Työajat ja hyvinvointi – mitä tutkimus kertoo?

Hyvinvointia työstä
TYÖAJAT JA HYVINVOINTI

Annina Ropponen, vanhempi tutkija
Mikko Härmä, tutkimusprofessori
Mikael Sallinen, vanhempi tutkija; Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija;
Tarja Hakola, vanhempi asiantuntija; Kati Karhula, tutkija
15.2.2017 © Työterveyslaitos | www.ttl.fi 2
Työajat ja hyvinvointi
– mitä tutkimus kertoo?

TYÖAJAT SUOMESSA

Työajoissa on Suomessa vaihtelua enemmän
kuin monissa muissa Euroopan maissa
0
10
20
30
40
50
60
Yötyö > 10 tunnin työpäiviä Viikonlopputyö Epäsäännölliset alkamis- ja
loppumisajat
E U R O O PA N T YÖ O LOT U T K I M U S 2 0 1 5 ( % ) Suomi EU
Suomessa
vuorotyötä
tekeviä 20 % ja
Euroopan
Unionissa 21 %

Työajan joustavuus
0
10
20
30
40
50
60
Yritys/organisaatio määrää, ei
mahdollisuutta muutoksiin
Työaikaa voi muutta tietyin rajoituksin
(esim. joustava työaika)
Työajan voi valita
yrityksen/organisaation määräämistä
useista kiinteistä työaikatauluista
Työajoista voi päättää täysin itse
E U R O O PA N T YÖ O LOT U T K I M U S 2 0 1 5 ( % ) Suomi Euroopan unioni

Etätyö, liikkuva työ ja töiden jatkaminen
vapaa-ajalla yleistyvät
0 5 10 15 20 25
1990
1997
2003
2008
2013
2015-2016
Työtä vapaa-ajalla
vähintään viikottain (%)
Liikkuvaa työtä vähintään
puolet työajasta (%)
Työnantajan kanssa
sovittu ainakin
osittaisesta etätyöstä (%)
T Y Ö O L O T U T K I M U S 1 9 9 0 ‒ 2 0 1 3 , E U R O O PA N T Y Ö O L O T U T K I M U S 2 0 1 5 , T Y Ö O L O B A R O M E T R I 2 0 1 6
2015‒2016
2013
2008
2003
1997
1990

15.2.2017 © Työterveyslaitos | Annina Ropponen | www.ttl.fi 7
JOUSTAVA TYÖ
Työtä, jota voidaan tehdä osin tai kokonaan ajasta ja
paikasta riippumatta esimerkiksi asiantuntijatyössä

Joustava työ ja vaikutusmahdollisuudet
työaikoihin tukevat hyvinvointia
M E K A N I S M I T
Joustava työ (etätyö, liikkuva työ, työaikaliukumat)
Parantaa työn ja muun elämän yhteen sovittamista, terveyttä ja hyvinvointia Wheatley 2016, Nijp ym. 2012,
Morganson ym. 2010, Grönlund 2007
Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin
Lisää hyvinvointia ja työn ja muun elämän yhteensovittamista Anttila ym. 2015, Kattenbach ym. 2010,
Ala-Mursula ym. 2004
Vähentää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkeriskiä:
Lähde Tulosmuuttuja Asetelma Tutkittavia Riskisuhde
Nätti ym. 2015 > 10 pv sairauspoissaolo Seuranta 3 436 0.60
Vahtera ym. 2010 Työkyvyttömyyseläke (tule-diagnoosit) Seuranta 30 700 0.76
Vähäiset vaikutusmahdollisuudet työaikoihin lisää sairauspoissaolojen riskiä
Ala-Mursula ym. 2005 > 3 pv sairauspoissaolo Seuranta 16 139 1.26‒1.29

Työstä irrottautuminen vapaa-ajalla parantaa
hyvinvointia ja työssä suoriutumista
M E TA - A N A LY Y T T I S E T K O R R E L A AT I O T T Y Ö S T Ä I R R O T TA U T U M I S E N J A
T E R V E Y S T E K I J Ö I D E N V Ä L I L L Ä
Terveys lkm LKM r
95 % LV
AT KT
Burnout (väsymys) 23 7 007 -0,36 -0,42 -0,30
Elämään tyytyväisyys 5 1 236 0,32 0,11 0,50
Hyvinvointi 16 11 133 0,32 0,26 0,37
Uni 18 12 028 0,30 0,22 0,38
Tilannekohtainen hyvinvointi
Väsymys 17 12 510 -0,42 -0,52 -0,30
Sitoutuminen 24 5 145 0,28 0,21 0,34
Palautuminen 7 2 824 0,31 0,18 0,43
lkm = tutkimuksien lukumäärä, LKM=tutkittavien lukumäärä, r=aineistokoon perusteella painotettu
keskimääräinen korrelaatiokerroin, LV = luottamusväli, AT = luottamusvälin alataso, YT = luottamusvälin ylätaso
Wendsche J, Lohmann-Haislah A.
A Meta-Analysis on Antecedents
and Outcomes of Detachment
from Work. Frontiers in
Psychology. 2016;7:2072.
doi:10.3389/fpsyg.2016.02072.

