Esitetty UNICEFin "Lapsiystävällinen kunta" -verkostotapaamisessa Lappeenrannassa 31.8.2016.

1. Lapsi- ja perhepalveluiden
muutosohjelma 2016–
1
Kohti lapsille, nuorille ja perheille
parempia kuntia, maakuntia ja Suomea!
LAPE ohjausryhmän puheenjohtaja,
VTL, YTT (h.c) Maria Kaisa Aula
#lapemuutos #karkihanke

2. LAPE on Sipilän hallituksen kärkihanke, jossa teemme
muutosta
2
• Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
• Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistavaa toimintakulttuuria
• Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä heidän omien voimavarojensa
vahvistamiseksi
• Tulevaisuuden kunnan ja maakunnan toimintaympäristöön
• Ottaen huomioon kustannusvaikuttavuuden ja niukkenevat resurssit
• Ylittäen hallinnonalarajat ja perustaen kumppanuuksiin
• 40 milj kertapanostus vuosina 2016-2018

3. Palveluissa on johtamisen, kohtaamisen ja
yhteensovittamisen haasteita
9/1/2016 Etunimi Sukunimi 3
Palvelut ovat
hajautuneet monelle
sektorille ja moneen
toimipisteeseen.
Palvelut on järjestetty
pääosin hallintokunta-
ja organisaatio-
lähtöisesti.
Asiakastiedot ovat
hajautuneet lukuisiin
asiakirjoihin ja
rekistereihin.
Onnistuuko lasten,
nuorten ja perheiden
kohtaaminen ja
tiedonsaanti
palveluista?

4. Muutosta ohjaavat periaatteet
4
Lapsen oikeudet
ja lapsen etu
Perheiden moni-
muotoisuus
Voimavarojen
vahvistaminen
Lapsi- ja perhelähtöisyys
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma 2016–2019 #lapemuutos

5. 9/1/2016 Etunimi Sukunimi 5
Yksi asiakas- yksi tieto – yksi
suunnitelma
Kehittämistyö perustuu kumppanuuteen ja
verkostojohtamiseen
Kumppanuus valtion,
kuntien, seurakuntien,
järjestöjen ja yksityisten
palveluntuottajien kesken.
Rahoituksen pääosa
maakuntien muutoksen
tukeen
Monialaiset palvelut
edellyttävät verkosto-
johtamista, palvelu-
ekosysteemistä ajattelua sekä
palvelumuotoilun
osaamista.
Kokonaisuus luodaan tulevaisuuden
kunnan ja maakunnan
toimintaympäristöön.
Digitaalisuus
on otettava
huomioon
kehitystyössä.

6. LAPE muutos-
kokonai-
suudet:
1. Lapsen
oikeuksia ja
tietoperustai-
suutta
vahvistava
toiminta-
kulttuuri
2. Lapsi-
ja perhe-
lähtöiset
palvelut
TAVOITE LASTEN HYVINVOINNISSA
 Lasten, nuorten ja vanhempien välinen vuorovaikutus
on parantunut
 Lasten ja nuorten yksinäisyys vähenee
 Jokaisella lapsella on vähintään yksi turvallinen ja pysyvä aikuissuhde
 Kiusaaminen vähenee
 Jokaisella lapsella/nuorella on harrastus
 Koulupudokkuus vähenee
 Lasten ja nuorten kiinnittyminen kouluun vahvistuu
 Lasten kokema väkivalta vähenee
 Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien aiheuttamat haitat
lapsille vähenevät
 Vanhempien erojen aiheuttamat haitat lapsille vähenevät
 Lasten, nuorten ja vanhempien kokemus osallisuudesta palveluissa
paranee
 Perheystävällisten toimintamuotojen käyttö työpaikoilla lisääntyy ja
vanhempien kokema työkuormitus vähenee
TAVOITE KUSTANNUKSISSA
 Korjaavien palvelujen kustannusten kasvu on pysäytetty
kokeilukunnissa ja alueilla vuoden 2019 tilinpäätöksessä
 Korjaavien palvelujen kustannukset ovat laskeneet vuoteen 2025
mennessä valtakunnallisesti yli 10 % vuoden 2014 tasosta
Mitä muutosohjelma tavoittelee?
Onnistuminen 2019–2025
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnissa
(2025)
• omat voimavarat, elämänhallinta, autetuksi
tulemisen sekä osallisuuden ja kohdatuksi
tulemisen kokemukset ovat vahvistuneet
• Lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisuus
lisääntyy, eriarvoisuus vähenee, erilaisuus
osataan ottaa huomioon
Kustannuksissa (2019)
 huomattavia kustannussäästöjä vähentämällä
korjaavien palveluiden tarvetta ja
huoltajuuskiistoja
 vastattu kustannusvaikuttavasti asiakkaiden
palvelutarpeisiin vähenevien määrärahojen
oloissa

