Anzeige
Hyvinvointia yhteistyön keinoin ruovedellä
Melden
Pipsa SalkosaloFolgen
21. Aug 2015•0 gefällt mir•163 Aufrufe
0 gefällt mir
Sei der Erste, dem dies gefällt
Mehr anzeigen
Aufrufe
Aufrufe insgesamt
0
Auf Slideshare
0
Aus Einbettungen
0
Anzahl der Einbettungen
0
Check these out next
Hyvinvointia yhteistyön keinoin ruovedellä
21. Aug 2015•0 gefällt mir•163 Aufrufe
0 gefällt mir
Sei der Erste, dem dies gefällt
Mehr anzeigen
Aufrufe
Aufrufe insgesamt
0
Auf Slideshare
0
Aus Einbettungen
0
Anzahl der Einbettungen
0
Downloaden Sie, um offline zu lesen
Melden
Präsentationen & Vorträge
Miten käy hyvinvoinnin edistämiselle sote-uudistuksessa jos sote-palvelut siirtyvät alueellisille toimijoille? Lain mukaan vastuu hyvinvoinnin edistämisestä on kunnalla, mutta kuinka tämä tapahtuu uudessa tilanteessa ja uusin keinoin? Miten muuttuu kunnan rooli? Lähestyn tutkielmassa ongelmaa tapaustutkimuksen keinoin kysyen millainen on Ruoveden kunnan rooli hyvinvointijohtamisessa ja mitä sen perusteella voidaan päätellä kunnan roolin muutoksesta sote-uudistuksessa. Arvosana 4 (kiitettävä).
Pipsa SalkosaloFolgen
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Recomendados
Kunnallisen sosiaalipolitiikan sisältö ja arvo, ylisosiaalineuvos Aulikki Kan...Kai Kortelainen
Maarit Sulavuori Osallisuus nuorten sosiaalityössäSocca_osaamiskeskus
Elina Palola Sosiaalityön uusista kehyksistäSocca_osaamiskeskus
Riikka Perälä: Soten haasteet kansalaisten edunvalvonnassaTHL
Toteutaaako Hyvinvointipalvelujen toimiala kunnallista sosiaalipolitiikkaa, h...Kai Kortelainen
Tulevien uudistusten tueksi –mitä vuoden 2017 toimeentulotukiuudistuksesta vo...Kelan tutkimus / Research at Kela
Hyvinvointia yhteistyön keinoin ruovedellä
- PIPSA SALKOSALO 20.8.2015
- HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS • 2000-luvun hyvinvointibuumi, mutta terveyserot kasvaneet • Sote-uudistuksen nostaminen valtakunnan 1. hankkeeksi • Kunnat uudessa tilanteessa: Miten kunnissa pystytään vastamaan hyvinvointivastuuseen, jos sote-palvelut siirtyvät alueellisille toimijoille ja kuntien päätösvaltaa niiden tuottamiseen ja järjestämiseen tullaan rajoittamaan? P I P S A S A L K O S A L O 2 0 . 8 . 2 0 1 5
- MITEN SOTE-UUDISTUS TULEE VAIKUTTAMAAN TOTUTTUUN KUNNAN ROOLIIN HYVINVOINNIN EDISTÄMISESSÄ? • Lähdin tutkimaan aihetta tapaustutkimuksen keinoin. Kohteeksi valitsin Ruoveden. • Tavoitteenani Ruoveden tapauksessa oli kartoittaa niitä keinoja, joilla Ruovedellä vastataan hyvinvointivastuuseen muuttuneessa ja taloudellisesti haastavassa tilanteessa, ja kuinka kunnan rooli on muuttunut hyvinvointijohtamisessa. P I P S A S A L K O S A L O 2 0 . 8 . 2 0 1 5