Joustava työ ja vaikutusmahdollisuudet
työaikoihin voivat myös kuormittaa
M E K A N I S M I T
Työn ja vapaa-ajan välisen rajan häilyminen (ml. työstä irrottautumisen heikkeneminen, palautumisen tarve kasvaa)
Palautuminen ja uni heikkenevät Mellner ym. 2016, Barber & Jenkins 2014, Sonnentag ym. 2014, 2010, 2008
Heikko palautuminen ennustaa sydän- ja verenkiertosairauksia Van Amelsvoort ym. 2003
Heikko palautuminen yhteydessä masennukseen Nieuwenhuijsen ym. 2016 (poikkileikkausasetelma)
Etätyö ja liikkuva työ (ml. epäselvät odotukset, kovat vaatimukset)
Stressi ja aikapaine lisääntyvät Mäkinen 2012, Ojala ja Pyöriä 2013, Ojala ym. 2014
Työtyytyväisyys ja sosiaalinen tuki (yhteydenpito työyhteisön jäseniin ja
esimieheen) heikkenevät
Mäkinen 2012, Ojala ja Pyöriä 2013, Ojala 2014
Paljon vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin ja yli 40 tuntia/viikko työskentelevät
Unihäiriöiden riski lisääntyy Salo ym. 2014 (pitkittäisasetelma)
Hyvin joustava (rajaton) työ
Tehtyjen työtuntien määrä kasvaa ja työstä irrottautuminen heikkenee Mellner ym. 2016
Itsensä johtaminen ja rajojen asettaminen korostuvat Mellner ym. 2015

Pitkät työajat (>50-55 t/vko) lisäävät kroonisia
terveysriskejä ja heikentävät toimintakykyä
A I V O H A L V A U K S E N R I S K I ( R R )
Kivimäki ym.
2015
0.8
1.2
1.6
2.0
2.4
35-40 t 41-48 t 49-54 t >55 t
Viikkotyötunnit→
Virtanen ym.
2012
S E P E L V A L T I M O T A U D I N R I S K I ( R R )
0.8
1.2
1.6
2.0
2.4
<40 40-50 >50
Viikkotyötunnit→
R I S K I N TA S O
sepelvaltimotauti 1,1‒1,81,2
aivohalvaus 1,32
alkoholin liikakäyttö 1,13
ylipaino 1,34
tyypin II diabetes 1,25 (vain suorittava työ)
ennenaikainen synnytys 1,36
unihäiriöt kohonnut7
kognit. toimintakyky alentunut8
1 Virtanen ym. 2012, 2 Kivimäki ym. 2015 (IPD), 3 Virtanen ym.
2015 (IPD) 4 Kivimäki ym. (unpublished, IPD), 5 Kivimäki ym.
2015 6 Melick ym. 2014 7 Bannai ym. 2014 8Virtanen ym. 2009

15.2.2017 © Työterveyslaitos | Mikko Härmä | www.ttl.fi 12
VUOROTYÖ

Vuorokausirytmi ja hereillä vietetty aika
säätelevät unen määrää ja vireyttä
V O I M A K A S U N E L I A I S U U S E R I V U O R O I S S A
Vuorokauden aika →
Uneliaisuus ↑
4 6 8 10 12 14 12 14 16 18 20 22 22 24 2 4 6
5
4
3
2
1
20 %
7 %
50 %
Aamuvuoro Iltavuoro Yövuoro
U N E N P I T U U S P Ä I V Ä - J A Y Ö V U O R O N J Ä L K E E N
hereilläoloaika
vuorokausirytmi
unen pituus
unen pituus
Ilta-aamuyhdistelmät ja yövuorot
lyhentävät unen pituutta
Aikaiset aamuvuorot ja yövuorot alentavat vireyttä

