Anzeige
Anzeige

Más contenido relacionado

Anzeige

Más de Sirpa Pursiainen(20)

Pedagogisia toimintamalleja 3.1.2013

  1. Pedagogisia toimintamalleja toplaaja.purot.net Pedagoginenkehittaminen.purot.net Vertaisoppien.purot.net Ammatillisetoppimisymparistot.purot.net Sirpa Pursiainen, YTM Tampereen seudun ammattiopisto
  2. Laajennettu työssäoppiminen toplaaja.purot.net toplaaja.wikispaces.com Sirpa Pursiainen, YTM Tampereen seudun ammattiopisto
  3. Laajennettu työssäoppiminen Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen toplaaja.purot.net toplaaja.wikispaces.com
  4. Laajennetun työssäoppimisen valtakunnallinen koordinointi Valtakunnallinen koordinointi Tutor- ja tuotteistamisryhmät Yritysyhteistyö Atot työssöoppien Hitaat, tuetut Nopeat Oppisopimus Ryhmämallit Yksilölliset polut Koulutuksen järjestäjien kokeilut
  5. Laajennetun työssäoppimisen valtakunnallinen koordinointi Tuotteistamiskuvauksissa huomioitu: • Ohjaus ja arviointi • Prosessikuvaus • Rakenteet, resurssit, pedagoginen johtaminen • Sosiaalisen median hyödyntäminen • Toimintamallin edut ja haasteet eri toimijoiden näkökulmista
  6. Yksilölliset polut: Nopeutettu polku KENELLE? VÄLINEET/ MENETELMÄT • motivoitunut opiskelija • verkko-opiskelun • nopea oppimaan hyödyntäminen • ylioppilaat • HOPS, TOPS mukainen • lukion opintoja opiskelu • atto-aineet suoritettu • työpaikkaohjaaja • työkokemusta alalta • koulutuksen ajantasaisuus • opiskelun ohessa käy • työvalmentaja/projekti- työssä vastaava/ opettaja • opintoihin uudelleen yhteydenpito työpaikkaan palaaja • opo mukana suunnittelussa • alan harrastustoiminta http://toplaaja.wikispaces.com/Nopea+polku
  7. Yksilölliset polut: Nopeutettu polku MIKÄ LAAJENTAMINEN MERKITSEE? • opintoviikko ei ole 40h nopealla opiskelijalla • työssäoppimista tavallista enempi • osaamisen tunnistamista • loma-aikojen hyödyntämistä • atto-aineiden integrointi työssäoppimiseeen- ja ammattiaineisiin • verkko-opiskelun hyödyntäminen • atto-testit, osoittaa osaamisensa, ei tarvitse osallistua opintojaksolle http://toplaaja.wikispaces.com/Nopea+polku
  8. Yksilölliset polut: Nopeutettu polku Resurssit Rakenteet Pedagoginen johtaminen ALKUVAIHE OPISKELIJA -tiedottaminen OPETTAJA -tilanteen kartoitus työpaikalla TP-OHJAAJA TYÖNANTAJA -puitesopimus -tops -perehdyttäminen ohjaus- ja yhteydenpitovälineisiin http://toplaaja.wikispaces.com/Nopea+polku
  9. Yksilölliset polut: Nopeutettu polku Resurssit Rakenteet Pedagoginen johtaminen TOTEUTUSVAIHE OPISKELIJA - perehdytys OPETTAJA - ohjaus, yhteydenpito, valmentaminen TP-OHJAAJA näyttöön - oppimispäiväkirja - kannustaminen ja tuki - arviointi, itsearviointi ( oppimisen) - palautteet http://toplaaja.wikispaces.com/Nopea+polku
  10. Yksilölliset polut: Nopeutettu polku Resurssit Rakenteet Pedagoginen johtaminen LOPETUSVAIHE OPISKELIJA - Näyttö ja sen arviointi OPETTAJA - Arvioinnit rekisteriin TP-OHJAAJA - Palautteiden koonti ja jatkokäsittelyt - uraohjaus http://toplaaja.wikispaces.com/Nopea+polku
  11. Yksilölliset polut: Nopeutettu polku OPISKELIJAN TYÖLLISTYMINEN OPISKELIJA OPETTAJA TP-OHJAAJA TYÖNANTAJA TYÖSSÄOPPIMISEN JATKOKEHITTELY http://toplaaja.wikispaces.com/Nopea+polku
