Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Wir verwenden Ihre LinkedIn Profilangaben und Informationen zu Ihren Aktivitäten, um Anzeigen zu personalisieren und Ihnen relevantere Inhalte anzuzeigen. Sie können Ihre Anzeigeneinstellungen jederzeit ändern.

Maatalousyrittäjien työkykyriskin hallinta

110 Aufrufe

Veröffentlicht am

Perjantai-meeting 27.9.2019
Pirjo Saari, työhyvinvointitiimin vetäjä, Mela

Veröffentlicht in: Gesundheitswesen
  • Als Erste(r) kommentieren

  • Gehören Sie zu den Ersten, denen das gefällt!

Maatalousyrittäjien työkykyriskin hallinta

  1. 1. Maatalousyrittäjien työkykyriskin hallinta - Välitä viljelijästä -projektin yhteydet koettuun psykososiaaliseen kuormitukseen ja työkykyyn Pirjo Saari, työhyvinvointitiimin vetäjä pirjo.saari@mela.fi @pirjo_saari
  2. 2. Esityksen sisältö Välitä viljelijästä –projekti Työkyky ja työkykyriski Maatalousyrittäjien työkykyriskin hallinta ja psykososiaaliset kuormitustekijät Tutkimuskysymykset, tutkimusaineisto, menetelmät Tulokset Johtopäätökset (erityisesti suhteessa työterveyshuoltoon) 2 Pirjo Saari, Mela
  3. 3. Välitä viljelijästä -projekti Mela sai vuodelle 2017 hallituksen maatalouden kriisipaketissa määrärahan maatalousyrittäjien työssä jaksamisen tukemiseen ja varhaisen välittämisen toimintamallin kehittämiseen. Projekti saanut lisämäärärahaa ja vuoden 2020 loppuun. Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelman mukaan Välitä viljelijästä -toimintamalli turvataan ja sen vakinaistaminen arvioidaan vaalikauden lopussa (budjetissa lupaus määrärahan jatkosta 2021-2022). Projektin toimenpiteet • Alueellisten työntekijöiden tarjoama ammatillinen apu, "casemanagerit" – Melalla töissä 8 maakunnallista projektityöntekijää – Lisäksi maakunnallisten hyvinvointihankkeiden työntekijät tekevät vastaavaa työtä • Ostopalvelusitoumukset • Varhaisen välittämisen toimintamallin kehittäminen - Sidosryhmille - Työterveyshuollon kytkeminen entistä tiiviimmin mukaan varhaisen välittämisen toimintaan Tavoite tukea jaksamista, vähentää psyykkistä kuormitusta Pirjo Saari, Mela 3
  4. 4. Casemanagereiden sosiaalis-ammatillinen apu • Yhteydenotto (itse, joku muu yrittäjän luvalla), alkukartoitus • Tilakäynti: luottamuksellinen keskustelu, tilanneanalyysi, ammatillinen ohjaus ja apu – Konkreettisena apuna voidaan tarjota oman asiantuntemuksen lisäksi esimerkiksi laskujen ja ulosottovelkojen selvittelyä, yhteistyön avaamista pankin ja velkojien suuntaan, avustamista hallinnollisen taakan kanssa ja viranomaisilmoitusten kanssa, lastenhoitoavun järjestämistä, lomituspalveluiden tai kriisiavun järjestämistä (Suomela 2018) – Tiloilla moniongelmaisia vyyhtejä, joihin sekoittuu talousvaikeuksien lisäksi usein elämänhallinnan ongelmia, työyhteisöongelmia ja vakavia ihmissuhderistiriitoja, päihdeongelmia, mielenterveysongelmia tai muuta terveydellistä problematiikka (Suomela 2018) • Vaihtoehtojen selvittäminen ja palveluohjaus • Seuranta Pirjo Saari, Mela 4