7. Lapsille, nuorille ja
perheille parempi kunta
ja maakunta
- miten sen teemme?
Hanne Kalmari
PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian
erikoispsykologi
Lape-muutosohjelman hankepäällikkö

8. Muutos tehdään yhdessä
• Tarvitaan:
o yhteinen tahtotila ja sitoutuminen
o taitavaa johtajuutta ja yhteistyörakenteet
muutoksen läpiviemiselle
o tehokasta tiedonkulkua ja aktiivista vuoropuhelua
organisaatioiden sisällä ja organisaatioiden välille
• Mukaan tarvitaan:
o kaikki palvelut yli hallinnonalarajojen: varhaiskasvatus,
koulu, nuorisotyö, sosiaali- ja terveyspalvelut, vapaa-aika
o henkilöstö
o järjestöt, seurakunnat ja muut vastaavat toimijat
o alueen perheet, lapset ja nuoret

9. Maakuntien muutoksen tuen elementit
• Kuntien ja maakuntien LAPE-työn yhteistyörakenteiden luominen
o Kokoaa kunnat, järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset, kuntayhtymät ym.
kehittäjät kumppanuuteen, linkittää SOTE/tulevaisuuden kunta -
kehittämistä
• Muutosagentti; 100 % avustus palkkaukseen 2016-2018; innostaa,
valmentaa, viestii, kehittää, koordinoi LAPE-työtä maakunnan alueella
sekä luo linkin yhteiskehittämiseen
• Koulutus ja valmennus: yhteensovittava johtaminen,
muutoskyvykkyys, lapsiystävällinen hallinto, lasten ja nuorten
kohtaaminen, Lapset puheeksi -toimintamalli, monialainen yhteistyö
o Päättäjät, esimiehet, ammattilaiset ; LAPE tarjoaa
• Valtionavustukset (50-80%) LAPEn toimeenpanoon sekä pilotointiin
2017-2018 yhteensä n. 20 milj euroa
• Yhteiskehittäminen, vertaisoppiminen sekä arviointi

10. Maakunnallisen muutostyön yhteistyörakenne

11. LAPE-ryhmät
Kunnan LAPE-ryhmä
• Edustus mm. kunnan sote-,
sivistys- ja nuorisotoimesta,
keskeisien järjestötoimijoiden ja
seurakuntien edustus
 Edistää, ohjaa, koordinoi, seuraa ja
arvioi kunnassa tehtävää LAPE-
muutostyötä ja linkittyy
tulevaisuuden kunta-
kehittämiseen
• Toimii vuoropuhelussa maakunnan
LAPE-ryhmän kanssa ja SOTE-
valmistelun kanssa
Maakunnan LAPE-ryhmä
• Edustus alueen kunnista,
sairaanhoitopiiristä, järjestökentästä,
oppilaitoksista, osaamiskeskuksesta,
seurakunnista…
• Ohjaa, koordinoi, tukee ja arvioi alueen
LAPE-muutostyötä
• Toimii vuoropuhelussa
o maakunnan SOTE-valmistelun sekä muiden
kärkihankkeiden kanssa
o valtakunnallisen LAPE-muutostyön kanssa

12. Maakunnalliset kehittämiskokonaisuudet
Toiminta-
kulttuurin
muutos
Perhekeskus-
toimintamalli
Varhaiskasvatus ja
koulu lapsen
hyvinvoinnin tukena
Erityis- ja vaativimman tason palveluiden
kehittäminen
Matalan kynnyksen palveluiden verkostointi
Erityistason palveluiden verkostointi

13. I Toimintakulttuurin muutos
Lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuva toimintakulttuuri
• Lapsiystävällisen hallinnon toimintamallin kehittäminen maakunnassa ja kunnissa
• Yhteensovittava johtaminen ja verkostojohtaminen lapsi, nuoriso ja perhepalveluissa
• Välineet lapsilähtöiseen budjetointiin
• Päätösten lapsivaikutusten arvioinnin käyttöön ottaminen (ml. lasten ja nuorten osallistaminen
palveluiden arviointiin ja kehittämiseen)
• Järjestelmä ja välineet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palveluiden seurantaan ja raportointiin
• Viedään käyttöön perheystävällisen työpaikan toimintamallia (maakunnassa, kunnissa)
• Ammattilaisten osaamisen uudistaminen muutosta tukevaksi

