla
työajasta enintään ¼ asiakastyötä.
Lähde: Perhoniemi 2014.
Toisaalta samaan aikaan…
Lähde: Perhoniemi 2014.

17. Kehittämistyö kantaa hedelmää yksittäisissä
organisaatioissa
Keskiarvon muutos -0,2 -0,1 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6
Muuttuneiden
mittareiden määrä (kpl)
3 12 74 152 88 47 14 2 2
Monessako
organisaatiossa muutos
tapahtunut (kpl)
2 7 14 16 14 11 6 2 2
Tarkastelun kohteena 24-26 mittaria per organisaatio.
Organisaatioita 16 kpl
Analyysi perustuu Kevan Kuntasi työhyvinvointisyke-palveluun.
Lähde: Saari 2014.

18. Työhyvinvointi on mittareiden mukaan parantunut
1% 3% 19% 39% 39%
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Muuttunut selkeästi heikompaan (-0,2 tai yli)
Muuttunut vähän heikompaan (-0,1)
Pysynyt ennallaan, 0
Muuttunut vähän positiiviseen (0,1)
Selkeää muutosta positiiviseen (0,2 tai yli)
Lähde: Saari 2014.

19. Ajankohtaisia tutkimuskysymyksiä
• Kehittämistoiminnan ja sen tulosten välinen yhteys, vaikuttavuus
• Vaikuttavuuden osoittamisella voi olla päätöksenteon kannalta suuri
merkitys.
• Miten ja miksi keskinkertaisesta tulee hyvä tai hyvästä paras?
• Tukijärjestelmän ja kansalaisten suhde, prosessit.
• Muutosten vaikutukset työhyvinvointiin ja työntekijöiden ja
organisaatioiden valintoihin.
• Työelämän katve-alueet.
6.6.2014 19

20. Lopuksi
• Perustietoa työelämän tilasta on paljon.
• Haasteena tiedon hyödyntäminen, analyysiosaaminen.
• Rakennettava siltoja tutkimuksesta toimintaan ja toiminnan
kehittämiseen.
6.6.2014 20