1. Aineeton palkitseminen on johtamisen työväline jolla edesautetaan työn imua. Sen avulla
voidaan kannustaa työntekijöitä muutoksiin ja uudistuksiin sekä tukea organisaation
strategian toteutumista.
Aineettoman palkitsemisen
hyödyt
• Antaa palkalle lisäarvoa
• Lisää sosiaalista ja
psyykkistä työhyvinvointia
• Lisää työntekijöiden
arvostuksen ja
turvallisuuden tunnetta
• Motivoi henkilöstöä
• Kiinnittää huomiota
perustehtävään
• Lisää työn mielekkyyttä
• Vaikuttaa positiivisesti
työyhteisöön ja työ
ympäristöön
Työelämän haasteiden
muuttuessa aineettoman
palkitsemisen muotoihin tulee
kiinnittää entistä enemmän
huomiota.
Aineettoman palkitsemisen
muotoja
• Henkilöstön arvostus
• Palaute
• Kiitos
• Julkinen tunnustus hyvin
tehdystä työstä
• Symboliset eleet ( juhlat ja
muistamiset)
• Erilaiset työjärjestelyt ja
joustot
• Osaamisen, elämäntilanteen
ja iän huomioiminen työn
sisällön suunnittelussa
• Vaikutusmahdollisuus
• Kehitysmahdollisuus
• Haasteet
• Slow life eli ”työn
leppoistaminen”
Onnistuneen palkitsemisen
edellytykset
• Suunnitelmallisuus
• Ulottuu ryhmä ja
yksilötasolle
• Hyvä esimiessuhde
• Esimiehen hyvät
vuorovaikutus taidot
• Alaisten tuntemus. Minkä
kukin kokee palkitsevaksi?
Mistä kukin motivoituu?
• Tasa-arvoisuuden ja
tasapäisyyden toisistaan
erottamista
Kokonaispalkitseminen
Hanna Kuukasjärvi & Liisi Hietanen
VT12A
• Työn määrä ja laatu
• Organisaation arvot ja toiminta
Aineeton palkitseminen
• Eläkejärjestelyt
• Optiot, osakejärjestelmät ja palkkiot
Pitkän aikavälin kannustimet
• Harrastusten tukeminen
• Lastenhoidon järjestelyt
Luontaisedut ja muut edut
• Aloitepalkkiot
• Tunnustuspalkkiot
Lyhyen aikavälin tavoitteet
• Palkankorotukset
• Ylityökorvaukset
Peruspalkka
2. Keskustelu kirjataan ja
työntekijän
suostumuksella
toimitetaan
työterveyshuoltoon, yli
30 päivän sairasloma
toimitetaan aina
Esimiehen ja
työntekijän
välillä
Tavoitteena
selvittää
työntekijän
työkyvyn
nykyinen tila ja
tavoitetila
Arvioidaan
mahdollisuuksia ja
keinoja työkyvyn
säilyttämiseksi ja
tukemiseksi
HUOLI
asia voi koskea:
-terveyttä
-työtä
-työyhteisöä
-johtamista
-yksityiselämää
AKTIIVISEN TUEN KESKUSTELU:
Aktiivisen tuen
keskustelulomake
Keskustelun
jälkeen:
- tehdään sovitut
toimenpiteet
- seurataan
työntekijän
tilannetta ja
pidetään sovittu
seurantatapaaminen
Satu Kotonen ja Salla Ojala VT12A
3. Työhyvinvointi on jokaisen työyhteisön jäsenen etu. Varhaisessa vaiheessa
ongelmatilanteisiin puuttuminen on olennaista työhyvinvoinnin kannalta. Jokaisella
työyhteisön jäsenellä on tasapuolinen vastuu hyvinvoinnin takaamiseksi. Esimies on
tärkeässä asemassa ongelmatilanteisiin puuttumisessa sekä niiden ratkomisessa.
Ensisijaisesti ongelmien käsittely tapahtuu työyhteisön sisällä.
