SFP:s kandidater i Vasa valkrets

1. FÖR ETT RIKARE FINLAND
SFP
SFP:s riksdags­
kandidater i Vasa
valkrets
Riksdagsval förrättas i
Finland söndagen den 17
april 2011.
Förhandsröstning den
6-12.4.2011.
www.sfp.fi www.rikare.fi

2. Utgångspunkter
Språken
För oss gäller svenska och finska så in i Norden. Det måste bli intressantare och
nyttigare att lära sig språk. Språkundervisningen ska inledas tidigt och utnyttja
praktiska undervisningsmetoder som språkbad och språkdusch. Språktillägg kunde
användas mera. Även här är det nordiska samarbetet en språngbräda.
Vården
Hälso- och sjukvården ska vara snabb och nära. Ingen ska tvingas föda i taxi. Äldre
har rätt till vård och service på svenska och finska.
Utbildning
Utbildning ska vara lokal, administration kan vara regional. Ungdoms- och
vuxenutbildning ska vara avgiftsfri, motsvara arbetslivets behov och fostra till
företagsamhet.
Studiestödet och pensionerna
Bind studiestödet till levnadskostnadsindex. Utveckla ett särskilt levnadskostnadsin-
dex, som bättre följer kostnadsutvecklingen, för pensionärer.
Kommunikationer
I Österbotten måste vägar och förbindelser fungera och skötas bra, det gäller inte
minst Riksåttan och stamvägarna. Vi behöver en kustbana i stil med Botniabanan
på den svenska sidan, en större del av trafiken ska gå på räls. Vi behöver rätt slags
kollektivtrafik och bränsle till rimligt pris.
Kommunerna
I kommunen är den ekonomiska livskraften viktigare än storleken. Fler händer, färre
papper.
Skatter och ekonomi
Inkomstskatten ska inte höjas, marginalskatten vara högst 50 procent, kapital-
inkomstskatten kan höjas till 30 procent. Vi ska behålla ränteavdraget för bostadslån.
Vi ska satsa på kulturen och den kreativa ekonomin, stärka odlarnas roll i livsmedels-
kedjan, satsa på närproducerad mat och trygga yrkesfisket.

3. SFP:s 17 riksdags­
kandidater
i Vasa valkrets:
En för alla, alla för en
Ahlbom, Arnautovic, Beijar,
Blomstedt, Gullberg, Gästgivars,
Henriksson, Jern, Käld, Lithén,
Luther, Nylund, Ollikainen, Skåtar,
Strand, Sundqvist, Wideroos
Redigering: Ebet, Tryck: Fram

4. Ida Ahlbom
1991
Vasa
Studerande
Jag ser mig gärna som ungdomens
språkrör och vill lyfta fram frågor
som handlar om ungas välmående,
utbildning och sysselsättning.
Det handlar bland annat om
ungdomars rätt till arbete och
meningsfull fritid. Jag vill arbeta
för åtgärder som främjar barns och
ungas trivsel och trygghet i skolan.
Att få de unga som aldrig röstat
förr att verkligen ta sig till valurnan
och rösta ser jag som en stor och
tacksam utmaning.
Emina Arnautovic
1971
Närpes
Konsult, närvårdare
I debatten vill jag tillföra mitt mång-
kulturella perspektiv och visa på vikten
av att vårt samhälle vilar på jämlikhet,
respekt och medmänsklighet. In-
toleransens vindar blåser kalla i Finland
just nu, men jag är övertygad om att vi
tillsammans kan vända vindarna. Det
Finland jag lärt mig uppskatta är det
Finland som jag vill fortsätta utveckla.
Det handlar om att se människan! Ser
vi människor istället för ”ungdomar”,
”åldringar” eller ”invandrare” bygger vi
ett samhälle där alla ryms och mår väl.

5. Marcus Beijar
1987
Korsholm
Studerande
Jag betecknar mig själv som fram-
tiden. Jag är villig och redo att
arbeta för ett Österbotten och
ett land som står inför stora ut-
maningar. Viktigast för mig är
ungdomen, sysselsättningen och
tvåspråkigheten. Det är tre element
som ingen har råd att pruta på.
Åsa Blomstedt
1969
Kristinestad
Politices magister
Jag tror på det goda i livet och
individen! Vi har alla rätt till service
och trygghet både på landet
och i staden. Men vi behöver nya
lösningar och samarbete för att det
skall lyckas.
Alla vill hitta sin plats i livet. Vi har
inte råd att barn och unga hamnar
utanför.
Ömsesidig respekt för språk och
modersmål är en självklarhet i ett
civiliserat samhälle.