  12. Yksilölliset polut: Nopeutettu polku VAHVUUDET • toimiva yksilöllinen lukujärjestys • opiskelijalla hyvä motivaatio • nopeampi valmistuminen työelämään tai/ja jatko- opintoihin • täsmäosaaja työelämään • aikaisempien opintojen tunnistaminen • osaamisen tunnustaminen
  13. Yksilölliset polut: Nopeutettu polku VAHVUUDET • toimiva HOPS • osaaminen työssäoppimissopimus tuplana (ohjaajan-ohjaajan tuki ja yhteistyö) to- jaksossa tehdään kahteen paikkaan • talon tavat tunteva työssäoppija (pitkä to-jakso)- >työntekijä yritykseen • pitkä to-jakso vahvuus työnanantajalle (tuntee opiskelijan vahvuudet) • lukujärjestys ei välttämätön to-jaksolla)
  14. Yksilölliset polut: Nopeutettu polku Resurssit • laitteiden ja järjestelmien ajantasaistaminen, laitteiden ja välineiden käytön osaaminen • TPO- koulutuksen rekisterin päivittämisen suunnitelmallisuus • Somen käytön mahdollisuuden resurssointi
  15. Yksilölliset polut: Nopeutettu polku Rakenteet • tutkintojen perusteiden moduloiminen ja rakenteistaminen • opettajan työnkuvan muuttuminen valmentajaksi ja tuki-ihmiseksi • työssäoppimisen paikkojen soveltuvuuden tarkistaminen • modulointi tehty siten, että hopsaaminen onnistuu nopeutetusti (opintopolut)
  16. Yksilölliset polut: Nopeutettu polku Pedagoginen johtaminen • organisaation strategiassa on määritelty prosessien omistajat • henkilöstön tulevaisuuden osaamisen avaaminen • sähköinen järjestelmä, tutkintojen perusteet ja henkilökohtainen hops-pohja • tieto- ja viestintätekniikan strategia somen osuus opintokokonaisuuksista • klusteriajatuksen miettiminen yhteistyössä eri alojen kanssa ja yhteistyö eri koulutusalojen kanssa • projektioppimisen mahdollistaminen
  17. Yksilölliset polut: Nopeutettu polku Nopeiden polkujen prosessikuvauksen löydät: http://toplaaja.wikispaces.com/Nopea+polku
  18. Yksilölliset polut: Hidas, tuettu polku Mikä laajenee • Työssäoppimisaika pitenee • Työssäoppimisen ajankohdat laajenevat • Opiskeltavat sisällöt laajenevat • Valinnaisuus opinnoissa laajenee • Oppimisympäristö laajenee • Ohjausresurssien tarve kasvaa • Ohjausta antava henkilöstö kasvaa moniammatilliseksi http://toplaaja.wikispaces.com/TUOTTEISTAMINEN+2012-2013
  19. Yksilölliset polut: Hidas, tuettu polku Missä vaiheessa • Opiskelujen alkuvaiheessa HOPSin mukaan tai • ongelmien ilmaantuessa tai • kun opiskelija on löytynyt työpaikan • työssäoppimisen laajenee yksilöllisesti, muutamasta opintoviikosta 90 opintoviikkoon. http://toplaaja.wikispaces.com/TUOTTEISTAMINEN+2012-2013
  20. Yksilölliset polut: Hidas, tuettu polku Kuinka paljon • Pääsääntöisesti ammatilliset opinnot työssäoppien • Atot osittain (tai kokonaan) työssäoppien • Vapaasti valinnaiset kokonaan • työssäoppimien laajenee yksilöllisesti, muutamasta opintoviikosta 90 opintoviikkoon. http://toplaaja.wikispaces.com/TUOTTEISTAMINEN+2012-2013
  21. Yksilölliset polut: Hidas, tuettu polku Miten toiminta eroaa normaaleista käytänteistä? • Opiskeluympäristö muuttuu • Opiskelu etenee HOPS/HOJKS mukaan yksilöllisesti • Opiskelijaa ohjaa laajempi ohjaushenkilöstö Koskeeko laajentaminen yhtä opiskelijaa, osaa opiskelijoista vai koko ryhmää? • Mallissa on kyse henkilökohtaisista poluista.
