•
•
•







 




•
•
•
•

•
•
•

•
•
•
•

•
•
•

•
•
•
•

•
•


•
•
•

•
•
•


•
• 
•

•
•
•
•

•
•
•

•
•
•
•
•

•
•
•
•
•
•
•
•

•
•

•
•

•
•

•
o
o
•
o
o
o
•

Henkilöstömitoituksen toimeenpanoa edistävät toimenpiteet
•
o
•
o
•
o
o
•
o
o
•
o
o

•
•
•
• 
•
•
•
•

•
•
•
•
•
•

•
•
•
•

•
•

•
•
•
•

•
•

•

•
•
•
•

•
•
•

•
•
•
•
•

•
•
•

•
•
•
•
•
•

•
•

•
•
•
•

•
•
•

•
•

Iäkkäiden palvelujen toisen vaiheen lakiuudistuksen
toimeenpanon koulutustilaisuudet 2022
- Lain muutosten vaikutukset yksityisiä sosiaalipalveluja koskevaan
lupahallintoon
ylitarkastaja Anssi Tulkki
Valvira

Lain muutoksen vaikutukset yksityisiä sosiaalipalveluja
koskeviin lupahallinnon prosesseihin
Yksityisiä sosiaalipalveluja koskevan luvan hakemista sekä ilmoituksen varaisia
sosiaalipalveluja koskevan ilmoituksen tekemiseen liittyvät palvelujen rekisteröintiprosessit
pysyvät pääosin ennallaan
1. Ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja koskeva lupa haetaan edelleen joko aluehallintovirastosta
tai Valvirasta
• Lupahakemukseen liitetään jatkossa hyvinvointialueen lausunto
2. Ilmoituksenvaraisia sosiaalipalveluja koskeva ilmoitus toimitetaan jatkossa hyvinvointialueelle
• Ilmoituksessa on mainittavat samat tiedot kuin lupahakemuksessa
• Hyvinvointialue toimittaa tiedot aluehallintovirastolle, joka päättää palveluja koskevien tietojen
tallentamisesta rekisteriin (Valveri)
 Hyvinvointialue ei toimita aluehallintovirastolle tietoja sellaisesta palvelujen tuottajasta, joka tuottaa ainoastaan
sosiaalihuoltolain 19 §:n mukaisia tukipalveluja
 Hyvinvointialue pitää omaa rekisteriä näistä palvelujen tuottajista
47

Tarvittavat toimenpiteet hyvinvointialueilla
Hyvinvointialueiden tulisi lain muutokseen liittyen suunnitella omat
menettelytapaprosessinsa, jotka liittyvät yksityisiä sosiaalipalveluja koskeviin
lupahallinnon prosesseihin:
• Miten ja kenen toimesta yksityisiä sosiaalipalveluja koskevat ilmoitukset otettaan
vastaan ja käsitellään
• Kuka antaa ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja koskeviin lupahakemuksiin ja
aluehallintovirastolle toimitettaviin ilmoituksiin liittyvät lausunnot
• Miten hyvinvointialueella tallennetaan tiedot niistä palvelujentuottajista, jotka
tuottavat ainoastaan Shl 19 §:n mukaisia tukipalveluja
48

Päivitykset lupahallinnon hakemuksiin, ilmoituksiin sekä
sähköiseen asiointiin ja rekisteriin
Lakimuutosten vuoksi tehtävät päivitykset:
1. Lupahakemukset päivitetään uutta lainsäädäntöä vastaavaksi
• Valviran ja aluehallintovirastojen yhteisessä sähköisen asioinnin päivitys
 Liittyy ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja koskevan luvan ja luvan muutosten hakemiseen
• Lupahakemusten paperisten lomakkeiden päivitys
 Lupahakemuksen ”toimintayksikköä koskevat tiedot” -liitelomake ja sen sisältämät luvanvaraiset ja ilmoituksenvaraiset palvelut
2. Ilmoituksen varaisia sosiaalipalveluja koskevat lomakkeet päivitetään uutta lainsäädäntöä vastaavaksi
• Ilmoituslomakkeen päivitys (vastaavat tiedot kuin lupahakemuslomakkeessa)
• Ilmoituksenvaraisia palveluja koskevat ilmoitukset tehdään jatkossa hyvinvointialueille
3. Muutokset lupaviranomaisten Valveri –rekisteriin
• Valveri -rekisteriin tehdään vastaavat muutokset kuin lupahakemuksiin
• Valmistelussa olevan Valvontalain voimaantulon myötä toteutuu rekisteriuudistus (Soteri)
 Valmistelun ja lain voimaantulon aikataulu on vielä avoin
 Soteri – rekisterin valmistelussa huomioidaan lain muutosten vaikutukset
49

Palvelut, joita ei enää rekisteröidä
Lain muutoksen voimaantulon myötä 1.1.2023 lukien seuraavia sosiaalipalvelua ei enää
tallenneta Valveri -rekisteriin:
1. Tehostettu palveluasuminen
2. Kotipalvelu
3. Tukiasuminen
4. Palveluasuminen
5. Muu asumispalvelu (tarpeettomana)
• Näiden palvelujen rekisteröinnit säilyvät Valverissa, mutta palvelut ”passivoidaan” siten, että uusia
rekisteröintejä tai muutoksia rekisteröintiin ei voida tehdä lain muutoksen myötä
• Lupaviranomaiset (Avit ja Valvira) eivät lähde oma-aloitteisesti tekemään palvelujen tuottajan rekisteröinteihin
muutoksia
 Palvelujen tuottajan tulee itse saattaa vireille palveluja koskevien rekisteröintien muutokset (ympärivuorokautisia
sosiaalipalveluja koskeva luvan muutoshakemus tai ilmoituksenvaraisia sosiaalipalveluja koskeva uusi ilmoitus)
50

