Kuinka kertoa partiosta ymmärrettävästi? Leealaura Leskelä, Selkokeskus Kolo, akela, sudenpentu ja kuksa, partiossa vilisee paljon erityissanoja. Kuinka viestiä partiosta selkeästi ja ymmärrettävästi heille, joille partio ei ole tuttu lapsuudesta tai jotka vasta opettelevat suomen kieltä? Verkkokoulutuksessa käymme läpi minkälainen on selkeäkielinen retkikirje ja kuinka pitää oma puheensa mahdollisimman ymmärrettävänä kun kertoo partiosta vaikkapa esittelytapahtumassa. Koulutuksen voi käydä kuuntelemassa Partion livekanavalta: https://www.youtube.com/user/partiolive

1. Selkoa selkokielestä
Leealaura Leskelä
Selkokeskus

2. Ensimmäinen asia on suomen kieli.
Kieli on valoa, joka avaa ovia.
Vuoden pakolaisnainen Theresa Ngouth

3. Helppoa vai vaikeaa kieltä?
Retkellä nukutaan ensimmäinen yö sisällä ja toinen
yö ulkona laavussa. Ulkona nukkumista varten
riittävän lämmin makuupussi (comfort vähintään
-10 ˚C) on erittäin suotava.
EPELI 2013

4. Helppoa kieltä
• Tavalliset, konkreettiset sanat (retki, yö, lämmin)
• Lyhyet lauseet (pääosin 7–10 sanaa / lause)
• Helpot kielen rakenteet

5. Vaikeaa kieltä
• Vaikea erikoissanasto (laavu, comfort, suotava)
• Passiivinen kieli (nukutaan)
• Predikaatti eli taipuva verbi lauseen lopussa
• Erikoismerkit (sulkumerkit keskellä lausetta)
• Ei lukijan puhuttelua (esim. sinä-muoto, me-
muoto)
• Ei vaikeiden asioiden selityksiä

6. Sama selkokielellä
Me nukumme retkellä ensimmäisen yön sisällä.
Toisen yön nukumme ulkona laavussa.
Ota mukaan riittävän lämmin makuupussi,
koska ulkona voi olla yöllä kylmä.
On hyvä, jos makuupussi kestää
-10 asteen lämpötilaa.
EPELI 2013

7. Selkokieli
Selkokieli on suomen kielen muoto,
joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan
ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi
ja ymmärrettävämmäksi.
Se on suunnattu ihmisille,
joilla on vaikeuksia lukea
tai ymmärtää yleiskieltä.
Selkokeskus

8. Selkokieli on suomen kielen muoto
Erikoiskielet Yleiskieli Selkokieli
lakikieli,
tieteelliset
tutkimukset,
lääkärilausunnot,
käyttöohjeet…
verkkosivut,
tiedotteet,
Helsingin sanomat,
viranomaistekstit…
selkokieliset
verkkosivut,
selkouutiset,
selko-oppaat,
selkoesitteet…

9. Kuka voi tarvita selkokieltä?
Puoli miljoonaa ihmistä Suomessa
tarvitsee selkokieltä!
• maahanmuuttajat, jotka opiskelevat suomen
kieltä (etenkin alkuvaiheessa)
• lapset ja nuoret, joilla on kielellinen
erityisvaikeus
• henkilöt, joilla on oppimisen vaikeuksia
• kehitysvammaiset henkilöt
• muistisairaat henkilöt
• henkilöt, joilla on afasia

10. Puoli miljoonaa tarvitsee selkokieltä
• Selkokeskuksen arvion mukaan selkokieltä tarvitsee
Suomessa 430 000–650 000 henkilöä).
• Lapsista ja nuorista n. 8–12 % tarvitsee selkokieltä.
• Tämän lisäksi selkokielestä on hyötyä tietyissä
tilanteissa suuremmalle, noin 20–25 %:lle väestöstä.
• Selkokielen tarvetta on arvioitu eri kohderyhmiä koskevia tilastotietoja
(esim. Tilastokeskus, Kelan tiedot Suomen väestöstä) ja
lukutaitotutkimuksia (PISA 2009 ja 2012 sekä PIAAC 2012).