  22. Yksilölliset polut: Hidas, tuettu polku Kenelle? Mistä syystä? • Opiskelijoille, joille työvaltainen, käytännönläheinen opiskelutapa sopii paremmin kuin oppilaitoksessa tapahtuva opiskelu. • Syynä työvaltaistamiseen voi olla myös opiskeluun palaaminen keskeytyksen jälkeen, tarve erityiseen opiskelujen tukemiseen, opiskelijan elämänhallinan haasteet, kaksoistutkinnon suorittaminen, jatko-opintojen suunnittelu tai erilaiset elämäntilanteet.
  23. Yksilölliset polut: Hidas, tuettu polku Kuka prosessin käynnistää ja mistä syystä? • Opiskelija voi itse ottaa puheeksi opettajansa kanssa tarpeen erilaiseen opiskelumalliin (saanut työpaikan tai vaikeuksia luokkamuotoisessa opiskelussa) • Ryhmänohjaaja tai joku muu opettaja voi todeta opiskelijan oppimistyylissä piirteitä, jotka viittaavat työvaltaiseen oppijaan • Tukipalveluhenkilöstö, huoltaja,t yönantaja tai työpaikkaohjaaja voivat myös olla käynnistämässä työvaltaista opiskelupolkua opiskelijalle.
  24. Yksilölliset polut: Hidas, tuettu polku Ketkä ovat prosessin toimijat/kohteet? • Mallin toteuttamiseen osallistuvat koko opiskelijan tukijoukko, opiskelijan yksilöllisen tarpeen mukaan. • Toimijoina voivat olla: opiskelija, huoltaja, ryhmän ohjaava opettaja, työssäoppimista ohjaava opettaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, opetus-/koulutusalan esimies ja jossain tilanteessa mm. kuraattori, psykologi, nuoriso-ohjaaja, terveydenhoitaja. • Prosessin kohteena on yksittäinen opiskelija, opiskelijan yksilöllisen tarpeen mukaan.
  25. Oppisopimus Mitä työssäoppimisen laajentaminen tai opintojen työvaltaistaminen tarkoittaa? Mikä laajenee, missä vaiheessa ja kuinka paljon? - Tässä toimintamallissa on kysymys työssäoppimisen määrällisestä laajenemisesta opintojen loppuvaiheessa 10 – 40 ov. Miten toiminta eroaa normaaleista käytänteistä? - Olennaisin ero on siinä, että laajennettu osa on opiskelijalle palkallista työtä. Koskeeko laajentaminen yhtä opiskelijaa, osaa opiskelijoista vai koko ryhmää?
  26. Oppisopimus - Tässä muodossa toteutettava laajentaminen voidaan toteuttaa yksittäiselle opiskelijalle, osaryhmälle tai kokonaiselle ryhmälle. - Koulutuksen järjestäjä voi päättää laajennuksesta myös koulutusohjelmittain tai tutkintonimikkeittäin.
  27. Oppisopimus Kenelle? Mistä syystä? - Prosessi on suunniteltu oppilaitokselle ja sen tarkoituksena on lisätä koulutuksen vaikuttavuutta. Kuka prosessin käynnistää ja mistä syystä? - Prosessi käynnistyy ammattialakohtaisen vastuuopettajan toimesta. Aloite prosessin käynnistämiseen voi tulla opettajalta itseltään, työnantajalta tai yksittäiseltä opiskelijalta.
  28. Oppisopimus Ketkä ovat prosessin toimijat/kohteet? - Vastuuopettajan lisäksi prosessin keskeisiä toimijoita ovat, opiskelijat, työnantajat, oppisopimustyöpaikoille nimetyt työpaikkakouluttajat ja koulutuksen järjestäjän organisaatiossa mainitut muut vastuutahot.
  29. Oppisopimus Yleiskuvaus prosessin toimijoille asetetuista vaatimuksista Opiskelija Opiskelijalla tarkoitetaan tässä ammatillisen oppilaitoksen opiskelijaa, joka on prosessin alkuun mennessä suorittanut tutkintoon vaadittavista opinnoistaan vähintään 80 opintoviikkoa. Suoritettuna tulee olla kaikki ATTO-opinnot ja näiden lisäksi tarpeellinen määrä tutkinnon pakollisia tai valinnaisia osia.
