Tiedotustilaisuus 10.2.2014. Eläketurvakeskus tarjoaa uutta tutkimustietoa ajankohtaiseen keskusteluun eri sosioekonomisten ryhmien asemasta eläkejärjestelmässä. Erikoistutkija Noora Järnefelt, ekonomisti Satu Nivalainen ja professori Hannu Uusitalo esittelevät raporttia Sosioekonomiset erot – Työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä. Raportti on luettavissa ETK:n verkkosivuilla Etk.fi > Julkaisut

1. Miten työeläkejärjestelmä
kohtelee herraa ja
duunaria?
10.2.2014

2. Sosioekonomiset erot elinajan odotteissa
suuria erityisesti miehillä
• Onko
eläkejärjestelmä
reilu?
• Raportti tarjoaa
tietoa eri
näkökulmista
Lähde: Tarkiainen ym. 2011
Eläketurvakeskus
2

3. Millaista reiluutta eläkejärjestelmässä on
tavoiteltu
• Työeläke: saavutetun toimeentulon tason kohtuullinen
säilyttäminen
– Vakuutusturva pitkäikäisyyden, työkyvyttömyyden ja
perheenhuoltajan kuoleman varalta
– Ansiosidonnaisuus
– Kulutuksen tasaaminen eri erivaiheissa
• Kansaneläke (+ takuueläke)
– Vähimmäistoimeentulon turvaaminen
• Köyhyyden vähentäminen, tulojen uudelleenjako
Eläketurvakeskus
3

4. SOSIOEKONOMISET EROT
-työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä
Eläketurvakeskuksen raportteja 1/2014
Raportti valaisee eläkejärjestelmän kannalta
merkityksellisiä sosioekonomisia eroja, kuten:
– Eläketurvan taso eri ryhmissä?
– Työuran pituus ja eläkeajan pituus?
– Ketkä pysyvät työssä vanhuuseläkkeelle asti?
– Ketkä hyötyvät korkeammista eläkkeen
karttumisprosenteista (1,9 % ja 4,5 %)?
Tekijät:
Noora Järnefelt, Satu Nivalainen, Sampsa Salokangas, Hannu Uusitalo
Eläketurvakeskus
4

5. Keskeiset tulokset
Eläketurvakeskus
5

6. Työeläkejärjestelmä keskeisiltä osiltaan
tasapuolinen herralle ja duunarille
• Erot eläkeajan pituudessa ovat pienemmät kuin erot
elinajanodotteessa
• Eläkeajan pituus suhteessa tehdyn työuran
pituuteen on lähes yhtä suuri työntekijällä ja
ylemmällä toimihenkilöllä
• Erot eläkkeen tasossa vastaavat eroja eläkettä
edeltävässä ansiotasossa
• Eläkemaksulle saatava ”tuotto” vaihtelee
sosioekonomisissa ryhmissä jonkin verran:
työntekijämiehillä ”tuotto” heikoin.
Eläketurvakeskus
6

7. Erot naisten ja miesten välillä
• Naisten ja miesten välillä on suuremmat erot kuin
sosioekonomisten ryhmien välillä
• Eläkkeen tasossa
• Eläkeajan pituudessa
• Eläkeajan pituudessa suhteessa työvuosiin
• Saadussa elinaikaisessa eläkkeessä suhteessa
maksettuihin eläkemaksuihin
Eläketurvakeskus
7

8. Sosioekonomisia eroja työuran ajoittumisessa
• Työntekijöiden työura alkaa nuorempana, ylempien
toimihenkilöiden jatkuu vanhemmaksi
• Työntekijät jäävät usein pois työelämästä ennen
vanhuuseläkeikää
• Ylemmät toimihenkilöt voivat paremmin
• hyödyntää kannustinkarttumaa
• ja kompensoida elinaikakertoimen vaikutusta
jatkamalla työssä yli 63-vuotiaana
Eläketurvakeskus
8