6. Tom Gullberg
1965
Vasa
Lektor
En mångsidigt kunnig och dynamisk
Vasabo som vill arbeta för hela Öster-
botten. Välfärden skall räddas med en
sund och rättvis ekonomisk politik - de
små utgifterna är viktigare än de stora
inkomsterna. Vi sparar genom att satsa
på förebyggande åtgärder inom skola,
idrott och kultur. Utbildning och språk-
kunskap är Finlands viktigaste resurser.
Lasse Gästgivars
1946
Korsholm
Företagarråd
Justering av arbetspensionerna skall
till hälften baseras på löneindex och till
hälften på levnadskostnadsindex. Vi
bör skapa förutsättningar för företag
och företagare att lyckas och att skapa
arbetsplatser. Jag är en intressebevakare
för Österbotten, i synnerhet vad gäller
väg-, industri- och sysselsättnings-
projekt. Flerspråkighet är lätt att bära.

7. Anna­Maja Henriksson
1964
Jakobstad
Riksdagsledamot
För mig är det viktigt att vi har ett samhälle
där man bryr sig. Jag vill gärna fortsätta
att jobba för det, för Österbotten och för
ett tvåspråkigt Finland där det svenska
har sin plats. Skolan, utbildningen och
folkhälsan är i nyckelposition då det gäller
framtidens välfärd. Vi skall slå vakt om
dem, om företagarandan och satsa på ork
i arbetslivet. Det tryggar välfärden på sikt
för såväl liten som stor, gammal som ung.
Olav Jern
1950
Vasa
Landskapsdirektör
Olav Jern, landskapsdirektör i Österbot-
ten sedan 1994, född i Korsholm, bor i
Vasa, blev redan som ung engagerad
i samhälleliga frågor. Jag känner mitt
Österbotten och är välorienterad i riks-
dagens och ministeriernas arbete och
har ett omfattande kontaktnät utöver
landskapets och landets gränser.

8. Mikael Käld
1954
Kronoby
Klasslärare
Jag vill jobba för ett samhälle där Öster-
botten utvecklas och österbottningarna
mår bra. Vi måste fortsättningsvis satsa
på utbildning och kunnande. Våra barn
är ju vår framtid. Jag vill också i fortsätt-
ningen bo i ett tvåspråkigt Finland där
både svensk- och finskspråkiga kan
kommunicera med varandra och leva
sida vid sida.
Carola Lithén
1966
Korsholm
Pedagogie magister
För mig är det viktigt hur samhället tar
hand om sina invånare. Var och en ska
få stöd att vara just den de är. Det gäller
barn och unga, funktionshindrade, äldre
och det gäller de som är i arbetslivet och
de som står utanför. Lagstiftning och
dess tillämpning ska göra det lättare att
leva. Vi vill alla betala skatt till ett sam-
hälle som sköter om oss, därför är det
viktigt att vi ser till att den statliga och
kommunala ekonomin är i balans.

9. Michael Luther
1947
Korsholm
Överläkare
Jämlikhet, rättvisa och tolerans är grund-
stenar i vårt välfärdssamhälle. Jag byg-
ger min politik på kristna värderingar där
omsorgen om de svaga är central. Vårt
Österbotten är starkt och framgångsrikt
tack vare det svenska språkets starka
ställning, en levande landsbygd som
själv bestämmer om sin framtid och ös-
terbottningarnas öppna attityder, kun-
nande, envishet och företagsamhet. Det
är värden och egenskaper som jag vill
försvara och bygga vidare på så att både
de äldre och yngre kan leva och må bra
här.
Mats Nylund
1964
Pedersöre
Riksdagsledamot
En blomstrande landsbygd är en grund-
förutsättning för ett livskraftigt Finland.
Vardagen, matproduktionen, förnyelse-
bara energiproduktionen och det mång-
sidiga näringslivet kräver en fungerande
och heltäckande infrastruktur! Jag anser
att god miljöpolitik förutsätter hänsyn
till människan och hennes hembygd,
till traditioner och kulturarv. Jag arbetar
för en aktiv regionalpolitik som inne-
fattar allt från jordbruk till social- och
hälsovård, utbildning, statsandelar och
företagsstöd.

