Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Wir verwenden Ihre LinkedIn Profilangaben und Informationen zu Ihren Aktivitäten, um Anzeigen zu personalisieren und Ihnen relevantere Inhalte anzuzeigen. Sie können Ihre Anzeigeneinstellungen jederzeit ändern.
© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Professori Sirpa Kurppa,
Luonnonvarakeskus (Luke)
Uudet liiketoimintamahdollisuudet...
© Luonnonvarakeskus
30.11.2015© MTT Agrifood Research Finland 2
Lähiruoka
© Luonnonvarakeskus30/11/2015
Reviewing Rural
Developments in
Europe3
Paikallinen / lähiruokatuotanto perinteenä
• riippuv...
© Luonnonvarakeskus30/11/2015 4
Perinteinen paikallinen omavaraisuus
• lähes suljettu ravinnekierto
• lähes suljettu biolo...
© Luonnonvarakeskus30/11/2015 5
Lisäarvon tuotanto
keskittyy tuotantoketjun
loppuun!
• luonnon ja osaamisresurssien keskit...
© Luonnonvarakeskus30/11/2015
Reviewing Rural
Developments in
Europe6
Hyödyntämisen suhde luonnon-
sosiaalisen ja taloudel...
© Luonnonvarakeskus30/11/2015 7
Nollajäte ja hiilineutraalius kiireellinen tavoite!
Lisäarvon tuotanto
tulisi sijoittua
ta...
© Luonnonvarakeskus
Ruokavalinnoilla on merkitystä!
• Viimekädessä todellinen, spatiaalinen, sesonkinen ja laadullinen
ruo...
© Luonnonvarakeskus9
Resurssien niukkenemisella on
erilaistamisvaikutus kuluttajien piirissä
© Luonnonvarakeskus10
nutrigenomics-epigenomics
Gårdskulla gård
Jyrki Kuikka
Mäntylahdentie 32
Polvijärvi
Saarijärvi
nutri...
© Luonnonvarakeskus
30.11.2015© MTT Agrifood Research Finland 11
Kiertotalous
© Luonnonvarakeskus
• Reduce – vähentää käyttöä
• Reuse – uudelleen käyttää
• Revive – elvyttää
• Recycle – kierrättää
• R...
© Luonnonvarakeskus30.11.2015 13
http://www.slideshare.net/janrotmans/finland-sitra-february2013?related=1
© Luonnonvarakeskus
© Luonnonvarakeskus
University of Surrey
The Product-Life Institute
Walter Stahel
© Luonnonvarakeskus
Selling Performance – suorituskyky markkinoilla
• procurement strategy of buying performance instead o...
© Luonnonvarakeskus
Lähiruoka - kiertotalous
• Ilman rinnakkaiseloa tilanne on pienessä ja kasvavassa
mittakaavassa kestäm...
© Luonnonvarakeskus
Kasvava
kaupunki-
keskittäminen
18 30.11.2015Sirpa Kurppa
© Luonnonvarakeskus
Vaihtoehdot:
19 30.11.2015Sirpa Kurppa
Yhteisesti jaettu
kiertotalous
Suurkaupunki-
keskeisyys Taajama...
© Luonnonvarakeskus
Brussels, 3.3.2010
COM(2010) 2020 final
COMMUNICATION FROM THE COMMISSION EUROPE 2020
A strategy for s...
© Luonnonvarakeskus
EU älykkään erikoistumisen
strategia
EU älykkään erikoistumisen strategia (3S
eli Smart Specialization...
© Luonnonvarakeskus
Vesi
22 30.11.2015Sirpa Kurppa
• pohjavesien osalta täysi omavaraisuus
• sadanta suurempi kuin haihdun...
© Luonnonvarakeskus23 30.11.2015Sirpa Kurppa
Puhtaus
© Luonnonvarakeskus
Maankäyttö - vihreä infrastruktuuri –
vihreä voimavara
• Vihreä infrastruktuuri on strategisesti
suunn...
© Luonnonvarakeskus
Lähiruuan ja kiertotalouden
kytkentä arktisuuteen
• Arktiselle alueelle ei ole yhtä vakiintunutta määr...
