Palveluintegraatio, valinnanvapaus ja säästöt. Lääkaripäivät 11.1.2017 Tuomas Pöysti
1. -12.1.2017 Alivaltiosihteeri TUOMAS pÖYSTI1
Palveluintegraatio,
valinnanvapaus ja säästöt
sote-uudistuksen
ytimessä
Kokonaisnäkemys sekä henkilöstöön ja
toimintatapoihin kohdistuva muutos
3. -
Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot
12.1.20173 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti
Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen
- kansanterveys- ja sosiaalityö, ennaltaehkäisy
- perustason palveluiden vahvistaminen
- vahvemmat järjestäjät ja tuotantoyksiköt: osaamisen vahvistaminen
- tarvepainotettuun kapitaatioon pohjautuva rahoitus: vaikuttavuuskannustimet
Kustannustenhallinta
- maakuntien rahoituslain mukainen rahoitusmalli ja kustannusjarru: 2,8 mrd €
- tunnistetut säästöpotentiaalit nykyisen lainsäädännön ja parhaiden käytäntöjen
ja vaikuttavimpien hoito/palvelukäytäntöjen mukaan noin 3 mrd €
- oikea-aikainen hoito, hoidon porrastus, digitaaliset ratkaisut, palveluintegraatio
4. -
Uuden soten pilarit
1. Vahva järjestäjä
• 18 maakuntaa
2. Palveluintegraatio
• Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi
• oikea hoito ja palvelu sekä sen edellyttää osaaminen oikeaan aikaan
• sujuva hoito- ja palveluketju väestön ja asiakkaiden tarpeen mukaan
3. Valinnanvapaus
• tuki asiakaslähtöisyydelle ja itsemääräämisoikeudelle ja kilpailun hyödyntämiselle
4. Kustannusten kasvun jarruttaminen 3 mrd eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä
• oikea-aikainen palvelu
• parhaiden käytäntöjen ja vaikuttavimpien palvelu- ja hoitomuotojen käyttöönotto
5. Digitalisointi
• Arki on digitalisoitu
• Tieto kulkee ja tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia
• Tiedolla johdetaan
12.1.20174 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti
5. -
Järjestämisuudistus - vahva järjestäjä
• Järjestämisvastuu noin 130 järjestäjäorganisaatiosta 18 maakunnalle:
• byrokratia vähenee
• organisaatio selkeytyy - tiedetään kuka vastaa
• Vastaa myös perusoikeuskeskustelussa ja perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä
esitettyihin seikkoihin
• Järjestämisvastuussa olevalle maakunnalle uusia toimivaltuuksia ohjata ja johtaa tuotantoa
• sote-järjestämislaki
• valinnanvapauslaki
• Maakuntien rahoituslaki ratkaisee rahoituksessa demokratiaan liittyvän kysymyksen
• Rahoitus kohdentuu solidaarisesti ja parantaa yhdenvertaisuutta
• THL:n tarvekriteereihin pohjautuva rahoitus
• Tulevaisuudessa hyvä harkita terveyshyödyn ja hyvinvointihyödyn painoarvon kasvattamista
12.1.20175 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti
6. -
Palveluintegraatio: osa 1
• Keino vaikuttavamman palvelun toteuttamisessa
• Ymmärretty liian suppeasti vain rakenteellisena eli tuotannollisena
integraationa - laaja näkökulma palveluun
ks. Palvelu- ja asiakastietojärjestelmien integraation vaikutus sosiaali- ja
terveydenhuollossa (Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoim. julkaisu 2/2017)
• Toiminnallinen ja ammatillinen muutos kohti laajempaa yhteistyötä
• Asiakaslähtöinen ja asiakaskeskeinen näkökulma
• kokonaisvastuun ottaminen
• valinnanvapausmallissa aina yksi kokonaisvastuuta asiakkaasta kantava
integraattori
• uusi tasapaino yleis- ja erikoisosaaminen välillä
• osaamisten yhdistely ja yhteistyö
12.1.20176 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti
7. -
Palveluintegraation ulottuvuudet
• Järjestäminen - yksi järjestäjä, joka vastaa integraatiosta
• Rahoituksen integraatio - järjestäjä rahoittaa
• samasta budjetista rahoitus yleis- ja erikoistasolle: suurin perustason aliresurssoinnin
syy poistuu
• Tiedon integraatio
• Tieto seuraa asiakasta -periaate