- JULKISHALLINNON UUDISTUKSET KUNNAN ROOLIN MUUTTUMISEN TAUSTALLA • Sote-uudistus yksi osa vallan uusjakoa, jossa vastuu hyvinvoinnista jaetaan uudelleen valtion, kuntien ja kansalaisyhteiskunnan kesken • Taustalla viime vuosikymmenien julkishallinnon uudistukset: • weberiläisestä byrokratia Hyvinvointivaltio, kunta palveluiden tuottaja • NPM Hyvinvointikunnat, vahva palvelukunnan rooli • Governance Vastuu hyvinvoinnista jakautuu verkostoille, kansalaisyhteiskunnan, yksilön roolit korostuvat P I P S A S A L K O S A L O 2 0 . 8 . 2 0 1 5
- • 6 laajaa haastattelua, joissa haastattelin hyvinvointijohtamisen näkökulmasta aktiivisia toimijoita. • Haastateltavista 4/6 työskentelivät Ruoveden kunnan viranhaltijoina, 3/6 toimii tai on toiminut aktiivisesti kuntapolitiikassa ja 4/6 toimii järjestöaktiiveina P I P S A S A L K O S A L O 2 0 . 8 . 2 0 1 5
- ”Hyvinvointi on kokonaisvaltainen asia, kyllähän se liittyy kaikkeen, kuten ihmisten toimeentuloon, ihmissuhteisiin ja tietysti terveyteen. Ja jos ajatellaan kuntalaisia, niin näkyyhän se joka sektorilla, mitä meillä täällä on. Joka sektorilla tulee huomioida se hyvinvointinäkökulma. Se ole mikään semmoinen erillinen osa vaan sen pitäis tulla esiin luontevasti joka toiminnassa. Se ei ole ainoastaan siellä sote-puolella, vaan esimerkiksi ihan teknisessä, sivistyksessä, hallinnon sektorilla.” P I P S A S A L K O S A L O 2 0 . 8 . 2 0 1 5 HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN ON KUNNAN PÄÄTEHTÄVÄ
- RUOVESI - HYVINVOINTIKUNTA P I P S A S A L K O S A L O 2 0 . 8 . 2 0 1 5
- P I P S A S A L K O S A L O 2 0 . 8 . 2 0 1 5 ”Hyvinvointihan on elinolojen ja mahdollisuuksien luomista kuntalaisille. Se kunnan rooli on mahdollistava. Että luodaan asuinalueita, ja just tota viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Juuri näillä voidaan vaikuttaa siihen hyvinvointiin. Luodaan niitä edellytyksiä hyvinvoinnille ja aktiiviselle elämälle ja sosiaaliselle elämälle.”
- P I P S A S A L K O S A L O 2 0 . 8 . 2 0 1 5
- • Taloudellisen liikkumavaran kaventuessa ja ennaltaehkäisevien palvelujen merkityksen kasvaessa korostuu myös kunnan rooli verkostojen koordinaattorina – ennaltaehkäisy on vaikeaa yksin • Kunnan tulee tehdä yhä enemmän yhteistyötä järjestöjen kanssa, koska: • Niillä on merkittävä pahoinvointia ennaltaehkäisevä ja yhteisöllisyyttä lisäävä vaikutus • Ne paikkaavat kunnan jättämää aukkoa palvelutoiminnassa (esim. harrastukset) • Kunta voisi tukea järjestöjä yhteistyön lisääjänä ja koordinoimalla verkostojen toimintaa. • Ruovedellä yhteistyö henkilöityy kunnan virkamiehiin "Täällä virkamiehet tuntee ihmiset. Itse tuntee ja tietää kaikki, ja on helppo ottaa puhelin käteen ja kysyä kaikkea. Asioiden hoito on helpompaa kun tietää kasvot. Asioiden takana on kuitenkin aina ihminen. Kun vähän tuntee ihmisiä niin se auttaa paljon. Se verkostoituminen siinäkin: yhdessä tehdään asioita."
