Suomessa tällä hetkellä suosituin ketterän hankinnan muoto on resurssien ostaminen. Siinä onnistumisen ytimessä ovat läpinäkyvyys, vastuu visiosta - myös teknologian suhteen, budjetin strateginen käyttäminen ja kyky yhteistyön johtamiseen. Esitys Projektipäivillä 31.10.2017.
2. Karoliina Luoto Codento
Lean/ketterä konsultti
IT-projektien johtaminen ja
hankinta, työtapamuutokset
Taustalla erilaisia tuotekehitys-, konsultti-
ja kulttuurinmuutosrooleja
N. 30 hengen ja 30 alihankkijan
ohjelmistokehitys- ja
muutosfasilitaattoriyritys
3. Lean ja ketterä tuo
todistetusti parempia tuloksia
Kuten nähdään,
lean ja ketterä
eivät kuitenkaan
ole hopealuoteja –
sillä, miten
tehdään, on väliä
N = 173 projects. Copyright 2013 IT Project Success Rates Survey,
Scott Ambler + Associates
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Tradi.onal
Ad-Hoc
Agile
Itera.ve
Lean
Successful Challenged Failed
4. Mistä ketterän etu syntyy?
Ketterän ohjelmistokehityksen julistus
”Kokemuksemme perusteella arvostamme:
Yksilöitä ja kanssakäymistä enemmän kuin
menetelmiä ja työkaluja
Yhteistyötä enemmän kuin
sopimusneuvotteluja
Toimivaa ohjelmistoa enemmän kuin
kattavaa dokumentaatiota
Vastaamista muutokseen enemmän kuin
pitäytymistä suunnitelmassa
6. Mistä tietää että on ketterä?
Esimerkki kriteeristöstä:
1. Käyttäjät osallistetaan kehitysprosessiin
Kriteeristö: Allaboutagile.com
2. Tiimillä on valtaa tehdä päätöksiä
3. Vaatimukset elävät mutta aikataulu ei
4. Vaatimukset kuvataan ylätasolla, kevyesti ja visuaalisesti
5. Kehitystyö tapahtuu pienissä osajulkaisuissa, joita voidaan kehittää edelleen
6. Keskitytään säännölliseen tulosten ulos saamiseen
7. Tehdään jokainen ominaisuus valmiiksi ennen kuin siirrytään seuraavaan
8. 80/20 -sääntö: keskitytään etsimään 20 %:n ratkaisuja jotka täyttävät 80 %
tarpeesta
9. Testausta tehdään koko projektin läpi – testaa ajoissa ja usein
10. Yhteiskehittelevä ote kaikilta projektin pelaajilta
7. ”Perinteinen ketterä sopimus”
= time and materials tai tavoitehinta
Periaate Sopimusohjaus
Yhteistyön korostaminen Ei sank.oin.a vaan palkitseminen, lyhyt ir.sanomisaika
Toimivaa ohjelmistoa jatkuvas. NimeMy keMerä metodi + soviMu tapa tallentaa koodi jatkuvas.
Valmius muutokseen NimeMy keMerä metodi sekä minimivaa.mukset ja tavoitehinta tai pelkkä asiakkaan ohjaus
Arvon maksimoin. Tilaajan ohjaus- ja priorisoin.vastuu
PäiviMäinen yhteistyö NimeMy keMerä metodi, nimetyt resurssit
Taitava, mo.voitunut .imi Nimetyt resurssit, .laajan ohjausvastuu, visio ja miMarit
Kasvokkaiskommunikaa.o Minimidokumentaa.on nimeäminen, nimeMy keMerä metodi
Kestävä työtah. NimeMy keMerä metodi
Tekninen kunnianhimo NimeMy keMerä metodi (sis. valmiin määritelmä), lähdekoodin julkaiseminen
Ominaisuuksien karsiminen Tilaajan ohjaus- ja priorisoin.vastuu
Tiimin itseorganisoituvuus Tilaajan ohjaus- ja priorisoin.vastuu, visio ja miMarit
Tiimin oppien hyödyntäminen NimeMy keMerä metodi
Photo: piyaphon phemtaweepon, Flickr
Mitä oikeastaan on
ketterä hankinta?