14. II Matalan kynnyksen palveluiden verkostoiminen:
1) Perhekeskustoimintamalli
• Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja pilotointi, mukaan lukien
yhteistyö koulun ja varhaiskasvatuksen kanssa
• Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen
• Erotilanteen palveluilla vahvistetaan sovinnollisuutta ja lapsen edun
toteutumista
• Näyttöön perustuvien varhaisen tuen ja hoidon sekä
vanhemmuustaitojen ohjaamisen työkalupakkien käyttöönotto
• Turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten ja heidän perheidensä
matalan kynnyksen palvelut

15. 2) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitokset
lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena
• Varhaiskasvatuksen, koulun oppilashuollon ja perhekeskusten
yhteistyö: kasvatuskumppanuus ja vanhemmuuden tuki
• Yhteisöllinen toimintakulttuuri: Kaverisuhteiden tuki, kiusaamisen
ehkäisy ja tehokas puuttuminen
• Lasten ja nuorten omaan osallistumiseen ja perustuva kehitystyö
• Koulu lapsen vapaa-ajan ja harrastamisen tukena
• Varhaiskasvatukseen, kouluun ja oppilaitoksiin jalkautuvat sosiaali- ja
terveydenhuollon sekä oppimisen erityispalvelut

16. III Erityis- ja vaativimman tason palvelujen kehittäminen
• Verkostoituneiden toimintarakenteiden luominen erityis- ja kaikkein vaativimman tason palveluihin
• Lastensuojelun vaativimman laitoshoidon palvelumallin kehittäminen
• Perus-, erityis- ja vaativimman tason palvelujen yhteistyötapojen, osaamista tukevan toiminnan ja
jalkautuvan työn periaatteiden mallintaminen
• Lastensuojelutyön moniammatillisen mallin luominen
• Yhteistyömalli viranomaistoimintaan lasten pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön epäilyissä
• Lastensuojelun perhekuntoutuksen ja sijaishuollon sekä sijaishuollon valvonnan kehittäminen
• Tutkimuksen ja kehittämisen sekä tiedolla ohjauksen koordinoitu malli

17. Muutosagentit käynnistävät maakuntien lapsi- ja
perhepalveluiden muutostyön
• Hallituksen kärkihanke ”Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma”
(LAPE) rahoittaa maakuntien alueilla toimivien muutosagenttien
toimintaa syksystä 2016 vuoden 2018 loppuun. Muutosagentin
keskeisin tehtävä on innostaa ja motivoida alueen kaikkia toimijoita.
Hän edistää ja koordinoi hankkeen tavoitteiden toteutumista
maakunnassa.
• LAPE-muutosohjelmassa rahoituksen myöntämisen ehtona on, että
maakunnassa muodostetaan muutostyötä ohjaavat, niin sanotut
LAPE-ryhmät.
1.9.2016 Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen 17

18. • Muutosagentti toimii yhteistyössä niin kuntien, kansalaisjärjestöjen,
seurakuntien kuin tulevan maakunnankin toimijoiden ja sote-
valmistelun kanssa . Muutosagentin rooliin kuuluu välittää tietoa ja
näkökulmia maakunnasta valtakunnalliseen LAPE-työhön. Muutostyö
kattaa myös varhaiskasvatuksen ja koulutuksen palvelut.
• Maakunnan kunnat päättävät, mikä kunta, kuntayhtymä tai vastaava
organisaatio toimii muutosagentin työnantajana sekä vastaavat
yhdessä muutosagentin valinnasta. Palkkaamiselle kärkihanke
myöntää 100-prosenttisen rahoituksen. Lisäksi ministeriö myöntää
tietyn summan muutosagentin toimintakuluihin.
• Muutosagenttihaun voi käynnistää, kun vaadittavat
yhteistyörakenteet on nimetty maakuntatasolle. Tavoitteena on, että
ensimmäiset muutosagentit voisivat aloittaa työssään lokakuussa
2016. Sosiaali- ja terveysministeriö valmentaa muutosagentit
tehtäväänsä syksyn 2016 aikana.
1.9.2016 Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen 18