9. Havaintoja tulosten tueksi
Eläketurvakeskus
9

10. Eläkeajan pituus (odote)
Laskelma 50-vuotiaille vuonna 2007
a) Miehet
a) Naiset
25.0
20.0
15.0
10.0
25.0
19
19
18
17
17.7
16.3
13.2
1.5
2.6
4.0
5.0
0.0
2.8
Varhaiseläkeaika
23
19.4
22.4
20.8
18.9
3.7
1.3
2.6
4.1
10.0
5.0
0.0
Vanhuuseläkeaika
23
20.0
15.0
15.4
24
23
Varhaiseläkeaika
Vanhuuseläkeaika
Lähde: Myrskylä, Leinonen & Martikainen (2013)
Eläketurvakeskus
10

11. Työuran kokonaispituus
Laskelma 50-vuotiaille vuonna 2007
b) Naiset
a) Miehet
45.0
40.0
35.0
30.0
25.0
20.0
15.0
10.0
5.0
0.0
38
10
28
37
11
36
9
34
7
26
27
27
45.0
40.0
35.0
30.0
25.0
20.0
15.0
10.0
5.0
0.0
35
9
26
36
35
11
10
31
7
25
26
23
Toteutunut työura 50v
Toteutunut työura 50v
Työllisen ajan odote 50v
Työllisen ajan odote 50v
Toteutunut työura: Eläketurvakeskus
Työllisen ajan odote: Myrskylä, Leinonen & Martikainen (2013) Life expectancy by labor force status
and social class. ETK, Working Papers 02/2013.
11
Eläketurvakeskus

12. Eläkeajan pituus suhteessa työuran
pituuteen
Laskelma 50-vuotiaille vuonna 2007
%
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
• Ylemmät toimihenkilömiehet
ovat pitempään
eläkkeellä, mutta heillä on
myös pitemmät työurat
• Työntekijöiden eläkeaika on
lyhyempi, ja myös työurat
ovat keskimäärin lyhyempiä
Yhtee
nsä
Yrittäj
ä
Ylem
pi th
Alem
pi th
Työnt
ekijä
Miehet
52
48
52
53
50
Naiset
70
67
67
66
Työtä tehdään ja eläkkeellä
ollaan samassa suhteessa
molemmissa ryhmissä
75
Eläketurvakeskus
12

13. Eläketaso vuonna
2008
Vuonna 2007 eläkkeelle
siirtyneiden omaeläke
suhteessa kaikkien
eläkkeelle siirtyneiden
omaeläkkeeseen (%)
Eläkkeen
korvausaste
mediaani, prosenttia.
Eläketurvakeskus
13

14. Eläkemaksuille saaduissa ”tuotoissa” vaihtelua
• ”Tuotto” = eläkeaikana saadut eläkkeet verrattuna
työuran aikana maksettuihin eläkemaksuihin
• ”Tuottoa” on tässä voitu arvioida vain karkeasti
• Naiset ovat eläkkeellä runsaat viisi vuotta pidempään
kuin miehet -> naisten saama ”tuotto” eläkemaksulleen
on huomattavasti suurempi kuin miehillä
• Ylemmät toimihenkilömiehet ovat kaksi vuotta
pidempään eläkkeellä kuin
työntekijämiehet, vanhuuseläkkeellä 4,5 vuotta
pidempään -> ylempien toimihenkilömiesten saama
”tuotto” eläkemaksulleen on suurempi kuin työntekijä
miehillä
Eläketurvakeskus
14

15. Eläkejärjestelmä heijastaa muualla
yhteiskunnassa syntyviä sosioekonomisia eroja
• Työeläkejärjestelmän menettelytavat näyttäisivät
olevan tasapuolisia
– Tasapuolisen kohtelun muuttuva sisältö
• Erot työeläkejärjestelmän aikaansaamissa tuloksissa
syntyvät pääasiassa eroista ansiotasossa, työurissa ja
elinajassa
• Havaittuihin sosioekonomisiin eroihin vaikuttaminen
pääasiassa muilla keinoin kuin eläkejärjestelmässä
– Myös eläkejärjestelmässä on reagoitu tällaisiin eroihin
Eläketurvakeskus
15