11. Selkokirjoitusohjeet
• Millainen on tekstin rakenne?
Onko aihe hyvin valittu? Kiinnostaako se lukijaa? Onko teksti johdonmukainen?
Kenen näkökulmasta se on kirjoitettu? Onko se sopivasti rajattu? Käsitteleekö
se aihetta havainnollisella ja konkreettisella tavalla? Selittääkö se tarpeeksi
helpolla tavalla vaikeat asiat?
• Millaisia sanoja tekstissä on?
Ovatko sanat yleisiä ja tuttuja? Miten pitkiä sanoja tekstissä käytetään? Onko
sanasto konkreettista? Selitetäänkö vaikeita sanoja? Miten kirjoittaja on
huomioinut sen, että sanoilla on monia merkityksiä?
• Millaisia kielen rakenteita tekstissä on?
Ovatko rakenteet yleisiä? Onko vaikeita sijamuotoja tai verbimuotoja? Miten
pitkiä lauseita ja virkkeitä tekstissä käytetään? Millainen sanajärjestys on?

12. Mitä voisit muuttaa tässä tekstissä?
KATAJAISET JA SINISET, YHDESSÄ METSÄÄN!
Lähde mukaan Lahden Katajaisten ja Lahden Sinisten yhteiselle
kevätretkelle 7.-9.4.Upilan leirikeskukseen.
Seikkailijat ja sitä vanhemmat lähtevät seikkailuun jo perjantaina 7.4
kello 18.00 Kirkkokatu 7 sisäpihalta.
Sudenpennut seuraavat perässä heti lauantaiaamuna 8.4. kello 9.
Lähtö samasta paikasta.
Takaisin lähdetään Upilasta kello 13.00.
Kyyditykset hoituvat kimppakyydein. Leirimajan osoite on Upilantie
66, 16730 Kutajärvi

13. Ehdotus selkokiellä
KATAJAISET JA SINISET, YHDESSÄ METSÄÄN!
Lähde mukaan kevätretkelle 7.–9.4.
Leiri on Upilan leirikeskuksessa.
Retki on Lahden Katajaisten ja Lahden Sinisten yhteinen.
Retki kestää joko yhden yön tai kaksi yötä.
Sudenpennut aloittavat retken lauantaina 8.4. kello 9.
Seikkailijat ja vanhemmat partiolaiset lähtevät retkelle
jo edellisenä päivänä eli perjantaina 7.4. kello 18.
Kaikki lähtevät retkelle osoitteesta Kirkkokatu 7, sisäpiha.
jatkuu…

14. …jatkuu
Partiolaiset menevät leirikeskukseen kimppakyydillä
eli vanhempien ja leirin johtajien autoilla.
Leirikeskuksen osoite on Upilantie 66,
16730 Kutajärvi.

15. Yleiset, puhekieliset sanat
• Käytä lyhyitä ja puheessa yleisiä sanoja:
• nauraa, pieni, koti, retki, teltta, sukat
• Käytä konkreettisia arkielämän sanoja:
• tee se itse – tee se omaehtoisesti
• sota – aseellinen konflikti
• tehdä – toteutta
• hyvä – suotava
Millaisia sanoja partiossa käytetään? Mitkä sanat
voivat olla outoja uusille partiolaisille?

16. Vaikeat sanat ovat yleensä
• pitkiä
• jäsentietolomake, palautuspäivämäärä
• abstrakteja
• seikkailu, asiakkuus, vaje, elektroniikka
• kuvallisia
• patalaiska, puupää, ilolintu, tulikaste, aivovuoto
• uusia tai uudessa merkityksessä tai lainasanoja
• sateenkaariperhe, designata, tietue, askellin
• vanhoja
• sirppi, pieli, pälvi, virvatuli, takinhelmus
• ammattikielten sanastoa
• toimintakykyarvio, itsemääräämisoikeus

17. Käytä helppoja rakenteita
• Suosi suoraa sanajärjestystä.
• Kirjoita lyhyitä lauseita.
• Vältä lauseenvastikkeita.
• Vältä passiivia. Käytä mieluiten lauseita, joissa on
persoonamuotoinen eli finiittiverbi (esimerkiksi päätin,
ymmärsitte).