Työturvallisuuslaissa
määritellään esimiestä ja
työntekijöitä koskevat
velvoitteet. Esimies on
avainasemassa ongelmien
ehkäisemisessä, torjunnassa ja
poistamisessa sekä työyhteisön
ristiriitojen ja ongelmien
hoitamisessa edellyttää
jatkuvaa työyhteisön
tarkastelua ja välitöntä
ongelmaan puuttumista. Ripeä
puuttuminen ja tarkka
dokumentointi on ensiarvoista.
Esimiehen on suhtauduttava
asiallisesti työntekijäänsä, joka
kokee epäasiallista kohtelua.
Mikäli esimies laiminlyö
tehtäviään on asia vietävä
hänen esimiehensä
käsiteltäviksi.
Iina-Mari Hakonen
Jatkossa esimies seuraa
tilannetta ja huolehtii
seurantapalaverista. Mikäli
tilanne ei ratkea työyhteisön
kesken, suositellaan
ulkopuolista apua
mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa, esimerkiksi:
työterveyshuolto,
työsuojeluvaltuutettu,
työsuojeluaisamies tai
luottamusmies.
TYÖ
HYVINVOINTI
Työyhteisö
Ulkopuolinen
apu
Poistaminen
Torjunta
Johtaminen
Tasapuolisuus
Asiallisuus
Seuranta
Välitön
puuttuminen
Ehkäisy
Tasa-arvo
Työyhteisön ongelmat
johtuvat usein
työjärjestelyistä, jotka
kuuluvat esimiehen
vastuualueeseen. Taustalla on
usein tietämättömyys ja
väärinymmärrys. Epäkohtien
selvittäminen vaatii
esimieheltä välittömiä
toimenpiteitä, jotta vältytään
suurilta ongelmilta.
Ongelmatilanteissa
osapuolet kutsutaan
mahdollisimman pian
esimiehen toimesta
koolle, jossa käydään läpi
tilanteen kulku, sovitaan
kuinka jatkossa toimitaan
sekä seuraavasta
tapaamisesta.
Tapauskohtaisesti
keskusteluun otetaan
mukaan työyhteisö.
Esimiehen tulee toimia
tilanteessa tasapuolisesti,
harkittava uudelleen
järjestelyä töiden tai
työympäristön suhteen.
4. Vuonna 1986 perustetiin Australiaan Thornlandiin suomalaistaustaisille iäkkäille
lepokoti. Nykyään yhdistyksen toimintaan kuuluvat lepokodin lisäksi kotihoito ja
eläkeläisten kylä. Lepokodissa on 45 paikkaa, kolme eri osastoa..
.
.
Kristiina Terhemaa
Vanhustyö / geronomi VT12A
08.04.2015
Canberra
Kotihoito
Vapaaehtoiset
Australian
Finnish Rest
Home
Associaton
Inc (AFRHA)
Johtokunta
Suomalaistaustaisia
IT, laskutus,
vastaanotto,
henkilökunta
FinnCare
Kotihoito,
Kuljetukset,
Hobby House
Koordinaattori
Henkilökunta
Finlandia
Village
Kliinisen hoidon
koordinaattori
Sairaanhoitajat
Lähihoitajat
Pesrsonal Care
Workers
Fysioterapia
Lifestyle
Finlandia
Villas
Ruokapalvelu
Huolto
Ympäristö
Omatoimiset iäkkäät
Toimitusjohtaja
Australialainen
5. 1. Mitä pitäisi osata?
Määritellään perustehtävän
kannalta ensisijaisesti
kehitettävät osaamiset.
Asetetaan tavoitteita.
2. Mitä osataan, mitä pitäisi
kehittää?
Tunnistetaan olemassa oleva
osaaminen ja sen
kehittämistarpeet.
3. Kuinka kehitetään?
Laaditaan
kehittämissuunnitelmia.
4. Kehitetään!
Toteutetaan suunnitelmaa,
tehdään tarvittavia muutoksia.
5. Kuinka onnistuttiin?
Arvioidaan suunnitelmien
toteutumista ja toteutuneen
vaikuttavuutta suhteessa
tavoitteisiin.
Saila Rossi VT13SA
6. Yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kesken!
Mitä moniammatillisuus on
parhaimmillaan?
