Digitaalisten työkalujen ja yhteisöllisten toimintatapojen hyötyjen mittaaminen,
Tähän esitykseen on kerätty tutkimusmateriaalia digitaalisten työkalujen ja yhteisöllisten toimintatapojen käyttöönotosta teollisuusyrityksissä.
Esitys on laadittu osana SYKE-projektia, joka tarjoaa suomalaisille teollisuusyrityksille konkreettisia malleja ja parhaita käytäntöjä, joiden avulla yritykset voivat tehokkaasti hyödyntää digitaalisia toimintatapoja.
http://www.insyke.fi
1. Digitaalisten työkalujen ja
yhteisöllisten toimintatapojen
hyötyjen mittaaminen
Tero Peltola & Marko Seppänen
CITER / Tampere University of Technology
http://www.tut.fi
30.6.2014
Teollisuuden uusi SYKE
http://www.insyke.fi
Twitter: #insyke
2. Johdanto
• Tähän esitykseen on kerätty tutkimusmateriaalia digitaalisten työkalujen ja
yhteisöllisten toimintatapojen käyttöönotosta teollisuusyrityksissä
– Esityksessä referoidaan sekä tärkeimpiä suomalaisia että kansainvälisiä
tutkimuksia ja selvityksiä aiheeseen liittyen
– Esiteltäväksi on valittu viimeiseltä 10 vuodelta 18 edustavaa tutkimusta
tai raporttia eri aloilta (yleiset kartoitukset, julkinen sektori, pk-sektori ja
suuret yritykset)
– Esityksen tavoite on auttaa teollisuusyritysten johtoa
käyttöönottopäätöksissä sekä vaikutusten ennakoinnissa
• Esitys on laadittu osana SYKE-projektia, joka tarjoaa suomalaisille
teollisuusyrityksille konkreettisia malleja ja parhaita käytäntöjä, joiden avulla
yritykset voivat tehokkaasti hyödyntää digitaalisia toimintatapoja.
• Lisätietoja SYKE-projektista
– Verkkosivusto: http://www.insyke.fi
– LinkedIn-ryhmä: https://www.linkedin.com/groups/InSyke-6646205/about
18.3.2022
3. Hyötyjen mittaamisesta
• Digitaalisten ja yhteisöllisten toimintatapojen vaikutuksia
on yleensä tutkittu haastatteluin ja/tai kyselytutkimuksin
– Suurin osa hyötyjä arvioivista tutkimuksista perustuu
haastatteluihin, minkä vuoksi tulosten käyttökelpoisuutta voi
rajoittaa otoksen kuvaavuus
• Tunnistettuja hyötyjä näissä tutkimuksissa ovat esimerkiksi parantuneet
edellytykset yhdessä tekemiseen sekä parantunut kommunikaatio
– Selvityksissä esitellään tyypillisesti kyselytutkimuksin kerättyä
aineistoa, minkä vuoksi tulokset ovat yleistettävissä paremmin
mutta samalla havainnot voivat olla pintapuolisia
• Esimerkki raportoiduista hyödyistä: On tunnistettu että tiedon etsiminen
nopeutuu mikä parantaa myös työn tuottavuutta
18.3.2022
4. Esityksen rakenne
• Valittujen 18 tutkimuksen ja raportin keskeinen sisältö
esitetään seuraavilla kalvoilla
• Tutkimuksen merkittävyys Suomen pk-sektorille
arvioidaan kolmiportaisella asteikolla, missä
’X’ asteikko
– 1 = jonkin verran merkittävä, 2 = merkittävä, tai 3 = erittäin merkittävä
• Jokaisesta tapauksesta kuvataan
1) Mitä ja milloin tutkittiin
2) Miten tutkittiin
3) Keskeiset tulokset
4) Kuka toteutti
5) Linkki raporttiin tai kirjallisuusviite
18.3.2022
Pk-sektorille
Suomessa
M
X
5. Pk-sektorille
Suomessa
Tutkimus: “Sosiaalinen media
teollisuudessa”
• Mitä ja milloin tutkittiin
– Selvityksessä kartoitettiin sosiaalisen median hyödyntämistilannetta ja
-potentiaalia Suomessa vuonna 2011
• Miten tutkittiin
– Asiantuntijahaastatteluita (12 kpl) ja kyselytutkimus, johon vastasi 143 erikokoista
Teknologiateollisuuden jäsenyritystä (87% b2b-yrityksiä)
• Tulokset
– Vain 1% koki saaneensa mitattavissa olevaa hyötyä
– Noin 12 % on kokenut saaneensa jonkinlaista hyötyä