© Luonnonvarakeskus
Ekologis-teknologis-taloudellinen viitekehys
– eli potentiaalit joita voitaisiin hyödyntää
26 30.11.20...
© Luonnonvarakeskus
Biotalouden perustuotantoon liittyvä tarvelähtöisyys
Biotuotannon perustason tilanne
• Raaka-ainetuota...
© Luonnonvarakeskus
To
28 30.11.2015Sirpa Kurppa
Toteutuuko hallittu romahdus?
© Luonnonvarakeskus
Mikä muutos täytyy saada aikaan
Missä ?
1.Biotalouden perusraaka-aineiden
arvo täytyy saada nousemaan
...
© Luonnonvarakeskus
© Luonnonvarakeskus31 30.11.2015Sirpa Kurppa
© Luonnonvarakeskus32 30.11.2015Sirpa Kurppa
http://www.facilitationarena.com/dynaaminen-fasilitointi
© Luonnonvarakeskus
Kiitos!
30.11.201533
Sirpa.kurppa@luke.fi
© Luonnonvarakeskus34 30.11.2015
Nächste SlideShare
Wird geladen in …5
×

Kurppa seminaari vanhanen 4.11.2015_x

416 Aufrufe

Veröffentlicht am

Esitys Matti Vanhasen syntymäpäivillä 4.11.2015

Veröffentlicht in: Umweltschutz
  • Als Erste(r) kommentieren

Kurppa seminaari vanhanen 4.11.2015_x

  1. 1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Professori Sirpa Kurppa, Luonnonvarakeskus (Luke) Uudet liiketoimintamahdollisuudet Älykäs kiertotalous Teolliset symbioosit ja pilotoinnit Lähiruoka ja kiertotalous kasvavan kaupunkikeskittämisen häviäjä, voittaja vai kumppani?
  2. 2. © Luonnonvarakeskus 30.11.2015© MTT Agrifood Research Finland 2 Lähiruoka
  3. 3. © Luonnonvarakeskus30/11/2015 Reviewing Rural Developments in Europe3 Paikallinen / lähiruokatuotanto perinteenä • riippuvainen paikallista resursseista • paikallinen vaihtelu ilmeistä • valuma-alue määrittää paikalliset systeemirajat • maan viljavuus määrittää tuotannon tason
  4. 4. © Luonnonvarakeskus30/11/2015 4 Perinteinen paikallinen omavaraisuus • lähes suljettu ravinnekierto • lähes suljettu biologisten resurssien ja energian tuotantojärjestelmä • vähäinen resurssien vaihto tuotantoal ueiden välillä ja vähäinen ulkoisten tuotantopa nosten käyttö Pienvaluma-alueet ja Itämeren valuma-alue
  5. 5. © Luonnonvarakeskus30/11/2015 5 Lisäarvon tuotanto keskittyy tuotantoketjun loppuun! • luonnon ja osaamisresurssien keskittäminen • materiaalivirtojen yksisuuntaistaminen • kasvata ulkoisten tuotantopanosten ja energian käyttö • kasvava sivuvirtojen ja keskittyvä jätteiden tuotanto • kuljetusintensiteetin ja ulkoisen energian kasvava käyttö Maatalouden alueellinen erikoistuminen…. kasvintuotannon ja kotieläintuotannon eriytyminen Paikallistuotannon siirtyminen keskittyvään järjestelmään
  6. 6. © Luonnonvarakeskus30/11/2015 Reviewing Rural Developments in Europe6 Hyödyntämisen suhde luonnon- sosiaalisen ja taloudelliseen pääomaan • Luonnon resurssien käyttö rakennetuksi pääomaksi • Luonnonsuojelualueet • Kaukana kestävän käytön näkökulmasta Ekosysteemi palvelut Luonnon aineettomat (esteettiset) palvelut Luonnon pääoma Sosiaalinen pääoma Rakennettu pääoma Luonnon resurssit
  7. 7. © Luonnonvarakeskus30/11/2015 7 Nollajäte ja hiilineutraalius kiireellinen tavoite! Lisäarvon tuotanto tulisi sijoittua tasaisemmin ja vuorovaikutteisesti läpi tuotantoketjun. Raaka-aineiden hyödyntämiselle saatava kilpailua Päästöt saatava hallintaan