- JOHTOPÄÄTÖKSET • Sote-uudistus tulee mitä luultavammin vaikuttamaan voimakkaasti kuntien rooliin tulevaisuudessa • Vastuu hyvinvoinnista vaikuttaa siirtyvän sote-palveluiden osalta takaisin tiukempaan valtionohjaukseen. Palaavatko kunnat vain palveluiden tuottajiksi, joilla ei ole vaikutusmahdollisuuksia palveluiden suunnitteluun? • Toisaalta ennaltaehkäisevissä palveluissa hyvinvointivastuu tulee siirtymään yhä enemmän kansalaisyhteiskunnan ja yksilöiden vastuulle kunnan rooli verkostojen koordinaattorina ja järjestöjen tukijana korostuu • Mitä jää jäljelle perinteisestä vahvasta palvelukunnan roolista jos kunnilta poistetaan vastuu sote-palveluista? P I P S A S A L K O S A L O 2 0 . 8 . 2 0 1 5
- P I P S A S A L K O S A L O 2 0 . 8 . 2 0 1 5 "Mutta ei mulla mitään tyhjentävää vastausta tähän hyvinvointiin oo. Pitää muistaa itse kukin pitää se mielessä. Se on niitä pieniä tekoja, naapurin auttamista ja muuta pientä…" Tutkielma luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: https://tampub.uta.fi/handle/10024/97426
Hinweis der Redaktion
- Hei kaikille! Olen Salkosalon Pipsa, nyt keväällä 2015 Tampereen yliopistosta valmistunut hallintotieteiden maisteri. Opiskelin pääaineenani kunta- ja aluejohtamista ja viimeisen puolen vuoden ajan olen työskennellyt Porin kaupungin palveluksessa kehittämisyksikössä - Nyt kuitenkin etsin työuralla uusia haasteita. Täällä olen kuitenkin tänään kertomassa lyhyesti Pro gradu-tutkielmastani ”Hyvinvointia yhteistyön keinoin Ruovedellä – tapaustutkimus kunnan roolin muutoksesta”, jonka tein Pirkanmaan liiton toimeksi annosta ja professori Haverin ohjauksessa.
- Graduni pääaiheena on viimeaikoina paljon tapetilla ollut hyvinvointi ja sen edistäminen suomalaisessa julkishallinnossa. Hyvinvoinnin tavoittelusta on tullut yksilötasolla supertrendi. Vaikka hyvinvointia tavoitellaan Suomessa nyt enemmän kuin koskaan, ovat terveyserot Suomessa yhä suuria. Sen vuoksi terveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja terveyden tasa-arvoiseen jakautumiseen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Tämä kuitenkin vaatii niin toimivaa sote-järjestelmää kuin myös hyvinvointia edistävien tekijöiden tunnistamista yhteiskuntapolitiikan erialoilla. Koska Suomen sote-järjestelmä ei ole pystynyt kaventamaan terveyseroja parhaalla mahdollisella tavalla, sen uudistaminen onkin nostettu yhdeksi tärkeimmistä valtakunnallisista hankkeista. Sote-uudistus olikin vuonna 2015 päättyneen hallituskauden suurin Suomen kuntakenttää ja kuntien hyvinvointijohtamista koskettavista uudistuksista. Uudistus on herättänyt paljon keskustelua kunnissa, sillä se asettaa kunnat aivan uudenlaiseen tilanteeseen: Vastuu hyvinvoinnin edistämisestä kuuluu lain mukaan kunnille, eikä tule häviämään minnekään vaikka sote-uudistus toteutuisi. Hyvinvoinnin edistäminen on nähty kuitenkin perinteisesti sote-palveluiden tehtävänä.
- Näistä lähtökohdista lähdinkin tutkimaan aihetta Pirkanmaan liiton toimeksiannosta tätä kunnan hyvinvointiroolia, joka perinteisesti on tukeutunut sote-palveluihin. Miksi Ruovesi? Valitsin Ruoveden tapaustutkimuksen kohteeksi, toki henkilökohtaisesta syistä (olen syntyperäinen Ruovesiläinen), mutta myös siitä syystä, että Ruovedellä on viime vuosien ajan totuttauduttu hyvinvointijohtamisessa uuteen tilanteeseen kun sote-palvelut on tuotettu isäntäkuntamallilla naapurikunnan Virtain kanssa. Tämän vuoksi uskoin, että Ruoveden kunnan roolia tutkimalla voidaan saada viitteitä siitä, millaiseksi kuntien rooli tulee muuttumaan sote-uudistuksen jälkeen myös niissä kunnissa, joissa tällähetkellä sote-palvelut tuotetaan yhä omassa kuntaorganisaatiossa. Ymmärsimme toki sen, että tutkimusasetelma ei ollut tietenkään sama kuin mikä se tulee olemaan jos sote-uudistus toteutuu, sillä toki nyt kyseessä on vapaaehtoinen toiminnnan siirto, mutta on hyvin vaikeaa ennustaa tulevaisuutta ja on helmpompi tutkia jo olemassa olevia caseja, jotka antavat viitteitä siitä millaiseksi tulevaisuus voi muodostua. Ruovesi oli myös siitä hyvä tutkimuksen kohde, sillä siellä oli juuri valmistunut ensimmäinen hyvinvointikertomus, jonka pohjalta oli hyvä lähtee tarkastelemaan hyvinvointijohtamista ja hyvinvoinnin edistämistä. Lisäksi kunnan kiristyvä talous on aiheuttanut omia haasteitaan hyvinvointijohtamiselle ja toi näin myös lisäsyvyyttä tutkimukseen. Vaikka tapaustutkimuksella ja suhteellisen pienellä otannalla ei varmasti saada laajasti yleistettäviä tutkimustuloksia siitä miten kunnan rooli tulee muuttumaan sote-uudistuksessa, uskon että saamani tulokset antavat suuntaviivoja siitä miten ainakin pienten kuntien rooli tulee mahdollisesta sote-uudistuksessa muuttumaan ja antavat yhden esimerkin siitä miten kunta pystyy sote-palveluiden ulkopuolella edistämään asukkaidensa hyvinvointia tuottamatta itse sote-palveluitansa.