10. Mikko Ollikainen
1977
Malax
Specialmedarbetare
Också i Österbotten behöver människan
arbete, utbildning och en meningsfull
fritid. På så sätt formas en region att
räkna med. Arbete är nyckeln till mycket
i livet. Systemet skall uppmuntra till
arbete, inte till passivitet. Utbildning
och forskning gör oss mer konkurrens-
kraftiga. Ju flere språk, desto bättre
möjligheter för landets tillväxt. Kan
motion och teater få oss att må bra?
Självklart! Tillgång till motionens och
kulturens värld skall vara jämlik.
Ralf Skåtar
1946
Nykarleby
Pensionerad bankdirektör
Företagen är en garant för att kunna
upprätthålla välfärden. Vi måste minska
byråkratin inom förvaltningen. Vi kan
inte i längden höja skatter utan vi bör
minska på statens utgifter. Miljöbesluten
bör inte bygga på ensidiga utlåtanden
som försvårar verksamhetsförutsätt-
ningarna för speciellt landsbygden.
Näringslivsfrågor, landsbygds- och päls-
djursnäringarna samt pensionärerna vill
jag arbeta för.

11. Joakim Strand
1982
Vasa
Jurist, ekonom
Strategin skall vara klar: Österbotten på
världskartan! Med en ny äkta Vi-anda
kan hela regionen bli en riktig guldkust.
Tillsammans kan vi bygga ett överlägset
ekosystem och bli föregångare inom ut-
bildning, kultur och näringsliv. Idag är
det viktigaste att tänka på ungdomens
framtid i regionen, inte att fokusera på
detaljfrågor. Vi behöver en historisk
vändning!
Carola Sundqvist
1961
Jakobstad
Amanuens
Jag vill arbeta för ett jämställt samhälle
med lika rättigheter och möjligheter.
Alla har rätt att vara trygga i sina hem,
därför skall vi satsa på att minska våldet
mot kvinnor. Vi måste också förbättra
förhållandena för barnfamiljerna, efter-
som barnen är vår framtid och de måste
få en bra start i livet. Jag vill att vi även
värdesätter arbetstagarna och minskar
på snuttjobben och förkortade arbets-
dagar.

12. Ulla­Maj Wideroos
1951
Närpes
Riksdagsledamot
I tuffa tider krävs en rättvis politik. Varje
finländare har rätt att må bra och att ha
en skälig inkomst. Vi orkar jobba längre
om vi kan variera arbetstider och up-
pgifter, om vi kan kombinera pension
och jobb. Det behövs möjlighet att
kombinera vårdledighet med någon
dag av arbete. Det gäller att skräddarsy
lösningar som hjälper oss att orka. Mitt
Finland är också tolerant, framgångsrikt
och rättvist och det tar hand om alla, i
synnerhet de svagaste i samhället.

13. Ulla­Maj Wideroos
1951
Närpiö
Kansanedustaja
Vaativat ajat vaativat oikeudenmukaisen
politiikan. Jokaisella suomalaisella tulee
olla oikeus hyvinvointiin ja johdonmu-
kaiseen palkkaan. Jaksamme tehdä töitä
pidempään jos saamme vaihdella työai-
koja sekä tehtäviä ja jos saamme yhdistää
eläkkeen ja työn. Pitää olla mahdollisuus
yhdistää hoitovapaa parilla työpäivällä.
On osattava räätälöidä ratkaisuja jot-
ka auttavat meitä jaksamaan. Minun
Suomeni on suvaitsevainen, menestyvä
sekä oikeudenmukainen. Suomi joka
huolehtii jokaisesta, varsinkin yhteiskun-
nan heikoista.

14. Joakim Strand
1982
Vaasa
Juristi, ekonomi
Strategian tulee olla selvä: Pohjanmaa
maailman kartalle! Kielirajat, kuntarajat,
puoluerajat ym. ryhmittymien rajat ovat
globaalissa maailmassa kehityksen jar-
runa. Pohjanmaalla tarvitaan rajat ylit-
tävä aito Me-henki! Pohjanmaa tulisi olla
sellainen alue, minne nuoria muuttaisi
asumaan juuri sen takia, että täällä voi
kehittyä ihmisenä luovassa ympäristössä
yhdistäen samanaikaisesti uudella tav-
alla työn, koulutuksen ja vapaa-ajan.
Carola Sundqvist
1961
Pietarsaari
Amanuenssi
Haluan tehdä työtä tasa-arvoisen
yhteiskunnan puolesta, jossa kaikilla on
samat oikeudet ja mahdollisuudet. Mei-
dän on satsattava rahaa ja työtä nais-
väkivallan vähentämiseksi, sillä kaikilla
on oikeus tuntea itsensä turvalliseksi
omassa kodissaan. Lapsiperheiden olo-
suhteita on parannettava, koska lapset
ovat tämän maan tulevaisuus. Haluan
myös että työntekijöitä arvostetaan, niin
että pätkätyöt ja lyhennettyjä työpäiviä
vähennetään.