  30. Oppisopimus Yleiskuvaus prosessin toimijoille asetetuista vaatimuksista Opettaja Opettajalla tulee olla riittävästi työ- ja opetuskokemusta opiskeltavalta ammattialalta, jotta hän kykenee arvioimaan opiskelijan ja työpaikan mahdollisuudet toimia yhdessä tutkintotavoitteiden saavuttamiseksi. Hänen tulee olla myös hyvin motivoitunut tehtäväänsä ja sisäistää uudenlainen roolinsa opiskeluun ja ohjaukseen kannustavana prosessin valvojana.
  31. Oppisopimus Yleiskuvaus prosessin toimijoille asetetuista vaatimuksista Oppimisen tukipalvelut Oppimisen tukipalveluja hoitavat tässä malliesimerkissä opintosihteeri, opinto-ohjaaja ja koulutustarkastaja. Nimikkeet eivät tarkoita varsinaisesti juuri näitä virkoja tai toimia, vaan niitä henkilöitä, joiden tehtäväksi on annettu näihin nimikkeille tyypillisiä työtehtäviä.
  32. Oppisopimus Yleiskuvaus prosessin toimijoille asetetuista vaatimuksista Työnantaja Työnantajalta edellytetään, että hän on perehtynyt siinä määrin oppisopimuskoulutukseen, että ymmärtää oppisopimukseen liittyvät kouluttaja- ja työnantaja velvoitteensa.
  33. Oppisopimus Yleiskuvaus prosessin toimijoille asetetuista vaatimuksista Työpaikkakouluttaja Työpaikkakouluttajan tulee tehdä töitä samassa työpaikassa, jossa oppisopimusopimusopiskelijakin työskentelee. Hänellä tulee olla riittävä resurssi opiskelijalle annettavaan ohjaukseen ja hänen on perehdyttävä oppilaitoksen opetussuunnitelmaan vähintään siinä laajuudessa, että tietää mitä tietoja ja taitoja opiskelijan tulee työpaikalla opiskella. Hän voi halutessaan organisoida opiskelijan ohjaamisen esimerkiksi yrityksessä toimivalle muulle työpaikkaohjaajalle, mutta koulutusvastuu säilyy tästä huolimatta hänellä itsellään.
  34. Oppisopimus Yleiskuvaus prosessin toimijoille asetetuista vaatimuksista Rehtori. Koulutuspäällikkö, arvioinnista vastaava toimielin Tämän toimintamallin käyttöönotto, kehittäminen ja hyödyntäminen edellyttävät organisaation johdolta ennakkoluulotonta kokonaisnäkemystä, jossa tutkintoonjohtavaa oppisopimuskoulutusta ei pidetä muun tutkintoon johtavan ammatillisen peruskoulutuksen kilpailevana vaihtoehtona, vaan siihen saumattomasti kuuluvana työssäoppimistoimintana, joka avaa uusia mahdollisuuksia sekä opiskelijoille, yrityksille että koulutuksen järjestäjille.
  35. ETUJA Työllisyysmahdollisuudet Opiskelumotivaatio Tuloksellisuus paranee Taloudellinen tilanne Valmistuminen voi nopeutua Työelämäosaaminen ja työelämäyhteydet vahvistuvat