  5. 5. Ostopalvelusitoumukset Ostopalvelusitoumuksen voi saada • sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalveluihin (psykoterapia, psykologipalvelut, parisuhde- tai perheterapia) • talouden ja juridiikan asiantuntijapalveluihin Ostopalvelusitoumuksien hakeminen ja myöntäminen • Tavoitteena on ohjata maatalousyrittäjä avun piiriin ja helpottaa tilanteen aiheuttamaa henkistä kuormitusta. • Hakeminen tapahtuu projekti- ja hanketyöntekijöiden kautta. • Määritellyt myöntökriteerit: terapiapalveluihin riittää subjektiivinen arvio siitä, että psyykkinen kuormitus vähenisi asiantuntijapalvelun avulla. Talous- ja juridisen puolen sitoumuksiin edellytyksenä selvät maksuvaikeudet ja maksurästit. • Sitoumuksen myöntö tapahtuu Melassa • Arvo 500 e, yrittäjä maksaa alvin. Tarvittaessa kaksi sitoumusta samalle henkilölle. Yrittäjä tekee itse valinnan, miltä palveluntuottajalta ostaa palvelun. Käytännössä kuitenkin casemanagerit suosittelevat palveluntuottajia, koska heillä käsitys oman alueensa palveluntuottajista, jotka tuntevat maatalousyrittäjien toimintaympäristön. Pirjo Saari, Mela 5
  6. 6. Välitä viljelijästä –projektin toimenpiteet prosessina (katkoviivoilla merkityt tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena) 6 Pirjo Saari, Mela
  7. 7. Työkyky ja työkykyriski Pirjo Saari, Mela 7
  8. 8. Työkyky ja työkykyriski • Työkyvyttömyydelle löytyy erilaisia määritelmiä eri eläkelaista, sen sijaan työkyvylle ei ole selkeää määritelmää. • Esimerkiksi työkyvyn arvioinnin kontekstissa käsite määrittyy yleensä eri tavalla kuin työkyvyn edistämisen tai kuntoutuksen kontekstissa. Toisin sanottuna sama sairaus tai vamma voi asettaa erilaisissa työtehtävissä ja elämäntilanteissa oleville ihmisille erilaisia tuen tarpeita työkyvyn suhteen. • Työkyky on yksilön, hänen työnsä sekä ympäristön yhteinen ominaisuus, jota voidaan tarkastella sekä yksilön, työpaikan tai yhteiskunnan tasolla (Ilmarinen ym. 2006). Työkykyyn sisältyy terveydellisen ulottuvuuden lisäksi myös monia muita kuin terveydellisiä tekijöitä (Martimo & Antti- Poika 2016). • Painopiste siirtynyt jäljellä olevan työkyvyn painottamiseen (kuntoutuksen ensisijaisuus, osa- aikaiset ratkaisut ym.) • Työkykyriski tarkoittaa työntekijän oireita tai sairauksia, jotka voivat hankaloittaa työn tekemistä tai sujuvuutta. Myös itse työhön tai yrityksen toimintaan voi liittyä työkykyriskiä. Pitkittyessään työkykyriskit voivat kasvattaa puolestaan työkyvyttömyysriskiä. (Finanssivalvonta 2016.) Työkykyriskin hallinta tarkoittaa siis työkyvyttömyyksien ennaltaehkäisyä. Pirjo Saari, Mela 8
  9. 9. Työkyky tässä tutkimuksessa • Erilaisia työkykymalleja: mm. lääketieteellinen/sairauslähtöinen, työkyvyn tasapainomalli, moniulotteiset / integroidut työkykymallit • Tässä tutkimuksessa työkykyä tarkastellaan intergoidun, "yksilö työyhteisössä" työkykymallin pohjalta (Järvikoski ym. 2018), jossa maatalousyrittäjän työkykyä ja työkykyriskin hallintaa tarkastellaan osana laajemman systeemin eli tässä tapauksessa osana maatalousyrityksen toimintaa – ongelmat tai häiriöt tässä systeemissä hankaloittavat työn tekemistä ja ilmenevät työkykyriskeinä – työkykyä ylläpitävien toimien kohteena ei ole pelkästään yksilö, vaan työkykyä ylläpitävät toimet kohdistuvat myös yrittäjän työhön ja työpaikkaan (Mäkitalo 2001; Mäkitalo ym. 2008) – työkyky rakentuu työn ja työpaikan jatkuvassa dialogissa ja yksilön työssä suoriutumista parantavat toimet parantavat koko maatilayrityksen ja siinä toimivan työyhteisön toimintaa Pirjo Saari, Mela 9
  10. 10. Työkykyriskin hallinta ja psykososiaaliset kuormitustekijät maatalousyrittäjillä Pirjo Saari, Mela 10