– Potentiaalia liiketoimintansa kehittämiseen näki 82% vastaajista
– Neljä case-kuvausta siitä kuinka erilaiset teollisuusyritykset yritykset hyödyntävät
yhteisöllisiä työkaluja ja toimintatapoja bisneksensä tukena
• Suositukset
– Yrityksissä tarvitaan apua bisneshyötyjen mittaamiseen investointien
perustelemiseksi johdolle
– Lisäksi tarvitaan sosiaalisen median käyttöönottoa tukevia malleja ja prosesseja
• Toteuttaja ja linkki: Harri Lakkala, Intosome Oy (2011)
18.3.2022
1/18
M
3
6. Pk-sektorille
Suomessa
Tutkimus: “Neither invented nor shared here: The
impact and management of attitudes for the
adoption of open innovation practices”
• Mitä ja milloin tutkittiin
– Yhteisöllisten työkalujen omaksumista Tanskassa syksyllä 2010
• Miten tutkittiin
– Kyselytutkimus
– 331 pk-yritystä
• Tulokset
– Asenteet (kuten ei-keksitty-täällä ja ei-jaettu-täällä) hidastavat omaksumista
– Koulutuksella voidaan vaikuttaa asenteisiin
• Suositukset
– Koulutuksen vaikutusta ei tulisi väheksyä vaan sen kautta kielteisiä asenteita
voidaan hälventää
• Toteuttaja ja linkki: Burchart et al. 2013
18.3.2022
2/18
M
3
7. Pk-sektorille
Suomessa
Tutkimus: “Groupware uses and
influence on performance in SMEs”
• Mitä ja milloin tutkittiin
– Yhteisöllisten työkalujen vaikutusta pk-yritysten suorituskykyyn
Espanjassa vuonna 2008
• Miten tutkittiin
– Kyselytutkimus, 151 korkean teknologian pk-yritystä
• Tulokset
– Yhteisöllisten työkalujen olemassaolo ei paranne suoraan organisaation
suorituskykyä
– Yhteisöllisten työkalujen käytön hyödyt seuraavat aktiivisesta käytöstä
• Suositukset
– Yritysten tulee keskittyä yhteisöllisten työkalujen käyttöönottoon, jotta aktiivisten
käyttäjien määrä on riittävä
– Organisaation toimintamallien ja ohjeistusten tulee mahdollistaa ja tukea
yhteisöllisten työkalujen käyttöä
• Toteuttaja ja linkki: Meroño-Cerdán 2008
18.3.2022
M
3
3/18
8. Loppuraportti: “Tuottavuusloikkia
vai pieniä askeleita?”
• Mitä ja milloin tutkittiin
– Tutkimukset tavoitteena oli lisätä ymmärrystä miten pk-palveluyritysten
tuottavuutta voi parantaa pilvipalvelujen avulla
– Materiaali kerättiin vuoden 2013 aikana (case-yritykset)
• Miten tutkittiin
– 88 puhelinhaastattelua Paltan ja Suomen Yrittäjien jäsenistön keskuudessa sekä lisäksi neljä
case-yritystä, joiden toimintaan tutustuttiin lähemmin
• Tulokset
– Neljä sisäistä palvelutuottavuuden ulottuvuutta: tehokkuus, IT-kustannukset, IT-järjestelmien
toimivuus, sekä tuotot
– Kaksi ulkoista palvelutuottavuuden ulottuvuutta: yhteistyö ja vuorovaikutus, sekä asiakashyödyt
• Suositukset
– Pilvipalvelujen hyödyt perustuvat monen tekijän kerrannaisvaikutuksiin, joten käyttöönoton
suunnittelua tulisi ohjata tavoitteellinen näkemys sekä sisäisen että ulkoisen tuottavuuden
parannusmahdollisuuksista
• Toteuttaja ja linkki Pulkkinen&Rintamäki (2014)
18.3.2022
M
PK-sektorille
Suomessa
3
4/18
9. Kirja: “Benefits Management”
• Mitä ja milloin tutkittiin
– Hyötyjen mittaamista ja siihen liittyviä haasteita
– Kyselytutkimus (84 vastausta) vuonna 2008
• Miten tutkittiin
– Esimerkkitapausten, kirjallisuuden sekä kyselytutkimuksen kautta
• Tulokset
– Tuloksena malli jota voidaan soveltaa hyötyjen tunnistamisessa ja jaottelussa
– Malli muodostuu matriisista jossa hyötyjä jaotellaan havaittaviin, mitattavin,
laskettaviin ja/tai taloudellisiin hyötyihin sekä toisaalta uusien asioiden
tekemiseen, asioiden tekemiseen uudella tavalla, tai joidenkin asioiden tekemättä
jättämiseen.
