VERKKO-
OPPIMISYMPÄRISTÖT
MITÄ NE OVAT? MITEN NIITÄ VOI HYÖDYNTÄÄ
OPPIMISEN TUKENA?
PEKKA RANTA / ADUCATE
2009

VERKKO-
OPPIMISYMPÄRISTÖT

OPPIMISYMPÄRISTÖ
Kolme näkökulmaa:
Toimintaa mahdollistavia fyysisiä ja virtuaalisia tiloja
Toimintaa muokkaava sosiaalinen ympäristö ja
traditiot
Toimintaa muokkaavat oppijan omat kognitiiviset
(omat tiedot ja taidot) ja affektiiviset (mieliala,
motivaatio) elementit

OPETTAJA VERKOSSA

VIRTUAALISET
OPPIMISYMPÄRISTÖT
Ovat ohjelmistoja ja verkkopalveluita
Opiskelu on ajasta ja paikasta riippumatonta
Materiaalit, tehtävät, tentit ysm. ovat mahdollisia tehdä
verkossa
Koulutuksen siirtyminen verkkoon pakottaa luomaan
uusia pedagogisia ratkaisuja - edellä mainitut
oppimisympäristötekijät vaikuttavat edelleen
oppimiseen

VERKKOOHJAUKSEN ROOLIT
Ohjeet, tiedotteet, orientaatio (video, ääni)
Tehtävät ja toimeksiannot
Ohjaus, reflektio, verkkokeskustelu
Arviointi, palaute
Portfolio, oppimispäiväkirja, opiskelun seuranta

YHTEISÖLLISYYS
1 taso:Verkkoympäristössä jaetaan oppisisältöä
II taso: Kommunikaatio opettajan ja oppilaiden välillä
oppisisällöstä
III taso: Idean ja tuotosten jakaminen yhdessä
IV taso: Keskustelu ja vuorovaikutus oppilaiden kesken
V taso: Ratkaisujen ja tuotosten kehittäminen yhdessä
pitkäjännitteisesti - tiedonrakentaminen

OPETTAJAN UUSI ROOLI
Opettaja muuntuu tiedonhaltijasta asiantuntijarooliin
Opetuksessa painopiste muuttuu tiedon luomiseksi ja
se on luonteeltaan soveltavaa, työelämälähtöistä
Opetus on vuorovaikutteista ja osallistavaa

OPPIMISALUSTAT
Verkkoteknologioita joilla tuetaan oppimisprosesseja
Työvälineitä opetuksen toteutukseen ja hallinnointiin
Tyypillisesti keskustelutoimintoja, tiedon rakentamista
ja tehtävien palauttamista tukevia toimintoja
Vaatii palvelintilaa ja ohjelmiston
Muokattavissa opetuksen tarpeita vastaaiksi

MITÄ TARVITAAN?
Ryhmäytyminen tarvitsee ajan ja paikan
Välineiden tulee olla hallussa ennen käyttöä
Selkeät ohjeet ja tuki (erilliselle alueelle?)
Keskustelu ei synny itsestään - jaa tehtäviä
Opettajan on oltava läsnä ja ohjattava prosessia
Kannustusta vertaistukeen

SUOMALAISIA TOIMIJOITA
Discendum Optima
EduLink
myEdukit
Peda.net
Kielimies

MUITA OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ
Moodle
Atutor
DokeOS
Sakai
Blackboard (kaupallinen)
Fronter (kaupallinen)

SOSIAALINEN MEDIA

SOSIAALINEN MEDIA
WWW -palveluympäristöjä, joissa käyttäjät tuottavat
toisille käyttäjille informaatiota tai palveluita,
kutsutaan sosiaaliseksi mediaksi.
Käsite viittaa toisaalta informaation jakamiseen ja
siihen liittyvään yhteisöllisyyteen ja kanssakäymiseen.
Lisäksi se kytkeytyy läheisesti Web 2.0 -teknologioihin
ja niihin kuuluvat mm. pikaviestimet, blogit,
keskustelupalstat, wikit ja medianjakopalvelut.