  11. 11. Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus eri eläkejärjestelmissä, alkavuuden lukumäärät promilleina (Lähde: ETK) Pirjo Saari, Mela 11 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 MYEL YEL TYEL
  12. 12. Alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärät päädiagnooseittain. F=mielenterveyssyistä alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet, M=tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet. Oikealla alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet MYEL-järjestelmässä ja vasemmalla kaikkien työeläkevakuutettuja alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet. (Lähde: ETK) Pirjo Saari, Mela 12 0 100 200 300 400 500 600 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 MYEL MYEL+YEL+TyEL=kaikki F, kaikki M, kaikki F, MYEL M, MYEL
  13. 13. Erityispiirteitä maatalousyrittäjien työkykyriskin hallinnan suhteen • Yrittäjällä on itsellä vastuu omasta työkyvystään ja sen ylläpitämisestä  puuttuvat monet työkyvyn tukimuodot vrt. palkansaajat (esim. työkykyneuvottelut, muu työterveysyhteistyö, kuntoutusyhteistyö, työpaikan erilaiset varhaisen tuen käytännöt, esimiehen ja HR:n sekä työsuojelun tuki ym.) • Osa-aikaiset ratkaisut eivät kovin toimivia • Ammatillisen kuntoutuksen keinovalikoima ei palvele välttämättä – Kivekäs ym. (2015): työkokeilu erittäin harvinaista. 40% arvioi kykenevänsä tekemään työtä jossain määrin, 20% palaamaan täyspäiväiseen työhön  työkykyyn liittyvää koordinointia tarvittaisiin! • Monet työkyvyn tukimuodot räätälöity palkansaajapuolelle (esim. 30-60-90) • Työterveyshuollon järjestäminen ei pakollista. Noin 34% hankkinut palvelut, trendi laskeva 13 Pirjo Saari, Mela
  14. 14. Työterveyshuollon palvelut hankkineet MYEL-vakuutetut maatalousyrittäjät 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 31,0 % 32,0 % 33,0 % 34,0 % 35,0 % 36,0 % 37,0 % 38,0 % 39,0 % 40,0 % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 TTH:n liittymisaste MYEL-vakuutetut 14 Pirjo Saari, Mela
  15. 15. Miksi työterveyspalveluita ei hankita? • Liittymisasteen ja kustannusten laskuun on vaikuttanut osaltaan maatalouden rakennemuutos, mutta myös muutokset palveluntuottajissa, kuten kuntien työterveyspalveluiden kilpailutukset ja ulkoistukset. Kaikki alueen yrittäjät eivät tiedä oikeudestaan kilpailutettuihin palveluihin tai eivät halua hankkia niitä kilpailutuksen voittaneelta palveluntuottajalta • Ulkoistuksissa ja integraatioissa sopimuksia raukeaa ja uusia jää solmimatta • Työterveyspalvelujen laadussa ja saatavuudessa on huomattavia alueellisia eroja • Maatalouden toimialan tuntemus on paikoin puutteellista eikä Maatalousalan hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen toiminta kaikilta osin toteudu. Ei hyötyä! • Maatalousyrittäjät eivät ole olleet kaikkia palvelujentuottajia kiinnostava asiakasryhmä ja hinnoittelu on joissain tapauksissa ollut kohtuutonta Työterveyshuollon toimintakenttä on voimakkaassa muutoksessa (kunta-, hankinta- ja kilpailulainsäädännön muutokset) Pirjo Saari, Mela 15
  16. 16. Psykososiaaliset kuormitustekijät maatalousyrittäjillä • Taloudellinen ahdinko ja pitkään jatkuneet, epävakaat taloussuhdanteet • Jatkuvat muutokset • Koti on työpaikka; näin työn ja vapaa-ajan raja voi olla hyvin liukuva ja psykologinen irrottautuminen työstä voi olla hankalaa • Yksintyöskentely ja eristyneisyys • Töitä tehdään usein pariskuntana, muut sukulaisuussuhteet (vrt. syytinki) Pirjo Saari, Mela 16