  8. 8. © Luonnonvarakeskus Ruokavalinnoilla on merkitystä! • Viimekädessä todellinen, spatiaalinen, sesonkinen ja laadullinen ruokavalintojemme monipuolisuus on perusta monimuotoisille tuotantojärjestelmille ja luonnonresurssien käytön monimuotoisuudelle. 8
  9. 9. © Luonnonvarakeskus9 Resurssien niukkenemisella on erilaistamisvaikutus kuluttajien piirissä
  10. 10. © Luonnonvarakeskus10 nutrigenomics-epigenomics Gårdskulla gård Jyrki Kuikka Mäntylahdentie 32 Polvijärvi Saarijärvi nutriecology Ihmisen mikrobiologinen elinympäristö ja sen merkitys on alettu viime vuosina ymmärtää entistä paremmin
  11. 11. © Luonnonvarakeskus 30.11.2015© MTT Agrifood Research Finland 11 Kiertotalous
  12. 12. © Luonnonvarakeskus • Reduce – vähentää käyttöä • Reuse – uudelleen käyttää • Revive – elvyttää • Recycle – kierrättää • Redefine – tarpeiden uudelleenmääritys • Re-imagine – uudet käyttömuodot • Redesign – uudelleen muotoilu • Replace - korvata • Rebuild – rakentaa-koostaa uudelleen • Remanufacture – uudelleen valmistaa • Regenerate - uustuottaa • Reform – uudelleen formuloida • Reorganize – uudelleen järjestää • Resilient: uusiutuva uusiutumiskykyinen Kierrätyksen rikas ‘re’- maailma
  13. 13. © Luonnonvarakeskus30.11.2015 13 http://www.slideshare.net/janrotmans/finland-sitra-february2013?related=1
  14. 14. © Luonnonvarakeskus
  15. 15. © Luonnonvarakeskus University of Surrey The Product-Life Institute Walter Stahel
  16. 16. © Luonnonvarakeskus Selling Performance – suorituskyky markkinoilla • procurement strategy of buying performance instead of goods – kestävän palvelun osto tavaran sijasta • selling performance has a strong environmental component because it internalises the costs of risk and of waste and rewards sufficiency solutions and systemic solutions - ulkoisvaikutuksista ja riskeistä huolehtiminen jää myyjän velvollisuudeksi ja on mukana hinnassa • PONSSE Performance Packages are designed for improved basic servicing or updating of forest machines. Performance Packages can be used to update larger systems on forest machines, such as the harvester head, crane or base machine, so that they are as good as new. This helps to maintain the machine’s performance year in and year out. • Utility economy versus performance economy
  17. 17. © Luonnonvarakeskus Lähiruoka - kiertotalous • Ilman rinnakkaiseloa tilanne on pienessä ja kasvavassa mittakaavassa kestämätön – riskialtis • Monimuotoisuus ja kiertotalous ovat sidoksissa toisiinsa sekä tuotannon että kulutuksen tasolla • Kestävyyden dynamiikka (Holling 1986 ) 17 30.11.2015Sirpa Kurppa
  18. 18. © Luonnonvarakeskus Kasvava kaupunki- keskittäminen 18 30.11.2015Sirpa Kurppa
  19. 19. © Luonnonvarakeskus Vaihtoehdot: 19 30.11.2015Sirpa Kurppa Yhteisesti jaettu kiertotalous Suurkaupunki- keskeisyys Taajama- keskeisyys Verkosto