Yhteistyötä toisen ammattitaitoa
kunnioittaen ja siihen luottaen.
Tarkastelua jokaisen asiantuntijan
tieteenalasta katsoen.
Ammattiryhmien yhdistämistä
osaavaksi kokonaisuudeksi,
yksimielisyyteen pyrkien.
Tiimityötä. Osaamisen jakamista ja
yhdistämistä.
Johdon haasteita
Osaamisen yhdistäminen
ja jakaminen
Työntekijöiden ehdoton
sitoutuminen.
Työkentän nopeat
muutokset, sekä hitaat
prosessit.
Vanhojen rakenteiden
murtaminen ja uusien
yhdisteleminen.
Työnjaon kehittäminen
Työntekijöiden vaihtuvuus
Työn kuormittavuus
Henkilöstömitoitukset
Rahoituksen puute
Perusedellytykset yhteistyölle:
Työryhmän eri ammattikuntien
yhteiset tavoitteet.
Ryhmän jäsen ymmärtää muiden
osuuden ja yhteisen kokonaisuuden.
Ryhmän jäsenet pitävät toisiltaan
oppimista voimavarana tai yhteisenä
pätevyytenä.
Tavoitteena ovat asiakkaan tarpeet.
Vaikutuskeinot ryhmän
yhteistoimintaan.
Tutustuminen ja luottamuksen
rakentaminen
Yhteinen rajattu tehtävä
Yhteinen suunnittelu
Koulutus
Esimiehen kiinnostus
Ylimmän johdon tuki
ESIMIES
7. Näkökulman
vaihtamisen taito(Reframing)
• Ajattelemme ja hahmotamme maailmaamme käsitteiden avulla.
• Käsitteisiin on varastoitunut koko aiempi elämänkokemuksemme
ja historiamme
• Ennakkokäsitykset ja esiymmärryksemme mahdollistavat
maailman ymmärtämisen ja ovat suojanamme liialliselta
informaatiolta ja niiden avulla kykenemme erottamaan olennaisen
KUITENKIN
• Tarvitsemme dialogia, toisten erilaisia näkemyksiä, kokemuksia
ja vastaväitteitä voidaksemme nähdä rajoittuneen minämme yli ja
tarkastella asioita eri valossa laajentaen rajoittunutta
ymmärrystämme
Hermes taikasauvoineen, josta on johdettu sana
hermeneutiikka eli tulkintaoppi
”Älä tee toisille kuin toivoisit heidän tekevän sinulle. Heillä ei ehkä ole sama maku” (G.B. Shaw)
Hyvinvoiva työyhteisö vaatii
työtä
Vastuussa olemme me jokainen
niin organisaatio,
esimiehet kuin työntekijät
Työyhteisökeitos – Oletko kauhan
varressa?
Mitä hyvää haluat?
Mitä olet valmis sen hyvän eteen
tekemään?
”Eivät asiat sinänsä vaivaa meitä vaan käsitykset, jotka meillä on näistä asioista” (Epikteos N. 55-135 jKr.)
Näkökulman vaihtamisen
taitoa eli kykyä tehdä uusia
tulkintoja tarvitsemme kaikki.
Erityisen suotava taito sen on
johtoasemassa oleville
Avainsana on toisen ihmisen
ymmärtäminen – ehkä vielä
suurempi haaste on oman itsen
ymmärtäminen
Lisää näkökulman vaihtamisen taidosta:
Antti. S. Mattila. Näkökulman vaihtamisen taito. WSOY 2006
Jaana Penttilä geronomiopiskelija Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 2015
”Nämä ovat periaatteeni, jos et pidä niistä, minulla on muitakin” (Gourcho Marx)
9. • Henkilöstökoulutuksilla
• Työtehtävien kierrättämisellä
• Perehdyttämisellä
• Mentoroinnilla
• Henkilöstö yhteistyössä johdon kanssa
• Tuottavuuden kasvuun
• Innovaatioihin
• Sairauspoissaolojen vähentymiseen
• Mielekkyyden lisääntymiseen
Suvi Piensalo-Seppälä, Birgitte Vähä-Impola
Osaamisen
kehittäminen
Osaamista voidaan ylläpitää ja kehittää
Osaamisen kehittämisvastuu on kaikilla
Hyvä osaamisen kehittäminen johtaa
Osaamisen kehittäminen on jatkuva
prosessi, joka vaatii tietotaitojen
päivittämistä säännöllisesti!