Työajat vaikuttavat vireyden ja unen
kautta toimintakykyyn
KYKY KESKIT T YÄ ITSEOHJAUTUVUUS UUDEN OP P IMINEN
Tarkkaavaisuus Toiminnanohjaus
Vireys ja motivaatio
Unen määrä ja laatu
Muisti

Fyysinen ja psyykkinen palautuminen keskeistä
terveyshaittojen kannalta
Kuormittavat
työn piirteet
Akuutit
kuormitusreaktiot
Krooniset kuormitusreaktiot
Heikentynyt terveys*
Palautuminen
*Palautumisen onnistuminen on
yhteydessä esimerkiksi
• koettuun terveyteen
• sairauspoissaoloihin
• sydänterveyteen.
Lähteet: Geurts ym. Scand J Work Environ Health 2006, 32,
482–492. Sluiter ym. Occup. Environ. Med. 2003, 60, 62-70.
Van Amelsvoort ym. Occup Environ Med 2003, 60, 83–87.
Croon ym. J Psychosom Res 2003, 55, 331–339.

Yötyötä sisältävä kolmivuorotyö lisää kroonisten
sairauksien ja tapaturmien riskiä
R I S K I N ÄY T Ö N A S T E
syöpä (rinta/eturauhanen/suolisto) 1,2‒2,0
sepelvaltimotauti 1,2
aikuistyypin diabetes 1,2‒1,6
metabolinen syndrooma 1,6‒1,7
ylipaino 1,2‒2,0
vatsakatarri 1,2‒2,0
työtapaturmat 1,2‒1,6
raskauden ajan ongelmat <2 (naiset)
multippeli skleroosi 1,6
reuma 1,4 (naiset)

E S I M E R K K I :
Vuorotyön yhteys
sepelvaltimo-
taudin riskiin
15.2.2017 17
Vuorotyössä riski saada
sepelvaltimotauti on 23%
suurempi kuin päivätyössä
Vyas ym. BMJ 2012
• yht. 34 tutkimusta, yli 2
miljoonaa osallistujaa.

Pitkät työvuorot lisäävät työtapaturmien ja
onnettomuuksien riskiä
T U T K I M U S A S E T E L M A A M M AT T I R Y H M Ä T U T K I T TA V I E N L K M R I S K I S U H D E
Yli 12 tunnin työvuorot
Vegso ym. 2007 Tapaus-verrokki Teollisuuden työntekijät 1 955 1.88
Dembe ym. 2005 Prospektiivinen Teollisuuden työntekijät 10 793 1.37
Barger ym. 2005 Prospektiivinen Lääkärit 2 737 2.30
Rogers ym. 2004 Poikkileikkaus Hoitajat 393 3.29
Yli 8 tunnin työvuorot
Fransen ym. 2006 Poikkileikkaus - 15 687 1.32
Dong ym. 2005 Prospektiivinen Teollisuuden työntekijät 12 686 1.98
Rogers ym. 2004 Poikkileikkaus Hoitajat 393 1.85
Gander ym. 2000 Poikkileikkaus Nukutuslääkärit 301 1.48
Wagstaff & Sigstad Lie. Shift and night work and long working hours – a systematic review of safety implications. SJWEH 2011; 37: 173-185.

Jaksotyön kuormittavuuteen liittyvien piirteiden
yleisyys Pohjoismaissa (sairaalat)
V U O R O T Y Ö N
T Y Ö A I K A P I I R R E
L U O K I T E LT U
L U K U M Ä Ä R Ä / V U O S I
S U O M I
N = 1 8 6 4 2
%
TA N S K A
N = 3 2 2 2 4
%
( N O R J A )
N = 1 5 3 8 )
%
Yövuoroja/vuosi
0 56 49 33
1-12 15 22 20
13-50 22 19 33
>50 7 11 14
9-12 tunnin työvuoroja/vuosi
0 40 18 20
1-12 32 44 28
13-50 22 30 37
>50 6 8 15
< 11 tunnin vuorovälejä/vuosi
0 32 35 15
1-12 32 50 70
13-50 33 15 7
>50 3 0 0
Garde et al., käsikirjoitus

TERVEYTEEN
VUOROTYÖSSÄ
VAIKUTTAVIA
TYÖAIKOJEN
PIIRTEITÄ
Työajan pituus
► pitkät työvuorot
► pitkät työviikot
Vuorotyö
► aikaiset aamuvuorot
► yövuorot
Peräkkäiset työpäivät
► pitkät yövuororupeamat
Palautuminen
► lyhyet työvuorovälit
► yövuorojen jälkeinen riittävä vapaa
Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin
► Vuorotoiveet
Vapaapäivät
► vapaat viikonloput
► yksittäiset vapaapäivät