16. Työurien ajoittuminen ja eläkejärjestelmä
Eläketurvakeskus
16

17. Ketkä jatkavat työssä vanhuuseläkkeeseen
saakka?
• Kuinka pitkään työssä jatketaan eri sosioekonomisissa
ryhmissä?
– Tärkeää mm. työurien pidentämistavoitteen näkökulmasta
• 63 ikävuoden jälkeen työssä jatkajille alkaa kertyä 4,5
% kannustinkarttumaa
• Ketkä hyödyntävät tätä eläkejärjestelmän piirrettä ja
millaisia sosioekonomisia eroja kannustinkarttuman
käyttöön mahdollisesti liittyy?
– Tieto ollut toistaiseksi hyvin puutteellista
Eläketurvakeskus
17

18. Työssä jatkamisessa ja kannustinkarttuman
käytössä selvät sosioekonomiset erot
• Hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevat jatkavat
hyvin usein työelämässä vanhuuseläkkeeseen saakka
• He myös jatkavat muita useammin työssä 63 ikävuoden
jälkeen ja samalla hyötyvät kannustinkarttumasta
• Heikosti koulutetuista, usein fyysisesti raskaissa
työntekijäammateissa toimivista huomattavan moni jää
pois työelämästä jo ennen vanhuuseläkeikää
• Niistäkin työntekijöistä, jotka pystyvät olemaan työssä
vanhuuseläkkeelle siirtymiseen saakka, yli puolet jää
eläkkeelle 63-vuotiaana, eli heti kun mahdollista
Eläketurvakeskus
18

19. Vanhuuseläkkeelle siirtymisen reitit
Sosioekonomisen aseman ryhmissä
Ylempi th
56
Alempi th
13
41
Työntekijä
33
0%
20%
9
6
11
19
26
40%
6
7
5
15
4 3
21
10
60%
9
4
80%
Ansiotyö, ei osa-aikaeläkettä
Ansiotyö, osa-aikaeläke
Työkyvyttömyyseläke
Työttömyysturva
Työttömyyseläke
100%
Maatalouden erityiseläke
Muut
Eläketurvakeskus
19

20. Työstä vanhuuseläkkeelle siirtymisikä
Sosioekonomisen aseman ryhmissä
Ylempi th
(N=6785)
18
Alempi th
(N=10993)
17
Työntekijä
(N=7742)
5
0%
25
34
48
30
17
10
27
15
7
24
17
7
10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
alle 63 vuotta
63 vuotta
64 vuotta
65 vuotta
66-69 vuotta
Eläketurvakeskus
20

21. Työstä vanhuuseläkkeelle siirtymisikä
Ammattiryhmän mukaan
Johtaja (N=1607)
10
Erityisasiantunt. (N=5976)
17
Asiantuntija (N=5785)
24
51
Muut työntekijät (N=3794)
6
Kaikki yht. (N=30875)
0%
10%
20%
alle 63 vuotta
63 vuotta
50%
60%
64 vuotta
8
17
70%
8
19
25
40%
6
17
28
30%
6
14
19
37
8
17
21
40
12
11
17
54
5
11
16
27
39
4
13
18
27
40
14
16
30
34
9
Palvelu- ja myyntityö (N=5428)
26
26
15
Toimisto- ja as.palvelutyö
(N=2381)
Rakennus-, korjaus, valmistustyö (N=3003)
Prosessi- ja kuljetustyö
(N=2499)
35
9
80%
65 vuotta
90%
100%
66-69 vuotta
Eläketurvakeskus
21

22. Yhteenveto
Eläketurvakeskus
22

23. Yleiskuva
• Työeläkejärjestelmä keskeisiltä osiltaan
tasapuolinen eri sosioekonomisille ryhmille
• Eläkejärjestelmä heijastaa samalla muualla
yhteiskunnassa syntyviä sosioekonomisia
eroja
• Erot työurien ajoittumisessa merkityksellisiä
– Ylemmillä toimihenkilöillä parempi mahdollisuus kompensoida
elinaikakertoimen vaikutusta työssä jatkamalla
-> voi tulevaisuudessa kasvattaa eläke-eroja
Eläketurvakeskus
23