- Yhteiskunnan hyvinvointibuumin ja sote-uudistuksen taustalla voidaan nähdä yhteiskunnallinen murros, jota Sitra kutsuu suureksi vallan uusjaoksi. Sen vuoksi hallinnossa, taloudessa ja demokraattisessa järjestelmässä kuohuu yhteiskunnallisesti lähes päivittäin. Murroksen taustalla on nähtävissä suuntaus yksilön voimaannuttamisesta ja vallan lokalisaatiosta, sekä paikallisuuden ja yksilön vastuun korostamisesta. Kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen on nähty tärkeimmäksi hyvinvointivaltion tehtäväksi. Hyvinvointivaltio koostuukin kolmesta ulottuvuudesta: valtiosta, kunnista ja aktiivisesta kansalaisyhteiskunnasta. Kunnilla on Suomessa, kuten Pohjoismaissa yleensäkin ollut aina merkittävä vastuu hyvinvointipalveluiden tuottamisessa. Kunnat toteuttivatkin hyvinvointipalveluiden tuottajan rooliansa vuosikymmenien ajan tiukassa ylhäältä alaspäin johdetussa valtion ohjauksessa weberiläisen byrokratian hengessä. Tämä aiheutti kuitenkin sen, että kuntien toimintaa koskeva normiston määrä kasvoi räjähdysmäisesti ja sitä lähdettiin purkamaan NPM:n hengessä 1980-luvun lopulla ja 1990 alussa. Valtionohjausjärjestelmän purkamisen myötä myös valtion hyvinvointivastuu hajautui ja kunnat saivat entistä vapaammat kädet julkisten palveluiden tuottamisessa. Hyvinvointivaltiosta siirryttiinkin kohti hyvinvointikuntia ja vastuu hyvinvoinnista siirtyi vallan lokalisaation myötä paikallistasolle. NPM:n rinnalle on kuitenkin noussut NPM-kriittinen julkishallinnon uudistamisen suuntaus governance, joka korostaa verkostoja ja kunnan suhteita muihin toimijoihin. Tämä verkostosuhteisiin perustuva hallintatapa tarkoittaa kuntien näkökulmasta sitä, että kunnissa toteutetaan hyvinvointipolitiikkaa yhä enemmän yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Lakiin perustuva vastuu hyvinvoinnista on kunnilla, mutta monimutkaistuneet hyvinvointiongelmat aiheuttavat sen, että governancen hengessä vastuu hyvinvoinnista siirtyy yhä suuremmalle verkostolle. Erityisesti kansalaisyhteiskunta, kuten järjestöt, ovat saaneet yhä enemmän vastuuta paikallisessa hyvinvoinnin edistämisessä. Nykyisessä hyvinvointibuumissa on myös viitteitä Iso-Britanniasta levinneestä Big society liikkestä, jossa vastuu yksilön ja yhteisön hyvinvoinnista on yksilöillä itsellään.