  17. 17. Viitekehys: sosiaalis-ammatillinen varhaiskuntoutus • Ei perinteistä työeläkeyhtiön tarjoamaa ammatillista kuntoutusta, vaan projektilla selvästi varhaiskuntoutuksellinen ja työkykyä ylläpitävä fokus. Tässä ammatillinen kuntoutus ymmärretään työhönkuntoutuksena, joka toteutuu maatalousyrittäjän, maatalousyrityksen, palveluntuottajien sekä hanke- ja projektityöntekijöiden yhteistyönä. Ammatillinen näkökulma korostaa yrittäjän, yrityksen ja koko työyhteisön toimintaedellytysten tukemista. • Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulma korostaa tässä ensinnäkin yksilön toimijuuden tukemista ja tätä kautta työskentelyedellytysten parantumista osana koko maatalousyrityksen toimintaa. Lisäksi se korostaa maatilan työyhteisödynamiikan tukemista projekti ei tähtää pelkästään yksilön työkyvyn tukemiseen, vaan siinä kuntoutuksen kohteena on laajempi ammatillis-sosiaalinen systeemi eli koko maatalousyritys toimijoineen. • Ammatillista ja sosiaalista kuntoutusta saa asiantuntija-avulla + casemanagereilta Pirjo Saari, Mela 17
  18. 18. Tutkimusaineisto ja tutkimuskysymykset • Tutkimuksen kohdejoukkona olivat ostopalvelusitoumuksen saaneet ja sen käyttäneet maatalousyrittäjät. N=384, vastausprosentti 42,6. Tutkimuskysymykset: • Kokevatko vastaajat projektin toimenpiteet eli projekti- ja hanketyöntekijöiden ammatillis-sosiaalisen avun sekä ostopalvelusitoumuksilla hankitun asiantuntija-avun hyödylliseksi? • Onko ostopalvelusitoumuksilla hankitulla asiantuntija-avulla yhteyttä vastaajien psykososiaaliseen kuormitukseen ja koettuun työkykyyn? Mitkä tekijät ovat yhteydessä mahdolliseen koettuun psykososiaaliseen hyötyyn? • Mitkä tekijät ovat yhteydessä työkyvyn muutokseen ja mahdolliseen työkyvyssä tapahtuneeseen parantumiseen? 18 Pirjo Saari, Mela
  19. 19. 19 Selittävät muuttujat Ikä Koodattu ristiintaulukossa 1=alle 40-vuotta, 2=41-50 vuotta, 3= yli 51 vuotta ja logistisessa regressioanalyysissa 1=alle 40-vuotiaat ja 2=yli 40-vuotiaat. Kysyttiin kyselylomakkeessa valmiiksi luokiteltuna viitenä luokkana. Sukupuoli 1=mies 2=nainen Koulutus 1=kurssimuotoista koulutusta, 2=maamieskoulu/emäntäkoulu 3=maatalousalan perustutkinto, 4=agrologi tai agronomi. Koodattu kahteen luokkaan (1-2=0 ja 3-4=1) Tuotantosuunta 1=lypsykarja, 2=muu nautakarja 3=sika,siipikarja, muu kotieläin, 4=vilja, 5=muu kasvinviljely+sekatilat Yritysmuoto 1=yhden yrittäjän tila 2=yrittäjäpariskunnan tila 3=yhtymä, avoin yhtiö, osakeyhtiö tms. Maakunta 1=Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, 2=Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois- Karjala, Etelä-Karjala, Kymenlaakso, 3=Häme, Pirkanmaa, Keski-Suomi, 4=Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, 5=Satakunta, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Ahvenanmaa Kuuluminen työterveyshuoltoon 1=kyllä 2=ei Palvelumuoto 1=talouden asiantuntija-apu, 2=sosiaali- ja terveysalan asiantuntija-apu (kuten psykoterapia, parisuhdeterapia, perheterapia) 3= juridinen asiantuntija-apu Selitettävät muuttujat Tyytyväisyys ostopalvelusitoumuksella hankittuun asiantuntija-apuun. Kuinka tyytyväinen olit ostopalvelusitoumuksella hankittuun asiantuntija-apuun? Koodattu kahteen luokkaan 1=erittäin/melko tyytyväinen 2=en tyytyväinen, enkä tyytymätön/melko tyytymätön/erittäin tyytymätön Projekti- tai