10. .
Process Communication Model
tai lyhyesti PCM on kansainvälisesti arvostettu, positiiviseen psykologiaan ja yli 40
vuoden tieteelliseen tutkimukseen perustuva kommunikointitaitojen,
motivaatiojohtamisen ja stressin-hallintataitojen menetelmä, jonka on kehittänyt tohtori,
psykologi Taibi Kahler, USA.
Tulevaisuuden menestyjiä ovat ne
organisaatiot, jotka tuntevat
henkilöstönsä ja asiakkaansa
persoonallisuuden tasolla
Sosiaalisesti älykäs organisaatio tietää mikä
ihmistä motivoi
- ja osaa käyttää tätä tietoa henkilöstön ja
asiakkaiden hyödyksi
http://www.peopleskills.fi/
Vanhustyön menetelmien soveltaminen ja
kehittäminen, Organisaatio- ja henkilöstöhallinto,
Sari Wahlsten VT12A
11. Perehdytys
Linkkejä:
http://www.tyoturva.fi/files/3559/Perehdyttamisen_tarkistuslista.pdf
Teksti: Satu Rautakangas & Sari Sutela
Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joilla uusi työntekijä oppii
tuntemaan työpaikkansa, sen tavat, ihmiset ja työhön liittyvät odotukset.
Työnopastukseen kuuluvat itse työn tekemiseen liittyvät asiat. Hyvin suunniteltu ja
toteutettu perehdytys lyhentää työn oppimiseen kuluvaa aikaa ja lisää työntekijän
sitoutumista ja työturvallisuutta.
Myös työturvallisuuslaki
määrittää perehdytyksen
sisältöä.
Perehdytystä tarvitaan kun…
*uusi työntekijä aloittaa
*työntekijä on ollut pitkään poissa
*työtehtävät muuttuvat
*otetaan käyttöön uusia
menetelmiä tai välineitä
Toimivassa työyhteisössä jokainen
huolehtii perehdytyksestä ja
työnopastuksesta omalta osaltaan
koko työyhteisön kesken.
Hyvän perehdyttämisen hyödyt
näkyvät innostumisena,
kiinnostumisena ja haluna oppia
uutta.
Hyvän perehdyttämisen hyötyjä
ovat myös sitoutuminen ja
osaamisen lisääntyminen.
Hyvä perehdyttäminen on
dialogista – varaa aikaa
keskustelulle ja kysymyksille.
Sekä perehdyttäjä että
perehdytettävä ovat vastuussa
omalta osaltaan prosessin
onnistumisesta.
Perehdyttäjä on luotettava
tukihenkilö usein vielä
perehdytysjakson jälkeenkin.
Perehdyttämisen tukena
kannattaa käyttää jäsenneltyjä
tarkistuslistoja.
Perehdyttämisen tarpeet
vaihtelevat esim. työsuhteen
pituuden mukaan.
Perehdytys kannattaa
aikatauluttaa: 1. viikon tärkeät
asiat, 1. kuukauden tärkeät
asiat ja esim. lähikuukausien
asiat.
Työpaikalle kannattaa koota
perehdytyskansio joka pidetään
ajantasalla.
Hyvin suunniteltu ja
toteutettu perehdytys
säästää aikaa ja
parantaa työviihtyvyyttä
13. Sisäinen yrittäjyys on moderni ajattelutapa, joka tähtää myönteiseen kehitykseen.
Työyhteisö menestyy vain jos sen joukkuehenki on hyvä ja jokainen tekee
parhaansa. Sisäisestä yrittäjyydestä hyötyy sekä yritys että henkilöstö.
Sisäinen yrittäjyys ei ole
persoonallisuuden
ominaisuus, vaan
ympäristöön sidoksissa oleva
asenne.