19. Valtionavustus maakunnalle
• Kärkihankkeen kokonaisrahoitus vuosina 2016-2018: 40 miljoonaa euroa
• Valtionavustuksiin kohdennettava rahoitus: n. 20 miljoonaa euroa
• Valtionavustusta voidaan myöntää kuntien, kuntayhtymien, yleishyödyllisten
yhteisöjen ja yritysten muodostamien yhteenliittymien (hankekonsortioiden)
toteuttamille hankkeille. Hankekonsortion tulee valita se taho, joka toimii
hankehallinnoijana.
• Kuntien ja kuntayhtymien valtionavustus voi olla enintään 80 prosenttia.
• Järjestöjen, yritysten ja palveluntuottajien taloudelliseen toimintaan myönnettävä
valtionavustus voi olla enintään 40 - 60 prosenttia
• Omarahoitusosuutena hyväksytään myös hakijoiden henkilöstön oma työ.
1.9.2016 Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen 19

20. Kriteerit
• Relevanssikriteeri: Muutoshanke kohdistuu selkeästi yhteen tai useampaan
dioissa 12-16 määriteltyyn kehittämiskokonaisuuteen siten, että hanke
sisällöllisesti kattaa koko valitun kehittämiskokonaisuuden tai valitut
kehittämiskokonaisuudet. Muutoshanke on sisällöltään selkeästi linjassa
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman hankesuunnitelman sekä
valittujen kehittämiskokonaisuuksien toimeenpanosuunnitelmien kanssa.
• Alueellisen kattavuuden kriteeri: Muutoshanke toteutetaan riittävän
suurella alueella (vähintään yhden maakunnan kaikki tai lähes kaikki kunnat
osallistuvat).
• Monitoimijaisuuskriteeri: Alueella muutosta toteuttavat yhteistyössä
kuntien/kuntayhtymien kanssa järjestöt, seurakunnat, yritykset ja/tai muut
toimijat. Mahdollisimman laaja monitoimijaisuus katsotaan hankkeelle
eduksi.
1.9.2016 Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen 20

21. Aikataulu
• Valtionavustusten haku käynnistyy 1.9.2016
• Hakijoille järjestetään tuki- ja verkostoitumisseminaarit
• 20.9.2016 klo 9.00 -12.00, Toimintakulttuurin muutos
• 16.9.2016 klo 9.00 -12.00, Perhekeskustoimintamalli sekä Varhaiskasvatus ja oppilaitokset lapsen
hyvinvoinnin tukena
• 21.9.2016 klo 13.00 -16.00, Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen
• Lisäksi hakemusten valmistelun tueksi järjestetään mahdollisuus verkkokonsultaatioon.
Yksi verkkoklinikkatapaamisista suunnataan erityisesti järjestöjä koskevien kysymysten
käsittelyyn. Verkkoklinikkatapaamisten ajankohdat ovat:
• 26.9.2016 klo 16.00 -17.00
• 3.10.2016 klo 16.00 -17.00 (erityisesti järjestöjä koskevat kysymykset)
• 10.10.2016 klo 16.00 -17.00
• Hakuaika päättyy 4.11.2016 klo 16:15
• Sosiaali- ja terveysministeriö tekee avustuspäätökset viimeistään xx.12.2016
• Maakunnallisten muutoshankkeiden toteutus 1.1.2017 - 31.12.2018
1.9.2016 Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen 21

22. Lasten, nuorten ja perheiden
palvelut maakunnassa
1.9.2016 Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen 22

23. Lasten, nuorten ja
lapsiperheiden uusi malli
perustuu yhteiseen
asiakkuuteen
yhteinen johtaminen,
yhteinen tiedon hallinta
yhteiset resurssit.

24. Mallin ydin
1.9.2016 Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen 24
• YK/lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoittama lapsen etu
• Hallintokunnista tarvelähtöisyyteen
• Matalan kynnyksen tuki vahvistuu
• Avoimet yhteiset palvelut muodostavat kokonaisuuden, joiden runkona ovat
neuvolatyö varhaiskasvatus ja perusopetus (oppilashuolto mukaan lukien),
täydennettynä kulttuuri- ja liikuntapalveluilla ja avointen palvelujen perhetyöllä,
kotipalvelulla ja nuorisotyöllä. Toisella tasolla ovat ongelmalähtöiset tehotetut
palvelut ja kolmantena ongelmalähtöiset erityisen tuen palvelut.