  36. SOMEn hyödyntäminen TOPLaajassa
  37. Mitä vien osaksi omaa toimintaa?
  38. Edu.fi pedagogiset toimintamallit • Yksilöllisiä polkuja oppimisverkostoissa • Työvaltainen oppiminen • Yrittäjyyttä oppilaitoksiin ja innovaatioita työelämään • Mobiilioppimisen ABC • Rikastetut oppimisympäristöt Pedagoginenkehittaminen.purot.net
  39. EDU.FI/AMMATTIPEDA YKSILÖLLISIÄ POLKUJA OPPIMISVERKOSTOISSA
  40. YKSILÖLLISET OPINTOPOLUT OPISKELIJAKESKEISELLÄ PEDAGOGIIKALLA YHTEISÖLLISYYS Yhdessä oppiminen Opiskelijan OPISKELU OPPIMINEN OSAAMINEN Ammatilliset verkostot verkostot Osaamisen tunnistaminen & OPPIMISYMPÄRISTÖT tunnustaminen Tarpeet OHJAUS Osaaminen UUDISTUVA Oppimisen arviointi OPETTAJUUS Vertaistutorointi OPISKELIJAKESKEINEN OSAAMISEN PEDAGOGIIKKA NÄYTTÄMINEN ARVIOINTI Osaamisen YKSILÖLLISET arviointi OPINTOPOLUT Tutkinnon Ammatti- perusteet osaaminen Ammattiosaaminen Edellytykset Toiveet TYÖELÄMÄÄN TYÖVALTAISEN OPISKELUN KAUTTA Osallisuuden tunteen kasvaminen + Kasvaminen yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi Tutkinnon Tutkinnon suorittamiseen Elinikäisen oppimisen sisältö Elämänhallintataidot Työelämävalmiudet kuluva aika avaintaidot Sirpa Pursiainen, YTM
  41. 20 hlö 20 hlö 20 hlö 20 hlö 5 ov = 140 h opiskelija 5 ov = 140 h opiskelija 5ov = 210 h opettaja 5ov = 210 h opettaja 5 ov = 140 h opiskelija 5 ov = 140 h opiskelija 5ov = 210 h opettaja 5ov = 210 h opettaja 20 hlö 20 hlö 20 hlö 5 ov = 140 h opiskelija 5 ov = 140 h opiskelija 5 ov = 140 h opiskelija 5ov = 210 h opettaja 5ov = 210 h opettaja 5ov = 210 h opettaja Ohjaukseen käytettävissä 210 h opettajan työtä YKSILÖLLISET Ohjaus mahdollistuu OPINTOPOLUT yhteisopettajuuden 20 OPISKELIJALLE kautta Vapautuva tila Keskimäärin 10,5 h/ opiskelija Sirpa Pursiainen, YTM Tredu
  42. YKSILÖLLISET OPINTOPOLUT 20 OPISKELIJALLE Tarvitsen ohjausta paljon = 15 h Tarvitsen ohjausta vähän =6h Resurssi jaetaan ohjaus- ja arviointitarpeiden mukaan ja tarpeet määritellään Esimerkiksi kahden opiskelijan kesken on käytettävissä ohjausresurssia 2 x 10,5 h = 21 h. Sirpa Pursiainen, YTM Tredu
  43. Uuden käytettävissä olevan tilan hyödyntäminen: Erilaisissa oppimisympäristöissä Ohjaamotila, jossa opiskelevat tapaavat toisiaan tukea erityisopiskelijoille ohjauksen näkökulmasta tässä tilassa + mahdollisuus tehdä hopsausta + mahdollisuus näyttää ja arvioida oppimista/näyttövalmiuksia Jaetaan tila kahta Avoin käyttötarkoitusta oppimisympäristötila, varten jonne voidaan lähettää ”luokista” opiskelijoita Jaetaan tila kahta Tila käyttötarkoitusta myydään/vuokrataan varten Lisää opiskelijoita ”Uusi startti” – tila Nuorisotakuuta tukeva moniammatillinen toimintatila Sirpa Pursiainen, YTM Tredu
  44. ”Uusi startti” – tila Nuorisotakuuta tukeva moniammatillinen toimintatila Ohjataan Ohjataan alanvaihdon keskeyttämisvaarassa suunnittelijat, jotka olevat epävarmoja uudesta alasta Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien työstäminen: opintojen ohjaaja Aikaisemman osaamisen opinnollistaminen: opintojen ohjaaja + opettajat Integroitua työpajatoimintaa oppilaitoksen tiloissa Uraohjausta Ryhmä- ja yksilökeskusteluja: elämänhallintaidot Palveluohjaus ja palvelupäätökset Kunnan työntekijä (esim. sosionomi/nuorisotyöntekijä) työskentelee 1 pv/vk Työvoimapalvelujen työntekijä työskentelee esim. 1 pv/vk Mielenterveyspalvelujen työntekijä työskentele esim. 1 pv/2vk Päihdetyöntekijä työskentelee esim. 1 pv/2vk Sosiaalityöntekijä työskentelee esim. 1 pv/kk Järjestöjen antama panos Moniammatillinen yhteistyö korostuu Ohjataan nuorisotakuun piirissä olevia Sirpa Pursiainen, YTM Tredu