• Tiedolla johtaminen ja tiedon hyödyntämisen edellytykset: aidosti data-analytiikkaan ja
väestötason palvelutarpeen analyysiin perustuva järjestelmä
• Tuotannon integraatio
• Kokoaminen yhden johdon alaisuuteen samassa organisaatiossa: so+te ja perus+
erikois
• valinnanvapauslain luonnos laajennetusta perustasosta: muun kuin
sairaalaympäristössä tapahtuvan konsultaation tuominen perustasolle
12.1.20177 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti
8. -
Palveluintegraatio jatkuu
• Asiakkaan tilanteen ja tarpeen ymmärtäminen sekä haltuunotto
kokonaisuutena
• Oikea asiakkaiden tarpeiden ja palvelupolkujen erottelu
=> paljon palveluita käyttävien asiakkaiden palvelukokonaisuudet ja palveluohjaus
asiakassuunnitelman mukaisesti
• Palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen määrittely
• Asiakastasolla tavoitteiden määrittely
• Osaamisten yhdistely ja yhteistyö eri ammattialojen välillä
• Henkilöstön työkäytäntöjen ja yhteistyön suuri merkitys
• Johtamisen rooli erityisesti keskijohdossa ja lähiesimiestyössä
12.1.20178 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti
9. -
Valinnanvapaus
• Keino, ei päämäärä
• Luo vahvan kannustimen asiakaslähtöisyyteen ja asiakkaan omien
resurssien hyödyntämiseen sekä preferenssien ottamiseen
huomioon
• valta- ja tietoepätasapainoa asiantuntijan ja asiakkaan välisessä
suhteessa tasapainottava seikka
• Jaetun ja yhteisen päätöksenteon hyödyt
=> toteuttaa itsemääräämisoikeutta sosiaalihuollon ja terveydenhuollon
perimmäisinä tavoitteina
• Kannustin kilpailullisuuden hyödyntämiseen ja tukee paremman
johtamisen saavuttamista
12.1.20179 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti
10. -
Valinnanvapaus
• Voi tukea paremman asiakasymmärryksen kautta
palveluintegraatiota, toisaalta hajottaa organisaatioita
• Valinnanvapauslain luonnoksessa sote-keskusmalli ja laajennettu
perustaso
• voimavarojen siirtäminen perustasolle terveydenhuollossa ja
sosiaalihuollossa neuvovien keinojen ensisijaisuus
• mahdollisuus kuitenkin paljon palveluita käyttävien erityiseen
palveluohjaukseen ja koottuihin palveluihin
12.1.201710 Etunimi Sukunimi
11. -
Maakunnalla on kokonaisvastuu palveluista. Sote-keskuksella ja suunhoidon yksiköillä on
vastaava vastuu suoran valinnan palvelujen toteutumisesta.
1. Sote-keskuksen ja
suunhoidon yksikön
valinta
2. Sote-keskuksen tai
suunhoidon yksikön
myöntämä maksuseteli
3. Maakunnan
liikelaitoksen valinta
4. Maakunnan
liikelaitoksen myöntämä
asiakasseteli tai
henkilökohtainen budjetti
Vaiheittaiset valinnat eri elämätilanteissa
Asiakas voi valita maakunnan
liikelaitoksen ja sen toimipisteen
kaikkialta Suomessa.
Asiakas voi valita asiakassetelillä
tai henkilökohtaisella budjetilla
hankittavat palvelut kaikkialta
Suomessa.
Asiakas voi valita maakunnan
hyväksymän tuottajan ja sen
toimipisteen kaikkialta Suomessa,
raha seuraa asiakasta.
Palveluntuottaja vastaa asiakkaan
maksusetelillä hankkimista muista
palveluista ja niiden kustannuksista.
Asiakas valitsee ja
sitoutuu vuodeksi
Hoito- ja palvelutarpeen
arviointi
21.12.2016 Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta 21.12.201611
12. -21.12.2016 Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta 21.12.201612
Erilaiset toimintamallit, erilaiset elämäntilanteet
Väestön terveyden ja hyvinvoinnin
tukeminen (koko väestö):
• Laaja-alainen yhteistyö sidosryhmien välillä
• Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen,
ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen
• Tietoisuuden kasvattaminen terveyteen ja
hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista
• Sähköiset omahoidon palvelut, puhelinpalvelut
sekä palvelupisteistä saatava tieto, neuvonta,
ohjaus
Satunnainen hoidon tai palvelun tarve (n.