15. Mikko Ollikainen
1977
Maalahti
Erityisavustaja
Myös Pohjanmaalla ihmiset tarvitsevat
työtä, koulutusta ja mielekästä vapaa-
aikaa. Siten alueestamme muodostuu
valtakunnallisesti merkityksellinen. Työ
on perustekijä ihmisarvoiselle elämälle.
Järjestelmämme tulisi olla työhön kan-
nustava, ei passivoiva. Koulutus ja tutki-
mustyö tekevät meistä kilpailukykyisiä.
Monikielitaitoisuus luo paremmat mah-
dollisuudet maamme talouskasvulle.
Auttavatko kuntoilu- ja kulttuuriharras-
tukset meitä voimaan paremmin? Asia
on itsestään selvä! Kaikille ihmisille tulisi
luoda tasapuoliset mahdollisuudet kult-
tuuri- ja liikuntapalveluihin.
Ralf Skåtar
1946
Uusikaarlepyy
Pankinjohtaja eläkkeellä
Yritykset ovat hyvinvoinnin takaajat.
Meidän täytyy vähentää hallinnon
byrokratia. Emme voi jatkuvasti nostaa
veroja jos emme vähennä valtion
menot. Ympäristöpäätökset eivät voi
perustua yksinselitteisiin lausuntoihin
jotka vaikeuttavat varsinkin maaseudun
toimintaedellytyksiä. Haluan tehdä
töitä elinkeinokysymysten, maaseudun,
eläkeläisten sekä turkistuotannon eteen.

16. Michael Luther
1947
Mustasaari
Ylilääkäri
Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja
suvaitsevaisuus ovat yhteiskuntamme
peruskiviä. Kristillinen arvomaailma jossa
huolehdimme heikoimpien oikeuksista
on keskeinen minulle. Meidän Pohjan-
maa menestyy kiitos kahden kielen vahva
asema ja maaseudun oikeus päättää
omista asioista ja omasta tulevaisuudesta.
Pohjalaisten avoin suhtautuminen, os-
aaminen, määrätietoisuus ja yritteliäisyys
ovat menestyksen vahva perusta. Haluan
puolustaa näitä arvoja ja jatkaa yhteiskun-
nan rakentamista tältä pohjalta niin että
sekä nuoret että iäkkäämmät voivat elää
turvallisesti ja hyvin täällä.
Mats Nylund
1964
Pedersöre
Kansanedustaja
Kukoistava maaseutu on vahvan
Suomen perusedellytys. Arkipäivä,
ruokatuotanto, uusiutuva energiatuo-
tanto ja monipuolinen elinkeinoelämä
tarvitsevat toimivan ja kattavan infras-
truktuurin! Mielestäni hyvä ympäristö-
politiikka edellyttää ihmisen, hänen
kotiseudun, perinteiden ja kulttuuriper-
innön mukaan laskemiseen. Teen työtä
aktiivisen aluepolitiikan edestä mukaan
lukien maatalous, sosiaali- ja terveyshu-
olto, koulutus, valtionosuudet sekä yri-
tystuki.

17. Mikael Käld
1954
Kruunupyy
Luokanopettaja
Haluan tehdä töitä yhteisen maakun-
tamme puolesta. Toinen toisiamme tuk-
ien, kuten olemme aina tehneet. Vahvis-
tamaan niitä osa-alueita jotka ovat meille
keskeisiä, kuten vahva ja elinvoimainen
maaseutu. Haluan olla lasten ja nuorten
fyysisen ja psyykkisen terveyden
puolestapuhuja.
Carola Lithén
1966
Mustasaari
Kasvatustieteen maisteri
Minulle on tärkeätä että yhteiskunta tu-
kee asukkaitansa. Jokaisella on oikeus
olla oma itsensä. Tämä koskee sekä lap-
sia, nuoria että liikuntaesteisiä ja seniore-
ita. Tämä koskee sekä työelämässä että
sen ulkopuolella olevat. Lainsäädäntö ja
sen käytäntö pitää helpottaa elämää. Ha-
luamme kaikki maksaa veroa yhteiskun-
nalle joka on meidän puolellamme. Sen
takia on tärkeätä että valtion ja kuntien
taloudet ovat kunnossa.