KEHITYSKAARI

AVAINKÄSITTEET
Mitä useampi käyttäjä käyttää palvelua, sen
hyödyllisemmäksi se tulee.
Työkaluja, jotka ovat ilmaisia, avoimia kehitykselle.
luonteeseen kuuluu jatkuva kehitys, dynaamisuus
vastakohtana vanhan verkon staattisille, julkaistuille
palveluille.
Mahdollisuus osallistua palvelun kehittämiseen
(kehittäjäyhteisöt)

VAIN VAHVIMMAT ELÄVÄT

TIETÄMYS JA OPPIMINEN
Suosituimpia sosiaalisista ohjelmistoista opetuksen
kontekstissa ovat olleet blogit, wikit ja sosiaalinen
kirjanmerkkaus.
Samaan aikaan niiden rinnalle on noussut uusia
teknologioita, joiden avulla oppimista voidaan
rikastuttaa ja tukea, esimerkiksi tuotetun sisällön
syndikointi, joka mahdollistaa tiedon organisoinnin ja
jäsentämisen eri ohjelmistojen ja lähteiden kesken.

WIKI
Sosiaalisen median tunnetuimpia ponnistuksia on
Wikipedia –tietosanakirjan rakentuminen sosiaalisen
yhteisön tukemana.
Wikipedia käyttää wikiksi kutsuttua tekniikkaa, jonka
avulla sivustolla vieraileva voi muokata sen sisältöä.
Wikien toimitystyössä yhteisön jäsenet päättävät mikä
aineisto soveltuu sen sisällöksi.

BLOGI
Artikkeleita, jotka järjestäytyvät lokin muotoon
aikajärjestyksessä siten, että uusin artikkeli näkyy
sivustolla aina ensimmäisenä.
Useimmat blogit mahdollistavat myös lukijoiden
kommentoivan artikkeleja.
Artikkelit kategorisoidaan luokittelun, tagien, avulla.
Linkitys muihin blogeihin on myös bloggaamisen
keskeinen piirre

KIRJANMERKIT
Digitaaliseen sisältöön, on se verkkosivu tai
mediatiedosto, voidaan liittää avainsana, tagi.
Avainsanoilla pyritään kuvaamaan informaation
sisältöä, mutta se tapahtuu ilman strukturoitua
formaalia rakennetta.
Tunnetuin sosiaalisen kirjanmerkinnän palvelu on
del.icio.us -palvelu, johon käyttäjät voivat tallettaa
mielenkiintoisia verkko-osoitteita ja merkitä ne

MUITA

NOUSEVIA PALVELUJA
Aggregointipalvelut (tiedon kerääminen)
MashUps (palvelujen yhdistäminen)
Tiedonjäsentely (suodatus, indeksointi ja analyysi)
Yhteisen sisällön tuottaminen
Toimistotyökalujen verkkoversiot
Ideointi ja työnresursointipalvelut

EXTRA: FACEBOOK
Internetissä toimiva yhteisöpalvelu, yli 400 miljoonaa
käyttäjää
Tuo yhteen työpaikalta, koulusta ja vapaa-ajalta tutut
kaverit, tapa löytää uusia ystäviä erilaisten ryhmien ja
verkostojen kautta
Facebookissa voi rajoittaa profiilinsa näkyvyyttä ja
näin piiloutua tuntemattomilta ihmisiltä
Hyvä tapa oppia ymmärtämään sosiaalisen
verkostoitumisen hyötyjä ja haittoja

SOSIAALINEN MEDIA ARJESSA
Facebook, Twitter ”Mitä minulle kuuluu, viihde”
Youtube, Flickr, Picasa, Box.net... ”Viihdekäyttö, media”
Last.fm tai Spotify... ”Musiikin kuuntelu”
Blogger tai Blogspot... ”Bloggaus”
Google Reader, Google Docs, Google Wave
(tulossa)... ”Kotitoimisto, viestintä, media”

