Juha Sipilän hallituksen samapalkkaisuusohjelman 2016-2019 kokonaisarviointi. Arvioitsija Leo Suomaan esitys 14.12.2018.

1. Juha Sipilän hallituksen
samapalkkaisuusohjelman 2016-2019
kokonaisarviointi

2. Samapalkkaisuusohjelma 2016-2019
14.12.2018 Leo Suomaa
• Sosiaali- ja terveysministeriön 12.7.2016 julkaisema
samapalkkaisuusohjelma kokoaa yhteen hallituksen ja
työmarkkinajärjestöjen yhteiset toimenpiteet sukupuolten
samapalkkaisuuden toteuttamiseksi vuosina 2016–2019
• Ohjelman osapuolia ovat kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt, sosiaali- ja
terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja
kulttuuriministeriö.
• Päätavoite: ”Ohjelman pyrkimyksenä on sukupuolten keskimääräisen
palkkaeron kaventaminen”
• Päätavoitteen lisäksi samapalkkaisuusohjelmassa 2016–2019 on neljä
osatavoitetta ja organisointitavoite ja 17 toimenpidettä
• Katso raportin sisällysluettelon kohdat 6-7

3. Ohjelman toimenpidevastuiden jakautuminen
14.12.2018 Leo Suomaa
Työmarkkina-
keskusjärjestöt
41%
STM
18%
TEM
6%
OKM
6%
Jaettu
29%
VASTUUTAHOT

4. Mitä olen arvioinut
14.12.2018 Leo Suomaa
• Kokonaisarviointi on minun arviointini hallituksen ja
työmarkkinakeskusjärjestöjen ohjelman toiminnasta ja
vaikuttavuudesta; toimenpidekokonaisuuden onnistuneisuudesta ja
toimintatavoista; sekä ohjelman päätavoitteen ja osatavoitteiden
toteutumisesta
• Toimeksiantoon kuuluivat myös kehittämisehdotukset
• Arviointi on kokonaisuus tekemistäni havainnoista, johtopäätöksistä ja
suosituksista
• Katso raportin luvut 9-11

5. Samapalkkaisuusohjelmat
• Ohjelmilla on ollut ja on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus
• Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisellä sitoutumisella
palkkaeron (naisten ja miesten ansiosidonnaisten tuloerojen)
kaventamiseen katsotaan olevan suuri merkitys
• Yhteiskunnallisella keskustelulla on vaikutusta myös te- ja ve-
sopimuksiin ”markkinapaineen” välityksellä
• Ohjelmilla ei yleisesti uskota olleen eikä arvioida olevan välitöntä
vaikutusta maksettaviin palkkoihin
Leo Suomaa14.12.2018

6. Samapalkkaisuusohjelmat
• Ohjelmilla ei yleisesti uskota olleen eikä arvioida olevan välitöntä
vaikutusta maksettaviin palkkoihin
• Nykyisen ohjelman tekemiset: edistävät, kiinnittävät huomiota,
pyytää selvityksen, soveltavat arviointia, tarkastelevat vaikutuksia,
jatkavat yhteistyötään, pyrkivät edistämään, lisätään tietoa,
selvittävät esimerkkejä, viestii ja lisää tietoa, järjestävät tilaisuuden,
kehitetään sovellus, uudistaa pedagogiikkaa, tavoitteita edistetään,
sisällytetään suunnitelmaan hanke, tehdään yhteistyötä, viestintä
parantaa, vaikutetaan asenneilmapiiriin, voidaan huomioida, tehdään
yhteistyötä, ja selvitetään kehittämistä
Leo Suomaa14.12.2018

7. Arvioinnin päätulos
14.12.2018 Leo Suomaa
•Naisten ja miesten palkkatulojen ero on yli 7000
miljoonaa euroa vuodessa
•Ero on kaventunut, mutta toteutuneella
vauhdilla sen poistuminen vie vuosikymmeniä
•Tavoitteesta on laaja yhteisymmärrys, mutta
keinoja on nyt vähemmän kuin oli 10 vuotta
sitten

8. Palkkaero 2017: 45517 – 37770 = 7747 M€
• Lähde: Harri Nummila Tilastokeskus (14.8.2018)
Leo Suomaa14.12.2018

9. Naisten ja miesten palkkaero katoaa 50 vuodessa
Leo Suomaa14.12.2018

10. Erottelukykyisemmin osoittimin asiasta saisi
enemmän irti
Lähde: ILO Global Wage Report 2018/19
Tietojen lähde: ETK
Leo Suomaa14.12.2018