Uudet Valveri -rekisteriin talletettavat sosiaalipalvelut
Lakimuutosten voimaantulon myötä rekisteriin tallennetaan seuraavia uusia
sosiaalipalveluja:
1. Luvanvaraiset palvelut
• Ympärivuorokautinen palveluasuminen (Shl 21 c §)
2. Ilmoituksenvaraiset palvelut
• Lapsiperheiden kotipalvelu (Shl 18 a §, lapsiperheen oikeus kotipalveluun)
• Kotihoito (Shl 19 a §)
• Tilapäinen asuminen (Shl 21 §)
• Tuettu asuminen (Shl 21 a §)
• Yhteisöllinen asuminen (Shl 21 b §)
• Sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta yhteisöllisessä asumisessa (Shl 21 b, tilanteissa joissa
palvelu tuotetaan alihankintana toisen PT:n toimesta)
51

Yhteisöllinen asuminen (21 b §)
Palvelu sisältää asumisen ja sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan (SKE-toiminta)
• Toimintayksikön asiakkaiden tarvitsemat muut sosiaalipalvelut toteutuvat asiakkaan kotiin tuotavina palveluina
 Asiakkaat tarvitsemia kotiin tuotavia palveluita voivat olla esimerkiksi tukipalvelut ja/tai kotihoito sekä muut asiakkaan mahdollisesti
tarvitseman sosiaalipalvelut
 Toimintayksikön asiakkaiden tarvitsemat kotiin tuotavat sosiaalipalvelut voidaan tuottaa a) toimintayksikön omana toimintana tai b) ne
tuotetaan yhden tai useamman muun PT:n toimesta
Rekisteröintimenettely:
• Ilmoituksenvarainen sosiaalipalvelu, josta PT tekee ilmoituksen hyvinvointialueelle ja palvelu tallennetaan Valveri –rekisterin
lupaviranomaisen toimesta kun toimintaedellytykset täyttyvät
 Rekisteröinti pitää sisällään toimitilat ja sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan (SKE-toiminta), joten ilmoitukseen liitytettävästä
toimintasuunnitelmasta on käytävä ilmi miten SKE-toiminta toteutetaan yksikössä
 Toimintaedellytysten arvioinnin kohteena toimintayksikön (asumisyksikön) tilojen riittävyys ja asiamukaisuus.
 Toimintaan varattujen tilojen tulee mahdollistaa sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan toteuttamisen
 Jokaiselle asiakkaalle on varattu oma riittävän kokoinen asunto, jossa on normaalit asunnon varusteet (saniteettitila,
keittomahdollisuus, mahdollisuus asiakkaan tarvitsemien apuvälineinen käyttöön ja säilytykseen, etc)
 Toimintayksikölle on ilmoituksessa nimetty vastuuhenkilö sekä varattu henkilöstöresurssi sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan
järjestämiseen (kun tuotetaan yksikön omana työnä)
• Mikäli yhteisöllistä asumisen toimintayksikkö tuottaa myös muita yksikön asiakkaille tarjottavia sosiaalipalveluja, kuten
kotihoitoa sekä mahdolliset muut sosiaalipalveluja, tulee nämä palvelut ja niiden tuottamiseen varattu henkilöstö liittää
mukaan toimintayksikköä koskevaan ilmoitukseen
52

Sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta
yhteisöllisessä asumisessa – muun palvelujen tuottajan
tuottamana
Sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta- palvelu (SKE-toiminta) voidaan tuottaa
yhteisölliseen asumisen toimintayksikköön (asumisyksikköön);
 toimintayksikön toiminnasta vastaavan PT:n toimesta omana toimintana (oma henkilöstö)
tai
 alihankintana muun PT:n toimintana, jolloin tämä muu PT on yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain
mukaisesti ilmoitusvelvollinen tuottamastaan palvelusta
Rekisteröintimenettely:
• Ilmoituksenvarainen sosiaalipalvelu, josta PT tekee ilmoituksen hyvinvointialueelle ja palvelu tallennetaan
Valveri –rekisterin lupaviranomaisen toimesta kun toimintaedellytykset täyttyvät
• Ilmoituksesta ja siihen liitetystä toimintasuunnitelmasta on käytävä ilmi mikä PT tuottaa yhteisöllisen asumisen
palvelun
53

Ympärivuorokautinen palveluasuminen (21 c §)
Ympärivuorokautinen palveluasuminen (YMP) vastaa pääosin nykyistä tehostettua
palveluasumista ja sen sisältöä
• Palvelu sisältää hoidon ja huolenpidon
• Palvelun tuottamista varten yksikössä on varattu tarvittava henkilöstö, joka työskentelee
ympärivuorokautisesti
Rekisteröintimenettely:
• Luvanvarainen sosiaalipalvelu, jota koskeva lupahakemus tai luvan muutosta koskeva hakemus osoitetaan
lupaviranomaiselle (Avi / Valvira)
• Toimintaedellytysten arviointiin liittyen ei tapahdu muutoksia
Mikäli YMP-toimintayksikkö tuottaa myös muita yksikön ulkopuolella asuville asiakkaille tarjottavia
sosiaalipalveluja, kuten kotihoitoa (sekä mahdolliset muut sosiaalipalvelut), tulee nämä yksikön
tuottamat muut ilmoituksen varaiset sosiaalipalvelut liittää mukaan toimintayksikköä koskevaan
lupahakemukseen
• Lupahakemukseen liitettävästä ilmoituksesta sekä toimintasuunnitelmasta on käytävä ilmi tuotettavat palvelut ja
niiden tuottamiseen varattu henkilöstö
54

Yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen
samassa rakennuskokonaisuudessa 1/2 (Shl 46 c §)
Rakennuskokonaisuuteen voi kuulua;
• Yhteisöllistä asumista tuottava asumisyksikkö
• Ympärivuorokautista palveluasumista tuottava asumisyksikkö
• Tavalliseen asuntokantaa kuuluvia asuntoja (vuokra/omistus)
Rekisteröintimenettely:
1. Jos sama palvelujen tuottaja tuottaa rakennuskokonaisuudessa sekä ympärivuorokautista palveluasumista
että yhteisöllistä asumista voivat palvelut muodostaa yhden toimintayksikön
• Palvelujen tuottaja tekee toimintayksikköä koskevan lupahakemuksen, johon sisällytetään yksikön tuottamina sosiaalipalveluina
ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelu sekä ilmoituksenvaraisena sosiaalipalveluna yhteisöllisen asumisen palvelu.
o Jos toimintayksikkö tuottaa myös muita rakennuskokonaisuudessa asuvien asukkaiden tarvitsemia sosiaalipalveluja, kuten
tukipalveluja ja kotihoito, tulee ne liittää hakemukseen.
o Hakemus sisältää yksikön eri palveluiden asiakaspaikkamäärät sekä palveluiden tuottamisen varatun henkilöstön määrän ja rakenteen
o Yhtenä toimintayksikkönä toimiminen mahdollistaa henkilöstön joustavan käytön yksikön eri palveluiden tuottamisessa
• Hakemukseen liitetyssä toimintasuunnitelmassa on kuvattu yksikön palvelutuotanto ja sen organisointi sekä suunnitelma siitä, miten
ympärivuorokautista palveluasumista olisi tarkoitus tarvittaessa toteuttaa esimerkiksi yhteisöllisen asumisen asukkaille varatuissa
asunnoissa ja miten asiakasturvallisuus tultaisiin varmistamaan näissä tilanteissa.
• Hakemukseen tulee liittää mukaan toimitilojen käyttösuunnitelma, jossa on määriteltynä ne asunnot, joihin on tarvittaessa tarkoitus viedä
ympärivuorokautista palveluasumista asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa.
55

Yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen
samassa rakennuskokonaisuudessa 2/2 (Shl 46 c §)
Rekisteröintimenettely (jatkuu):
2. Jos kaksi eri palvelujen tuottaja tuottaa samassa rakennuskokonaisuudessa
ympärivuorokautisen palveluasumista ja yhteisöllistä asumista, muodosta kumpikin palvelu omat
erilliset toimintayksikkönsä.
• Ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluntuottajan tulee hakea yksityisistä sosiaalipalveluista annetun
lain mukainen lupa toimintayksikön toiminalle
• Mikäli yksikkö tuottaa muita rakennuskokonaisuudessa asuville asukkaille tarkoitettuja sosiaalipalveluja, kuten esimerkiksi
tukipalveluja ja kotihoitoa, tulee ne sisällyttää ilmoituksenvaraisina sosiaalipalveluina lupahakemukseen.
• Hakemus sisältää asiakaspaikkamäärän sekä palvelun tuottamisen varatun henkilöstön määrän ja rakenteen
• Yhteisöllisen asumisen palveluntuottaja tekee toimintayksikön toiminnasta ilmoituksen hyvinvointialueelle.
• Mikäli yksikkö tuottaa muita yksikössä asuville asukkaille tarkoitettuja sosiaalipalveluja, kuten esimerkiksi tukipalveluja ja
kotihoitoa, tulee ne sisällyttää ilmoituksen.
• Ilmoitus sisältää asiakaspaikkamäärän sekä palvelujen tuottamisen varatun henkilöstön määrän ja rakenteen
• Kummallakin toimintayksiköllä on oma vastuuhenkilö, toimitilat sekä toimintaa ohjaava toimintasuunnitelma
• Toimintasuunnitelmissa on kuvattu yksikön palvelutuotannon sisältö, toiminnan organisointi sekä suunnitelma henkilöstön
mahdollisesta yhteiskäytöstä.
56

Vaikuttava valvonta – vastuulliset toimijat
Yhteystiedot
anssi.tulkki@valvira.fi
valvira.fi
@ValviraViestii

•
•

•
•
•
•

•
•

•
•
•

•
•
•
•
•

•
•
•

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
VANHUSPALVELULAKI UUDISTUU –
THL:N SEURANTA MUUTTUU
Sari Kehusmaa
16.12.2022

YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON
SEURANTA 2023
16.12.2022 Sari Kehusmaa 68
Toukokuussa kysely johtamisesta ja toimintakäytännöistä
Ympärivuorokautisen hoidon mitoitusseuranta toukokuussa ja
lokakuussa
Kehitetään tietojen suorasiirtoa tietojärjestelmistä

KOTIHOIDON SEURANTA VUONNA 2023
16.12.2022 69
Toukokuussa tehdään kysely johtamisesta ja toimintakäytännöistä
Kotihoidon riittävyyden seuranta tehdään vain lokakuussa
Seurantajaksona kalenterikuukausi
Seuranta muuttuu: Toteutunutta asiakasaikaa verrataan palvelusuunnitelmien mukaiseen asiakasaikaan,
josta on vähennetty hyväksytyt keskeytykset
Sari Kehusmaa

KOTIHOIDON SEURANTA: KERÄTTÄVÄT
TIEDOT
16.12.2022 70
Jokaiselta
seurantajakson
päivältä:
Henkilöstön toteutunut kokonaistyöaika
ammattiryhmittäin
Henkilöstön toteutunut asiakasaika
ammattiryhmittäin
Kerätty samalla tavalla toukokuusta 2022
Ohje:
Asiakasajaksi lasketaan asiakkaan luona ja/tai asiakkaan kanssa käytetty työaika. Asiakasaika alkaa, kun asiakkaan luokse
saavutaan ja päättyy, kun asiakkaan luota lähdetään. Etäyhteydessä / puhelinasioinnissa asiakasaika alkaa, kun yhteys
asiakkaaseen muodostetaan ja päättyy, kun yhteys katkaistaan. Asiakasaikaa ei ole asiakkaan asioiden hoitaminen ilman
asiakasta.
Sari Kehusmaa

KOTIHOIDON SEURANTA: KERÄTTÄVÄT
TIEDOT
16.12.2022 71
Kuukausitasolla:
Palvelusuunnitelmien mukaiset asiakasajat
tunteina yksikössä yhteensä
Hyväksytyt keskeytykset tunteina yksikössä
yhteensä
Selvitys kotihoidon tietojärjestelmistä 2022:
78 % pystyy poimimaan kotihoidon asiakkuuden keskeytysten keston ja 83 % asiakkuuden
keskeytymisen ja 68 % syyn asiakkuuden keskeytykseen/lopetukseen
Hyväksytyistä keskeytyksistä tulee tarkempi ohjeistus. Esimerkiksi asiakkaan sairaalahoito, vierailut
omaisten luona, alkava asiakkuus, päättyvä asiakkuus jne.
Sari Kehusmaa

