RAPORTTI
Kuntakorvan
Huhtikuu 2008
www.kuntakorva.fi | www.toivoajatuspaja.fi | www.fountainpark.fi

2 sivu | Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008
Sisällysluettelo
Johdanto
Kuntakorvan synty 3
Teoriapohja 4
Osallistujat 5
Teemojen ehdottaminen 6
Teemojen arviointi 7
Tiedon analysointi 8
Laadullinen analyysi 8
Määrällinen analyysi 8
Muutosten ennakointi 9
Tulokset
Yhteenveto yleisellä tasolla 10
Arviointien vertailu ikäluokittain 11
Yhteenveto alle 30-vuotiaista 12
Yhteenveto 30-55-vuotiaista 13
Yhteenveto yli 55-vuotiaista 14
Arviointien vertailu sukupuolittain 15
Yhteenveto miehistä 16
Yhteenveto naisista 17
Arviointien vertailu ammateittain 18
Yhteenveto yrittäjistä 19
Yhteenveto opiskelijoista 20
Yhteenveto työntekijöistä 21
Yhteenveto eläkeläisistä 22
Lisäraportit 23
Tämä raportti käsittelee Kuntakorvan pääteemoja
valtakunnallisella tasolla. Syvällisemmin yksittäisiin
teemoihin pureutuvia sekä rajatumpia maantieteellisiä
alueita käsitteleviä raportteja julkaistaan myöhemmin
Suomen Toivo -ajatuspajan kotisivuilla osoitteessa:
www.toivoajatuspaja.fi/julkaisut

Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 3
Kuntakorvan synty
Suomen Toivo –ajatuspaja halusi löytää demokraattisen tavan osallistaa Kokoomuksen
jäsenistö, kansalaisjärjestöt sekä suuri yleisö kunnallispoliittisen ohjelman valmisteluun
sekä herättää kiinnostusta kunnallispolitiikkaa ja syksyn 2008 kunnallisvaaleja kohtaan.
Menetelmäksi valittiin suomalaisen Fountain Park Oy:n kehittämä verkkohaastattelu,
jota on aikaisemmin sovellettu laajasti yritysmaailmassa strategisessa suunnittelussa sekä
tulevaisuuden trendien ennakoinnissa.
Palvelu on avoimessa käytössä osoitteessa www.kuntakorva.fi. Lisätietoja antavat
Suomen Toivo -ajatuspajan puolesta Markku Pyykkölä ja Fountain Park Oy:n puolesta Ville
Tapio. Tämän raportin tuotantoon ovat osallistuneet Fountain Parkista myös Anssi Tervonen,
Eija Seppänen sekä Riikka Sulkamo.
Markku Pyykkölä Ville Tapio
markku.pyykkola@kansio.fi ville.tapio@fountainpark.fi
0500 442 761 040 590 9385
Johdanto

4 sivu | Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008
Teoriapohja
Menetelmä perustuu yhden modernin strategisen suunnittelun tärkeimmän vaikuttajan
Igor Ansoffin ajatukseen kolmesta filtteristä, jotka heikentävät organisaatioiden kykyä
hyödyntää toimintaympäristössä olevaa tietoa.
1) Havainnointifiltteri estää hyödyntämästä tietoa, joka tulee henkilökohtaisen suun-
tautumisen rajaaman näkökenttämme ulkopuolelta. Uudet trendit yllättävät meidät usein
takavasemmalta.
2) Mentaalifiltteri estää hyödyntämästä havaitsemaamme tietoa, jolla emme usko
oman rajallisen käsityskykymme ja menneisyyden kokemustemme perusteella olevan
merkitystä.
3) Valtafiltteri estää hyödyntämästä tietoa, joka suodattuu hierarkisen organisaation
päätöksentekoprosessin tai voimakkaiden vallalla olevien tapojen tai uskomusten takia.
Igor Ansoff lanseerasi myös käsitteen heikot signaalit (weak signals). Ansoffin mukaan
strategiset yllätykset antavat itsestään viitteitä etukäteen. Viitteet, eli heikot signaalit,
ovat aluksi epämääräisiä ja vaikeasti tulkittavia, mutta ajan myötä ne vahvistuvat ja
konkretisoituvat.
Havaitsemalla heikot signaalit ajoissa ja valmistautumalla niiden vahvistumiseen, or-
ganisaatio voi saavuttaa merkittävän kilpailuetuaseman tilanteessa, jossa heikko signaali
vahvistuu nopeassa tahdissa merkittäväksi trendiksi.

Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 5
Osallistujat
Kutsu lähetettiin sähköpostitse kaikille noin 15 000 kokoomuslaiselle, joiden osoitteet
olivat puolueen jäsenrekisterissä. Linkki on esillä myös useiden puolueeseen liittyvien
järjestöjen kotisivuilla.
Kuntakorva on kuunnellut tämän raportin julkaisuhetkellä jo yli 23 000 osallistujaa, jotka
ovat ehdottaneet noin 14 000 kunnallispoliittista teemaa, lukeneet toistensa ehdotuksia
noin 317 000 kappaletta ja arvioineet ehdotusten tärkeyttä noin 69 000 kertaa.
Osallistujien määriä ja mielipiteitä pystytään vertailemaan sukupuolen, iän, ammatin
ja äänestyskunnan mukaan.
Kuntakorvaan tullaan seuraavassa vaiheessa haastamaan mukaan myös kansalaisjärjestöjä
sekä suuri yleisö. Laajan joukon osallistaminen auttaa Ansoffin havainnointifiltterin kiertä-
misessä ollen samalla kiinnostusta herättävää, parhaimmillaan jopa toimintaan aktivoivaa,
viestintää.
n opiskelijoita 10.5 % n yrittäjiä 17.2 % n eläkeläisiä 16.6 % n muita 5.9 %
0 20 40 60 80 100
miehiä on 56.6 % naisia 43.4 %
n alle 30-vuotiaita 16.9 %
30-55–vuotiaita 48.9 % yli 55-vuotiaita 34.2 %
työntekijöitä 49.7 %

6 sivu | Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008
Teemojen ehdottaminen
Osallistujia pyydettiin ehdottamaan kunnallispoliittisia teemoja kolmessa eri vaiheessa.
1) Ensimmäisessä vaiheessa osallistujilla oli mahdollisuus antaa haluamansa määrä
ehdotuksia, jotka heillä päällimmäisenä oli mielessä.
2) Toisessa vaiheessa osallistujat haastettiin miettimään ehdotuksia heille ehkä vie-
raammasta näkökulmasta. Esimerkkejä satunnaisesti osallistujille valikoituneista 15
haasteesta:
Ajattele omakotiasujan näkökulmasta
Ajattele maahanmuuttajan näkökulmasta
Ajattele yksinhuoltajan näkökulmasta
Ajattele vireän eläkeläisen näkökulmasta
Ajattele työttömän näkökulmasta
Haastavilla näkökulmilla pyrittiin saamaan osallistujat tuottamaan enemmän ehdotuksia
ja avaamaan havainnointi- ja mentaalifilttereitä ehdotusten monipuolistamiseksi.
3) Kolmannessa vaiheessa osallistujilla oli jo ollut mahdollisuus
lukea ja arvioida muiden tekemiä ehdotuksia. Tällä pyrittiin edelleen
avartamaan ihmisten näkökulmia. Luovaa ajattelua stimuloitiin lisäksi
satunnaisesti osallistujille valikoituneilla 15 aforismilla, joista
esimerkkeinä:
Ford ei hoksannut auton voivan olla muutakin kuin musta
Tätä eivät poliitikot uskaltaisi ääneen sanoa
Jos on olemassa keino viivästyttää tärkeää päätöstä, hyvä byrokratia - julkinen
tai yksityinen - löytää sen.

Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 7
Teemojen arviointi
Välttääksemme suodattamasta tietoa valtafiltterillä, annoimme osallistujille vastuun myös
ehdotettujen teemojen tärkeyden arvioinnista. Jokainen osallistuja sai arvioitavakseen
valitsemansa määrän muiden vastaajien tuottamia ehdotuksia autenttisessa muodossaan.
Ehdotusten tärkeyteen otettiin kantaa raahaamalla ehdotus tikkataululla sitä lähemmäksi
keskustaa mitä tärkeämpänä osallistuja ehdotusta piti.
Huomionarvoista on myös se, että haastattelu oli kaikilta vaiheiltaan anonyymi, eli
kaikki osallistujat ja ehdotukset olivat lähtökohtaisesti tasa-arvoisia.

8 sivu | Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008
Tiedon analysointi
Laadullinen analyysi
Analysointi aloitettiin luokittelemalla noin 9000 erillistä ehdotusta 17 luokkaan ehdotusten
tekstisisältöjen samankaltaisuutta automaattisesti tulkitsevalla, itseorganisoituvien karttojen
teoriaan perustuvalla ohjelmistolla.
Luokiksi valittiin vertailun vuoksi vuoden 2004 kunnallispoliittiseen ohjelmaan kuu-
luneet kahdeksan teemaa sekä lisäksi kerätyssä aineistossa vahvimmin esille nousseet
yhdeksän uutta teemaa.
Määrällinen analyysi
Luokittelun jälkeen laskettiin kuinka monta ehdotusta kuhunkin luokkaan kuului, eli kuinka
paljon mistäkin teemasta osallistujien keskuudessa puhuttiin.
Ehdotusten määrän lisäksi laskettiin kuinka tärkeänä osallistujat pitivät keskimäärin
eri luokkiin kuuluneita ehdotuksia ja kuinka paljon hajontaa, eli erimielisyyttä, ehdotusten
arvioinnissa esiintyi.

Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 9
Muutosten ennakointi
Erityisen mielenkiintoisina voidaan pitää niitä teemoja, joihin liittyviä ehdotuksia tuli
määrällisesti melko vähän, mutta jotka koettiin arviointivaiheessa silti erittäin tärkeiksi.
Näissä teemoissa saattaa olla potentiaalia enemmän kuin julkista keskustelua seuraamalla
voisi kuvitella.
Toinen mielenkiintoinen ryhmä ovat ne yksittäiset ehdotukset, joiden keskimääräinen
arvostus jäi matalaksi, mutta joiden arvioiden korkea hajontaluku kertoi vahvasta erimie-
lisyydestä – pieni joukko ihmisiä piti näitä ehdotuksia suurista joukoista poiketen erittäin
tärkeänä. Kyseessä saattaa joidenkin tähän joukkoon kuuluvien ehdotusten kohdalla
olla ilmiö, jossa pieni visionäärijoukko osaa jo ennakoida asian merkityksen vahvistuvan
tulevaisuudessa.
Tämä raportti keskittyy analysoimaan aineiston 17 vahvinta teemaa. Potentiaalisten
heikkojen signaalien analyysistä tehdään oma raporttinsa, joka julkaistaan myöhemmin
Suomen Toivo –ajatuspajan sivuilla osoitteessa: www.toivoajatuspaja.fi/julkaisut
”Yhteisöllisyys oli vasta 17. yleisin,
mutta peräti 3. arvostetuin teema”

10 sivu | Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008
Tulokset
Sininen palkki kuvaajissa kertoo kuinka paljon teemaan liittyviä ehdotuksia on määrällisesti
tullut ja punainen palkki kuinka tärkeänä ehdotuksia on keskimäärin pidetty.
Vuoden 2004 kunnallispoliittisesta ohjelmasta tuttujen teemojen lisäksi aineistosta nousi
vahvasti esille yhdeksän uutta teemaa: asuminen ja rakentaminen, hallinto ja päätöksen-
teko, liikenne, harrastusmahdollisuudet, ympäristö, päivähoito, kulttuuri, maahanmuuttajat
sekä yhteisöllisyys.
On tärkeää huomioida, että teemoista tulleiden ehdotusten määrä ei korreloi teemojen
tärkeyden arvioinnin kanssa. Työ on ylivoimaisesti eniten ehdotuksia synnyttänyt teema,
kun taas sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeimmäksi arvioitu teema. Määrällisesti
vähän ehdotuksia keränneistä teemoista päivähoito sekä yhteisöllisyys koettiin erittäin
tärkeiksi. Yhteisöllisyydessä korostui kuntalaisten halu käyttää yhteisöjä turvaverkostoina
ja syrjäytymisen ehkäisijöinä sekä vuorovaikuttaa muiden kuntalaisten kanssa. Myös
hallintoon ja päätöksentekoon liittyvissä ehdotuksissa avoimuuden ja vuorovaikutuk-
sen tärkeyttä korostettiin. Maahanmuuttajia ei ole yleisesti pidetty tärkeänä teemana,
mutta arviointien korkea hajontaluku kertoo osan antaneen päinvastaisia arvioita. Muita
vahvasti mielipiteitä jakaneita teemoja olivat kulttuuri, ympäristö ja liikenne. Tuloksissa
on havaittavissa suuria vaihteluita ikäryhmittäin, sukupuolittain, ammattikunnittain sekä
alueellisesti vertailtaessa.
Yhteenveto yleisellä tasolla

Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 11Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 11
Arviointien vertailu ikäluokittain
Alle 30-vuotiaat:
“Nuori väestö tulee muualta maakunnista, eikä apua lasten ja kodin hoitamiseen ole
saatavissa sukulaisilta.”
“Yrittäjyyden ja työllistämisen kannustaminen on tärkeää varsinkin väestötappiokunnissa.
Kehittyvä elinkeinoelämä saa nuoretkin pysymään kunnan asukkaina.”
30-55-vuotiaat:
“Kuntalaisten arjen turvallisuus ja sujuvuus esimerkkeinä puhtaan veden takaaminen ja
rakennuskannan turvallisuus (hometalot). ”
“Yhteisöllisyys palautettava kunniaan yltiöyksilöllisyyden aikakautena. Kuntien on tuotettava
julkisen ja yksityisen sektorien palveluita täydentävää yhteisöllistä järjestötyötä.”
Yli 55-vuotiaat:
“Koko sosiaalisektori on täynnä ummehtuneita pykäliä, vanhaa tsaarinvallan asennelöyh-
kää, välinpitämätöntä puuhastelua ”viran puolesta” ja mutruisia kasvoja.”
“Vanhusten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien palveluihin on kiinnitettävä enem-
män huomiota. Kannattaisi keskittyä avopalveluihin laitoshoidon sijasta.”
Tärkeys 0-100

12 sivu | Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008
Yhteenveto alle 30-vuotiaista
Työ on selkeästi yleisimmin ehdotettu teema, mutta arvioinnissa moni muu asia koetaan
tärkeämmäksi. Yrittämisestä puhutaan melko vähän, mutta sitä arvostetaan enemmän
kuin mitään muuta teemaa. Päivähoitoon ja yhteisöllisyyteen liittyviä ehdotuksia on hyvin
vähän, mutta ne ovat arvioinnissa pärjänneet hyvin. Kuntien roolia vanhempien tukena
ja edellytysten antajana kasvatuksessa korostetaan.

Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 13
Yhteenveto 30-55-vuotiaista
Asuminen ja rakentaminen sekä viihtyvyys ja turvallisuus koetaan selvästi tärkeämmäksi
kuin nuoremmassa ikäryhmässä. Päivähoito ja yhteisöllisyys saavat edelleen korkeita
arvioita, vaikka niihin liittyvät ehdotukset eivät ole yleisiä. Yleisesti ottaen keski-ikäiset
arvioivat kokonaisuudessaan asioita tärkeämmiksi ja pienemmällä hajonnalla kuin nuoret
tai vanhemmat, mikä osoittaa, että tämän ikäiset kokevat useampia asioita tärkeiksi.

14 sivu | Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008
Yhteenveto yli 55-vuotiaista
Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ikääntyvien palvelut painottuvat selkeästi sekä mää-
rässä että tärkeydessä vanhemmalla ikäryhmällä. Työ laskee tärkeydessä, vaikka säilyy
edelleen yleisimmin ehdotettuna teemana. Tässä ikäryhmässä asioiden tärkeydessä on
eniten hajontaa, eli teemojen tärkeydestä ollaan eniten eri mieltä. Huomattavaa on, että
päivähoito sekä opetus ja koulutus arvioidaan tärkeäksi kaikissa ikäryhmissä. Maahan-
muuttajiin liittyvät ehdotukset yli 55-vuotiaat kokevat huomattavasti muita ikäryhmiä
vähemmän tärkeiksi.

Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 15
Arviointien vertailu sukupuolittain
Miehet:
“Omalääkäri systeemi on erinomainen, kun se toimii. Siihen olisi satsattava. Sähköisen
viestinnän käyttöä olisi lisättävä potilaan ja lääkärin välillä.”
“Oman kunnan yrittäjienvoimakas tukeminen ja huomioiminen tulee huomioida.”
“Kunnan kuuluu huolehtia terveydenhoidosta vauvasta vaariin, peruskoulutuksesta, tur-
vallisuudesta, perussosiaalihuollosta ja infrastruktuurista. Kunnan ei tarvitse huolehtia
ns. ylellisyysasioista kuten urheilun tukemisesta ja kulttuurista. Kun raha on tiukalla, on
panostettava välttämättömyyteen.”
Naiset:
“Terveydenhuollon painopistettä siirrettävä ennaltaehkäisyyn.”
“Riittävät kodinhoitopalvelut kotona asuville vanhuksille, pois laitoshoidosta mahdolisim-
man moni.”
”Ihmisillä on vastuu itsestään ja läheisistään. Ei yhteiskunnan vastuulle voi sysätä kaikkea
- varsinkaan lasten kasvatusta.”
Tärkeys 0-100

16 sivu | Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008
Yhteenveto miehistä
Yleisesti miehet arvioivat kaikkia teemoja vähemmän tärkeiksi kuin naiset. Hallinto ja
päätöksenteko, kuntatalous, yrittäjyys, asuminen ja rakentaminen sekä yhteisöllisyys
painottuvat suhteellisessa vertailussa naisiin. Päivähoito, yhteisöllisyys sekä sosiaali- ja
terveyspalvelut ovat kuitenkin miehillekin tärkeimpiä teemoja.

Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 17
Yhteenveto naisista
Naiset arvostavat selvästi miehiä enemmän maahanmuuttajiin ja ympäristöön liittyviä
ehdotuksia. Muita suhteellisessa vertailussa miehiin painottuvia teemoja ovat perhe,
liikenne, päivähoito, viihtyvyys ja turvallisuus sekä kulttuuri.

18 sivu | Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008
Arviointien vertailu ammateittain
Yrittäjä:
“Kansalaisten aito kuunteleminen ennen päätöksiä pitäisi olla kaikkien kunta- ja valtiotason
isojen ja pienten poliitikkojen intohimo.”
Opiskelija:
“Jokaiselle maahanmuuttajalle tarjotaan kotouttamisohjelma, joka sisältää kielikurssin ja
kulttuuriohjelman. Toimeentulotuki sidotaan kurssin suorittamiseen. Yrittäjyysohjelma ja
työpajatoiminta jatkokurssina..”
Työntekijä:
“Panostus ennaltaehkäiseviin, ruohonjuuritason sosiaali- ja terveyspalveluhin tuottaa
hyvinvoivia ja tyytyväisiä kuntalaisia.“”
Eläkeläinen:
“Kulttuurin ja siihen liittyvän harrastustoiminnan arvostuksen kohottaminen. Se mitä
kulttuuriin panostetaan, saadaan takaisin sosiaali- ja sairaanhoidon menojen vähenemi-
senä.”
Tärkeys 0-100

Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 19
Yhteenveto yrittäjistä
Yrittäjien arvioinneissa tärkeät asiat erotetaan vähemmän tärkeistä selkeästi. Kuntatalous,
hallinto ja päätöksenteko sekä maahanmuuttajat korostuvat suhteellisessa vertailussa
muihin ammattiryhmiin.

20 sivu | Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008
Yhteenveto opiskelijoista
Opiskelijat pitävät yrittäjyyttä lähes yhtä tärkeänä teemana kuin yrittäjät itse. Suhteel-
lisessa vertailussa viihtyvyyden ja turvallisuuden arvostus jää todella kauaksi muista
ammattiryhmistä. Päivähoito ja liikenne koetaan tärkeämmiksi teemoiksi kuin muissa
ammattiryhmissä.

Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 21
Yhteenveto työntekijöistä
Työntekijät arvostavat muita ammattiryhmiä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita,
perhettä, viihtyvyttä ja turvallisuutta sekä koulutusta ja opetusta.

22 sivu | Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008
Yhteenveto eläkeläisistä
Eläkeläiset arvostavat ikääntyvien palveluiden lisäksi ympäristöä ja kulttuuria huomattavasti
muita ammattiryhmiä enemmän. Myös harrastumahdollisuudet, asuminen ja rakentaminen
sekä yhteisöllisyys koetaan tärkeämmäksi kuin muissa ammattiryhmissä.

Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 23
Lisäraportit
Kuntakorvan aineisto on erittäin laaja ja kasvaa jatkuvasti. Voit tilata tarkempia analyyseja
sinua erityisesti kiinnostavista teemoista (esim. sosiaali- ja terveyspalvelut) tai eri taus-
tamuuttujien yhdistelmistä (esim. nuoret kaupunkilaisnaiset). Käytetyt taustamuuttujat
ovat sukupuoli, ikä, ammatti ja äänestyskunta. Raportteja voi hyödyntää esimerkiksi
kunnallisvaaliohjelmien suunnittelussa tai eri aihealueiden kehittämiseen pureutuvien
työpajojen aineistona.
Tuloksissa on havaittavissa suurta aluekohtaista vaihtelua ja merkittävä määrä alue-
sidonnaisia ehdotuksia (esim. länsimetro), minkä takia uskomme erityisesti kunta- tai
äänestyspiirikohtaisilla raporteilla olevan suurta arvoa tulevia kunnallisvaaleja ajatellen.
Raportit tuottaa Fountain Park Oy. Tuotantokustannuksista vastaa tilaaja. Tuotettavat li-
säraportit julkaistaan tilaajan niin salliessa osoitteessa: www.toivoajatuspaja.fi/julkaisut
Tilaukset ja tiedustelut:
Ville Tapio
040 590 9385
ville.tapio@fountainpark.fi
Fountain Park tarjoaa verkkopohjaisia menetelmiä ennakoivaan johtamiseen. Avullamme
otat organisaatiosi sekä sidosryhmiesi viisauden käyttöösi ja ennakoit toimintaympäristösi
muutokset ennen kilpailijoitasi.