Varhaiskasvatuksen tutkijatapaamisen esitys 12.5.2015

1. ESIOPETUKSEN TIETO- JA
VIESTINTÄTEKNIIKKAA HYÖDYNTÄVÄN
PEDAGOGISEN TOIMINNAN
KEHITTYMISEDELLYTYKSISTÄ
Pekka Mertala (KM, LTO)
Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta
pekka-oskari.mertala@oulu.fi
https://oulu.academia.edu/PekkaMertala
https://www.researchgate.net/profile/Pekka_Mertala
http://www.slideshare.net/pmertala
Varhaiskasvatuksen
tutkijaseminaari:
Jyväskylä 12.5.2015

2. Tutkimuksen tausta
Artikkeli 1:
”Mä oon ollu ehkä vähän liikaa kiinni siinä Ekapelissä, et ei oo
hoksannu tehä sillä mitään muuta” – Esiopetushenkilöstön näkemyksiä
tieto- ja viestintätekniikan pedagogisesta tehtävästä
Aihio:
Kun tahto kohtaa todellisuuden – tieto- ja viestintätekniikan
käytön varhaispedagogisen kulttuurin kehittämisen haasteet
yhden opettajan kertomuksena

3. TUTKIMUKSEN TAUSTA
OPH:n kehittämishanke 2013–2015
5 esiopetusryhmää
Tutkimuksellinen intressi:
pedagogisen muutoksen
edellytykset tilanteessa, jossa
integroitava elementti on:
Haastava sovittaa varhaispedagogisiin
käytänteisiin ja arvoihin (Laffey 2004; Lindahl & Folkkeson
2012; Plowman & McPake 2013; Rouvinen 2007; Yelland 2011)
Äkillinen muutosvaade, ei lineaarinen
kehitysjatkumo (Engeström 1995; Hujala ym. 2012; Kankaanranta &
Kangassalo 2003; Karila ym. 2013; Reunamo, Söderqvist & Tanner 2014)
Merkittävässä, mutta toiminnallisesti
erilaisessa roolissa lasten informaaleissa
kasvuympäristöissä (Suoninen 2014)

5. ”MÄ OON OLLU EHKÄ VÄHÄN LIIKAA KIINNI SIINÄ EKAPELISSÄ, ET EI OO HOKSANNU
TEHÄ SILLÄ MITÄÄN MUUTA” – ESIOPETUSHENKILÖSTÖN NÄKEMYKSIÄ TIETO- JA
VIESTINTÄTEKNIIKAN PEDAGOGISESTA TEHTÄVÄSTÄ
Esiopetuksen tehtävä sosiaalisten taitojen harjoittaminen
Menetelmät: leikki, toiminnallisuus
TVT:n rooli olla akateemisten taitojen harjoittaja
Menetelminä oppimispelit ja opetusohjelmat
Näkemyksissä viitataan toistuvasti perusopetuksesta havainnoituihin käytänteisiin, niitä ei
muodosteta niinkään yleisten varhaispedagogisten näkemysten perusteella
23 informanttia: 5pkj; 2tv; 10lto; 5lh; 1ra

6. Yleistä
• Sukupuoli
• Ikä ja työura
• Ei TVT-koulutusta
• ”TVT akateemisten taitojen
harjoittaja”
Erityistä
• Ainut, joka kysyy pedagogisista
teemoista ja antaa spontaania
palautetta tutkijalle
• Ollut mukana koko hankkeen ajan
• Ajatuksia TVT:n hyödyntämisestä
lasten kriittisen mediasuhteen
kehittymisen tukemisessa
Yhden hengen otos on perusteltu jos tutkittava henkilö on
valittu tarkoituksenmukaisesti – avainasemassa on niiden
informanttien tunnistaminen, jolta tutkija voi oppia eniten.
Heidän tunnistamisensa edellytys on, että tutkijalla on
käsitys tutkimansa ilmiön luonteesta ja sen sisäisestä
variaatiosta.
(Patton 1990, 169-172; ks. Howard 2013; Orlando 2014)
Kun tahto kohtaa todellisuuden
Marja

