1,4 miljoonaa lasta on vaarassa kuolla nälkään vakavan aliravitsemuksen vuoksi Nigeriassa, Somaliassa, Etelä-Sudanissa ja Jemenissä.
22 miljoonaa lasta tarvitsee välitöntä humanitaarista apua.
2. Nälkäkriisi vai nälänhätä?
• Nälänhätä voidaan julistaa, kun kansainvälisen
yhteisön sopima nälänhädän määritelmä
täyttyy, eli yli 30 prosenttia lapsista kärsii
aliravitsemuksesta ja aliravitsemukseen kuolee
joka päivä kaksi ihmistä jokaista kymmentä
tuhatta asukasta kohden. Nälänhätä voidaan
julistaa kokonaiseen maahan tai sen tietyille
alueille.
• Nälänhätä julistettu jo osiin Etelä-Sudania.
3. Kuivuus ja konfliktit ovat aiheuttaneet nälkäkriisin näissä 4 maassa. Kriisin vaikutukset
ulottuvat Itä-Afrikassa myös Etiopiaan, Keniaan, Ugandan pohjoisosaan ja Djiboutiin.
4. Nälkäkriisi – tärkeimmät faktat
1,4 milj. lasta vaarassa kuolla nälkään vakavan aliravitsemuksen
vuoksi Nigeriassa, Somaliassa, Etelä-Sudanissa ja Jemenissä.
22 miljoonaa lasta tarvitsee välitöntä humanitaarista apua
Lapset kärsivät nälkäkriisissä pahiten.
Lapset kärsivät aliravitsemuksesta, tautiepidemioista ja
koulunkäynnin katkeamisesta. Lisäksi heitä uhkaa väkivalta ja
hyväksikäyttö, kun perheet hajoavat esim. pakolaisuuden
seurauksena.
Apua tarvitaan lisää juuri nyt, kun laajamittainen nälänhätä on
vielä vältettävissä.
• UNICEF tarvitsee 255 milj. dollaria seuraavien kuukausien aikana
(koko vuosi 712 milj. USD)
• Uusia nälänhätäjulistuksia ei voida odottaa, vaan apua on
lisättävä heti, muuten lapsia kuolee nälkään.
5. Mitä nälänhätä tarkoittaa lapsille ja perheille?
• Aliravitsemus hidastaa lapsen kasvua ja henkistä kehitystä.
Lapsuuden aliravitsemus voi vaikuttaa koko elämän ajan.
• Lapsen elintoiminnot romahtavat nopeammin kuin aikuisella, joten
lapset menehtyvät aliravitsemukseen aikuisia nopeammin.
6. • Ihmiset käyttävät viimeiset penninsä ruokaan ja veteen
ja myyvät vähäisen omaisuutensa > lasten
koulunkäynti, terveydenhoito vaarantuu
• Ihmiset lähtevät etsimään parempaa toimeentuloa
muualta. Lapset joutuvat eroon perheistään >
väkivallan ja hyväksikäytön riski kasvaa.
• Lasten koulunkäynti keskeytyy.
• Aliravitut lapset sairastuvat ja kuolevat helposti
tartuntatauteihin. Myös likaisen veden käyttö lisää
tautiriskiä.
• Ruokapula vaikeuttaa HIV-positiivisten hoitoa.
Mitä nälänhätä tarkoittaa lapsille ja perheille?
7. UNICEFin työ nälkäkriisissä
• Kokonaisvaltainen lähestymistapa:
ruoka, vesi, terveys, koulutus ja suojelu
• Ravitsemus- ja terveystyön yhdistäminen
> lasten tutkiminen aliravitsemuksen varalta ja aliravitsemuksen
hoito (terapeuttinen ravinto, kuten maapähkinätahna ja
terapeuttinen maito) sekä rokotukset ja muu terveydenhoito
Aliravittujen lasten hoito:
Terapeuttinen ravinto: erityismaitojauhe ja ravintorikas
maapähkinätahna
UNICEF ja kumppanit toimittavat terapeuttista ravintoa klinikoille ja
sairaaloihin kriisimaihin sekä jakavat perheille puhdasta vettä ja
parantavat hygieniapalveluita.
Vakavasti aliravittuja lapsia hoidetaan sairaalassa ja jatkohoito
tapahtuu kotona. Vanhemmat saavat mukaansa
maapähkinätahnapusseja ja lapsen toipumista seurataan tarkasti.
8. UNICEFin työ nälkäkriisissä
• Vesi- ja sanitaatiotyössä tärkeää ripulitautiepidemioiden ehkäisy
• Käteisavustuksia heikoimmassa asemassa oleville perheille
• Rapid Response Missions -hätäaputoimitukset yhdessä WFP:n
kanssa vaikeasti saavutettaville alueille:
• Tutkimukset aliravittujen lasten löytämiseksi, vakavasti aliravittujen lasten
hoitaminen, rokotukset, perusterveydenhuoltopalvelut, vedenpuhdistus- ja
hygieniatarvikkeiden jako, yksinliikkuvien lasten rekisteröinti, koulutuksen
tukeminen
Editor's Notes
Suomi oli sotien jälkeen ainoa Pohjoismaa, missä ei ollut tarpeeksi ruokaa. UNICEF antoi Suomelle hätäapua 1947-1951. Ensin avustus keskittyi lasten ravitsemuksen parantamiseen.
Suomi oli ainoa Pohjoismaa, jossa ruokaa ei ollut riittävästi, ja lasten aliravitsemus oli yleistä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä saaristossa. Näillä alueilla asuvista alle kaksivuotiaista lapsista 70-90 prosenttia kärsi riisitaudista. Vuonna 1948 noin 10-12 prosenttia jokaisen ikäluokan lapsista oli aliravittuja.
Unicefin apu oli esimerkiksi laardia ja maitopulveria, ja sitä toimitettiin muun muassa kouluihin, lastenkoteihin ja neuvoloihin.
Aliravitsemus vaikuttaa aivojen kehitykseen ja pahimmillaan jättää pysyviä psyykkisiä ja fyysisiä jälkiä. Aivot kehittyvät eniten kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana. Jos lapsi on tällöin aliravittu, aivojen kehitys häiriintyy. Häiritö voivat vaikuttaa oppimiseen ja muistiin. Tämä vaikeuttaa lapsen menestystä koulussa ja sitä myöten vaikuttaa koko loppuelämään.
Vakavasti aliravittu lapsi ei jaksa reagoida mihinkään eikä kykene kävelemään eikä istumaan. Hän jaksaa vain maata.
Jo kahden viikon ravintorikkaan maapähkinätahnakuurin avulla lapsi voimistuu niin paljon, että hän jaksaa taas istua. 2 Viikon kuurin saa 12 eurolla.