- Hyvinvoinnin edistämisen tärkeys ja laaja-alainen luonne nousi voimakkaasti esiin kaikissa haastatteluissa. Kaikki haastateltavat näkivät, että hyvinvoinnin tulisi olla kaiken kunnan toiminnan lähtökohtana hyvinvoinnin tulisi olla se punainen lanka kaiken tominnan taustalla ja kaikkien kunnan palveluiden pohjimmainen tarkoitus on kuntalaisten hyvinvoinnin lisääminen. Kaikki haastateltavat myös nostivat esiin, että vaikka sote-palveluita ei tuoteta enää Ruoveden omassa kuntaorganisaatiossa ei hyvinvointikysymysten tärkeys ole muuttunut. Hyvinvointi on laaja-alainen ja monimutkainen ilmiö, minkä vuoksi sitä tulee edistää poikkihallinnollisesti – ei vain sotessa. vaatii poikkihallinnollista yhteistyötä
- Hyvinvointikunnalla nähtiin olevan 3 erilaista roolia: Kunta hyvinvoinnin mahdollistajana, kunta hyvinvointipalveluiden tarjoajana ja kunta hyvinvointiyhteistyön verkostojen koordinaattorina. Vaikka olen eritellyt tutkimuksessani roolit näin kolmeen osaan, on otettava huomioon että roolit ovat osin päällekkäisiä ja toisistaan riippuvaisia. Monet kunnan tuottamat hyvinvointipalvelut ovat esimerkiksi hyvinvointia mahdollistavia ja taas monien verkostojen tehtävänä on paikata kunnan palvelukunnan roolia. Lisäksi kunnan roolissa verkostojen koordinaattorina on vahvasti mukana myös kunnan rooli hyvinvoinnin mahdollistajana, sillä kunta mahdollistaa monesti verkostojen toiminnan alueellaan tarjoamalla niille taloudellisia resursseja ja toimitiloja.
- Haastateltavien mukaan hyvinvointikunnan tulee luoda kuntalaisille mahdollisuuksia oman hyvinvointinsa edistämiseen Kaikille kuntalaisille tulee luoda turvallinen ja viihtyisä elinympäristö, joka tarjoaa mahdollisuuksia aktiiviselle ja sosiaaliselle elämälle Haastateltavat näkivät, että Ruovedellä kunta on ottanut hyvin haltuun roolinsa hyvinvoinnin mahdollistajana, sillä kunnassa on haastateltavien mukaan hyvä ja turvallista asua ja tarjotaan paljon mahdollisuuksia harrastaa. Erityisesti hyvinvointikertomus koettiin hyvänä ja tehokkaana työvälineenä hyvinvointityössä. Toki hyvinvointikertomus sai haastatteluissa myös kritiikkiä osakseen (siitä voi lukea lisää netistä), koettiin se prosessina äärimmäisen positiivisena asiana, sillä prosessi vedettiin läpi poikkihallinnollisesti ja yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden kanssa.
- Haastattelujen ja Ruoveden hyvinvointikertomuksen pohjalta käy ilmi, että hyvinvointipalveluiden tarjoajan rooli on äärimmäisen tärkeä kuntalaisten kokonaishyvinvoinnin kannalta. Sosiaali- ja terveyspalvelut koettiin haastattelujen perusteella toki suurimmaksi ja näkyvimmäksi hyvinvointiin vaikuttavaksi palveluksi, mutta muilla palveluilla nähtiin olevan aivan yhtä iso rooli hyvinvoinnin edistämisessä ennaltaehkäisevästä näkökulmasta. Haastatteluissa korostui kaiken aikaa se, ettei yksikään hallinnon ala pysty tekemään hyvinvointityötä yksin vaan se vaatii kaikkien palvelualojen yhteistyötä. Haastattelujen perusteella sain sellaisen kuvan, että sote-palveluiden siirryttyä Virtojen tuottamaksi, on poikkihallinnollisen hallintatavan merkitys korostunut. Haastateltavien mukaan sote-palveluiden tulee olla aina linkittyneitä muiden sektoreiden hyvinvointityöhön. Nyt kun sote-palveluita ei tuoteta enää omassa kuntaorganisaatiossa ei tämä yhteys muihin palveluihin ole enää itsestään selvää. Muutos on pakottanut kaikki kunnan toimijat kiinnittämään enemmän huomiota yhteistyönmuotoihin niin poikkihallinnollisesti kuin yli kuntarajojenkin. Lisäksi taloudelliset vaikeudet ovat asettaneet haasteita kunnan roolille hyvinvointipalveluiden tarjoajana. Ruovedellä on hyvät puitteet toiminnalle, mutta resursseja monen toiminnan järjestämiselle ei haastateltavien mukaan ole. Erityisesti vapaa-aika ja kulttuuripuolelta on jouduttu leikkaamaan henkilöstöresursseja viime vuosina. Haastateltavien mukaan hyvinvointityössä korostuu erityisesti ennaltaehkäisevien palveluiden merkitys tässä taloudellisessa tilanteessa.