hanketyöntekijän avun riittävyys Saitko hanke- tai projektityöntekijöiltä riittävästi apua tilanteesi selvittämiseen? Koodattu kahteen luokkaan: 1=sain apua riittävästi 2=sain apua kohtuullisesti/en saanut apua riittävästi Vaikutukset psykososiaaliseen kuormitukseen Arvioi, millaista apua ostopalvelusitoumus tarjosi sinulle seuraaville osa-alueille. Ostopalvelusitoumuksesta oli minulle hyötyä (erittäin paljon - erittäin vähän): 1) omaan jaksamiseen 2) ihmissuhteisiin 3) parisuhteeseen 4) työtyytyväisyyteen 5) talouteen 6) tilan johtamiseen. Koodattu ristiintaulukoinnissa kahteen luokkaan: 1=erittäin/melko paljon, 2=jonkin verran/melko/erittäin vähän. Jatkoanalyyseja varten muodostettu näistä pääkomponenttianalyysin perusteella kaksi summamuuttujaa: 1) asiantuntija- avun koettu sosiaalinen hyöty (oma jaksaminen, ihmissuhteet, parisuhde) 2) asiantuntija-avun koettu ammatillinen hyöty (työtyytyväisyys, talous, tilan johtaminen). Työkykymuutos 1. Oletetaan, että työkykysi on parhaimmillaan saanut 10 pistettä. Minkä pistemäärän antaisit nykyiselle työkyvyllesi asteikolla 0-10? 2. Minkä pistemäärän olisit antanut työkyvyllesi ennen ostopalvelusitoumuksella hankkimaasi asiantuntija-apua asteikolla 0- 10? Muutoksen kuvaamiseksi muuttuja koodattu ensin neljään luokkaan seuraavasti: 1= työkyky parantunut huonosta kohtalaiseen/hyvään, 2= ei muutosta; työkykyarvio huono sekä ennen että jälkeen asiantuntija-avun, 3= ei muutosta; työkykyarvio kohtalainen/hyvä sekä ennen että jälkeen asiantuntija-avun, 4= työkykyarvio laskenut kohtalaisesta/hyvästä huonoon. Ristiintaulukossa ja logistisessa regressioanalyysissa muutosmuuttuja koodattu kahteen luokkaan (0=ei muutosta työkyvyssä/työkyky huonontunut, 1=työkyky parantunut).
  20. 20. Menetelmät • Tutkimuskysymykset 1-2: ristiintaulukot, pääkomponenttianalyysi + pääkomponenttianalyysin perusteella tehdyt summamuuttujat (2 faktoria). Tilastollista merkitsevyyttä analysoidaan khin neliötestin kautta • Tutkimuskysymys 3: logistinen regressioanalyysi (elaboraatio) • Työkykymuutos • 1= työkyky parantunut huonosta kohtalaiseen/hyvään • 2= ei muutosta; työkykyarvio huono sekä ennen että jälkeen asiantuntija-avun • 3= ei muutosta; työkykyarvio kohtalainen/hyvä sekä ennen että jälkeen asiantuntija-avun • 4= työkykyarvio laskenut kohtalaisesta/hyvästä huonoon  logistisessa koodattu kaksi luokkaa (0=työkyky ei parantunut/huonontunut, 1=työkyky parantunut) Pirjo Saari, Mela 20
  21. 21. Aineisto 21 Sukupuoli Maakunta Mies 40,7 (155) Ahvenanmaa 2,6 (10) Nainen 59,3 (226) Etelä-Pohjanmaa 6 (23) Ikäluokka Etelä-Savo 4,7 (18) 0-30 9,1 (35) Häme 5 (19) 31-40 21,4 (82) Kainuu 2,9 (11) 41-50 31,1 (119) Keski-Pohjanmaa 3,1 (12) 51-60 31,6 (121) Keski-Suomi 9,4 (36) yli 60 6,8 (26) Kaakkois-Suomi 8 (31) Koulutus Lappi 5 (19) Kurssimuotoinen koulutus 32,9 (124) Pirkanmaa 5,7 (22) maamieskoulu/emäntäkoulu 12,7 (48) Pohjanmaa 3,9 (15) maatalousalan perustutkinto 31,6 (119) Pohjois-Karjala 4,7 (18) agrologi, agronomi 22,8 (86) Pohjois-Pohjanmaa 11 (42) Yritysmuoto Pohjois-Savo 11,2 (43) Yhden yrittäjän omistama tila 36,1 (138) Satakunta 4,2 (16) Yrittäjäpariskunnan omistama tila 47,9 (183) Uusimaa 2,6 (10) Maatalousyhtymä, osakeyhtiö, muu yhtiö 16 (61) Varsinais-Suomi 9,9 (38) Tuotantosuunta Lypsykarja 46,6 (179) Muu nautakarja 12,8 (49) Sika, siipikarja, muu kotieläin 11,7 (45) Vilja 19 (73) Muu kasvinviljely+sekatilat 9,9 (38) Työterveyshuoltopalveluiden hankkiminen On hankkinut palvelut 72,6 (276) Ei ole hankkinut palveluita 27,4 (104)