• Suositukset
– Tunnistettavat hyödyt voivat pohjautua uusien asioiden tekemisen lisäksi myös
joidenkin tapojen poisoppimiseen tai muuttamiseen
• Toteuttaja ja linkki Ward & Daniel (2012)
18.3.2022
M
3
PK-sektorille
Suomessa
5/18
10. Tutkimus: “Social Media Use and
Potential in Business-to-Business
Companies’ Innovation”
• Mitä ja milloin tutkittiin
– Tutkittiin miten B2B yritykset kokevat sosiaalisen median potentiaalin, mahdollisuudet ja haasteet
erityisesti innovaatioprosessissa
– Aineisto kerättiin vuonna 2010
• Miten tutkittiin
– Kyselytutkimus, 122 vastausta, kohdennettiin 1984 suomalaiselle yritykselle, joissa yli 50
työntekijää
• Tulokset
– Havaittujen sosiaalisen median potentiaalisten hyötyjen ja sosiaalisen median todellisen käytön
välillä on selviä eroavaisuuksia erityisesti asiakkaiden kytkemisessä tuotekehitysprosessiin
– Suurimmat syyt tähän ovat esimerkiksi tiedolliset puutteet mahdollisista käyttötavoista,
vaikeuksissa kohdentaa selvää rahallista hyötyä, sekä vaillinainen tietämys menestystarinoista
• Suositukset
– Edelläkävijäfirmat tulevat hyötymään enemmän yhteisöllisistä työkaluista ja toimintatavoista
verrattuna muihin, joten tutkimuksen perusteella siirtymistä yhteisöllisyyteen tulee vakavasti
harkita jokaisessa firmassa
– Erityisesti keskittymällä tiedon kasvattamiseen yhteisöllisistä työkaluista ja toimintatavoista
voidaan poistaa suurimpia esteitä organisaatioissa hyödyntää näitä työkaluja ja toimintatapoja
• Toteuttaja ja linkki Kärkkäinen et al. (2013) 18.3.2022
M
PK-sektorille
Suomessa
6/18
2
11. Selvitys: “Ascent Journal 2016:
Enterprise without boundaries”
• Mitä ja milloin tutkittiin
– Selvitys käsittelee tulevaisuuden trendejä, erityisesti pyrkii valmistamaan
lukijansa vuoteen 2016
– Perustuu vuosina 2009-2012 kerättyyn aineistoon ja osaltaan jatkaa Ascent
Journal 2014:n viitoittamaa tulevaisuuskuvaa
• Miten tutkittiin
– Lukuisten asiantuntijoiden näkemyksiä yhdistelevästi, toimituksellinen näkemys
• Tulokset
– Keskeinen näkemys on että yhteisölliset toimintatavat tulevat nivoutumaan lähes
kaikkeen tekemiseen lähitulevaisuudessa
• Suositukset
– Yritysten tulisi tiedostaa että maailma ja työnteon tavat tulevat muuttumaan ja
siihen tulisi varautua
• Toteuttaja ja linkki Atos (2012)
18.3.2022
M
2
PK-sektorille
Suomessa
7/18
12. Tutkimus: The Impact of Social influence
on individuals’ adoption of innovation
• Mitä ja milloin tutkittiin
– Asennetta yhteisöllisiin työkaluluihin ja niiden omaksumista Australiassa
– Aineiston keräämisen ajankohtaa ei mainita, mutta arvioituna noin vuonna 2011
• Miten tutkittiin
– Kyselytutkimus kohdennettiin Etelä Australian yliopiston henkilökunnalle, 275 vastausta
– Pääpaino tiettyjen Microsoft Outlookin ominaisuuksien käyttötapojen selvittämisessä
• Tulokset
– Kaverit ja kollegat vaikuttavat merkittävästi siihen mitä ominaisuuksia Microsoft Outlookista
käytetään
– Iällä ja sukupuolella ei ole merkitsevää vaikutusta näiden ominaisuuksien valinnassa
• Suositukset
– Sosiaalisen verkoston vaikutus pitää ottaa huomioon työkalujen käyttöönotossa, esimerkiksi
varmistamalla ettei aloitteleva käyttäjä joudu työkavereiden masentamaksi.