KOTIHOIDON SEURANTA: KERÄTTÄVÄT
TIEDOT
16.12.2022 72
Jokaiselta
seurantajakson
päivältä:
Aktiiviset asiakkaat
Käynnit (fyysiset ja etäkäynnit erikseen)
Ohje:
Aktiivisella asiakkaalla tarkoitetaan asiakkaita
1 ) Joiden luona on käyty kyseisenä päivänä. Käynti voi olla etä- tai lähikäynti.
2) Joiden luokse oli tarkoitus tehdä etä- tai lähikäynti, mutta käynti peruuntui yksiköstä johtuvasta syystä.
Sari Kehusmaa

SEURANNAN MUUTOKSISTA TIEDOTETAAN
KEVÄÄLLÄ
 Keväällä 2023 THL tiedottaa ja pitää
webinaarin tietosisällön uudistamisesta
 Ohjeistus tarkentuu ja tulee nähtäväksi
myös nettisivuillemme
 Rinnalla kehitetään tietosisällön
toimittamista suorasiirtoina
tietojärjestelmistä
 Tietosisällön ja tiedonsiirron pilotoinnista
kiinnostuneet, ottakaa yhteyttä:
hanna.alastalo@thl.fi
 Kaikkien hyvinvointialueiden
valmistelijoille ei vielä ole yhteystietoja.
Ilmoita sähköpostisi: saana.saske@thl.fi
16.12.2022 73
Sari Kehusmaa

KANSALLINEN ASIAKASKYSELY
ALKAA 2024
16.12.2022 74
Sari Kehusmaa

KERRO PALVELUSTASI –KYSELY ON
TULOSSA JÄÄDÄKSEEN
• Lainsäädäntö muuttuu vuonna 2023
• THL toteuttaa Kansallisen Kerro
palvelustasi -kyselyn jatkossa joka toinen
vuosi
• Yksiköiden on huolehdittava, että
asiakkailla on mahdollisuus vastata
kyselyyn
• Omavalvonta ja palvelujen kehittäminen
palautteen avulla on edelleen yksiköiden
tehtävä
Vanhusalvelulaki
980/2012
23 § Omavalvonta
24 a § Palvelujen laadun
seuranta (v. 2023 alk.)
Kerro palvelustasi – Kansallinen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden seuranta 2022 75

KOLME KYSELYÄ VALITTAVANA
Kysely kotihoidon ja tavallisen
palveluasumisen asiakkaille
19 kysymystä
Kysely ympärivuorokautisen
palveluasumisen asiakkaille
13 kysymystä
Lyhennetty kysely
6 kysymystä
Kerro palvelustasi – Kansallinen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden seuranta 2022 76

VASTAUSKATTAVUUS HYVINVOINTIALUEILLA JA
HELSINGISSÄ (PROSENTTIA ALUEEN ASIAKKAISTA)
16.12.2022 Kerro palvelustasi – Kansallinen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden seuranta 2022 77

ASIAKKAAT SUOSITTELISIVAT
MIELELLÄÄN SAAMAANSA PALVELUA (NPS)
NPS-luku
48 kotihoito ja tavallinen palveluasuminen
36 ympärivuorokautinen palveluasuminen
Keskiarvo
8,5 kotihoito ja tavallinen
palveluasuminen
8,1 ympärivuorokautinen
palveluasuminen
Kerro palvelustasi – Kansallinen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden seuranta 2022 78

LISÄTIETOJA
Kerro palvelustasi – Kansallinen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden seuranta 2022
16.12.2022 79
Sari Kehusmaa, johtava asiantuntija
puh. 029 524 7914
Sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
Kyselyiden yhteystiedot ja verkkosivut:
kerropalvelustasi(a)thl.fi
thl.fi/kerropalvelustasi
Vanhuspalvelulaki(a)thl.fi
Vanhuspalvelujen tila (Vanpal)
Vanhuspalvelujen tiedonkeruiden uudistaminen
Ei ole moittimista.
Kaikki ovat oikkuni hyväksyneet.

Iäkkäiden palvelujen toisen vaiheen lakiuudistuksen
toimeenpanon koulutustilaisuudet 2022
- valvontaa ja omavalvontaa
ylitarkastaja Elina Uusitalo
Valvira

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
81
Saatavuus ja saavutettavuus: Hyvinvointialueen on suunniteltava ja toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään,
laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää.
Hyvinvointialueen on turvattava järjestämisvastuullaan olevien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen esteettömyys ja
saavutettavuus.
Järjestäminen: Hyvinvointialueella on oltava riittävä osaaminen, toimintakyky ja valmius vastata sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämisestä ja sen on huolehdittava asukkaidensa palvelutarpeen mukaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen
saatavuudesta kaikissa tilanteissa.
Järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi hyvinvointialueella on oltava palveluksessaan toiminnan edellyttämä sosiaali- ja
terveydenhuollon ammattihenkilöstö sekä hallinnollinen ja muu henkilöstö, hallinnassaan asianmukaiset toimitilat ja
toimintavälineet sekä muut tarvittavat toimintaedellytykset.
Lisäksi hyvinvointialueella on oltava järjestämisvastuunsa toteuttamisen edellyttämä riittävä oma palvelutuotanto.

Sote palveluiden valvonta hyvinvointialueilla
82
Hyvinvointialueet vastaavat vuoden 2023 alusta
kaikkien ostopalveluna hankkimiensa ja itse
tuottamiensa sote-palvelujen valvonnasta.
Tämän edellyttää, että hyvinvointialueet tiedostavat
valvontaan liittyvän roolinsa ja suunnittelevat ja
toimeenpanevat valvontatoimintonsa huolella.