KOMPASTUSKIVIÄ....
Välinettä käytetään välineen vuoksi
Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu
Riittämätön ohjaus ja tuki, motivaatio
Ei aikaa ryhmäytymiselle, yhteisöllisyyden puute
Virikkeiden puute, yksitoikkoisuus
Tekniset ongelmat, monimutkaisuus

VERKKOKOKOUKSET JA
VIRTUAALILUOKAT

MIKSI?
Kansainväliset yritykset, koulutussektori käyttävät
laajenevassa mittakaavassa
Säästetään matkakuluissa / säästetään ympäristöä
Ollaan tavoitettavissa, yhteydet aina saatavilla
Järjestelmä on suunniteltu koulutus/kokouskäyttöön

VIDEONEUVOTTELU
Teleprecence http://www.elisa.fi/virtuaalisuus
Videoneuvottelu http://video.funet.fi
Nyt myös desktop pohjaisia järjestelmiä, joissa
toimitaan tietoturvallisesti ja jossa on pikaviestimien
ominaisuuksia mm. Microsoft Live Messenger

VERKKOPOHJAISET
Verkkopohjaisiin järjestelmiin asiakas tarvitsee
tyypillisesti verkkoselaimen, webkameran ja
kuulokemikrofonin
Käytössä tietokoneen ohjelmistoarsenaali ja verkossa
olevat työkalut, myös oppimisympäristöt
Adobe Connect Pro
DimDim

SECOND LIFE JA
VIRTUAALIMAAILMAT

HISTORIAA
Verkossa toimivilla virtuaalimaailmoilla on pitkä tausta
kirjallisuudessa
Virtuaalimaailmoita on kehitetty jo 90 -luvun
puolivälistä (VR -teknologiat, virtuaalilasit jne.)
Linden Lab perustettiin 1999 ja Second Life 2003
Menestyksen salaisuutena toimiva virtuaalitalous, jossa
voitot voi kotiuttaa reaalirahaksi.

SECOND LIFE
Vaatii ohjelman tietokoneella (ilmainen)
Asukkaat avatareja, rahayksikkö Linden Dollar
Käyttö ilmaista, omistaminen maksaa
Vaihdantataloutta, ilmaisia tuotteita alkuun
pääsemiseen
Muita virtuaalimaailmoja syntyy mm. PlayStation
Home, World of Warcraft

SOVELLUSALUEITA
Todellisten tilanteiden simulaatiot ja mallinnus
Yleisö- ja luentotilaisuuksia
Kommunikaatio ja ryhmässä toimiminen
Vieraiden kielten harjoittelu ja vieraan kielen
puhumisen harjoittelu
Virtuaalimatkailu, online -markkinointi

VERKKO
VIESTINTÄVÄLINEENÄ

SKYPE, MESSENGER
Pikaviestin on asiakasohjelma joka liittyy
pikaviestipalveluun
Pohjautuu IRC ja Bitnet Relay -viestintäjärjestelmiin
Siihen liittyy tekstin lähettäminen (chat) sekä muita
verkkoviestintätoiminnallisuuksia
Synkroninen viestintäväline, tapahtuu reaaliajassa

PIKAVIESTIMET
Reaaliaikaiseen viestintään
Nähdään ketä on paikalla
Monelta monelle -keskustelu
Viestit tallentuvat lokeihin

PIKAVIESTIPALVELUJA
Windows Live Messenger
Jabber, ICQ, AOL Instant Messenger,Yahoo Messenger
Asiakasohjelmia, jotka tukevat monta protokollaa,
kuten Trillian, Pidgin

SOVELTUU
Tuki, mentorointi, ideointi
Ryhmätyötä verkossa (esim. kokeisiin lukeminen)
Aina läsnä
Kulttuurien välinen viestintä
Ei kustannuksia

VAHVUUDET
Yksityisyys
Kommunikoinnin tehokkuus
Alustojen määrä (tietokone, puhelin.....)
Vähäinen verkon kuormitus
Varmuus viestin perillemenosta
Osallistumiskynnys matala

KESKUSTELUA