7. Yhden opettajan kertomukseen keskittymisen arvo on siinä, että se antaa
mahdollisuuden tutkita niitä monimuotoisia tekijöitä, joihin yksittäisen opettajan
ammatillinen kehittyminen on kytköksissä. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi erilaiset
sidosryhmät, tutkittavan opettajan ja sidosryhmien välinen interaktio sekä erilaiset
kontekstit, joissa opettajan teknologiaa hyödyntävät käytännöt tapahtuvat
(Orlando 2014)
Toisin sanoen tutkimuskohteena on vain nimellisesti yksi opettaja, sillä hänen
kertomustensa kautta pystytään rekonstruoimaan kuvaa siitä, miten opettaja kokee
ja tulkitsee muiden toimijoiden, sidosryhmien ja rakenteiden merkityksen omassa
ammatillisen kehittymisen prosessissaan.

8. Lukimat- koulutus oli 2009 ja sen perusteella nettiyhteydet ja omat [hallinto] koneet ryhmiin tulivat 2010.
Aika pian sen jälkeen kyselin Annalta [tietotekniikkapalvelun työntekijä] pelien asentamisesta koneelle ja
sain ehdottoman kielteisen vastauksen. Anna lupasi hoitaa asiaa eteenpäin ja yrittää saada lupaa
koneiden käyttöön, mutta asia lienee hautautunut kiireellisempien juttujen varjoon. Muistaakseni kyselin
asiasta ainakin kerran kuukausia myöhemmin. Syksyllä 2012 laitoimme Tainan [silloinen
päiväkodinjohtaja] kanssa Jarmolle [palvelupäällikkö] sähköpostia, että on häpeällistä näin
teknologiakaupunkina, ettei tietotekniikkaa voida käyttää lasten hyväksi. Jarmo vastasi pikimmiten ja
lupasi ruveta hoitamaan asiaa. Kone meille tuli alkuvuodesta 2013 ja nettiyhteys myöhään keväällä huhti-
toukokuussa. Elokuussa todettiin, ettei peli toiminut ja Jaana [tietotekniikkapalvelun työntekijä] on siitä
asti hoitanut asiaa yhdessä tietotekniikkayrityksen kanssa. Tänään saadaan taas kerran kokeilla, olisko
systeemit saatu pyörimään! (Marja; sähköposti 10/2013).

9. Kutsumus
Opettajien identiteetin moraalinen
ääni
(Estola, Erkkilä & Syrjälä 2003)
Opettaminen elämäntehtävänä
joka kumpuaa rakkaudesta
opettamiseen ja rakkaudesta
lapsiin
(Troman & Raggl 2008)
Kun opettamisen kutsumuksekseen kokeva
ihminen kutsuu itseään opettajaksi, hän
kertoo enemmän kuin, että hän tekee
opettajan työtä. Hänelle opettajuus on
merkityksellisen elämän elämistä.
(Bullough & Hall-Kenyon 2011)
Organisatoriset rakenteet ym., jotka eivät tue opettajien pyrkimyksiä pedagogisen toiminnan
kehittämiseen
Toiminta, joka ylittää ”hyvän opettajuuden”
Opetussuunnitelmauudistus – havaitut lapsilähtöiset kehittämistarpeet

10. LUKIMAT-koulutus 2009
Kehittämishanke
Kehittämishankkeen päätös
Subjektiivinen
muutos Sisäiset haasteet
Tutkija ja kollegat
ystävinä ja vihollisina
”Kaikkitietävä opettaja”
Rajoittuneet tekniset taidot
Rajoittuneet pedagogiset
näkemykset
Resurssien puute (aika)
Organisatoriset ongelmatUlkoiset haasteet
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1b/Heroesjourney
.svg (muokattu)
Aubrey & Dahl 2014; Campbell 1949; Goldstein 2005; Ertmer 1999
Muutos toisten
silmin
TVT-noviisista
TVT-osaajaksi
TVT-noviisista
TVT-osaajaksi