Sote palveluiden omavalvonta hyvinvointialueilla
83
Hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan on toiminnassaan varmistettava omavalvonnalla tehtäviensä lainmukainen
hoitaminen ja tekemiensä sopimusten noudattaminen.
Hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan on omavalvonnassaan erityisesti varmistettava palvelujen saatavuus,
jatkuvuus, turvallisuus ja laatu sekä asiakkaiden yhdenvertaisuus. Tehtävien ja palvelujen omavalvonta on toteutettava osana
niiden järjestämistä ja tuottamista.
Hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan on laadittava vastuulleen kuuluvista tehtävistä ja palveluista
omavalvontaohjelma. Ohjelmassa tulee määritellä, miten velvoitteiden noudattaminen kokonaisuutena järjestetään ja
toteutetaan. Omavalvontaohjelmassa on todettava, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteutumista, turvallisuutta ja
laatua sekä yhdenvertaisuutta seurataan ja miten havaitut puutteellisuudet korjataan.
Omavalvontaohjelman osana ovat laissa erikseen säädetyt toimintayksikkö/toimintakokonaisuuskohtaiset
omavalvontasuunnitelmat ja potilasturvallisuussuunnitelmat.

Omavalvonnan/valvonnan tarkoituksena on asiakas-
ja potilasturvallisuuden varmistaminen:
• Varmistaa palveluiden asiakas- ja potilasturvallisuus
• Varmistaa, että toiminta täyttää laissa säädetyt kriteerit
• Tukea ja ohjata palvelurakenteen muutosta
• Edistää asiakkaiden ja potilaiden oikeusturvaa ja turvata perus- ja
ihmisoikeuksien toteutuminen
• Varmistaa, että toimintayksiköiden ja palvelukokonaisuuksien
omavalvonta toimii siten, että esille tulleisiin epäkohtiin
puututaan/korjataan varhaisessa vaiheessa ja nopeasti
84

Omavalvonnan toimeenpano
Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja niiden korjaaminen
Asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien riskien tunnistaminen on omavalvontasuunnitelman
ja omavalvonnan toimeenpanon lähtökohta. Ilman riskien tunnistamista ei riskejä voi
ennaltaehkäistä eikä toteutuneisiin epäkohtiin voida puuttua suunnitelmallisesti. Omavalvonta
perustuu riskienhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtien uhkia tulee
arvioida monipuolisesti asiakkaan saaman palvelun näkökulmasta
Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat
Riskienhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne
kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on
vaarassa. Riskienhallintaan kuuluu suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien
poistamiseksi tai minimoimiseksi
Riskienhallinnan työnjako
Toiminnasta vastaavan johdon ja esihenkilöiden tehtävänä on huolehtia omavalvonnan
ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijät voivat toteuttaa omavalvontaa
85

• Riskien ja esille tulleiden epäkohtien käsitteleminen
• Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen,
analysointi ja raportointi. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu
työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa.
• Korjaavat toimenpiteet
• Riskienhallinnan prosessissa sovitaan haittatapahtumien korjaamiseen liittyvistä
toimenpiteistä. Muutosta vaativien laatupoikkeamien juurisyyt selvitetään ja suunnitellaan
tarvittavat toimenpiteet muutoksen aikaansaamiseksi.
86

Vanhuspalveluiden tulee olla
laadukkaita ja niiden tulee turvata
asiakkaiden hyvä hoito ja
huolenpito. Toimintayksikössä on
oltava kaikkina aikoina henkilöstö,
jonka määrä, koulutus ja
tehtävärakenne vastaavat
toimintayksikön asiakkaiden määrää
ja heidän toimintakykynsä
edellyttämää palvelun tarvetta.
• Palvelujen järjestäjällä ja palvelujen
tuottajalla on ensisijainen vastuu
omavalvonnallisesti huolehtia
asiakasturvallisuusriskien ehkäisemisestä
sekä siitä, ettei epäkohtia pääse syntymään.
Jälkikäteisellä reaktiivisella valvonnalla
puututaan jo syntyneisiin epäkohtiin.
87

Hoivan ja huolenpidon keskeiset periaatteet
vanhustenhuollossa
• Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja
terveyspalvelut on toteutettava niin, että;
• iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi,
merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja
• että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta
• että hän voi osallistua mielekkääseen, hyvinvointia,
terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään
toimintaan.
88

Omavalvonnassa havaittuja puutteita
• Omavalvontasuunnitelma on tehty niin yleisellä tasolla, ettei se ohjaa
omavalvonnan toimeenpanoon arjen työssä ->palveluihin liittyviä riskejä
ei tunnisteta.
• Omavalvontasuunnitelma ei ohjaa käytännön työtä, henkilöstö ei ole
sitoutunut tai henkilöstö ei tunne/tiedä omavalvontasuunnitelman
sisältöä ja sitä miten omavalvontaa tulisi käytännössä toteuttaa
• Palveluihin liittyvät riskit tunnistetaan, mutta omavalvontasuunnitelma ei
riittävällä tavalla ohjaa puuteiden korjaamiseen
• Asiakkaiden/omaisten palveluista antamaa palautetta ei huomioida
89

Asiakas- ja potilasturvallisuuden omavalvontaa
sosiaalihuollossa
•Vastuuhenkilö->toiminnan johtaminen ja organisointi
on pystyttävä johtamaan omavalvontaa, tunnettava henkilökunta ja
henkilökunnan osaaminen, tunnettava asiakkaat ja heidän
palvelutarpeensa, pystyttävä tosiasiallisesti lähijohtamaan
•Riittävä henkilöstön määrää suhteessa asiakkaiden palvelujen
tarpeeseen
•Hoito- ja palvelusuunnitelmat tehty suunnitelmien säännöllinen
tarkistaminen ajantasainen tieto asiakkaiden hoivan ja hoidon
tarpeesta, palvelut/palvelukäynnit toteutuminen
•Hoivan ja huolenpidon sisällön toteutus
90

•Asiakkaan kohtelu, itsemäärämisoikeus
•Välittömän asiakastyön ja välillisten työtehtävien
organisointi (vanhustenhuollon ympärivuorokautinen
asumispalvelu)
•Lääkehoidon turvallisuus
•Toimitilat – siisteys, kodinomaisuus, turvallisuus ja
esteettömyys, sosiaalista vuorovaikutusta tukeva
(asumispalvelut)
•Toiminnasta saatu palaute
91