11. Maksetut palkat ja kertyneet ansiot
14.12.2018 Leo Suomaa
•Päätulos ei ole ristiriidassa sen havainnon kanssa,
että samapalkkaisuus toteutuu työpaikoilla verraten
hyvin erityisesti silloin, kun on kysymys samasta
työstä saman työnantajan samalla työpaikalla
•Erilaisia näkemyksiä on siitä, voidaanko tai miten
voidaan arvioida työn samuutta tai
samanarvoisuutta eri sopimusalojen tai eri
työnantajien töissä

12. Palkkaero ja ansiotuloero
• Keskusteluissa eivät aina erotu toisistaan ansiot tai palkkatulot
henkilöä kohden (€/N) ja työnantajan työstä maksama palkka
aikayksikköä, esim. tuntia, kohden (€/h)
• Kaavamaisesti työntekijän ansiotulot ja työnantajan maksama palkka
liittyvät toisiinsa näin (dimensioanalyysi):
€/N = (€/h)x(h/N)
Leo Suomaa14.12.2018

13. Eri ongelmat, eri ratkaisut
• Jos työnantaja maksaa samasta tai samanarvoisesta työstä
perusteettomasti eri palkkaa, on aihetta epäillä rikosta
• Jos kansantaloudessa naisten ja miesten ansiotulot ovat
järjestelmällisesti eri suuria, on mahdollisuus epäillä monia syitä,
jotka voidaan nimetä esimerkiksi yhteiskunnalliseksi vääryydeksi,
rakenteelliseksi eriarvoisuudeksi tai vaikkapa alhaiseksi
kokonaistyövoiman tuottavuudeksi
Leo Suomaa14.12.2018

14. Samapalkkaisuuskeskustelun ääripäät
• Mitä kohdennetummin tarkastellaan palkkaa työantaja- tai toimiala-
taikka työehtosopimuskohtaisesti (lähtökohdasta maksetaanko ”sama
palkka samasta tai samanarvoisesta työstä saman työnantajan
palveluksessa samassa työpaikassa”) sitä täydellisempää on
samapalkkaisuus
• Ei tes/ves pidemmälle menevää yhteisymmärrystä samasta palkasta
samasta tai samanarvoisesta työstä eri työnantajien palveluksessa
(eikä siitäkään, mitä samuudella tai samanarvoisuudella
tarkoitettaisiin eri työnantajien töissä)
• Palkkatietämyksessä on parantamisen varaa
Leo Suomaa14.12.2018

15. Työmarkkinoiden toimivuudesta
14.12.2018 Leo Suomaa
• Naisten ja miesten palkkatulojen ero voi olla osoitus
työmarkkinoiden jäykästä toiminnasta.
• Siihen saattaa vaikuttaa ilmiö, jota arviointia varten haastatellut
asiantuntijat kuvaavat huonoksi palkkatietämykseksi tai palkka-
avoimuuden puutteeksi.
• Kun yrityksessä tai muussa organisaatiossa on tehty kunnollinen
lain edellyttämä palkkakartoitus, se on yleensä johtanut
perusteettomien palkkaerojen poistamiseen.
• Sitä yleisempi palkkainformaatio ei ole työmarkkinoilla
lähelläkään täydellistä tai se on epäsymmetristä.

16. Palkkatietämyksen ja palkkamassadatan
hyväksikäyttö
• Jokseenkin kaikki palkkatieto on digitaalisessa muodossa
• Esim. yleissitovat työehtosopimukset ovat Finlexissä ja työsopimuslain
mukaan työnantajan on annettava työntekijälle selvitys työnteon
keskeisistä ehdoista
 Palkkatietämystä ja palkkavertailun mahdollisuutta parantavat verkkosovellukset
ovat tekemistä vaille valmiit
• Konsensus kelvollisesta palkkakartoituksesta ei voi olla kohtuuton tavoite
• Oletettavasti ja haastattelujen perusteella – asiasta ei liene
tutkimusnäyttöä – epäsymmetrinen palkkainformaatio vähentää
työvoiman liikkuvuutta ja myös naisten liikkuvuudestaan saamaa
palkkahyötyä (ILO:n tiedoista päätellen Suomessa erityisesti ylimmissä
sentiileissä)
Leo Suomaa14.12.2018