18. Anna­Maja Henriksson
1964
Pietarsaari
Kansanedustaja
Yhteiskunta joka välittää on minulle
tärkeätä. Haluan mielelläni jatkaa tärkeän
työni yhteiskunnan, Pohjanmaan sekä
kaksikielisen Suomen puolesta. Sellaisen
Suomen puolesta missä ruotsin kielen
asema on vankalla pohjalla. Koulu, koulu-
tus ja kansanterveys ovat avainasemassa
kun puhutaan tulevaisuuden hyvinvoin-
nista. Näitä, sekä yrityshenkeä, täytyy
vaalia ja pitää myös satsata jaksamiseen
työelämässä. Nämä takaavat pitkällä
tähtäimellä hyvinvointia, sekä pienelle
kuin isolle, vanhalle kuin nuorelle.
Olav Jern
1950
Vaasa
Maakunnanjohtaja
Olav Jern, Pohjanmaan maa-
kuntajohtaja vuodesta 1994, syn-
tynyt Mustasaaressa, asuu Vaasassa,
kiinnostui jo nuorena yhteiskunnal-
lisista asioista. Tunnen Pohjanmaan
ja olen hyvin selvillä eduskunnan ja
ministeriöiden työskentelystä. Minulla
on kattava kontaktiverkosto seudun ja
maamme rajojenkin ylitse.

19. Tom Gullberg
1965
Vaasa
Lehtori
Monipuolisesti osaava ja dynaaminen
vaasalainen, joka halua tehdä työtä koko
Pohjanmaan puolesta. Voidaan pelastaa
hyvinvointi terveellä ja oikeuden-
mukaisella talouspolitiikalla – pienet
menot ovat tärkeimpiä kun suuret tulot.
Säästämme painostamalla ennalta-
ehkäiseviin toimenpiteisiin koulussa,
urheilussa sekä kulttuurissa. Koulutus ja
kielitaidot ovat Suomen tärkein resurssi.
Lasse Gästgivars
1946
Mustasaari
Yrittäjäneuvos
Työeläkkeiden tarkistusten tulee
perustua puolet palkkaindindeksi-
in ja puolet elinkustannusindeksiin.
Yrityksille ja yrittäjille tulee luoda
onnistumisen ja työpaikkojen perusta-
misen edellytykset. Olen Pohjanmaan
edunvalvoja erityisesti tie-, teollisuus- ja
työllisyyshankeasioissa. Monikielisyys
on kevyt kantamus.

20. Marcus Beijar
1987
Mustasaari
Opiskelija
Näen itseni tulevaisuuden tekijänä. Olen
valmis tekemään kovaa työtä sellaisen
Pohjanmaan ja Suomen puolesta, jossa
tulee olemaan isoja haasteita. Nuoriso,
työllisyys ja kaksikielisyys ovat minulle
ydinkysymyksiä. Siinä on kolme element-
tiä mistä ei kukaan saisi tinkiä.
Åsa Blomstedt
1969
Kristiinankaupunki
Politiikan maisteri
Uskon elämän ja yksilön hyvyyteen! Kai-
killa on sama oikeus palveluun ja turval-
lisuuteen sekä maaseudulla että kaupung-
issa. Mutta tarvitsemme uusia ratkaisuja ja
yhteistyömuotoja onnistuaksemme tässä
asiassa. Jokainen haluaa löytää elämässä
oman paikkansa. Meillä ei ole varaa jät-
tää lapset ja nuoriso ulkopuolelle. Vasta-
vuoroinen kunnioitus kieliin ja jokaisen
äidinkieleen on sivistyneen yhteiskunnan
kulmakivi.