  22. 22. Käytetty palvelumuoto ja tyytyväisyys asiantuntija-apuun, % (n) Pirjo Saari, Mela 22 Terapia- ja psykologiapu 81 (269) Talousasiantuntija-apu 15 (40) Juridinen asiantuntija-apu 3 (10) Psykoterapia 38 (118) ProAgrian neuvoja 55 (22) avioneuvonta 50 (5) Parisuhdeterapia 19 (59) Yksityinen neuvoja 45 (18) velkaneuvonta 10 (1) Psykologi 16 (48) muu 40 (4) Yksilö+pariterapia 12 (37) Perheterapia 2 (7) Muu 6 (18) Erittäin tyytyväisiä 51%, melko tyytyväisiä 36%, tyytymättömiä 5%, taustamuuttujien suhteen ei eroja
  23. 23. Casemanagerin avun riittävyys • ¾ vastaajista kokee avun riittäväksi, noin kolmannes kohtuulliseksi, 4% ei riittäväksi • Taustamuuttujien mukaan tarkasteltuna nuoremmat kokevat avun riittävämpänä; kokemus vähenee lineaarisesti vanhempaan ikäluokkaan mentäessä • Lisäksi maakunta yhteydessä: Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun vastaajissa eniten niitä, jotka kokeneet avun riittävänä • Tyytyväisyys ostopalvelusitoumuksella hankittuun asiantuntija-apuun ja kokemus casemanagerin avun riittävyydestä korreloivat vahvasti 23
  24. 24. Asiantuntija-avun koettu hyöty psykososiaaliseen kuormitukseen Asiantuntija-avusta hyötyä erittäin/melko paljon, % (n) Asiantuntija-avusta hyötyä jonkin verran/ melko/erittäin vähän, % (n) Oma jaksaminen 82,1 (302) 17,9 (66) Ihmissuhteet 65,2 (234) 34,9 (125) Parisuhde 55,7 (157) 44,3 (125) Työtyytyväisyys 40,3 (139) 59,7 (205) Tilan johtaminen 29,2 (100) 70,8 (243) Talous 27,4 (91) 72,6 (241) Pirjo Saari, Mela 24
  25. 25. Työkykymuutos Pirjo Saari, Mela 25 Työkyvyn muutos: koettu työkyky ennen asiantuntija-apua sekä työkyky asiantuntija-avun jälkeen % (n) Työkykypistemäärä 0-6 (huono)ennen asiantuntija-apua, työkykypistemäärä 7-10 (kohtalainen/hyvä) asiantuntija-avun jälkeen: työkyky parantunut 44,5 (171) Työkykypistemäärä 0-6 (huono) ennen asiantuntija-apua, työkykypistemäärä 0-6 (huono) asiantuntija-avun jälkeen: työkyky pysynyt ennallaan 29,4 (113) Työkykypistemäärä 7-10 (kohtalainen/hyvä) ennen asiantuntija-apua, työkykypistemäärä 7-10 (kohtalainen/hyvä) asiantuntija-avun jälkeen: työkyky pysynyt ennallaan 24 (92) Työkykypistemäärä 7-10 (kohtalainen/hyvä) ennen asiantuntija-apua, työkykypistemäärä 0-6 (huono) asiantuntija-avun jälkeen: työkyky huonontunut 2 (8) Koettu työkyky ennen 4,9, jälkeen 6,9 (asteikko 0-10)
  26. 26. Mikä selittää työkyvyssä tapahtunutta parantumista? Pirjo Saari, Mela 26 • Sosiaalisen hyödyn mittari (vastaaja oli kokenut saavansa hyötyä ostopalvelusitoumuksella hankitusta asiantuntija-avusta omaan jaksamiseen ja ihmissuhteisiin) sekä projekti- ja hanketyöntekijän avun riittävyys (vastaaja oli saanut riittävästi apua hanke- tai projektityöntekijältä). • Myös ammatillisen hyödyn mittari (vastaaja oli kokenut saavansa hyötyä tilan johtamiseen, talouteen ja työtyytyväisyyteen) oli yhteydessä työkyvyssä tapahtuneeseen parantumiseen. • Logistinen regressioanalyysi tuki integroitua työkykynäkemystä, jonka mukaan yksilön työkykyyn vaikuttaa koko maatilayrityksen systeeminen luonne  jos vastaaja on kokenut saaneensa apua tilan johtamiseen, talouteen, työtyytyväisyyteen, parisuhteeseen, muihin ihmissuhteisiin tai jaksamiseen, parantaa se työkykyä.