18. Ovatko nämä helppoja rakenteita?
• Maksaessasi varaudu todistamaan henkilöllisyytesi.
• Maksettaessa varaudutaan todistamaan henkilöllisyys.
• Varauduttava todistamaan henkilöllisyys
maksutilanteessa.
• Sinun täytyy todistaa henkilöllisyytesi, kun maksat.

19. Helpot ja vaikeat sijamuodot?

20. Sopivasti tietoa
• Kun neuvot ja opastat, käytä lyhyitä lauseita. Varo
kasaamasta yhteen lauseeseen liikaa tietoa.
• Mieti, mikä on todella tärkeää, ja aloita siitä.
• Karsi kaikki tiedot, jotka eivät ole tärkeitä.
• Muotoile teksti siten, että siitä saa silmäilemällä jo
selville pääasiat.
• Puhetilanteissa varaudu toistamaan asia.
20

21. Lukijalla voi olla aukkoja yleistiedoissa
Pyöräilijän on noudatettava liikennevaloja.
Rautatietä ei saa ylittää, jos valo on punainen ja
puomi alhaalla.
Pyöräilijä liikenteessä -selkoesite
Miten lukijan tiedon aukot saa selville?
Mikä on hyvä tapa selittää asioita tekstissä?

22. Selko-opas nuorille
Opas koulutuksesta ja työelämästä monikulttuurisille nuorille. Taloudellinen tiedotustoimisto 2013

23. Rivin pituus vaikuttaa luettavuuteen
Selkotekstissä käytetään kapeaa palstaa, koska heikolle lukijalle
se on helpompi.
Huomaa:
Tämän rivin pituus on vain 38 merkkiä.
Tällä rivillä on ihannepituus, välilyönteineen 58 merkkiä.
Tämä rivi on 73 merkkeineen selkojulkaisussa jo yli suositusten ylärajan.

24. Värien käyttö
• Tekstin ja taustan kontrasti voi helpottaa tai
vaikeuttaa lukemista.
• Paras yhdistelmä on musta teksti valkoisella
taustalla.
• Seuraavaksi parhaita ovat
• musta teksti keltaisella
• vihreä teksti valkoisella
• sininen teksti valkoisella
• valkoinen teksti sinisellä taustalla.
Tämä on
erittäin hyvä
yhdistelmä.
Tämä on
surkea
yhdistelmä.
Onko tämä
hyvä yhdistelmä?

25. Vihdoinkin hiihtosäät!
Onko kuva hyvä suhteessa otsikkoon?

26. Vihdoinkin hiihtosäät!

27. Selkokeskus
Viljatie 4 A
00700 Helsinki
puhelin (09) 34809 240
selkokeskus@kvl.fi
www.selkokeskus.fi
Ruotsinkieliset palvelut:
LL-center
Nordenskiöldsgatan 18 A
00250 Helsingfors
(09) 4342 3621
ll-center@fduv.fi
Selkokieli lisää osallisuutta!
Kuva: Papunetin kuvapankki,
www.papunet.net / Jani Ikonen

28. Lisää tietoa selkokielestä
• Selkokieli ja vuorovaikutus (Johanna
Kartio, toim. 2009)
• tietoa selkokielestä vuorovaikutustilanteissa
• Haavoittuva keskustelu (Leealaura Leskelä &
Camilla Lindholm, toim. 2012)
• tutkimustietoa kielellisestä epäsymmetriasta
• selkokielisen puheen ohjeet
• Selkokirjoittajan tekstilajit (Leealaura
Leskelä & Auli Kulkki-Nieminen 2015)
• tekstilajikohtaisia kirjoitusohjeita ja vinkkejä
selkokielen kirjoittajille