60% väestöstä):
• Palvelut sote-keskuksesta ja suunhoidon yk-
siköstä, tarvittaessa maksuseteleiden käyttö
• Sähköiset palvelut, asiakkaan tekemät
omahoidon arviot, puhelinneuvonta
• Nopea tarpeen arviointi ja palveluihin pääsy
• Yhteistyö tarvittaessa maakunnan
liikelaitoksen toimipisteiden kanssa, mutta ei
laajempaa integraatiotarvetta
Laajempi hoidon tai palvelun tarve
(n. 30% väestöstä):
• Palvelut sote-keskuksesta, suunhoidon
yksiköstä ja maakunnan liikelaitokselta
asiakassuunnitelman mukaisesti
• Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut
• Tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen
myöntämät asiakassetelit / henkilökohtainen
budjetti
• Maakunta voi päättää sote-keskukselle tai
suunhoidon yksikölle kansallista palvelu-
valikkoa laajemman oikeuden tuottaa palveluja
Korkea hoidon tai palvelun tarve
(n. 10% väestöstä):
• Suuri, yksilöllinen integraatiotarve, eheät hoito-
ja palveluketjut, moniammatillinen yhteistyö,
jatkuvuus
• Maakunnan liikelaitos vastaavaa tarpeen
arvioinnista, laaja-alaisesta
asiakassuunnitelmasta sekä sen toteutumisesta
käytännössä
• Suuret yksikkökustannukset, vähän asiakkaita
• Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä
sote-keskuksen tai hammashoitolan kanssa
13. -
Kustannusten kasvun jarrutus
• Maakuntien rahoituslain mukainen leikkuri johtaa 2.8 mrd euron kustannusjarrutukseen
• Toteutuva vaikutus riippuu pitkälti maakuntien päätöksistä
• sairaalaverkon ja muun palveluverkon uudistaminen, oikea-aikainen hoito
(perusterveydenhuollon vahvistaminen, ennaltaehkäisevät integroidut palvelut
lastensuojelussa), tarpeettomaksi käyviltä osin laitoshoidon purkaminen ja kevyemmät
hoito- ja palvelumuodot (esim. vanhus- ja vammaispalvelut), hoidon porrastus ja
osaamisen kokoaminen (parempi tuottavuus, virheiden väheneminen), parhaiden
käytäntöjen mukaiset toimintamallit, perustason palveluiden tuottavuuden kasvattaminen
(valinnanvapauden tuoma kilpailullisuus tukee), uudet digitaaliset ratkaisut uusina
palvelumuotoina ja toiminnan- ja asiakasohjauksen muotona, mobiilit lähipalvelut….
• Vahva vaikuttavuusperusteisuus ja kustannusvaikuttavuus palveluiden kehittämisessä
12.1.201713 Etunimi Sukunimi
14. -
Digitalisointi
• Tehty merkittäviä linjauksia ja ratkaisuja digitalisoinnista
• Sote-digitalisoinnin periaatteet vahvistettu ja viedään puuttuvilta osin
lainsäädäntöön
• tietoa ja sen käsittelyä koskevan lainsäädännön uudistus
• 2-3 potilastietojärjestelmää ja maakunnille asiakkuudenhallintaan sekä
järjestämistoimintoon yksi tietojärjestelmä
• mittava prosessien ja toiminnan kehittäminen
• SoteDigi -palvelukeskusyhtiö, jolle asetettu myös julkinen palveluvelvoite kaikkia
julkisesti rahoitetun tuotannon toimijoita varten
• kehittämissalkun hallinta ja uudet ratkaisut
• tietojärjestelmien integrointi julkisesti omistetun ytimen kanssa
• Kokonaisarkkitehtuuri, jolla tiedon siirto ja hyödyntäminen sujuvaa
• ODA ja virtuaalisairaala, tekoälypohjaiset ratkaisut… yksikön datan ja välineiden
liittäminen osaksi ekosysteemiä
12.1.201714 Etunimi Sukunimi
15. -
Ammatillisten käytäntöjen muutos sote-tavoitteiden
saavuttamisessa
• Johtamisosaaminen
• Palveluliiketoiminnan periaatteiden hallinta
• Kustannusvaikuttavuus = resurssiniukkuuden ja resurssiviisauden
sisäistäminen osaksi ammatillista toimintamallia
• Asiakastarpeen ymmärtäminen = uusi tasapaino yleis- ja erikoisosaamisen
yhdistelyssä, asiakkaan kohtaaminen kokonaisuutena
• Yhteistyön ja työnjaon taidot - uudet yhteistyön muodot
• Toiminnan kehittäminen digitaalisten työvälineiden avulla - kone ja tekoäly
kumppaneina
12.1.201715 Etunimi Sukunimi