Sisäinen yrittäjä on
innovatiivinen ja yritteliäs.
Hän suhtautuu työhönsä yhtä
innostuneesti, sitoutuneesti ja
aloitteellisesti kuin
työskentelisi omassa
yrityksessään.
Halu kehittää itseään ja
osaamistaan IDEOITA.
Sisäisessä yrittäjyydessä
päätoimija on yksilö
itse.
Tiimi voi menestyä vain jos
sen joukkuehenki on hyvä ja
yksilötason suoritukset ovat
huipussaan.
Sisäinen yrittäjyys
parantaa henkilöstön
palveluhenkisyyttä, lisää
tehokkuutta ja
tuottavuutta. Näitä
tarvitaan työelämän
jatkuvassa muutoksessa.
Sisäinen yrittäjyys tekee
yrityksestä entistä
kilpailukykyisemmän ja
muuttuville markkinoille
paremmin soveltuvan.
Sisäinen yrittäjyys
tarvitsee rohkeita ja
päättäväisiä yksilöitä sekä
organisaatiota, joka tukee
heidän päämääriään.
Työtoverista ja hänen
tekemisistä välittäminen sekä
työn jakaminen vähentää
työn kuormittavuutta ja
parantaa työssä jaksamista.
Työntekijä vastaan
työnantaja -laatuinen ajattelu
on häviämässä.
Tiimi ei ole vain jäsentensä
summa.
Elina Karvonen
Elina Taipale
VT12A
14. Tiimityö hoitotyössä
Työhön liittyvät tekijät
Asiakaslähtöisyys
Ammattiosaaminen
Koulutus
Lait, asetukset
Omavalvonta
Työsuhde- ja henkilöstöasiat
Työolosuhteet
Tiimin menestystekijät
Kiinteys ja ilmapiiri
Yhteiset tavoitteet
Johtajuus ja päätöksenteko
Työn- ja vastuunjako
Palaute
Sosiaalinen tuki ja työssä
jaksaminen
Vuorovaikutus
Vaikutusmahdollisuudet,
osallistuminen
Erilaisuus- voimavarana
Hiljainen tieto, tiedon jakaminen
Tulokset
Asiakastyy-
tyväisyys
Toimiva ja
tuottava
tiimi
Työhyvin-
vointi
Laadukkaat
palvelut
Tehnyt:
Heli Laitinen ja Päivi Meskanen
Vanhustyön koulutusohjelma VT12A
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Tekninen tuki:
Jesse Sistonen
Yleistä
Oppivan organisaation toimintamalli
Laatujohtaminen ja tulosjohtaminen
Verkostojen hyödyntäminen
Henkilöstö voimavarana
Esimiehen tehtävät:
Kannustaminen
Vastuun ja vallan antaminen
Tukeminen ja luottaminen
Persoonallisuus Belbinin roolimalli
Erilaisuus korostuu
Vahvuudet
Työskentelytavat
Erilaiset roolit
Vastuualueet
Osaamisalueet, esim.
tiiminvetäjä, atk-tukikäyttäjä
jne.
15. Työhyvinvointia vuorovaikutuksesta
Anja Junni & Anna-Mari Siekkinen VT12A
” Vuorovaikutustaidoista tärkeimpiä on
aktiivisen
kuuntelemisen taito”
”Johtaminen on viestintää, telepatia ei
toimi””
”Vuorovaikutustaitojen kehittämisessä on
pohjimmiltaan kyse rohkeudesta astua ulos
omalta mukavuusalueeltaan ja voittaa pelkonsa”
.
Työhyvinvoinnin kannalta vuoro-
vaikutuksella on tärkeä merkitys.
Vuorovaikutteisessa työyhteisössä
toimitaan vastuullisesti, autetaan
toisia ja työskennellään yhteisten
tavoitteiden eteen.
Suurin osa viesteistämme välittyy
sanattomasti (ilmeet, eleet, asennot)
Sähköinen viestintä ei ole riittävän
vuorovaikutuksellista viestintää nyky-
muodossaan
Millainen viestijä olet?