  20. 20. © Luonnonvarakeskus Brussels, 3.3.2010 COM(2010) 2020 final COMMUNICATION FROM THE COMMISSION EUROPE 2020 A strategy for smart, sustainable and inclusive growth Europe 2020 puts forward three mutually reinforcing priorities: • Smart growth: developing an economy based on knowledge and innovation. • Sustainable growth: promoting a more resource efficient, greener and more competitive economy. • Inclusive growth: fostering a high-employment economy delivering social and territorial cohesion. • http://ec.europa.eu/research/bioeconomy/pdf/201202_innovating_sustainable_growth_fi.pdf 2020 30.11.2015Sirpa Kurppa
  21. 21. © Luonnonvarakeskus EU älykkään erikoistumisen strategia EU älykkään erikoistumisen strategia (3S eli Smart Specialization Stretegy) tavoitteena siirtyä sektoripohjaisesta kehittämisajattelusta alueelliseen kokonaisvaltaiseen kehittämisajatteluun.  liikkeelle paneva voima olisi löydettävä alueellisista lähtökohdista ja yrittäjyydestä  alueellinen yrittäjyys, osaaminen ja yhteinen näkemys vahvuuksista ja erityisesti vahvuuksien esiin nostamisesta sekä uskallus investoida yhteisten pyrkimysten toimeenpanoon. 21 30.11.2015Sirpa Kurppa http://s3platform.jrc.ec.europa.eu/home
  22. 22. © Luonnonvarakeskus Vesi 22 30.11.2015Sirpa Kurppa • pohjavesien osalta täysi omavaraisuus • sadanta suurempi kuin haihdunta • pieni kansallinen vesijalanjälki (suhteutetaan veden saatavuuteen) • sateen suhteellisen tasainen jakautuminen DILEMMA! • Rehevöitymien • Pintavesien pilaantuminen • Lähiruokatuotannon ja kiertotalouden osalta näkymä ilmeinen
  23. 23. © Luonnonvarakeskus23 30.11.2015Sirpa Kurppa Puhtaus
  24. 24. © Luonnonvarakeskus Maankäyttö - vihreä infrastruktuuri – vihreä voimavara • Vihreä infrastruktuuri on strategisesti suunniteltu verkosto, jossa on luonnontilassa olevia alueita, osaksi luonnontilassa olevia alueita ja muita ympäristöön liittyviä tekijöitä ja joka on suunniteltu tuottamaan useita erilaisia ekosysteemipalveluja ja jota hoidetaan tässä tarkoituksessa. • Prosentuaalisessa tarkastelussa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Irlannin vihreän infrastruktuurin kattavuus on arvioitu olevan yli 85 % maapinta-alasta. • Vihreä infrastruktuuri – käsite tarjoaa Suomelle erinomaisen mahdollisuuden kehittää kestävää ruoantuotantoaan kiertotalouden ja hiilineutraaliuden tavoitteiden mukaisesti. 24 30.11.2015Sirpa Kurppa
  25. 25. © Luonnonvarakeskus Lähiruuan ja kiertotalouden kytkentä arktisuuteen • Arktiselle alueelle ei ole yhtä vakiintunutta määritelmää. Globaalista näkökulmasta 60° ja 70° pohjoisen leveyspiirin välissä sijaitseva Suomi on arktinen maa. Sama todetaan vuonna 2013 julkaistussa Suomen arktisessa strategiassa. Tässä selvityksessä arktisella ruuantuotannolla tarkoitetaan Suomessa 60° pohjoisen leveyspiirin pohjoispuolella tapahtuvaa ruuantuotantoa. Kolmasosa 60° leveysasteen pohjoispuolella asuvista ihmisistä asuu Suomessa. • Pohjoinen sijainti koetaan usein ruuantuotantoa haittaavana tekijänä, mutta mitä lisäarvoa pohjoiset olosuhteet voisivat tuoda ruuantuotantoomme? 25 30.11.2015Sirpa Kurppa
  26. 26. © Luonnonvarakeskus Ekologis-teknologis-taloudellinen viitekehys – eli potentiaalit joita voitaisiin hyödyntää 26 30.11.2015Sirpa Kurppa