Henkilöstömitoituksen valvonta
• Toteutuneen henkilöstömitoituksen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon
toimintayksikössä, jolla on yhteiset toimitilat ja oma työvuorosuunnittelu ja joka toimii yhden esimiehen
alaisuudessa, on oltava vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti (siirtymäsäännös 2023).
• Muistettava, että kaikkina aikoina tulee olla riittävästi henkilöstöä vastaamassa asiakkaiden
palveluiden tarpeisiin.
• Huomiota tulee jo työvuorojen suunnitteluvaiheessa kiinnittää huomiota siihen, että työvuorossa on
henkilöstöä riittävästi kaikissa työvuoroissa kaikkina viikonpäivinä vastaamaan asiakkaiden palvelujen
tarpeeseen.
• Välittömän asiakastyön riittävyyttä arvioitaessa on hyvä arvioida, että myös välillisiin työtehtäviin on
riittävästi henkilökuntaa kaikkina viikonpäivinä.
Kiinnitettävä huomiota henkilöstön riittävyyteen ja (vähimmäishenkilöstö)mitoituksen toteutumiseen ja
seurantaan yhteisöllisen asumista toteutettaessa samassa rakennuskokonaisuudessa
ympärivuorokautisen palveluasumisen kanssa. Palvelutarpeiden ja toimintakyvyn muutosten seuranta
tärkeää.
92

Vaikuttava valvonta – vastuulliset toimijat

Näkökulmia iäkkäiden
palveluiden lainsäädännön
uudistuksiin
- kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö
28.10.2022
Anna Haverinen, erityisasiantuntija

95
Kunnilla ja hyvinvointialueilla on
yhteiset asukkaat ja yhteisiä tavoitteita
 Asukkaiden hyvinvoinnin, turvallisuuden ja
osallisuuden edistäminen
 Alueiden ja kuntien elinvoiman vahvistaminen
 Asiakkaiden tarpeisiin perustuvat toimivat
palvelut

Ikääntyvän väestön osalta yhteiset tavoitteet
näkyvät myös v. 2023 voimaan tulevasta uudesta
lainsäädännöstä liittyen mm.
samansuuntaisee
n strategiseen
suunnitteluun
hyvinvoinnin ja
terveyden
edistämiseen
arjen tukeen
yhteisölliseen
asumiseen
96
Yhteisenä
tavoitteena
iäkkään
henkilön ja
ikääntyneen
väestön
hyvinvointi

Suunnitelma ikääntyneen väestön
tukemiseksi (VanhPL 5§)
Velvoite sekä kunnille ja hyvinvointialueille laatia
suunnitelma
 yhteiset sisällöt
 ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden,
toimintakyvyn ja itsenäisen suoritutumisen
tukeminen
 ikääntyneen väestön asumisen tarpeen ennakointi ja
niitä vastaavan asumisen kehittäminen
 vaikuttavat suunnitelmien toteutumiset
edellyttävät
 yhteisen tiedon hyödyntämistä
 yhteisten ja samansuuntaisten tavoitteiden ja
tavoitetasojen asettamista
 sovittuja yhteistyörakenteita ja –prosesseja sekä
työnjaosto sopimista
97

Hyvinvointia edistävät palvelut
(VanhPL 12§)
98
Hyvinvointialueille velvoite järjestää neuvontapalveluita
sekä terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä
 tulee sisältää mm. ohjausta kunnassa ja
hyvinvointialueella tarjolla olevien hyvinvointia,
terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
edistävien palvelujen käyttöön
 neuvonnassa kannustettava ikääntynyttä väestöä oman
asumisensa ennakointiin ja itsenäistä asumista tukevien
ratkaisujen toteuttamiseen
 vaikuttava toteutuminen edellyttää hyvinvointialueilla
kuntien ja kunnissa olevien palvelujen tuntemusta,
ajantasaista tietoa sekä käytännön yhteistyötä kuntien ja
muiden toimijoiden kanssa

Arjen tuki
Hyvinvointialueille velvoite järjestää arjen
tukena mm.
 tukipalveluita, joilla henkilö voi
suoriutua jokapäiväiseen elämään
kuuluvista toiminnoista
mahdollisimman itsenäisesti sekä
palveluja, joiden avulla henkilö voi
saada hyvinvointia tuottavaa sisältöä
elämäänsä.
 kotihoitoa, jolla avulla henkilö
suoriutuu jokapäiväiseen elämään
kuuluvista toiminnoista kodissaan ja
asuinympäristössään
99
Kunnan velvoitteet arjen tukemiseksi liittyvät
sen rooleihin

Yhteisöllinen asuminen
Hyvinvointialueille velvoitteena järjestää
yhteisöllistä asumista
Kunnan tehtävänä
maapolitiikka
yhdyskuntasuunnittelu
kaavoitus ja maankäytönsuunnittelu
rakennusvalvonta
asuntotoimi
Vaikuttava yhteisöllinen asumisen
kokonaisuuden toteutuminen edellyttää
hyvinvointialueiden, kuntien ja muiden
toimijoiden kiinteää yhteistyötä
(mm. sovittuja yhteistyörakenteita ja –
prosesseja)
100
järjestöt rakennuttajat
rakentajat
vuokrataloyhtiöt
yksityiset
palveluntuottajat
ARA
muut toimijat

ikääntyvät ja iäkkäät henkilöt sekä
kuntalaisina että asiakkaina
iäkkäiden omaiset ja läheiset
kunnan ja hyvinvointialueen eri
toimialojen johto ja henkilöstö
vanhus- ja vammaisneuvostot
järjestötoimijat
seurakunnat
yritykset
nuoret
…
Suunnitteluun ja toteutukseen
tarvitaan kaikkia
101
…. mutta vaikuttavuutta ei
saada aikaiseksi, jos
fokuksessa en olen minä

www.kuntaliitto.fi
Kiitos!