Perustat johtamisesi
neuvottelun ilmapiiriin
”Vuorovaikutuksen onnistuminen edellyttää
itsensä johtamisen taitoa”
Assertiivinen: Osaat ilmaista itsesi
myönteisesti ja vakuuttavasti.
Pidät kiinni omista oikeuksistasi
loukkaamatta muita, rehellisesti
Epäassertiivinen: Olet passiivinen
ja alistuva, et ole sitoutunut
keskustelun aiheeseen tai
keskustelukumppaneihin.
Kannustat työyhteisöä avoimeen
tiedonjakamiseen
Tunnet itsesi ja tutustut työntekijöihisi
Aggressiivinen: Pyrit kuulijoiden
hallitsemiseen ja dominointiin,
mutta myös näytät mieltäsi
tuhahdellen ja mököttäen.
Oletko vuorovaikutteinen esimies?
Edistät työyhteisön vuorovaikutusta,
ylläpidät yhteishenkeä
Tunnistat työyhteisön haasteelliset
tilanteet ja tartut niihin varhaisessa
vaiheessa.
Yhteisöllisyys, me henki
Arvostava läsnäolo
Kuulluksi tuleminen
Rakentava palaute
Avoin ja kannustava ilmapiiri
Työpaikkapalaverit
Työnohjaus
Tyhy-toiminta
Kehityskeskustelut
Vuorovaikutustaitojesi avulla voit olla
sillan rakentajana työyhteisössäsi.
Tiesitkö tämän?
Onnistunutta vuorovaikutusta yllä-
pitäviä keinoja:
Mieti
mitä
Sinä
viet
mukanasi
työyhteisöön?
17. Työhyvinvointi
Hyvin johdettu
organisaatio
Vastuu
työnantaja esimies työntekijät
yhteiset pelisäännöt ja toimiva vuorovaikutus organisaation kaikilla tasoilla
Mitä?
työntekijät ja
työyhteisö
tekevät
turvallista
terveellistä
mielekästä työtä
Miten?
johtaminen
ilmapiiri
ammattitaito
työ
kuuluu
• yhdenvertaisuus
• ergonomia
• säännöllinen työaika
• työterveydenhuolto
• työsuojelu
• perhe, lähiyhteisö
• yhteiskunta
lisää
vaikuttaa
Marja Lehmusmetsä, Tarja Niemi Kyamk VT12A
• kilpailukykyyn
• taloudelliseen tulokseen
• maineeseen
hyvinvoiva
henkilöstö
on
organisaation
tärkein
voimavara
• hyvä, innostava, motivoiva johtaminen
• avoin, suvaitseva, luottamuksellinen ilmapiiri
• ammatillisen osaamisen ylläpitäminen
• mielenkiintoista, vaihtelevaa, vastuullista
• palkitsevaa ja kehittävää
18. Oletko työssäsi innostunut vai leipääntynyt?
Etkö koe työtäsi tai työpanostasi merkitykselliseksi?
Työn imu = Kun työssä voi käyttää omia vahvuuksiaan ja
työyhteisössä kuplii innostus ja työolot ovat kohdallaan.
Arvosta työtäsi
Mahdollisuus oppia ja kehittyä
Työpaikan tulee arvostaa ja tukea
Hyvä ilmapiiri
Kannustava johtaminen
Kodin voimavarat
Yksilölliset voimavarat
Palautuminen
Työtä ei tehdä terveyden tai
muun elämän kustannuksel-
la, vaan työ ja muu elämä ri-
kastuttavat toisiaan.