Työaikojen kehittäminen kunta-alalla
Kaupungit ja
sairaanhoitopiirit
- Sairaalakohortti
- Kunta-10
Palauteportaali
Työaikojen kehittämiseksi
Uutta tietoa
työaikapiirteiden
yhteydestä
- terveyteen
- työkykyyn ja
- työhön
osallistumiseen
Palaute ja
vuorosuunnittelun
kehittämisen tuki
Kyselytietoja
kahden vuoden
välein
Päivittäiset
työaikatiedot
vuodesta 2008
(150 000 henkeä)
Rekisteritiedot
Dataa työstä ja terveydestä
Vuorosuunnitteluohjelma
Työterveyslaitoksen päivittyvät
suositukset ohjelmassa
(CGI, Titania)
T Y Ö T E R V E Y S L A I T O S

KANNANOTTOMME:
Työaikalain tulee varmistaa terveyden ja työkyvyn
säilyminen kaikessa työssä ja kaikilla toimialoilla

Työaikaan ja palautumiseen liittyvät
vähimmäisvaatimukset
Olemassa olevan tutkimuksen perusteella seuraavat, jo nykyisessä
työaikadirektiivissä olevat raja-arvot ovat edelleen terveyden ja
turvallisuuden näkökulmasta perusteltuja.
Näiden tulisi koskea kaikkia työaikalain piirissä olevia henkilöitä,
mukaan lukien joustava työ ja vuorotyö
• 40 tunnin keskimääräinen viikkotyöaika ja 48 tunnin keskimääräinen
enimmäisviikkotyöaika sisältäen ylityöt
• lyhyin vuorokautinen yhtäjaksoinen lepoaika 11 tuntia

Joustava työ
• Asiantuntijoita ei pidä sulkea työaikalain ulkopuolelle vaan
työaikalainsäädännössä pitää ottaa nykyistä paremmin huomioon
modernin tietotyön haasteet.
• Asiantuntijatyön kannalta on oleellista, että työaikalaissa säädetään
etätyöstä, matkatyöstä sekä työntekijän tavoitettavuudesta, jotta
työkuormituksen hallinta on mahdollista myös digitalisoituvassa
työelämässä.
• Etätyötä tekevä asiantuntija on nykyisin käytännössä työnantajan
tavoitettavissa ja työnantajalla on mahdollisuus valvoa työntekijän
työhön käyttämää aikaa myös etätyössä. Näin ollen etätyö on
perusteltua rinnastaa kiinteällä työpaikalla tehtävään työhön.

Vuorotyö
• Työterveyslaitoksen mielestä jaksotyön osuutta Suomessa ei tule lisätä.
• Alle 11 tunnin pituisten vuorokausilepojen määrä tulisi rajata
nykyisestä riittävän palautumisen turvaamiseksi.
• Työvuorolistojen julkaiseminen nykyistä (2-3 viikkoa) pitemmäksi
ajaksi edistäisi puolestaan työn ja muun elämän yhteensovittamista.

Paikallinen sopiminen
• Työterveyslaitoksen mielestä työaikojen paikallista sopimista tulee
edistää molemminpuolisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi
työaikoihin
• Työajat tulee silti toteuttaa työaikaan ja palautumiseen liittyvin kansallisten
vähimmäisvaatimusten puitteissa
• Työaikalaissa on syytä määrätä toiminta- ja yhteistyömalleista työaikoja
olennaisesti muutettaessa, esimerkiksi siirryttäessä vuorotyössä yhdestä
vuorokierrosta toiseen
• Toimintamallien tulee edistää yhteistyötä ja paikallista sopimista

Työajat voidaan suunnitella terveyttä ja
tuottavuutta tukeviksi
√
√
√

tyoterveyslaitos@tyoterveys
@fioh
Kiitos!
Tyoterveyslaitostyoterveysttl.fi

Työajat ja hyvinvointi – mitä tutkimus kertoo?

Empfohlen

Empfohlen

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

Was ist angesagt? (20)

Andere mochten auch

Andere mochten auch (20)

Ähnlich wie Työajat ja hyvinvointi – mitä tutkimus kertoo?

Ähnlich wie Työajat ja hyvinvointi – mitä tutkimus kertoo? (20)

Mehr von Työterveyslaitos

Mehr von Työterveyslaitos (20)

Työajat ja hyvinvointi – mitä tutkimus kertoo?

Hinweis der Redaktion