Vanhuspalvelulain
toisen vaiheen
lakiuudistus
hyvinvointialueen
järjestämisvastuun
näkökulmasta
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Ikäihmisten palvelut
Toimialuejohtaja Mervi koski

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
104

Organisaatio

Yhteinen osaamiskeskus
Yhteiset palvelut
Ikäkeskus
Kotiin annettavat palvelut
Arviointi ja kuntoutusyksikkö
Ympärivuorokautinen
asuminen
Etähoitokeskus
Asiakasohjausyksikkö
Omais- ja perhehoidon keskus
Turvahälytyskeskus
Toiminnanohjauskeskus
Tilannekeskus,
etälääketieteellinen tuki
Digitoimintakeskus Kotisairaala
5
11
103
Palvelualuejohtaja
Marko Niiranen
Palvelualuejohtaja
Satu Kangas
Okkola
Palvelualuejohtaja
Hannele Pöykiö
Oulu
Palvelualuejohtaja
Maria Vahtola
OuRa
Palvelualuejohtaja
Virpi Leinonen
Ikäihmisten palveluiden
toimialue

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämissuunnitelma
toteuttaa hyvinvointialuestrategian linjauksia
Strategia

Ikäihmisten palvelut
Tavoitteemme on, että ikäihminen pystyy elämään ja asumaan kotona toimintakykyisenä ja
turvallisessa ympäristössä. Ikääntyvien hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävät yhtenäiset
käytännöt, ikäneuvola ja kuntouttava päivätoiminta.
Luomme yhtenäisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallin, palvelukohtaiset
palvelupolkukuvaukset, määrittelemme erityistä tukea tarvitsevan iäkkään, kuvaamme
omatyöntekijän työnkuvan, sekä kokoamme asiakkaalle ja ammattilaiselle hyödynnettäväksi
hyvinvointi- ja palveluverkostot. Toimintamallimme painopisteenä on hyvinvointia, toimintakykyä ja
itsenäistä suoriutumista tukeva asiakas- ja palveluohjaus sekä erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden
intensiivisempi ohjaus.
Kehitämme omaishoitokeskuksen toimintamallin ja yhtenäisen perhehoidon toimintamallin. Lisäksi
valmistelemme yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämisperusteet, hoitopalkkiot ja
harkinnanvaraisten vapaiden myöntämisen perusteet.
Tavoitteemme on varmistaa oikea-aikaiset, yksilölliset ja helposti saavutettavat palvelut, jotka ovat
asiakkaita lähellä tai etäyhteyksillä saavutettavissa. Kotiin annettavissa palveluissa lisäämme
hyvinvointiteknologiaa ja etäkotihoitoa. Kotikuntoutuksen arviointijaksot toteutamme ennen
säännöllisen kotihoidon aloitusta, mikä lisää kotona itsenäisesti asuvien ilman säännöllisiä palveluja
tarvitsevien määrää. Ennakoivat hoito- ja palvelusuunnitelmat laadimme kaikille kotihoidon ja
ympärivuorokautisen asumisen asiakkaille. Etälääketieteen tuen keskus ja Kotona asumisen tuen
Kotas-tilannekeskus vahvistavat palveluiden ja hoidon tarpeeseen vastaamista siten, että voimme
hoitaa akuutit voinnin ja terveydentilan muutokset turvallisesti kotona. Kaikenikäisille suunnattu
kotisairaalatoiminta mahdollistaa sairaalatasoisen hoidon kotona osastohoidon sijaan.
Vähennämme raskasta tehostettua palveluasumista ja samalla lisäämme palvelurakenteesta uupuvan
yhteisöllisen asumisen määrää, joka osaltaan mahdollistaa myös kotihoidon säännöllisen
peittävyyden laskemisen. Lisäksi lisäämme alueellisesti arviointi- ja kuntoutus- ja vuorohoitopaikkoja
turvaamaan asiakkaan tarpeen mukaista hoitoa ja palvelua.
Järjestämme saattohoitoa sairaala, akuutti- ja laitoshoidon lisäksi kotisairaalan turvin kotona,
arviointi- ja kuntoutusyksiköissä sekä tehostetussa palveluasumisessa.
Kotona
asuminen
turvallisesti ja
toiminta-
kykyisenä
Asiakas- ja
palvelu-
ohjauksen
kehittäminen
Toimintamallit
omaishoito-
keskukselle ja
yhtenäiseen
perhehoitoon
Hyvinvointi-
teknologian ja
etähoidon
lisääminen
Etälääketieteen
keskuksen ja
Kotas-tilanne-
keskuksen
hyödyntäminen
Yhteisöllistä
asumista
laitoshoidon
sijaan

109
Kotiin
annettavien
palvelujen
vahvistaminen
- Teknologian hyödyntäminen
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen: ikäkeskus
- Palvelutarpeen arviointi RAI- järjestelmällä
- Omais- ja perhehoito
- Kotihoito 24/7/365
- Tukipalvelut täsmentyvät
- Kotihoidon suunnittelu
- Kotihoidon toteuttaminen
- Omavalvonta
- Lähijohtajat
- Haasteena henkilöstön riittävyys

110
Asumis-
palvelujen
uudistaminen
- Yhteisöllinen asuminen; asumisen ja
palveluiden eriyttäminen
- Ympärivuorokautinen palveluasuminen
- Palvelukorttelit
- Laitoshoidon lakkaaminen 2027

Henkilöstön riittävyys ja
Henkilöstömitoitus
• Kotihoidossa: Toimintayksikön johdon on ryhdyttävä toimenpiteisiin henkilöstön riittävyyden
turvaamiseksi, jos suunniteltuja kotikäyntejä ei voida toteuttaa henkilöstön vajauksen vuoksi. Riittävän
henkilöstömäärän varmistaminen parantaa palvelujen kokonaislaatua, kun asiakkaiden tarpeisiin
pystytään vastamaan monipuolisesti. Kiire ja riittämättömät resurssit heikentävät kotihoidon laatua ja
hoidon jatkuvuutta sekä myös henkilöstön työhyvinvointia ja työn mielekkääksi kokemista.
• Hoiva-avustajien tehtävät liittyvät pääosin asiakkaan päivittäisissä toiminnoissa avustamiseen. Hoiva-
avustajat voivat avustaa esimerkiksi peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa. He voivat avustaa
myös kotihoidossa tilanteissa, joissa kotikäyntiin ei sisälly asiakkaan lääkehoidosta vastaamista. Myös
ulkoilu asiakkaan kanssa hänen toimintakykynsä ylläpitämiseksi voi soveltua hoiva-avustajan tehtäväksi.
Jos kotikäynnillä tarvitaan samanaikaisesti kahta työntekijää, on mahdollista, että heistä toinen voisi olla
myös hoiva-avustaja.
• ¨Ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstömitoituksen siirtymäaika
111