Pia Mikkola VT12A
19. • Työaika-autonomialla pyritään huomioimaan
työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen->
työssä jaksaminen parempaa, vuorotyön haitat
vähenevät, psyykkinen jaksaminen parempaa
sekä työyhteisön yhteisöllisyys kehittyy
• Työhyvinvoinnin mittaamiseen tarkoitettujen
työkalujen käyttö työssäjaksamisen edistämiseksi ja
työurien pidentämiseksi
• Kehitetään perehdyttämisen ja mentoroinnin
käytäntöjä
• Huolehditaan henkilöstön työterveyshuollosta ja
muista lakisääteisistä ja vapaaehtoisista
työhyvinvoinnin varmistamiseen liittyvistä keinoista
• Noudatetaan palkkauksessa työntekijöiden keskinäistä
oikeudenmukaisuutta ja palkitaan hyvistä
työsuorituksista
Työhyvinvointimalli
HOITOTYÖNTEKIJÄ
TYÖAIKA-AUTONOMIA
MERKITYS
TYÖHYVINVOINTI
YHTEISÖLLISYYS
• Työyhteisöjen sisäisen yhteistyön parantaminen eri
ammattiryhmien kesken
• Joustava johtaminen
• Erilaisuus voimavarana!
• Osallistava, valtuuttava, työntekijä-lähtöinen
johtajuus on yhteydessä työhön sitoutumiseen ja
työtyytyväisyyteen. Myös esimiehen ja työntekijän
välinen onnistunut vuorovaikutus vähentää stressiä.
Johtamisen oikeudenmukaisuus on yhteydessä hyvään
terveyteen, vähäisiin psyykkisiin rasitusoireisiin ja
sairauspoissaoloihin.
Sanna Koral VT12A
Työssä jaksamisen tukikeinoja
vanhustyössä
Lähde: TTL, Juhani Ilmarinen
• Työhyvinvoinnin mittaamiseen tarkoitettujen
työkalujen käyttö työssäjaksamisen edistämiseksi ja
työurien pidentämiseksi
• Kehitetään perehdyttämisen ja mentoroinnin
käytäntöjä
• Huolehditaan henkilöstön työterveyshuollosta ja
muista lakisääteisistä ja vapaaehtoisista
työhyvinvoinnin varmistamiseen liittyvistä keinoista
• Noudatetaan palkkauksessa työntekijöiden keskinäistä
oikeudenmukaisuutta ja palkitaan hyvistä
työsuorituksista
Työhyvinvointimalli
• Työhyvinvoinnin mittaamiseen tarkoitettujen
työkalujen käyttö työssäjaksamisen edistämiseksi ja
työurien pidentämiseksi
• Kehitetään perehdyttämisen ja mentoroinnin
käytäntöjä
• Huolehditaan henkilöstön työterveyshuollosta ja
muista lakisääteisistä ja vapaaehtoisista
työhyvinvoinnin varmistamiseen liittyvistä keinoista
• Noudatetaan palkkauksessa työntekijöiden keskinäistä
oikeudenmukaisuutta ja palkitaan hyvistä
työsuorituksista
Työhyvinvointimalli
20. Työpaikoilla on helppoa luoda yhteisiä työsuojelukäytäntöjä ja toimintatapoja kun
työsuojelu pidetään osana jokapäiväistä työntekoa. Järjestelmällinen ja tehokas työsuojelu
perustuu vaarojen arviointiin työpaikalla. MUISTA TURVALLISUUS TYÖSSÄSI!
Tiedosta mitä on TURVALLINEN
POTILAAN HOITO!
Muista asiakkaan
itsemääräämisoikeus, laki
säätelee toimintaa.
MUISTA OMA
TURVALLISUUTESI HOITAJANA!
Suunnittele oma turvallisuutesi,
mihin mahdollisesti pakenet jos
uhkaava asiakas on läsnä.
MUISTA hälytysjärjestelmä,
hälytä itsellesi apua
tarvittaessa.
ASIANMUKAISET JA SIISTIT
TYÖVAATTEET, puhtaat kädet,
siistit kynnet, ei koruja!
Posterin tekijä: Anna-Kaisa
Sinkkonen.
Palo- ja pelastusturvallisuus,
toimitilaturvallisuus,
henkilöturvallisuus.
Kun poistut työpaikalta, tiedosta
ympäristössä mahdollisesti
olevat vaarat! Mitä vaan voi
tapahtua, kuka vaan voi tulla.
Tee siis itsellesi valmiiksi
toimintasuunnitelma, mitä tehdä,
mihin yhteys jos vaara uhkaa!
Tätä asiaa tukee säännöllinen
turvallisuuskoulutus, asiat
pysyvät mielessä!