11. • Aubrey, C., & Dahl, S. (2014). The confidence and competence in information and communication technologies of practitioners, parents and young children
in the early years foundation stage. Early Years: Journal of International Research & Development, 34 (1), 94–108.
• Bullough & Hall-Kenyon. (2011). The call to teach and teacher hopefulness. Teacher Development: An international journal of teacher’s professional
development 15: 2. 127–140.
• Campbell, J. (2004 [1949]). The Hero With a Thousand Faces. New Jersey, Princeton University Press.
• Ertmer, P. 1999. Addressing first– and second–order barriers to change: Strategies for technology integration. Educational Technology Research and
Development 47 (4), 47–61.
• Estola, E., Erkkilä, R. & Syrjälä, L. (2003). A moral voice of vocation teacher’s narratives. Teachers and Teaching: theory and practice 9: 3. 239–256.
• Goldstein, L. (2005). Becoming a teacher as a hero’s journey: Using metaphor in pre-service teacher education. Teacher Education Quarterly, 7–24.
• Howard, S. (2013). Risk–aversion: understanding teachers’ resistance to technology integration. Technology, Pedagogy and Education 22: 3, 357–372.
• Hujala, E; Backlund-Smulter, T; Koivisto, P; Parkkinen, H; Sarakorpi, H; Suortti, O; Niemelä, T; Kuronen, I; Knubb-Manninen, G; Smeds-Nylund, A-S; Hietala,
R. & Korkeakoski, E. (2012). Esiopetuksen laatu. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 61. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.
• Kankaanranta, M., & Kangassalo, M. (2003). Information and Communication Technologies in Finnish Early Childhood Environments. Childhood Education, 79
(5), 287–292.
• Karila, K; Harju-Luukkainen, H; Juntunen, A; Kainulainen, S; Kaulio-Kuikka, K; Mattila, V; Rantala, K; Ropponen, M;Rouhiainen-Valo, T; Sirén-Aura, M;
Goman, J; Mustonen, K & Smeds-Nylund, A-S. (2013). Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa. Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista.
Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2013. Saatavilla: http://www.kka.fi/files/1960/KKA_0713.pdf [7.1.2015].
• Lindahl, M.G. & Folkesson, A-M. (2012). Can we let computers change practice? Educators’ interpretations of preschool tradition. Computers in Human
Behavior 28 (5), 1728–1737. Opetushallitus (2010). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010. Saatvilla
http://www.oph.fi/download/131115_Esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2010.pdf. [7.1.2015].
• Opetushallitus (2014). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Saatavilla:
http://www.oph.fi/download/163781_esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf. [7.1.2015].
• Orlando, J. (2014a). Veteran teachers and technology: change fatigue and knowledge insecurity influence practice. Teachers and Teaching: theory and
practice, 20: 4. 427–439.
• Patton, M. (1990). Qualitative Evaluation and Research Methods. Beverly Hills, CA: Sage
• Reunamo, J., Söderqvist, H., & Tanner, K. (2014). Tietotekniikka ja varhaiskasvatus. Teoksessa J. Reunamo (toim.) Varhaiskasvatuksen kehittäminen.
Kehitystehtäviä ja ratkaisumalleja. Juva: Bookwell Oy. 162–182.
• Rouvinen, R. (2007). “Tässä työssä yhdistyy kaikki”: Lastentarhanopettajat toimijoina päiväkodissa. University of Joensuu Publications in Education N:o 119.
Joensuu, Joensuu University Press.
• Troman, G. & Raggl, A. (2008). Primary teacher commitment and the attractions of teaching. Pedagogy, Culture and Society, 16: 1. 85–99.
K
I
I
T
O
S