8. Ketterän hankinnan alalajeja
1. Kokeilujen tai protojen hankinta
2. Määritellyn pienimmän julkaistavan tuotteen
hankinta + iteratiivinen jatkokehitys
3. Resurssien ostaminen itse johdettavaksi
10. Kuva: Alan, Flickr
Protoilu
hankintana
Tähtäimessä toteutustavan kokeilu, ei
vielä pienin jukaistava tuote
• Nopea toteutus 1 vko – 2 kk
• Koko tyypillisesti alle 60 000 euroa,
joko kiinteä tai päivähinta
• Varsinaisessa toteutuksessa
varaudutaan aloittamaan teknisesti
alusta
Kuva: Alan, Flickr
11. 2. MVP + iterointi
hankintana
Kuva: Steven Depolo, Flickr
• Esim. Tanskan julkishallinnossa
suositeltu malli
• Määritelty pienin julkaistava
tuote ja sille tavoitehinta
• MVP:n saavuttamisen jälkeen
jatketaan iterointia
päivähinnalla
12. Kuva: Alan, Flickr
JIT2015 ketterät ehdot
sukua MVP + iterointi -ajattelulle
Periaate Sopimusohjaus
Yhteistyön korostaminen Perinteinen vastuujako: toimiMajalla vastuu, viivästyssakot, .laaja myötävaikuMaa
Toimivaa ohjelmistoa jatkuvas. Iteraa.ot, osatoimitukset
Valmius muutokseen Perinteinen: ehdoMomien vaa.musten ja julkaisusuunnitelman sisällä joustavaa, muuten
sovitaan kirjallises.
Arvon maksimoin. Perinteinen: toimiMajan vastuulla, ehdoMomat ja valinnaiset vaa.mukset
PäiviMäinen yhteistyö Työ .laajan .loissa, molemmilla riiMäväs. työaikaa
Taitava, mo.voitunut .imi Jos nimetään avainhenkilöt, toimiMaja ei saa vaihtaa ja .laaja pyrkii olemaan vaihtamaMa
Kasvokkaiskommunikaa.o EhdoMomat ja valinnaiset vaa.mukset, työ .laajan .loissa
Kestävä työtah. Perinteinen malli: toimiMajalla vastuu projek.n onnistumisesta
Tekninen kunnianhimo Takuu 6 kk; avoin lähdekoodi
Ominaisuuksien karsiminen EhdoMomat ja valinnaiset vaa.mukset
Tiimin itseorganisoituvuus Lisärooleja ohjausryhmä, projek.päällikkö, yhteyshenkilöt, iteraa.ovastaava (toimiMajalta,
tuoteomistajan tehtävät)
Tiimin oppien hyödyntäminen EhdoMomat ja valinnaiset vaa.mukset
13. Kuva: Flickr, guilherme jofili
3. Resurssien hankinta
itse johdettavaksi
Muodikkainta Suomessa J
• Hankitaan resursseja päivähinnalla, ei
lopputuloksia
• Keskitytään saamaan parhaat
mahdolliset osaajat tarpeeseen
• Sopimuksellisesti ei riskien minimointia
vaan onnistumisen edellytysten
maksinointia
15. Miten resurssien ostaja onnistuu
ketterässä kehityksessä?
Avainrooleissa:
1. Läpinäkyvyys
2. Vastuun otto visiosta eli projektin suunnasta
3. Vastuun ottaminen myös teknologiavisiosta
4. Budjetin strateginen käyttäminen
5. Kyky yhteistyön johtamiseen
17. Läpinäkyvyys on ketterän hankinnan
Tärkein riskienhallintakeino
1. Konkreettisin ja tärkein ulottuvuus projektissa syntyvien
lopputulosten tallentaminen säännöllisesti esim. Githubiin
2. Toteutuksen etenemisen seuranta suhteessa tavoitteisiin –
suhteessa tuotettuun arvoon, ei toteutettujen ominaisuuksien
määrään
3. Yhteistyön sujumisen pohjana avoimuus budjetista ja tavoitteista,
pääsy tiimille kaikkiin työskentelyä ohjaaviin tietoihin sekä jatkuva
kommunikointi – läpinäkyvyyteen varattava aikaa ja rahaa
19. Vision hallinta
On muutokseen reagoimista
1. Tilaajan vastuulla on, että toteutustiimin ajasta saadaan kullakin
hetkellä paras arvo irti
2. Tämä edellyttää hyvää suunnitelmaa käyttäjäpalautteen
jatkuvaan hankkimiseen ja siihen reagoimiseen
3. Suunnittelun pohjana MVP-ajattelu: mitkä ovat ne 20 % ratkaisut
jotka täyttävät 80 % käyttäjätarpeesta?
21. Omalla teknologiavisiolla
Hallitaan lopputuloksen elinkaarta
1. On muodikasta jättää teknologiavalinta tiimille, mutta tämä
johtaa monesti ylläpidettävyysongelmiin
2. Ihannetapauksessa esiselvityksen tai pilotoinnin pohjalta on
tehty alustava teknologiavalinta, ja hankinta tehdään sitä vasten
3. Mikäli tämä ei ole mahdollista, puolueeton arkkitehti (edes
ulkopuolinen konsultti) on tiimille hyvä keskustelukumppani
4. Varmistuskysymys ennen hankintaa: miten pitäisi priorisoida, että
vältettäisiin resurssiosto ja pystyttäisiin ostamaan tuote tai SaaS?
23. MVP-budjetointi
Varmistaa että ketteryys on aitoa
1. Tavoite: ensimmäinen julkaisu kaikille käyttäjille tehdään
viimeistään, kun 50 % budjetista on käytetty
2. Tämä varmistaa sen, että loput 50 % budjetista palvelua voidaan
kehittää aidon iteratiivisesti palautteen pohjalta
3. Edellyttää aitoa 20/80-ajattelua, priorisointia ja
asiakaspalautteeseen reagointia
25. Yhteistyön johtaminen varmistaa että
Euroista saadaan paras irti
1. Yhteistyötaitoja kannattaa hankintavaiheessa arvioida, esim.
koodausleirit tai muut käytännön kokeet tähän hyvä tapa
2. Johtamisen avainroolissa on tuoteomistaja, mielellään yhtä kokenut
kuin kehittäjät - erityisesti, jos kyseessä on monitoimittajaympäristö
3. Ketteryyden isoimpia tehokkuuden tuojia on jatkuvan oppimisen
idea – jota kannattaa myös pitää kunniassa projektin arjessa
26. Miten resurssien ostaja onnistuu
ketterässä kehityksessä?
Avainrooleissa:
1. Läpinäkyvyys
2. Vastuun otto visiosta eli projektin suunnasta
3. Vastuun ottaminen myös teknologiavisiosta
4. Budjetin strateginen käyttäminen
5. Kyky yhteistyön johtamiseen
28. Tarve
• Mitä käyttäjien tarvetta
ratkaistaan? Miten tarve on
todennettu?
Ratkaisu
• Millä loppukäyttäjän ongelma
aiotaan ratkaista? Miten
ratkaisun toimivuus on
todennettu?
Ainutlaatuinen arvo
• Mikä on se tekijä joka saa
käyttäjät valitsemaan tämän
ratkaisun muiden
ratkaisuiden sijaan? Tärkein
ominaisuus jolla helpotamme
omaa työtämme? Miten
ainutlaatuinen arvo on
todennettu?
Avainresurssit
• Mitkä resurssit ovat
elintärkeät onnistumiselle?
• Mitä toteuttajilta vaaditaan?
• Budjetti projektille?
• Budjetti jatkokehitykselle ja
ylläpidolle?
Kenelle
• Millainen henkilö tärkein
käyttäjä tai asiakas on?
KäyMäjäpalaute
• Mistä tiedämme että
onnistumme käyttäjän
ongelman ratkaisemisessa?
Miten onnistuminen
todennetaan kehityksen
aikana (kyselyt, proton
testaus, analytiikka,
tutkimukset)?
Rajoitukset
• Toiminnan sykli, johon
aikataulun on osuttava
• Lainsäädäntö tai muut
säännökset
• Tekniset rajoitukset
• IT-arkkitehtuuriperiaatteet
• Ratkaisun tekniset riskit
ToimintamiMarit
• Minkä muutoksen ratkaisu tuo (laadun paranemista, toiminnan
nopeutumista)? Mitkä ovat välittömät toiminnan mittarit? Mitkä
ovat välilliset mittarit muutoksen todentamiseksi?
Toteutusvisio
• Millä teknologialla ratkaisu toteutetaan? Mitä sillä korvataan?
Mikä on onnistumiselle ensiarvoista? Mihin jatkokehitettävyys
perustuu? Voidaanko käyttää valmisratkaisuja? Mihin
järjestelmiin ratkaisu liittyy ja mitä tietoa on liikuttava näiden
välillä?
V
i
s
i
o
l
a
k
a
n
a
29. Visiolakanan lataus ja paljon
muuta: Codento.fi
Photo: Karoliina Luoto
@totoroki · karoliina.luoto@codento.com