Tähän voi tuoda muita aiheeseen
liittyviä logoja.
Työturvallisuuslaki
23.8.2002/738:
8 §Työnantajan yleinen
huolehtimisvelvoite
18 §Työntekijän yleiset
velvollisuudet
21. ”Eräiden vaativien alojen työntekijöiden ohjaus työhön liittyvien psyykkisten ongelmien
korjaamiseksi. Työnohjaus ymmärretään oppimisprosessiksi, joka syntyy ohjattavan ja
ohjaajan välille. Tavoitteena on ohjattavan ammattitaidon lisääminen, henkinen ja
persoonallinen kasvu sekä työn ongelmatilanteiden hallinta.” (Suomenkielen perussanakirja)
Työnohjaus on oman työn
arviointia ja uudistamista
tavoitteellisen työskentelyn
kautta.
yksilö, ryhmä tai
työyhteisö
antaa ulkopuolista
näkökulmaa
keskeisin menetelmä on
keskustelu
kestää vähintään vuoden,
3-6 viikon välein 1-
1,5h/krt
luottamuksellista
Työnohjauksen vaikutuksia
työn laatu ja tehokkuus
paranee
asiakastyytyväisyys
paranee
työntekijän ammatillinen
identiteetti, työssä
jaksaminen, työmotivaatio
ja ammatillinen kasvu
vahvistuvat
muilta oppiminen
mahdollistuu
työyhteisön ilmapiiri
paranee
poissaolot vähenevät
työssä löydetään yhteisiä
merkityksiä ja perustehtävä
jäsentyy
työn laatua voidaan
määritellä yhdessä
esimiestyö kehittyy
Työnohjauksen tavoitteet
tukee työssä jaksamista ja
onnistumista
avaa näkökulmia
auttaa ajanhallinnassa
antaa avaimia ristiriitojen
käsittelyyn
tukee ammatillista
kehittymistä
Petra Karhulahti & Juha Heiskanen
22. Auttaa työyhteisöä voimaan hyvin ja saamaan lisää
innovatiivisuutta ja kehittymistä eri alueilla työssä!
Kun yhteisön perusteh-
tävän toteutuminen ei
jostain syystä ole mah-
dollista tarvitaan työn-
ohjausta
Yhteisön ilmapiiri on
huono, kriisit yhteisös-
sä, johtajuus/alaisuus
ongelmat yms. tarvi-
taan työnohjausta
.
Työnohjaajan tehtävä
on toimia ohjattavien
tukihenkilönä ja val-
mentajana
Työnohjaus suoritetaan
yksilö-, ryhmä- tai
yhteisöohjauksena
Johtajille työnohjaus
tarjoaa johtamisen
haasteisiin keskittyvää
tarkastelua
Työnohjaus tarjoaa työ-
kaluja henkilöjohtami-
seen liittyvissä kysymyk-
sissä sekä lisää itsetunte-
musta
Vuorovaikutus
Työnohjaaja
+
ohjattava/
ohjattavat
yksilö-, ryhmä- tai
yhteisöohjaus
Yhteisön
kehittäminen
työssä jaksaminen
tavoitteiden
saavuttaminen
Nina Vihavainen, VT12A
23. Hoito- ja palvelukoti Suhola sijaitsee Anjalan kylässä noin puolen kilometrin päässä
Luumäen kirkolta luonnonkauniissa Ristvuoren pappilan pihapiirissä. Suhola on
yksitoistapaikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö.
Yhteisöllisyys Suholassa
koostuu
• Toimivista suhteista
työtovereihin
• Yhteenkuuluvuuden
tunteesta
• Vuorovaikutuksesta
• Tiimityöstä
• Ilmapiiristä
• Eettisyydestä
Yhteisöllisyys ei ulotu vain
henkilökuntaan vaan myös
talon asukkaisiin ja heidän
omaisiin.
Toiminnan pääperiaatteet
inhimillisyys ja onnellinen
vanhuus.
Tähän voi tuoda muita aiheeseen
liittyviä logoja.
Posterin tehnyt:
