Sisäilma työpaikalla - Mistä tukea esihenkilölle sisäilmaan liittyvissä ongel...
Ajoterveys 2-kliininen-arvioiminen
1. Ajoterveys ja päihteet II
Ajoterveysvaatimusten arvioiminen
Petteri Salo oyl
PHHYKY päihdepsykiatrian poliklinikka
2. Kliininen kysymyksenasettelu:
● Täyttyykö potilaalla ajoterveyden vaatimukset
● Onko potilaalla jo ennestään
riippuvuusdiagnoosi
● Onko seurannan yhteydessä todettavissa
riippuvuus
● Onko potilas toipunut riippuvuudestaan
3. Alkoholiriippuvuus ICD-10
● Vähintään kolme kriteeriä >1kk ajan TAI
toistuvasti kuluneen vuoden aikana
– Voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää
alkoholia
– Heikentynyt kyky kontrolloida aloittamista,
lopettamista ja määriä
– Vierotusoireyhtymä
– Toleranssin kasvu
– Keskittyminen alkoholin käyttöön niin että muut
mielihyvän lähteet jäävät sivuun
– Jatkuva käyttö haitoista huolimatta
5. Seurannan aloittaminen
● Käydään läpi potilaan kanssa seurannan
tarkoitus ja käytännön toteutuminen, sekä
seurannan kriteerit
● Todetaan mahdollinen riippuvuus
● Potilas osoittaa seurannan avulla toipuneensa
riippuvuudesta, tai että hänellä ei ole
riippuvuutta pidättäytymällä alkoholin käytöstä
6. Kuinka paljon seurannan aikana voi
juoda ?
● Suurkulutusmarkkerit eivät osoita vähäistä
käyttöä
● Erimielisyyttä voi syntyä jälkikäteen siitä mikä
on kohtuukäyttöä
● Selkeintä on ohjeistaa ettei alkoholia käytetä
lainkaan
7. Lääkärinlausunto ajoterveydestä
● Lääkäri toteaa kunniansa ja omatuntonsa
kautta, että potilaan terveydentila täyttää
ajoterveysvaatimukset
● Lääkäri ottaa kantaa ainoastaan terveyteen
8. Jos seuranta ei toteudu
onnistuneesti
● Ei kirjoiteta lausuntoa.
● Kielteistä lausuntoa ei tarvita, jos potilaalla on
jo poliisin vaatimus lausunnosta
● Jos poliisin vaatimusta ei jostain syystä jo ole,
tehdään ajoterveydestä ilmoitus viimeistään
tässä vaiheessa
● Hoidetaan päihderiippuvuutta. Uutta seurantaa
voidaan yrittää kun remissiosta on näyttöä.
9. Alkoholin käytön seuranta
● Keskeiset markkerit : GT, CDT, PETh
● Myöhäisen vaiheen markkerit : ALAT, ASAT,
MCV ovat kohde-elinvaurion markkereita
● Yksittäisen alkoholimarkkerin poikkeama
kertoo kokonaistilanteesta niukasti
– Heikko sensitiivisyys
– Heikko spesifisyys
– Hidas nousu
– Nopea puoliintumisaika
10. Gamma-GT
● Maksan kuormituksen mittari
● Kuvaa entsyymi-induktioilmiötä
● Epäspesifi, useita syitä nousuun
– Alkoholin suurkulutus
– Jotkin maksan kautta eliminoituvat lääkkeet
– Obesiteetti
● Koholla 70-90% alkoholiriippuvaisista
● Sensitiivisyys nuorilla vain 10-30%
11. CDT eli desialotransferriini
● Etanoli häiritsee transferriinin synteesiä
– Syntyy virheellistä transferriiniä
● Tulos ilmoitetaan prosenttiosuutena
transferriinin kokonaismäärästä
● Kaksi eri menetelmää : ce ja immunologinen
● Suurkulutusmarkkeri
– Edellyttää 1-2 viikkoa miehillä 4-6 annosta/vrk
ja naisilla 2-4 annosta/vrk
12. CDT eli desialotransferriini
● Herkkyys (ce) 73%, spesifisyys 95%
● Immunologinen CDT on osoittautunut
epäherkemmäksi kuin ce menetelmällä
● Virhelähteitä
– Synnynnäinen metabolinen häiriö
– Jotkin antiepileptit
– Vakava maksasairaus
13. CDT tulkinta
● Suurkulutuksen markkeri. Ei nouse
viikoloppukännistä
● Kestää 1-2 viikkoa reagoida
● Puoliintumisaika n 2 viikkoa
15. CDT tulkinta
● Yhden kohollisen näytteen perusteella voidaan
todeta kliinisesti hyvin vähän
● Jos on normaaleja CDT tuloksia, ei kohollinen
lukema todennäköisesti johdu häiriötekijästä,
vaan tulos kertoo suurkulutuksesta
● Jos on kohollisia tuloksia muulla tavalla
todennetun (anamneesi, PETh) alkoholin
suurkulutuksen aikana → todennäköisesti
CDT on reagoinut potilaan alkoholin käyttöön
19. PEth tulkinta
● Lyhyt puoliintumisaika, normalisoituu nopeasti
● Kohollinen lukema : joko lievää suurkulutusta
hiljattain, tai merkittävää suurkulutusta jonka
jälkeen tauko
● Kohollinen tulos ilmoittaa varmuudella että
potilas on käyttänyt alkoholia
● Yhden näytteen perusteella, kohollinen tai
normaali, on kliinisesti todettavissa jälleen
hyvin vähän
20. Yhteiskäyttö
● Potilaalle annetaan ohjeeksi olla käyttämättä
alkoholia seurannan aikana
● Jos PEth on koholla, ei ohjetta ole noudatettu
→ tuolloin myös kohollisen CDT:n voidaan
perustellusti olettaa johtuvan alkoholista
● Jos Peth on reilusti kohollinen, TAI sekä Peth
että CDT ovat koholla → on potilaalla ollut
alkoholin suurkulutusta
● CDT-GT indeksi, on herkempi ja spesifisempi
kuin kumpikaan yksin käytettynä.
22. Kliinisen kuvan muodostaminen
● Kohollinen markkeriyhdistelmä → voidaan
todeta luotettavasti potilaan käyttäneen
seurannan aikana alkoholia
● Markkereilla ei silti saada kiinni kaikkea
juomista, edes suurkulutusta. Parempaa
sensitiivisyyttä tarvitaan.
● Anamneesitiedot ja statuslöydökset
täydentävät markkereiden antamaa tietoa
● Kokeneen päihdehoitajan sensitiivisyys ja
spesifisyys ovat hyvät → hoitajan kontrollit.