  45. ”Uusi startti” – tila Nuorisotakuuta tukeva moniammatillinen toimintatila MIKSI? Opiskelija löytää uuden koulutusalan Opiskelijan osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan = opiskeluaika lyhenee Opiskelija voi tehdä työkokeiluja eri aloilla Opiskelija aloittaa oppisopimuksen Opiskelija työllistyy Opiskelija saa tukea elämänhallintaan Opiskelija saa tarvitsemansa palvelut ja tuen = KOKONAISVALTAISTA VAIKUTTAVUUTTA Sirpa Pursiainen, YTM Tredu
  46. Elävä HOPS • Perustuu osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen läpi opintojen, peilaten osaamista tutkinnon perusteiden kriteereihin. • Opettajan on tunnettava tällöin tutkinnon perusteet • Jotta työelämässä voidaan suorittaa mahdollisimman paljon tutkinnosta, tulee työelämänedustajan ja opettajan tehdä yhteistyössä opiskelijan kanssa henkilökohtaista opintosuunnitelmaa siltä osin, kuin työelämässä on tavoitteena suorittaa tutkintoa • Opettajan, opiskelijan ja työelämän tulee olla tietoisia työpaikan mahdollisuuksista opiskella tutkinnonperusteiden mukaisia asioita • Työpaikkaohjaajan tulee olla tietoinen opiskelijan tavoitteista ja arvioinnin kriteereistä • Yhteisopettajuuden ja yhteisen suunnittelun avulla tutkinnonosien kokonaisuuksien suunnittelu mahdollistuu parhaiten
  47. Elävä HOPS • Henkilökohtaisenopintosuunnitelman edistymistä voidaan seurata ja ohjata sosiaalisen median avulla esimerkiksi siten, että opiskelija kirjoittaa blogia, videokuvaa tai valokuvaa työtehtäviään ja työprosessejaan • Sähköinen eHops mahdollistaa tulevaisuudessa henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisen, opinnollistamisen ja mahdollistaa tiedon kulun opintojen suorituksista opiskelijan vaihtaessa opiskelupaikkaa Tarpeena on tutkinnon perusteiden tunteminen ja tulkinta
  48. Ajatuksia, mitä sähköinen opintosuunnitelma voisi sisältää: Opiskelijan tiedot sähköisesti Tutkinnon perusteet kriteereittäin sähköisesti Kriteerin alla: Opiskelu • Oppimisympäristö • Aikataulu opiskelulle • Oppimisen arviointi • itsearviointi • oppimisen arvioija • näyttövalmius saavutettu/ei saavutettu Osaamisen näyttäminen • osaamisen näyttöpaikka • aikataulu osaamisen näyttämiselle • osaamisen arviointi • itsearviointi • arvioijat • osaamisen numeerinen arviointi
  49. Miten? Erilaisia oppimisympäristöjä hyödyntämällä nykyistä laajemmin. Opiskelun suunnittelu ja oppimisen seuraaminen sekä osaamisen näyttämisen tulee suunnitella eri oppimisympäristöissä. Itsenäinen oppimateriaalin hyödyntäminen ja itsenäisen opiskelun mahdollistaminen ja osaamisen näyttäminen uusissa ympäristöissä niille, joilla on valmiudet itsenäiseen opiskeluun. Tämä mahdollistaa entistä paremmin työelämän ja opintojen yhteensovittamisen tai esimerkiksi lasten kotihoidon ja opiskelun.
  50. Miten? Lisäämällä interaktiivisten oppimateriaalien käyttöä, joihin tallentuu opiskelijan opiskelut. Tärkeää on myös, että opettaja voi seurata opiskelun ja oppimisen edistymistä sekä voi arvioida opiskelijan osaamista. Luovuutta tukemalla, esimerkiksi mahdollistamalla erilaisen osaamisen yhdistäminen osaksi tutkintoa. Tämä mahdollistuu yhteistyössä erilaisten verkostojen kanssa, yhteistyössä eri oppilaitosten välillä sekä yhteistyössä oman oppilaitoksen eri koulutusalojen välillä.