- Haastateltavien mukaan verkostojen rooli kunnan hyvinvointityössä oli äärimmäisen tärkeä, sillä ne tuovat kaivattuja käsipareja palvelutoimintaan, joita kunnalla ei riittävästi ole. Järjestöt myös paikkaavat kunnan jättämää aukkoa esimerkiksi liikuntapuolella, sillä järjestöt pyörittävät pitkälti itsekseen harrastustoimintaa – toki kunnan tarjoamissa puitteissa. Haastateltavat näkivätkin, että yhdessä järjestöjen kanssa kunta pystyy saamaan paljon enemmän aikaan kuin jos kunta yrittäisi pärjätä omilla resursseillaan. Haastateltavat kuitenkin ymmärsivät ettei kunnalla ole huonon taloudellisen tilanteen takia paljoakaan ”ylimääräistä” rahaa panostaa järjestötoimintaan, vaikka järjestötoiminnan lisääminen koettiin kunnan kannalta tärkeäksi. Lisäksi järjestöt kaipasivat, ehkä taloudellista tukea enemmän vielä apua yhteistyön lisäämiseen järjestötoimijoiden kesken, sillä vuosi vuodelta aktiivisia järjestötoimijoita on yhä vähemmän. Kunnasta toivottiinkin eräänlaista viestinviejää ja organisaattoria joka auttaisia järjestöjä resurssien allokoinnissa. Lisäksi haastattelujen perusteella sain sellaisen kuvan, että pienellä paikkakunnalla verkostomaisessa yhteistyössä korostuu yksittäisten toimijoiden rooli. Kun hyvinvoinnin edistämisestä vastaa vain muutama ihminen, on toimijoihin helppo ottaa yhteyttä ja asioita on helppoa hoitaa poikkihallinnollisesti. Myös järjestötoimijat kokivat tämän vuoksi yhteistyön kunnan kanssa helpoksi. Toisaalta hyvinvointityön henkilöityminen tekee järjestelmästä hyvin haavoittuvaisen – mitä tapahtuu jos jokin avaintoimija jää pois?
- Tätä tukevat tämän tutkimuksen huomiot siitä, ettei Ruovesi ei pysty nytkään vastaamaan hyvinvointivastuuseen pelkkänä palvelukuntana, sillä ennaltaehkäisevissä palveluissa ja hyvinvoinnin edistämisessä se on riippuvainen omahn kuntaorganisaation ulkopuolisista toimijoista. Sote-uudistuksessa ei siis mielestäni olekaan pelkästään kyse vain sote-palveluiden uudelleen organisoinnista, vaan valtio-kunta-kansalaisyhteiskunnan vastuiden uudelleen jakamisesta. Tämän vuoksi kuntien tulisi miettiä sitä, miten ne pystyvät muuttamaan omia rakenteitaan siten, että ne pystyvät vastaaman niille jäävään hyvinvointivastuuseen vaikka perinteisen palvelukunnan rooli murentuisi. Uskonkin , että vaikka perinteinen palvelukunnann rooli heikkenee, vahvistuu sitä myöten myös kuntien rooli hyvinvoinnin mahdollistajana ja verkostojen koordinaattorina. Ja kuten professori Haveri totesi hänen omassa esityksessään: olennaista on, että kunnat löytävät uuden roolin, joka ei nojaa vain palveluihin.
- Halusin lopettaa tämän oman esitykseni lainaukseen eräästä haastattelusta: Toivonkin, että jokainen teistä muistaisi siellä arjen puurtamisen ja päivittäisjohtamisen keskellä miettiä aina välillä hyvinvointia ja sitä miten hallinnossa tehtävät päätökset vaikuttavat kuntalaisten hyvinvointiin. Ja ennen kaikkea haluan korostaa, että vaikka hyvinvointijohtaminen ja sote-uudistus ovat asioina isoja, voivat ne tehokkaimmat hyvinvointiin vaikuttavat ratkaisut olla niitä pieniä tekoja. Kiitos, että sain tulla esittelemään graduani. Tämä oli hyvin lyhyt tiivistelmä aiheesta, ja koko tutkielma löytyy yllä olevasta osoitteesta.
Anzeige