17. Palkkatietämystä voidaan parantaa
14.12.2018 Leo Suomaa
•Palkkatietämystä olisi mahdollista lisätä
verkkosovelluksilla
•Niitä on toistaiseksi hämmästyttävän vähän

18. Tasa-ammateissa nyt suhteellisesti vähemmän
palkansaajia
14.12.2018 Leo Suomaa

19. Segregaatio
• Samapalkkaisuusohjelmien toteutumattomana tavoitteena on ollut ja
on tasa-ammattisuus
• Hyvin erilaisia mutta samana pysyneitä näkemyksiä siitä, poistaako
segregaation purkaminen palkkaeron vai purkaako naisvaltaisten
(matalapalkka-)alojen palkkojen korottaminen segregaation
• Perhevapaauudistuksen arvioidaan olevan keskeinen keino
päätavoitteena olevassa naisten ja miesten urakehitys- ja palkkaeron
kaventamisessa
• Toteutuneen tasa-ammattisuuden vaikutuksesta palkkakehitykseen ja
palkkaeroon samoin kuin tuottavuuteen ja työnantajan
palkanmaksukykyyn tiedetään verraten vähän
Leo Suomaa14.12.2018

20. Perhevapaauudistus
• Perhevapaauudistuksen arvioidaan olevan keskeinen keino
päätavoitteena olevassa naisten ja miesten palkkaeron
kaventamisessa
• Erilaisia näkemyksiä on siitä, millaisin kustannusvaikutuksin uudistus
tulisi toteuttaa
Leo Suomaa14.12.2018

21. Erottelukykyisemmin osoittimin saisi
enemmän irti myös perhevapaiden käytöstä
Virallinen seurantahavainto Havaittu ei-virallinen muutos
Lähde: Närvi (2018) Isä hoitaa – vai hoitaako? THL työpaperi 1/2018
Leo Suomaa14.12.2018

22. Vaikutuksia ei ole arvioitu
14.12.2018 Leo Suomaa
•Samapalkkaisuusohjelman toteutumisen tai
toteutumatta jäämisen taloudellisia vaikutuksia ei
ole arvioitu, vaikka kysymys on 8 miljardin
ohjelmasta
•Voisi olettaa, että sukupuolen perusteella tapahtuva
työvoiman jakautuminen ammatteihin vaikuttaa
esimerkiksi tuottavuuteen ja palkanmaksukykyyn
•Tasa-ammattisuuden toteutumisella lienee
vaikutusta palkkakehitykseen, mutta on epäselvää,
vähentääkö se ilman muuta myös palkkaeroa

23. Samapalkkaisuusohjelmien tulevaisuus
• Johtopäätös tähänastisista 12 vuodesta: samapalkkaisuusohjelmien
tavoitteet eivät ole toteutuneet eivätkä (alkuperäiset vuoden 2005
tavoitteet) näytä toteutuvan tämän vuosisadan alkupuolella
• Suurin naisten ja miesten ansiosidonnaisten tuloerojen
kaventamispyrkimykseen liittyvä riski on vanhojen keinojen
jatkaminen
• Tarvitaan korkean tason painetta, heikkoja signaaleja ja hajontoja
keskiarvojen asemesta, osatavoitteita, avautumista
samapalkkaisuusammattilaispiirin ulkopuolelle ja työkaluja
työpaikkojen tarpeisiin
Leo Suomaa14.12.2018

24. Orkestroidut
hallituksen ohjelmat
Liittotason
tes- ja ves-
ratkaisut
Työkaluja
työpaikkatason
tarpeisiin
Ohjelman
vaikuttavuus-
indikaattorit
Advocatus
Diaboli
Korkean tason
kolmikantapaine
Realistisesti
etenevä
ohjelma
Leo Suomaa14.12.2018

25. Asioiden loogiset tyypit
• Toimeenpanoasiat
•Päätetään tarjolla olevista vaihtoehdoista
toimeenpantava ratkaisu ongelmaan
• Tutkimus-, kehitys- ja kokeiluasiat
•Määritellään ratkaistava paikallistettu
ongelma
• Poliittisen punninnan asiat
•Ilmaistaan ratkaisujen arvokehys
Leo Suomaa14.12.2018

26. Kiitos huomiostanne!
Leo Suomaa14.12.2018