  27. 27. © Luonnonvarakeskus Biotalouden perustuotantoon liittyvä tarvelähtöisyys Biotuotannon perustason tilanne • Raaka-ainetuotannon tulosennusteet ja kannattavuus erittäin huono • Kilpailukyky vallitsevassa kontekstissa (EU- globaali) huono • Raaka-ainetuotannon toimijarakenne hajanainen ja vaikutusvalta huono • Biotalousalan perusyrittäjyyden houkutte- levuus huono mutta koulutustaso hyvä • Biotalouden raaka-ainetuotannon vaikutus ympäristöön kriittinen • Tuotantopanosten hinta ”joustaa vain ylöspäin” – tuotantopanosten kustannukset energia ja ravinteet, vaikuttavat ratkaisevasti kilpailukykyyn - pääosa niihin kulutetusta rahasta valuu alueen ja Suomen ulkopuolelle • Sivubiomassoja syntyy melko paljon • Kiertotalousvaatimusten toteuttaminen erittäin moniulotteista • Biotalouden perusraaka-ainetuotannon likviditeetti huono Biotalouden tuotteiden kysyntätason tilanne • ”Halpuuttaminen” on yleistrendi • Biotalouden tuotteiden lisäarvo rakentuu erijalostusvaiheiden myötä ja voimakas lisäarvon kasvu hyväksytään • Alkuperäismateriaalinen arvostus ja arvotus heikko – raaka-aineiden käytön resurssitehokkuus on huono – sivuvirtojen hinta erittäin alhainen • Biotalouspohjaisten kierrätykseen tulevien materiasalien arvotus miinusmerkkinen – siis niiden käsittelystä joudutaan maksamaan • Arvo kasvaa materiaalihierarkian mukaisesti ja siinä innovatiiviset jalostusketjun asiakasläheiset innovatiiviset toimijat keräävät nettohyödyn • Tavalliselle kansalle kierrätyksen arvo näkyy vain lopputuotteiden kautta 27 30.11.2015Sirpa Kurppa
  28. 28. © Luonnonvarakeskus To 28 30.11.2015Sirpa Kurppa Toteutuuko hallittu romahdus?
  29. 29. © Luonnonvarakeskus Mikä muutos täytyy saada aikaan Missä ? 1.Biotalouden perusraaka-aineiden arvo täytyy saada nousemaan 2.Resurssitehokkuus ylös – ympäristövaikutukset alas sekä perusraaka-aineiden että erityisesti sivuraaka-aineiden osalta 3.Tuotantopanosten ostoille ratkaisevia säästöjä kierrätettyjen tuotantopanosten ja oman energiatuotannon kautta – samalla korjaa myös alue- ja kansantalouden tasetta 4.Toimijarakenne vahvaksi ja houkuttelevuus ylös! 5.Biotuotteiden arvon julkisuuskuva ylös ja markkinoita ulos 6.Yhteistyö matkailuun liittyvän palvelutoiminnan kanssa win-win periaatteen mukaiseksi Millä tavoin ? 1.Biotaloustuotteiden jalostusketjujen välille tulee saada kilpailua – vaihtoehtoisia jalostusmuotoja täytyy löytää ja niihin liittyvät prosessit laittaa pystyyn – tarvitaan investointeja ja osaamista 2.Perus- ja sivuvirtojen jalostusprosessien kehittäminen kustannustehokkaiksi (myös ympäristöulkoisvaikutusten osalta 3.Kierrätysjärjestelmien vaihtoehdot on selvitettävä tarkoin ja otettava myös talousriskien hallinta (likviditeettikato) huomioon – investointeja ja osaamista 4.Yhteistyörakenteiden ja osaamisen nopea kehittäminen ”hands on” eli hyvin konkreettisella tasolla 5.Tuotteiden arvon yhteiskehittäminen asiakkaan kanssa 29 30.11.2015Sirpa Kurppa
  30. 30. © Luonnonvarakeskus
  31. 31. © Luonnonvarakeskus31 30.11.2015Sirpa Kurppa
  32. 32. © Luonnonvarakeskus32 30.11.2015Sirpa Kurppa http://www.facilitationarena.com/dynaaminen-fasilitointi
  33. 33. © Luonnonvarakeskus Kiitos! 30.11.201533 Sirpa.kurppa@luke.fi
  34. 34. © Luonnonvarakeskus34 30.11.2015

×