25. 1.9.2016 25
1. Asuinalue,
asuminen, perhe,
toimeentulo
2. Kaikille
yhteiset avoimet
peruspalvelut
4.Erikoistason
eriytyneet
palvelut
3. Erikoistuneet
palvelut
Tavoite 2020:
Yhteinen johto, yhteiset resurssit ja yhteinen
asiakkuus ja yhteinen tiedon hallinta. Painopiste
tasoille 1-2.

26. • Kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut sovitetaan yhteen integroiduksi palvelujen
kokonaisuudeksi. Muutoksella vahvistetaan peruspalveluja ja siirretään painopistettä
ehkäiseviin sekä varhaisen tuen ja hoidon palveluihin
• Kyseessä on laaja, monia hallinnonaloja ja palveluja koskeva muutos, joka edellyttää
vahvaa kansallista ohjausta ja muutosvaiheen rahallista panostusta.
LAPE KÄRKIHANKE: TOIMENPIDEOHJELMASTA / HANKESUUNNITELMASTA
Olennaista ei ole tasojen lukumäärä
vaan palvelujen ryhmittely
palvelutarpeen vaativuuden mukaan.
Suomessa kaikki lapset ja myös heidän
perheensä ovat kaikille yhteisten
palvelujen asiakkaita raskauden alusta
oppivelvollisuuden päättymiseen saakka.
Siksi on perusteltua tavoitella kaikkien
palvelujen yhdistämistä niin, että ne
näkyvät lapselle ja perheelle yhtenä
asiakkuutena, joka laajenee
palvelutarpeen lisääntyessä
Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen1.9.2016 26Kuva: Rimpelä & Rimpelä: Lapsiperheiden palvelujen
uudistaminen

27. 1.9.2016 Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen 27
Palvelujen sijoittuminen eri tasoille

28. 1.9.2016 Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen 28
Perhekeskus käsitteen laajentaminen:
asuinalueen avoimet yhteiset palvelut ja niiden koordinoima laaja verkosto, jossa
mukana kansalaistoiminta, seurakunnat, yritykset, yms

29. Seudulliset SOTE palvelut
SOTE erityispalvelut
Sähköiset palvelut ja –asiointi itsehoito
Palveluohjaus
Osaamis- ja tukikeskus
3. taso: Tehostettu tuki
(ongelma-lähtöinen).
Lastensuojelu,
Kasvatus- ja
perheneuvola, ,
oikeudelliset palvelut,
perhesovittelu
perhetyö, parisuhteen
tuki, kotiapu,
erikoissairaanhoidon
avohoito, tason 2.
tukeminen, yms. ,
kotouttaminen? Etsivä
nuorisotyö
4. taso: Erityinen
tuki. Sijaishuolto,
erikoissairaanhoid
on osastohoito,
eriytynyt
erityisopetus,
sairaalaopetus,
oikeuspsykiatriset
palvelut,
lastenasiaintalo.
kriminaalihuolto
1. taso: Perheen
elinolot. Asuinalue,
asuminen, toimeentulo,
työn ja perheen
yhteensovittaminen
2. taso: Avoimet
yhteiset
peruspalvelut.
Kulttuuri, liikunta,
neuvolat,
oppilashuolto,
varhaiskasvatus,
koulutus,
kasvatusvalmennus,
perheneuvonta,
perhetyö, kotiapu ja
nuorisotyö,
nuorisotiedotus ja
neuvonta, ohjaamot
ym. nuorille
Tavoitteet 2019 -2025:
YK/lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoittama
lapsen etu: Hallintokunnista tarvelähtöisyyteen
Matalan kynnyksen tuki vahvistuu
PERHEKESKUS (harmaa alue)
asuinalueen avoimet yhteiset palvelut ja
niiden koordinoima laaja verkosto, jossa
mukana kansalaistoiminta, seurakunnat,
yritykset, yms
Tiedon hallinta (yksi lapsi yksi suunnitelma

30. Mistä tietoa LAPEsta?
1.9.2016 Etunimi Sukunimi 30
• LAPEn omat verkkosivut
http://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut
• Seuraa Ajankohtaista-sivua
http://stm.fi/lapsi-ja-perhepalvelut/ajankohtaista
• Maakuntakierroksen esitykset sekä projektisuunnitelmien
tiivistelmät
http://stm.fi/lapsi-ja-perhepalvelut/materiaalit
• Yleisesite sekä lapsille ja nuorille suunnattu hankesuunnitelma
http://stm.fi/lapsi-ja-perhepalvelut/materiaalit