– Ammatillisten ryhmien muodostaminen saattaa helpottaa uusien työkalujen käytön leviämistä
organisaatiossa
• Toteuttaja ja linkki Talukder&Quasi 2013
18.3.2022
M
2
PK-sektorille
Suomessa
8/18
13. Internetsivu: “Takaisinmaksuaika-
laskuri”
• Mitä ja milloin tutkittiin
– Yhteisöllisen työkalun takaisinmaksuaika
– Internet-pohjainen laskuri, johon voi syöttää joitain yrityksen tunnuslukuja
– Kehitetty noin vuonna 2010
• Miten tutkittiin
– Laskurin antama arvio perustuu laskurin tekijöiden arvioimiin kaikille yrityksille
tunnusomaisiin lukuihin sekä laskurin käyttäjän syöttämiin tunnuslukuihin.
• Tulokset
– Takaisinmaksuaika on verrattain lyhyt, tyypillisesti 1-2 vuotta
• Suositukset
– Yhteisöllisen työkalun käyttöönotto on perusteltua investointimielessä
• Toteuttaja ja linkki: Bluekiwi-solutions | ROI-laskuri
18.3.2022
M
2
PK-sektorille
Suomessa
9/18
14. Selvitys: “Digibarometri 2014”
• Mitä ja milloin tutkittiin
– Eri maat pannaan järjestykseen vuosittain 36 yksittäisen muuttujan perusteella.
Mittauksen kohteena on digitaalisuuden laaja yhteiskunnallinen hyödyntäminen.
• Miten tutkittiin
– Mittaus on toteutettu kolmella tasolla (edellytyksissä, käytössä ja vaikutuksissa) ja kolmella
pääsektorilla (yrityksissä, kansalaisten keskuudessa ja julkisella sektorilla)
• Tulokset
– Suomella on maailman parhaat edellytykset laajenevasta ja syvenevästä digitalisoitumisesta
hyötymiseen. Kuitenkin
• käytössä Suomi jää sijalle 7; Digitaalisuuden vaikutuksissa Suomi on sijalla 3
• Kaikkien kolmen pääsektorin mukaan tarkasteltuna Suomi löytyy sijoilta 4–5
• Suositukset
– Suomella on opittavaa Norjalta (käytössä) ja Ruotsilta (vaikutuksissa)
– Alueita joissa Suomi voi parantaa on esimerkiksi mobiiliyhteyttä käyttävien terveydenhuollon
sovellusten levinneisyydessä sekä pilvipalvelujen hyödyntämisessä ja toimitusketjun
sähköisessä hallinnassa.
• Toteuttaja ja linkki Luoma et al. (2014)
18.3.2022
M
2
PK-sektorille
Suomessa
10/18
15. Tutkimus: “Enhancing absorptive capacity through
internal collaboration with social media tools”
• Mitä ja milloin tutkittiin
– Yrityksen sisäisten yhteisöllisten työkalujen ja toimintatapojen
vaikutusta organisaation omaksumiskykyyn
– Aineisto kerätty 2011-2013
• Miten tutkittiin
– Kyselytutkimuksissa yhteensä 252 vastausta sekä lisäksi 38 haastattelua
– Aineisto kerättiin kolmesta isosta kansainvälisestä yrityksestä ennen ja jälkeen
laajamittaista yhteisöllisten työkalujen käyttöönottoa.