  51. Itsenäistä opiskelua toteutettaessa opiskelijan tulee: Tuntea tutkinnon perusteiden tavoitteet Tuntea arvioinnin perusteet Omata riittävät oppimisvalmiudet sekä vastuunottokyky opintojen etenemisestä Omata riittävä median lukutaito sekä taito arvioida tiedon todenperäisyyttä Omata riittävät itsearviointitaidot Osata opiskella tavoitteellisesti Johtaa itseään ja toimintaansa opintojen etenemisen vaatimalla tavalla
  52. Uudistuvan opettajuuden tunnuspiirteitä Aikuisen Miksi opetan sitä mitä opetan? roolimallina • Työelämän tarpeet Awareness • Opiskelijan tarpeet Opiskelijan elämän kokonaisvaltaisuuden huomioiminen Guidance Steering Direction Being part of Aitojen yksilöllisten Navigation Yhteisöllisyys opintopolkujen suunnittelu, Osaamisen ja tiedon toteutus, ohjaus jakaminen Tutkinnon In Action Osaamisen perusteiden päivittäminen Osaamisen tulkinta tunnistaminen ja Oppimisympäristöjen tunnustaminen laaja hyödyntäminen Sharing results Valtaistavaa Sirpa Pursiainen, YTM Uudistavaa Voimauttavaa Tredu
  53. Yksilölliset opintopolut Toimintamallien kuvaukset: • Osaamisperusteinen opetus ja opettajan työn suunnittelun muutos • Keikkailu • Learning by doing • Työvaltainen nopea polku • Työvaltainen hidas, tuettu polku • Pedasos • aOppijat Pedagoginenkehittaminen.purot.net
  54. Yksilölliset opintopolut Learning by doing Pedagoginenkehittaminen.purot.net
  55. PedaSos
  56. Yksilölliset opintopolut Keikkailu http://keikkailuop pimisymparisto.bl ogspot.fi/ Pedagoginenkehittaminen.purot.net
  57. Osaamisperusteinen opetus ja opettajan työn suunnittelun muutos • Lähtökohtia uudistuvalle opettajan työn suunnittelulle • Opettajan työn suunnittelu ja opettajan toiminta • Pedagoginen näkökulma • Didaktinen näkökulma • Opiskelijan yksilöllisen opintopolun mahdollistuminen ja toteutuminen • Uudistavan toimintamallin käyttöönoton edellytyksiä • Arviointi-työkalu • Yksilöllisen opintopolun varmistaminen
  58. Heino Aki Yksilöllisten opintopolkujen ja niihin liittyvien Pursiainen Sirpa Palaute & 12.12.12 pedagogisten toimintamallien levittäminen arviointi Palautteen keruu järjestelmä Strategia Opiskelijoiden kokemukset Pedagoginen johtaminen Työelämän kokemukset Muutosohjaus Koulutus Uudistuva opettajuus Pedagogiset Pedagoginen tuki toimintalinjaukset Toimintamallin testaus Rakenteelliset ratkaisut Oppimisympäristön & Toimintamallin Vaikuttavuus alan käytettävyyden varmistaminen Resurssit työpaikkoihin Välineet Alueellinen yhteistyö Yhteistyö omalla Uusi pedagoginen KV-yhteistyö koulutusalalla toimintamalli
  59. Vertaisarviointi kehittämisen menetelmänä Vertaisoppien.purot.net
  60. Vertaisoppien.purot.net
  61. Vertaisoppien.purot.net
  62. Vertaisoppien.purot.net
  63. Vertaisoppien.purot.net
  64. Vertaisoppien.purot.net
  65. Sirpa Pursiainen, YTM Kehittämistyö Projektipäällikkö • Edu.fi pedagogiset toimintamallit "Yksilöllisiä polkuja oppimisverkostoissa" • Nappiparisto - vertaisvoimaa oppimisympäristöjen kehittämisen • Laajennetun työssäoppimisen kokeilun valtakunnallinen koordinointihanke • Valtakunnallisen työssäoppimisen oppaan päivittäminen Tampereen seudun ammattiopisto Åkerlundinkatu 8, 33100 Tampere puh. 050 576 1363, vaide 03 3155 51 sirpa.pursiainen@pirko.fi www.pirko.fi

Hinweis der Redaktion

  1. Voit käyttää tätä tiedostoa kuva-albumin aloitustiedostona.
  2. Voit käyttää tätä tiedostoa kuva-albumin aloitustiedostona.
  3. Voit käyttää tätä tiedostoa kuva-albumin aloitustiedostona.
  4. Voit käyttää tätä tiedostoa kuva-albumin aloitustiedostona.
  5. Voit käyttää tätä tiedostoa kuva-albumin aloitustiedostona.
Anzeige