21. Ida Ahlbom
1991
Vaasa
Opiskelija
Olen mielelläni nuorison äänitorvi ja ha-
luan ottaa esille sellaiset kysymykset jotka
koskevat nuorison hyvinvointia, koulu-
tusta ja työllisyyttä. Nuorisolla on sama
oikeus työhön ja järkevään vapaa-aikaan
kuin kaikilla muilla. Haluan löytää sellaisia
menetelmiä jotka edistävät lasten ja nuor-
ison mukavuutta ja turvallisuutta koulus-
sa. Haluan saada ne nuoret, jotka eivät ole
ennen äänestäneet, vaali-uurnille. Tämä
on mielenkiintoinen ja palkitseva haaste.
Emina Arnautovic
1971
Närpiö
Konsultti, läheishoitaja
Haluan keskustelussa lisätä monikulttuurisen
näkökulmani ja osoittaa miten tärkeätä on
että yhteiskuntamme perustuu tasa-arvoon,
kunnioitukseen ja inhimillisyyteen. Suomessa
puhaltavat juuri nyt suvaitsemattomuuden ky-
lmät tuulet, mutta olen vakuuttunut siitä että
yhdessä osaamme kääntää tuulet. Se Suomi
jota olen oppinut arvostamaan, on se Suomi
jota haluan jatkaa kehittää. Pitää nähdä ih-
minen! Jos näemme ihmiset, eikä ”nuorisoa”,
”vanhuksia” tai ”muukalaisia” niin rakennamme
yhteiskunnan jossa kaikille löytyy tilaa ja kaikki
voivat hyvin.

22. RKP:n 17 eduskunta­
vaaliehdokkaat
Vaasan vaalipiirissä
Yksi kaikkien puolesta, kaikki yhden puolesta
Ahlbom, Arnautovic, Beijar,
Blomstedt, Gullberg, Gästgivars,
Henriksson, Jern, Käld, Lithén,
Luther, Nylund, Ollikainen, Skåtar,
Strand, Sundqvist, Wideroos

23. Lähtökohdat
Kielet
Meille ruotsi ja suomi ovat itsestään selvät. Kielenopetus on saatava kinnostavammaksi
ja hyödyllisemmäksi. Kielenopetus on aloitettava aikaisemmin ja on hyödynnettävä
käytännöllisiä opetusmenetelmiä kuten kielikylpy ja kielisuihku.
Kielilisää voisi käyttää enemmän. Myöskin tässä yhteydessä toimii Pohjoismainen
yhteistyö ponnahduslautana.
Hoito
Terveyden- ja sairaudenhoito on oltava nopea ja lähellä. Keneenkään ei tarvitse
synnyttää taksissa. Vanhuksille on oikeus tarvittavaan hoitoon ja huoltoon ruotsiksi
ja suomeksi.
Koulutus
Koulutus on oltava paikallinen, hallinto voi olla alueellinen. Nuoriso- ja aikuis-
koulutuksen on oltava maksuton, vastattava työelämän tarpeita ja kasvattaa yrit-
teliäisyyteen.
Opintotuki ja eläkkeet
Kehittää erityisen eläkeläisten elinkustannus-indeksin, joka paremmin seuraa kustan-
nuskehitystä. Opintotuki on sidottava elinkustannusindeksiin.
Joukkoliikenne
Pohjanmaalla tiet ja yhteydet pitää olla kunnossa ja hyvin hoidettuja, eikä vähiten
Valtatie 8 ja kantateitä. Tarvitsemme rannikkoradan, Ruotsin Botniaradan kaltaisen,
koska suurempi osuus liikenteestä on kuljetettavaa kiskoilla. Tarvitsemme oikea-
tyyppisen joukkoliikenteen ja polttoaineen kohtuuhintaan.
Kunnat
Kunnalle taloudellinen elinvoima on tärkeämpi kuin koko. Enemmän käsiä, vähem-
män paperia.
Verot ja talous
Tuloveroa ei tule korottaa, marginaalivero tulee olla korkeintaan 50 %, pääomavero
voidaan korottaa 30 %:iin. Asuntolainan korkojen vähennys ennallaan.
On satsattava kulttuuriin ja luovaan talouteen, vahvistettava maanviljelijän roolia
elintarvikeketjussa, satsattava lähiruokatuotteisiin sekä turvattava ammattikalastus.

24. RIKKAAMMAN SUOMEN PUOLESTA
RKP:n
eduskuntavaali­
ehdokkaat
Vaasan vaali­
piirissä
RKP
Eduskuntavaalit pidetään
Suomessa sunnuntai 17
huhtikuuta 2011.
Ennakkoäänestys
6-12.4.2011.
www.rkp.fi www.rikare.fi
www.rikare.fi