• Tulokset
– Yhteisöllisillä työkaluilla ja toimintatavoilla voidaan hyödyntää paremmin yrityksen
henkilöstön laaja-alainen potentiaali tiedon hankinnassa ja levittämisessä
organisaation sisällä
• Suositukset
– Johdon sitoutuminen yhteisöllisten työkalujen käyttämiseen tulee näkyä oman
esimerkin (toiminnan) myötä
• Toteuttaja ja linkki Peltola 2014
18.3.2022
M
PK-sektorille
Suomessa
2
11/18
16. Tutkimus: “Organizational adoption of
web 2.0 technologies: an empirical
analysis”
• Mitä ja milloin tutkittiin
– Yhteisöllisten työkalujen käyttöä koko organisaatioissa
– Aineisto peräisin Information Week-lehden kyselystä 2007
• Miten tutkittiin
– Kyselytutkimus; 195 vastausta useista isoista amerikkalaisista yrityksistä
• Tulokset
– Käyttöä edesauttaa organisaation suuri koko, teollisuudenalan suuri
tiedonintensiteetti ja verkostoitumisen tärkeys
• Suositukset
– Yhteisölliset työkalut tulisi olla helposti integroitavissa muihin IT-työkaluihin, jotta
optimaalinen hyöty saadaan hyödynnettyä
• Toteuttaja ja linkki Saldanha&Krishnan 2013
18.3.2022
M
1
PK-sektorille
Suomessa
12/18
17. Tutkimus: ”Business impact of web
2.0 technologies”
• Mitä ja milloin tutkittiin
– Yhteisöllisten työkalujen (myöhemmin web 2.0) käyttö ja vaikutus
– Tutkimus tehtiin arviolta 2009
• Miten tutkittiin
– Haastatteluja: 15 ylimmän johdon edustajaa viidestä isosta yrityksestä
– Kyselytutkimus: vastaajia 98:ta yrityksestä (sisältäen 5 yritystä joista myös
haastatteluja), yhteensä 76 käyttökelpoista vastausta
• Tulokset
– Web 2.0 -työkalujen käyttö vaikuttaa kommunikaatioon ja yhdessä tekemiseen
• Suositukset
– Yrityksien kannattaa aloittaa niiden web 2.0 -työkalujen käyttäminen niistä
työkaluista joilla saavutetaan nopeasti hyötyjä.
– Näitä työkaluja voisivat olla wikit, blogit ja verkottumisalustat
• Toteuttaja ja linkki Andriole 2010
18.3.2022
M
1
PK-sektorille
Suomessa
13/18
18. Tutkimus: “Enterprise 2.0: The
Dawn of Emergent Collaboration”
• Mitä ja milloin tutkittiin
– Yhteisöllisten työkalujen käyttöä ilmiönä; vuonna 2005
• Miten tutkittiin
– Aineisto kerättiin yhdestä yrityksestä: Dresdner Kleinwort Wasserstein (DrKw),
Saksa
– Tarkkailijoiden havaintoihin perustuvat näkemykset
• Tulokset
– Työkalujen käytöllä on selviä vaikutuksia esimerkiksi toimintatapoihin
• Suositukset
– Pelkkä käyttöönottopäätös yrityksen johdolta ei vielä takaa että organisaation
jäsenet alkavat käyttämään valittua työkalua
– Käyttöönotto vaiheittain helpottaa jalkautusta koko organisaation työvälineeksi
kuin jos koko organisaatio aloittaa yhtä aikaan käyttöönoton
• Toteuttaja ja linkki McAfee 2006
18.3.2022
M
1
PK-sektorille
Suomessa
14/18
19. Tutkimus: “’Social’, ‘Open’ and ‘Participative’? Exploring
Personal Experiences and Organizational Effects of
Enterprise 2.0 Use
• Mitä ja milloin tutkittiin
– Yhteisöllisten työkalujen käytön organisaatiotason vaikutukset
• Miten tutkittiin
– 33 kpl haastatteluja yhdessä isossa yrityksessä
• Tulokset
– Käytöllä ei välttämättä ole mitään yhteyttä organisaation menestymiseen