  27. 27. Johtopäätökset 1/3 • Toimenpiteet hyödyttäneet yrittäjiä: – 87% tyytyväisiä, – ¾ saanut riittävästi apua casemanagerilta – psykososiaaliseen kuormitukseen, erityisesti ihmissuhteisiin ja omaan jaksamiseen, hyötyä. • Nuoret erityisesti hyötyneet, joskaan ikä ei logistisessa mallissa noussut merkitseväksi • Työkykyriskin hallinnan näkökulmasta projektin toimenpiteistä myös hyötyä: koettu työkyky noussut selvästi, tosin työkyky edelleen melko matala (6,9 vrt. km. 7,8) – Yksinyrittäjille hyvä kehittää varhaiskuntoutusta, johon pääsemisen kriteerit olisivat lievemmät ja painottaisivat sosiaalisia tekijöitä enemmän kuin nykyinen ammatillinen kuntoutus, lisäksi tulisi huomioida osaaminen osana työkykyä – Työkykyriskin hallintaan liittyviin toimiin tarvitaan toimenpiteitä, jotka huomioivat koko työkyvyn laaja-alaisen kirjon huomioiden muun muassa yksilön voimavarat, sosiaalisen tuen ja työyhteisödynamiikan (ml. parisuhde), ammatilliset valmiudet sekä muutoskyvykkyyden. Pirjo Saari, Mela 27
  28. 28. Johtopäätökset 2/3 • Case manager/työkykykoordinaattori, joka tuntee maatalouden toimintaympäristön ja jolla on kokonaisvaltainen ymmärrys maatalousyrittäjän ympärillä olevista sidosryhmistä, neuvontaorganisaatioista, viranomaistahoista sekä ymmärrys yrittäjyyteen liittyvistä sosiaalietuuksista, on työkykyriskin hallinnan kannalta vaikuttava toimintamuoto • Vastaajista reilu 70 % kuului työterveyshuoltoon, silti tth:n rooli ei korostunut. Onko työterveyshuollon keinovalikoima riittävän kattava tämänkaltaisissa vaikeuksissa, joita maatalousyrittäjät ovat toimintaympäristön kriisiytymisen johdosta kokeneet? Tingitään kustannuksista, kun talous tiukalla? Pirjo Saari, Mela 28
  29. 29. Johtopäätökset 3/3 • Tarvitaan uudenlaista verkostomaista, monitoimijaista yhteistyötä, myös työterveyshuoltoon Työkykykoordinaattorit / casemanagerit pysyväksi toimintamalliksi ja työn nivominen työterveyshuollon prosesseihin + perusterveydenhuollon prosesseihin Esim. työkykyneuvottelut, tilakäynneille mukaan yrittäjän suostumuksella, apuna lausuntojen/selvitysten antamisessa, apuna sosiaalietuuksien viidakossa, osa-aikaiset ratkaisut ym. • Työterveyspalveluiden sisältö tarpeenmukaisemmaksi - Onko tthuollossa riittävästi maatalouden osaamista? Tarpeen saada sisältö vastaamaan yrittäjien tarpeita (Mela aloittanut jo kilpailuttamisen yhteistyössä TTL:n + MTK-liittojen kanssa) - Koulutusta maatalousyrittäjille itselleen työterveyspalveluista: aktiivisiksi käyttäjiksi - Masennusseulontaa/mielialatestejä enemmän? Sairauslomat? Tietoa Kelan ja Melan vakuutusprosesseista, ettei tule turhia hylkyjä (vrt. sijaisapumaksut)? Katse jäljellä olevaan työkykyyn, tärkeää myös yrittäjän motivaation kannalta. Tässä työkykykoordinaattorilla voi olla roolia (=tuntee työn/toimialan). Työkykyneuvotteluja? Pirjo Saari, Mela 29

×