Lainsäädännön muutokset
ikäihmisten palveluissa
• Ministeriryhmä päätti 27. syyskuuta 2022 kokouksessaan käynnistää hallituksen esityksen valmistelun nk.
vanhuspalvelulain voimaantulosäännöksen muuttamiseksi. Hoivahenkilöstön vähimmäismitoitusta porrastetaan
vuonna 2023 siten, että 1.4.2023 alkaen vähimmäismitoitus on 0,65 ja 1.12.2023 alkaen vähimmäismitoitus on
0,70 työntekijää asiakasta kohti. Tehtävämuutoksesta johtuva hyvinvointialueiden rahoitustason korotus vuonna
2023 on 128 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueille mitoituksen toteuttamista varten osoitettava rahoitus ei muutu
porrastuksen johdosta, jotta alueilla voidaan toteuttaa henkilöstön saatavuutta parantavia toimia.
• Laki edellyttää sosiaalihuollon alaisen laitoshoidon purkamista, johon on syytä varautua siirtymäajan puitteissa
vuoden 2027 loppuun mennessä.
• Sosiaalihuoltolain uudistukseen liittyy tuki- ja turvapalveluiden vahvistuminen erityispykäläksi, mikäli laki menee
esitetyssä muodossa läpi. Tämä edellyttää tuki- ja turvapalveluiden osalta lisäresursointia.

Keskeiset tavoitteet ja
mittarit
Päätavoite: Ikäihminen pystyy elämään ja asumaan kotona mahdollisimman toimintakykyisenä ja
turvallisessa ympäristössä pitkään ja hän pystyy ylläpitämään mahdollisimman itsenäisesti terveyttään,
hyvinvointiaan ja mielekästä elämää
Tavoitepeittävyydet (+75 v.)
•Kotona asuu 94 % (nykytila 90,2 %), tavoite vuodelle 2023 on 92,5 %
•Omaishoidon tuki 7 % (nykytila 6,2 %)
•Perhehoitajien määrän lisääminen ja hoitovuorokausien lisääminen/perhehoidon peittävyys %
•Säännöllinen kotihoito 14,5 % (nykytila 18,2 %), turvaa myös henkilöstön saatavuutta
•Yhteisöllinen asuminen 1 % (nykytila 0,4 %)
•Tehostettu palveluasuminen 7,5 % (nykytila 8,2 %), turvaa myös mitoituksen toteutumista 1.4.2023 alkaen
•Laitoshoito 0,5 % (nykytila 1,3 %)
•Etälääkärikonsultaatioiden osuus kaikista lääkärikontakteista alueittain ja palveluittain eriteltynä
•Etälääkärikonsultaatioiden perusteella asiakas ei ohjaudu jatkohoitoon, %
113

Strategiset tavoitteet ja
toimenpiteet
Turvallisen kotona asumisen tukeminen ja arjessa pärjääminen sairaanhoidollisella ja lääketieteellisellä tuella sekä toimintakyvyn edistäminen
kuntouttavin keinoin.
• KOTAS- tilannekeskus
• Etälääkärikeskus
• Kotisairaala
Palvelujen painopisteen siirtäminen hyvinvoinnin- ja terveyden edistämiseen sekä kevyempiin palveluihin
• Digi-/etäpalveluita hyödynnetään kotihoidon tuottamisessa ensisijaisena vaihtoehtona, Hyvinvointiteknologia osana palvelukokonaisuuksia.
• Ikäkeskustoiminnan kehittäminen, osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostoa.
• Palveluohjauksen ja neuvonnan kehittäminen (yhteisen keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli käyttöön, asteittainen laajeneminen
hyvinvointialueelle)
• Yhteisöllistä asumista ympärivuorokautisen hoidon sijaan, yhteisöllinen asuminen on todellinen vaihtoehto kodin ja tehostetun palveluasumisen
välissä.
• Ympärivuorokautisen hoidon palvelurakenteen tarkastelu, painopiste kotona asumisen tukemisessa, asiakkaiden asuminen palvelutarpeen mukaisesti
tarkoituksenmukaisessa palvelussa.
114

Strategiset tavoitteet ja
toimenpiteet
Alueellinen arviointi- ja kuntoutusyksikön toiminta tukee asiakkaiden voimavaroja ja toimintakykyä sekä
kotona pärjäämistä
• kotikuntoutus, yhteisen toimintamallin käyttöön otto sekä arviointi- ja kuntoutusyksiköiden asteittainen
laajentaminen koko hyvinvointialueelle.
Omaishoitokeskuksen perustaminen ja perhehoidon lisääminen
• Omaishoitokeskus antaa tukea, ohjausta ja neuvontaa omaishoidon tuen asiakkaille ja ammattilaisille myös
kolmas sektori huomioiden, järjestetään omaishoitajien valmennuksia sekä hyvinvointi- ja
terveystarkastuksia keskitetysti, mahdollistetaan omaishoitajien lakisääteiset vapaat sekä kehitetään
omaishoitoa.
115

116
Ydinviestit
- vanhuspalvelulain toisen vaiheen uudistus
samaan aikaan sote- ja pela uudistuksen
kanssa on tarkoituksenmukaista mutta
käytännössä haastavaa
- kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus on
toteutettava yksilöllisesti, turvallisesti ja
inhimillisesti
- tarvitsemme uusia hyvinvointia ja terveyttä
(hyviä elinvuosia) lisääviä näyttöön
perustuvia toimintamalleja
- lakiuudistuksen toimeenpanossa on
huomioitava riittävän ja osaavan työvoiman
saatavuus ja muutoksentuki lähijohtajille