– Yksilötasolla voi olla hyötyjä, kuten helpottaa henkilöresurssien löytymistä
organisaation sisältä
• Suositukset
– Odotukset ja tavoitteet organisaation jäsenten välillä vaihtelevat ja tästä johtuvaa
hämmennystä voi vähentää esimerkiksi kaikille tarjottavilla koulutuksilla
– Työkalujen käyttöönottopäätöksen lisäksi myös työskentelytavat tulee miettiä
uudestaan
• Potentiaali jää pitkälti hyödyntämättä mikäli toimii entiseen tapaan uusilla työkaluilla
• Toteuttaja ja linkki Denyer et al. 2011
18.3.2022
M
1
PK-sektorille
Suomessa
15/18
20. Tutkimus: “Building an innovation
community”
• Mitä ja milloin tutkittiin
– Yhteisöllisten työkalujen käyttöönottoa innovaatioprosessissa
– Aineisto kerättiin vuosina 2009 ja 2010
• Miten tutkittiin
– Yli 50 haastattelua sisältäen ihmisiä laajasti ympäri isoa organisaatiota
• Tulokset
– Mitattavia ja havaittavia vaikutuksia, kuten kasvanut työntekijän sitoutuminen,
parantuneet sisäiset prosessit ja parantunut asiakastyytyväisyys
• Suositukset
– ”Aloita kontekstista”
– ”Teknologia on toissijainen”
– ”Suunnittele muutos”
– ”Miellä haasteet ja takapakit paikoiksi oppia”
• Toteuttaja ja linkki Dahl et al. 2011
18.3.2022
M
1
PK-sektorille
Suomessa
16/18
21. M
1
Selvitys: “The social Economy”
• Mitä ja milloin tutkittiin
– Yhteisöllisten työkalujen vaikutus
– Aineisto kerättiin vuosina 2009-2011
• Miten tutkittiin
– Haastatteluja ja useita kyselytutkimuksia
– Noin 2000-4600 vastausta (riippuen kyselytutkimuksesta)
• Tulokset
– Lukuisia teollisuuden alasta riippumattomia positiivisia vaikutuksia, kuten
esimerkiksi 25% parannus tuottavuuteen perustuen työajan tehokkaampaan
käyttöön. Lisäksi selviä hyötyjä on esimerkiksi nopeampi sisäisien
kompetenssien löytyminen ja parantunut työhyvinvointi
• Suositukset
• Jokaisen teollisuudenalan kannattaa alkaa käyttämään yhteisöllisiä työkaluja
tehostaakseen toimintaansa
• Toteuttaja ja linkki McKinsey 2011
18.3.2022
PK-sektorille
Suomessa
17/18
22. Selvitys: “Market Landscape Report”
• Mitä ja milloin tutkittiin
– Yhteisöllisten työkalujen vaikutus
– Aineisto kerätty vuonna 2012
• Miten tutkittiin
– Kyselytutkimus; kohdennettu IT ammattilaisille keskisuurissa ja suurissa yrityksissä
– 282 vastausta
• Tulokset
– Vaikka eri työkalut ovat osittain samankaltaisia, niissä on myös eroja arvioituna niitä
sosiaalisten ominaisuuksien, mahdollisuuksien yhdistää työkalu muihin organisaation
työkaluihin, ja projektinhallintaan liittyvien ominaisuuksien mukaan.
– Neljä yleisintä vaikutusta: vähentynyt matkustus, tehokkaammat sisäiset prosessit,
parantunut sisäisten resurssien tunnistaminen, ja nopeampi päätöksenteko
• Suositukset
– Välttääkseen informaatioähkyä työntekijöiden tulee hyödyntää yhteisöllisten työkalujen
ominaisuuksia jotka mahdollistavat keskittymisen esimerkiksi vain ennalta valittuihin
avainsanoihin, projekteihin tai henkilöihin
• Toteuttaja ja linkki: Enterprise Strategy Group (2012)
18.3.2022
M
1
PK-sektorille
Suomessa
18/18